Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Sampo-konsernin tulos vuodelta 2016

Matalasta korkotasosta huolimatta vuosi 2016 oli Sampo-konsernille erittäin suotuisa. Sampo-konsernin tulos ennen veroja oli 1 871 miljoonaa euroa (1 888) ja markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos nousi 1 760 miljoonaan euroon (1 564).

  • Osakekohtainen tulos säilyi lähes muuttumattomana ja oli 2,95 euroa (2,96), mutta markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos parani selvästi ja oli 3,14 euroa (2,79). Konsernin oman pääoman tuotto oli 15,0 prosenttia (14,0) vuonna 2016. Osakekohtainen substanssi 31.12.2016 oli 24,86 euroa (23,79).
  • Hallitus ehdottaa 27.4.2017 järjestettävälle yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 2,30 euroa osakkeelta (2,15). Maksettavan osingon kokonaismäärä on 1 288 miljoonaa euroa (1 204).
  • Vahinkovakuutussegmentin tulos ennen veroja oli 883 miljoonaa euroa (960). Vakuutustekninen tulos oli erinomainen ja vuoden 2016 yhdistetty kulusuhde ylsi uuteen ennätykseen 84,4 prosenttiin (85,4). Kertaluonteisista eristä puhdistettunakin yhdistetty kulusuhde oli kaikkien aikojen paras, 86,1 prosenttia. Vuoden 2015 kulusuhde oli 86,5 prosenttia ilman kertaeriä. Oman pääoman tuotto oli 25,3 prosenttia (21,5). Osuus Topdanmarkin vuoden 2016 tuloksesta oli 65 miljoonaa euroa (43).
  • Sammon osuus Nordean vuoden 2016 nettotuloksesta oli 773 miljoonaa euroa (751). Nordean oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä oli 11,5 prosenttia (12,3) ja ydinvakavaraisuussuhde ylsi uuteen ennätykseen ollen ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 18,4 prosenttia (16,5). Segmenttiraportoinnissa Nordean tuloksesta kirjattava osuus sisältyy Omistusyhteisö-segmenttiin. Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2017 yhtiökokoukselle osinkoa jaettavaksi 0,65 euroa osakkeelta (0,64). Yhtiökokouksen hyväksyessä osinkoehdotuksen Sampo Oyj saa 27.3.2017 Nordeasta osinkoa 559 miljoonaa euroa (551).
  • Henkivakuutussegmentin tulos ennen veroja kohosi 210 miljoonaan euroon (181). Oman pääoman tuotto oli 15,9 prosenttia (12,7). Omalla vastuulla oleva maksutulo oli 1 116 miljoonaa euroa (1 144). Maksutulo kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 46 prosenttia. Laskuperustekorollisen vastuuvelan diskonttaamisessa käytetty korko vuodelle 2017 on 0,25 prosenttia, vuoden 2018 korko 0,50 prosenttia ja vuoden 2019 korko 2,25 prosenttia. Korkotäydennykset ylsivät kaikkien aikojen ennätykseen 273 miljoonaan euroon.
AVAINLUVUT  2016 2015   Muutos, %  Q4/2016  Q4/2015  Muutos, %
Milj. e            
Tulos ennen veroja 1 871 1 888 -1 528 413 28
  Vahinkovakuutus 883 960 -8 223 204 9
  Osakkuusyhtiö Nordea 773 751 3 227 173 31
  Henkivakuutus 210 181 16 53 48 9
  Omistusyhteisö pl. Nordea) 6 -1 - 25 -13 -
Tilikauden tulos 1 650 1 656 0 471 364 30
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 2,95 2,96 -0,01 0,84 0,65 0,19
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 3,14 2,79 0,35  

0,98
 

0,95
 

0,03
Substanssi/osake, euroa 24,86 23,79 1,07 - - -
Keskim. henkilöstömäärä (FTE) 6 780 6 755 25  

-
 

-
 

-
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 154 145 9 - - -
Oman pääoman tuotto, % 15,0 14,0 1,0 - - -

Tuloslaskelmaeriä vertaillaan edellisen vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2015 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo noudattaa Finanssivalvonnan ohjeistusta julkaisemalla tilinpäätöstiedotteensa tähän pörssitiedotteeseen liitettynä PDF-tiedostona. Tilinpäätöstiedote on luettavissa myös osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Tilinpäätöksessä käytetyt vaihtokurssit 1-12/2016 1-9/2016 1-6/2016 1-3/2016 1-12/2015
EUR 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 9,4676 9,3712 9,3023 9,3241 9,3534
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 9,5525 9,6210 9,4242 9,2253 9,1895
DKK 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,2718 1,2586

 
1,2486 1,2501 1,2542
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,2849 1,2912 1,2668 1,2381 1,2314
NOK 1 = SEK          
Tuloslaskelma (keskikurssi) 1,0192 0,9998 0,9875 0,9790 1,0475
Tase (raportointikauden päätöspäivänä) 1,0513 1,0706 1,0133 0,9799 0,9570

Vuoden 2016 neljäs vuosineljännes lyhyesti

Sampo-konsernin loka-joulukuun 2016 tulos ennen veroja oli 528 miljoonaa euroa (413). Osakekohtainen tulos nousi 0,84 euroon (0,65), mikä on kaikkien aikojen paras viimeisen vuosineljänneksen tulos. Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos oli 0,98 euroa (0,95). Osakekohtainen substanssi kohosi vuosineljänneksen aikana 3,05 euroa 24,86 euroon. Noususta 2,20 euroa tuli Nordean osakekurssin noususta.

Vahinkovakuutustoiminnan vuoden viimeisen neljänneksen yhdistetty kulusuhde oli 85,6 prosenttia (87,7), joka on paras kulusuhde vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Aiempina vuosina sattuneita vahinkoja varten tehtyjen varausten purku alensi yhdistettyä kulusuhdetta 3,8 prosenttiyksikköä ja toteutuneiden suurvahinkojen odotettua suurempi toteuma nosti kulusuhdetta 1,8 prosenttiyksikköä. Tulos ennen veroja kasvoi 223 miljoonaan euroon (204). Topdanmarkin tuloksesta kirjattiin osuutena 23 miljoonaa euroa (6).

Sammon osuus Nordean vuoden 2016 viimeisen vuosineljänneksen nettotuloksesta kasvoi 227 miljoonaan euroon (173). Joulukuun 2016 loppuun tultaessa Nordea-konsernin ydinvakavaraisuussuhde nousi ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista 18,4 prosenttiin (16,5).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja nousi 53 miljoonaan euroon (48). Matalan korkotason vuoksi Mandatum Life jatkoi vastuuvelkansa vahvistamista. Maksutulo kasvoi 46 prosenttia 306 miljoonasta eurosta 446 miljoonaan euroon.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

Vahinkovakuutussegmentin vuoden 2016 tulos ennen veroja oli 883 miljoonaa euroa (960). Yhdistetty kulusuhde parani 84,4 prosenttiin (85,4) ja riskisuhde 62,3 prosenttiin (66,6). Vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruotsin vakuutusyhtiöiden keskusjärjestön suorittaman kuolevuustaulustoja koskeneen tutkimuksen seurauksena liikennevakuutuksen vastuuvelkaa purettiin 72 miljoonaa euroa. Tämä paransi koko vuoden 2016 yhdistettyä kulusuhdetta 1,7 prosenttiyksiköllä. Vertailulukuun sisältyy kaksi kertaluonteista erää: Norjan-toimintojen henkilöstön eläkejärjestelmän muutos ja annuiteettien diskonttaamiseen Suomessa käytettävän koron lasku 2,0 prosentista 1,5 prosenttiin. Näiden yhteenlaskettu vaikutus paransi yhdistettyä kulusuhdetta 1,1 prosenttiyksiköllä. Ilman kertaluonteisia eriä yhdistetty kulusuhde vuodelta 2016 olisi ollut 86,1 prosenttia ja vuodelta 2015 86,5 prosenttia.

Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin 141 miljoonaa euroa tammi-joulukuussa 2016. Lukuun sisältyy aiempi Ruotsin liikennevakuutuksen vastuuvelan purku. Vuonna 2015 vastuuvelkaa vahvistettiin 61 miljoonalla eurolla, mikä selittyi pääosin Suomessa annuiteettien diskonttaamiseen käytetyn koron alentamisella. Oman pääoman tuotto nousi 25,3 prosenttiin (21,5). Vahinkovakuutuksen käyvän arvon rahasto oli joulukuun 2016 lopussa 484 miljoonaa euroa (391).

Vakuutustekninen tulos nousi 658 miljoonaan euroon (657). Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) parani 15,5 prosenttiin (15,1).

Ruotsin liikennevakuutukseen liittyvä vastuuvelan purku vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä paransi koko vuoden 2016 tulosta. Suomen liiketoimintojen vertailulukuja rasitti taas vuoden 2015 toisella neljänneksellä toteutettu diskonttokoron alennus. Suurasiakkaiden suurvahinkokehitys oli 11 miljoonaa euroa odotettua parempi ja Ifin suurvahingoista maksamat korvauskulut olivat kokonaisuudessaan yhteensä 17 miljoonaa euroa odotettua alhaisemmat vuonna 2016.

Ruotsissa annuiteettien diskonttaamiseen käytetty korko laski -0,03 prosenttiin vuoden 2016 lopussa, mikä heikensi koko vuoden tulosta 29 miljoonalla eurolla. Diskonttokorko oli vuoden 2015 lopussa 0,41 prosenttia.  Neljännen vuosineljänneksen tuloksessa vaikutus oli 19 miljoonaa euroa positiivinen. Suomen vastaava korko säilyi muuttumattomana 1,5 prosentissa.

Bruttovakuutusmaksutulo laski 4 458 miljoonaan euroon (4 559) vuonna 2016. Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo oli edellisvuoden tasolla. Maksutulo kasvoi Henkilöasiakkaat-liiketoiminnassa ja supistui Yritys- ja Suurasiakkaissa sekä Baltiassa. Ruotsissa ja Tanskassa maksutulo kasvoi 4 prosenttia, mutta Suomessa ja Norjassa maksutulo supistui.

Toimintakulusuhde oli 22,1 prosenttia (18,8) ja liikekulusuhde 16,6 prosenttia (13,0). Vertailulukuja alentaa Ifin vuoden 2015 toisella vuosineljänneksellä Norjassa toteuttama eläkejärjestelmän kertaluonteinen muutos. Kun jätetään ottamatta huomioon kertaluonteiset erät, vertailuluvut olivat 22,3 prosenttia ja 16,6 prosenttia, mainitussa järjestyksessä.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 31.12.2016 yhteensä 12,2 miljardia euroa (11,4). Tästä 79 prosenttia (74) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 8 prosenttia (12) rahamarkkinainstrumentteihin ja 13 prosenttia (13) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 173 miljoonaa euroa (304). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 2,9 prosenttia (1,5) vuonna 2016. Korkosijoitusten duraatio oli 1,4 vuotta (1,2) ja keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta (2,6). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli joulukuun 2016 lopussa 1,7 prosenttia (1,8).

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB 

Sampo Oyj omisti 860 440 497 Nordean osaketta 31.12.2016, mikä vastaa 21,2 prosentin omistusosuutta. Osakkeista maksettu keskihinta oli 6,46 euroa ja kirja-arvo konsernitaseessa oli 8,78 euroa osakkeelta. Nordean osakkeen päätöskurssi oli joulukuun 2016 lopussa 10,60 euroa.

Nordean hallitus ehdottaa vuoden 2017 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,65 euroa osakkeelta (0,64). Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen osinkoehdotuksen, Sampo Oyj saa Nordealta osinkoa 559 miljoonaa euroa 27.3.2017.

Vuosi 2016 oli ehkä tapahtumarikkain vuosi Nordean historiassa. Makrotalous ja säännösmuutokset toivat mukanaan haasteita. Lisäksi Nordea sai paljon huomiota mediassa samaan aikaan, kun konsernissa käynnistettiin suuri muutosohjelma. Muutosohjelmassa saavutettiin kaksi merkittävää tavoitetta: konsernin juridinen rakenne uudistettiin ja peruspankkijärjestelmässä lanseerattiin ensimmäinen tuote, määräaikaistalletus. Tuottoihin kohdistuneista haasteista huolimatta pankin nettomääräinen korkomarginaali parani, hoitoon saatiin ennätysmäärä uutta varallisuutta ja Nordea vahvisti pohjoismaista johtoasemaansa yritysten neuvonantajana.

Liiketoiminnan tuotot ilman kertaluonteisia eriä vähenivät edellisvuodesta prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (-2 prosenttia euroissa). Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä pieneni 8 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-9 prosenttia euroissa).

Rahoituskate pieneni edellisvuodesta 3 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (-5 prosenttia euroissa). Liiketoiminta-alueiden keskimääräiset luotto- ja talletusvolyymit pysyivät paikallisissa valuutoissa laskettuna samalla tasolla kuin vuonna 2015.

Luottomarginaalit kohenivat 0,02 prosenttiyksikköä ja talletusmarginaalit 0,06 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat edellisvuodesta prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna (pysyivät aiemmalla tasollaan euroissa).

Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (4 prosenttia euroissa).

Kulut ja luottoriskit kehittyvät Nordean ohjeistuksen mukaisesti. Kulut ilman kertaluonteisia eriä kasvoivat 5 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (4 prosenttia euroissa). Kuluja kertyi 4 886 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut pienenivät prosentin paikallisissa valuutoissa laskettuna, pois lukien kertaluonteiset erät. Kulu/tuotto-suhde heikkeni 47 prosentista 50 prosenttiin.

Nettomääräiset luottotappiot kasvoivat 502 miljoonaan euroon. Niiden osuus luotonannosta oli 0,15 prosenttia (0,14 prosenttia vuonna 2015).

Tulos kasvoi 4 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna (3 prosenttia euroissa) ja oli 3 766 miljoonaa euroa.

Valuuttakurssimuutokset pienensivät tuottoja ja kuluja sekä luotto- ja talletusvolyymejä noin prosentin, kun lukuja verrataan vuoden 2015 lukuihin.

Nordea-konsernin Basel III -säännösten mukaan laskettu ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli vuoden 2016 neljännen neljänneksen lopussa 18,4 prosenttia, kun se edellisneljänneksen lopussa oli 17,9 prosenttia. Riskipainotetut erät pienenivät 3,0 miljardia euroa lähinnä yritysvastuiden aiempaa pienemmän riskipainon ja vastapuoliriskien pienenemisen ansiosta. Ydinpääoma kasvoi 0,1 miljardia euroa vahvan osinkojen jälkeisen tuloksen ansiosta. Negatiivisesti siihen vaikutti aineettoman omaisuuden kasvu.

Ruotsin Finanssivalvonta ilmoitti 18.12.2016 sopineensa pohjoismaisten valvontaviranomaisten ja Euroopan keskuspankin kanssa merkittävien sivuliikkeiden valvonnasta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.  Nordea Bank AB:n (publ) ja sen Suomen, Tanskan ja Norjan tytärpankkien fuusiot tulivat voimaan 2.1.2017. Samalla kaikki tytärpankkien varat ja velat siirtyivät Nordea Bank AB:lle (publ) ja Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Nordea Bank Danmark A/S:n ja Nordea Bank Norge ASA:n toiminta lakkautettiin. Pankkitoiminnasta Suomessa, Tanskassa ja Norjassa vastaavat jatkossa Nordea Bank AB:n (publ) paikalliset sivuliikkeet.

Lisätietoja Nordea Bank AB:stä ja sen tuloksista vuodelta 2016 on saatavilla osoitteessa www.nordea.com.

Henkivakuutus

Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja vuodelta 2016 oli 210 miljoonaa euroa (181). Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos verojen jälkeen oli 232 miljoonaa euroa (168). Oman pääoman tuotto oli 15,9 prosenttia (12,7).

Sijoitusomaisuuden nettotuotot ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja olivat 356 miljoonaa euroa (391). Sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotot olivat 276 miljoonaa euroa (239). Käyvän arvon rahasto kasvoi vuoden 2016 kuluessa 596 miljoonaan euroon (532).

Mandatum Life -konsernin kokonaisvastuuvelka kasvoi 11,3 miljardiin euroon (10,9). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka nousi vuoden 2016 lopussa 6,4 miljardiin euroon (5,9) eli 57 prosenttiin (54) koko vastuuvelasta. Laskuperustekorkoinen kanta supistui suunnitelman mukaisesti vuoden 2016 aikana ja oli 4,8 miljardia euroa (5,0) 31.12.2016. Korkeamman koron laskuperustekannat (4,5 ja 3,5 prosenttia) supistuivat 213 miljoonaa euroa ja olivat 2,9 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa.

Mandatum Life vahvisti vuonna 2016 vastuuvelkaansa 28 miljoonalla eurolla alhaisen korkotason takia ja kokonaisuudessaan diskonttokoron alentamiseen oli vuoden 2016 lopussa varattu 273 miljoonaa euroa (244), josta 225 miljoonaa euroa on allokoitu vuosille 2017 - 2019. Lukuun ei sisälly eriytettyyn kantaan liittyviä eriä. Diskonttokorko on alennettu 0,25 prosenttiin vuodelle 2017, 0,50 prosenttiin vuodelle 2018 ja 2,25 prosenttiin vuodelle 2019.

Marraskuussa 2016 eriytetyn ryhmäeläkevakuutuskannan diskonttokorko alennettiin 0,50 prosenttiin 0,75 prosentista, mikä kasvatti diskonttokoron alentamiseen varatun määrän 275 miljoonaan euroon (257).

Mandatum Life -konsernilla oli 31.12.2016 sijoitusomaisuutta markkina-arvoin mitattuna 6,6 miljardia euroa (6,7), kun huomioon ei oteta 6,5 miljardin euron (5,9) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia.

Mandatum Lifen alkuperäisen laskuperustekorkoisen vastuuvelan katteena oleva omaisuus oli 31.12.2016 markkina-arvoin 5,4 miljardia euroa (5,5), josta 41 prosenttia (47) oli sijoitettu korkoinstrumentteihin, 14 prosenttia (7) rahamarkkinoille, 30 prosenttia (29) osakkeisiin ja 15 prosenttia (16) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin vuodelta 2016 oli 7,2 prosenttia (6,9). Korkosijoitusten duraatio oli vuoden 2016 lopussa 1,9 vuotta (2,1) ja keskimääräinen maturiteetti 2,3 vuotta (2,8). Korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 2,9 prosenttia (3,2).

Eriytetyn kannan katteena olevien sijoitusten arvo oli 1,2 miljardia euroa (1,2), josta 75 prosenttia (71) oli korkosijoituksissa, 10 prosenttia (9) rahamarkkinainstrumenteissa, 8 prosenttia (12) osakkeissa ja 7 prosenttia (8) vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli 4,7 prosenttia (3,8) vuodelta 2016. Vuoden 2016 lopussa korkosijoitusten duraatio oli 2,4 vuotta (2,3) ja keskimääräinen maturiteetti 3,5 vuotta (3,8). Korkosijoitusten keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna (running yield) oli 1,8 prosenttia (1,4).

Henkivakuutusliiketoiminnan kustannus- ja riskiliikkeen tulokset säilyivät hyvinä. Kustannusliikkeen tulos oli 24 miljoonaa euroa (25) ja riskiliikkeen tulos 31 miljoonaa euroa (33).

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo oli 1 116 miljoonaa euroa (1 144). Vaisun alkuvuoden jälkeen viimeisen vuosineljänneksen maksutulo kohosi ennätykselliseen 446 miljoonaan euroon (306). Sijoitussidonnainen maksutulo oli 973 miljoonaa euroa (968). Mandatum Lifen markkinaosuus Suomessa kasvoi 24,1 prosenttiin (17,7).

Omistusyhteisö

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 778 miljoonaa euroa (749), josta 773 miljoonaa euroa (751) tuli Nordean vuoden 2016 tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta. Ilman osuutta Nordean tuloksesta omistusyhteisö teki 6 miljoonan euron tuloksen (-1). Valuuttakurssivaihtelut ja varsinkin Ruotsin kruunun vahvistuminen kasvattivat sijoitustuottoja 25 miljoonalla eurolla. Matala korkotaso sekä Ruotsin kruunun ja euron väliset kurssivaihtelut alensivat merkittävästi rahoituskuluja.

Sampo Oyj:llä oli 31.12.2016 velkarahoitusta 3 548 miljoonaa euroa (2 302) ja korkoa kerryttäviä omaisuuseriä 2 104 miljoonaa euroa (1 343). Korkoa kerryttäviin omaisuuseriin sisältyvät pankkitilit, 637 miljoonaa euroa (579) tytär- ja osakkuusyhtiöiden liikkeelle laskemia pääomalainoja sekä 28 miljoonaa euroa muita rahamarkkinainstrumentteja (25). Vuoden 2016 lopussa nettovelka oli 1 443 miljoonaa euroa (959).

Sampo Oyj:n bruttovelka oli 47 prosenttia (32) yhtiön omasta pääomasta ja velkaisuusaste oli 32 prosenttia (24). Velkaantuneisuuden kasvu johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin hankkiessaan Topdanmarkin osakkeita Sampo lisäsi velkaansa 400 miljoonalla eurolla. Toiseksi Sampo uudelleenrahoitti 500 miljoonan euron helmikuussa 2017 erääntyvän seniorilainan jo marraskuussa 2016 laskemalla liikkeeseen 750 miljoonan euron seniorilainan maksamatta samanaikaisesti takaisin erääntyvää lainaa. Velkaisuusasteen odotetaan palautuvan alle 30 prosentin tasolle vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Sampo Oyj:n taseessa 31.12.2016 olleet rahoitusvelat koostuivat 2 877 miljoonan euron (1 997) senioriehtoisista joukkovelkakirjalainoista ja 671 miljoonan euron (305) arvoisista liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista. Sampo Oyj:n velan keskikorko oli 31.12.2016 ilman koronvaihtosopimuksia 1,37 prosenttia (1,45). Keskikoron nousu on tilapäistä ja johtuu helmikuussa 2017 erääntyvään seniorilainaan liittyvien koronvaihtosopimusten sulkemisesta.

MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA

Pakollinen ostotarjous Topdanmarkin osakkeista

Sampo Oyj ilmoitti 7.9.2016 velvollisuudestaan tehdä pakollinen ostotarjous Topdanmark A/S:n osakkeenomistajille. Sampo tarjoutui pakollisella ostotarjouksella ostamaan kaikki Topdanmarkin osakkeet pois lukien Topdanmarkin hallussa olevat omat osakkeet sekä mahdolliset Topdanmarkin liikkeeseen laskemat muut rahoitusvälineet, warrantit ja osakeoptiot, sekä tietyissä lainsäädännön pois rajaamissa maissa asuvien Topdanmarkin osakkeenomistajien omistuksessa olevat osakkeet. Pakollisessa ostotarjouksessa tarjottu käteishinta kullekin Topdanmarkin liikkeelle laskemalle osakkeelle oli 183 Tanskan kruunua. Ostotarjouksen tarjousaika alkoi 27.9.2016 ja kesti 25.10.2016 saakka. Ostotarjouksen tuloksena Sampo Oyj sai 7 374 306 Topdanmarkin osaketta eli yhtiöllä oli 26.10.2016 hallussaan 41,1 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista.

Pakollinen ostotarjous tehtiin Tanskan ostotarjoussäännöstön (Takeover Order, nro 562, 2.6.2014) kohdan 2 (1) mukaisesti. Velvollisuus pakollisen julkisen käteisostotarjouksen tekoon syntyi sen jälkeen, kun Sampo oli 6.-7.9.2016 ostanut markkinoilta 200 000 Topdanmarkin osaketta osakkeen korkeimman ostohinnan ollessa 183 Tanskan kruunua ja omistusosuus oli ylittänyt Tanskan lain edellyttämän yhden kolmasosan rajan kaikista Topdanmarkin osakkeiden tuottamista äänistä. Samassa yhteydessä Sampo hankki kokonaan omistamaltaan tytäryhtiöltään If Skadeförsäkring Holding AB (publ):ilta 31 476 920 Topdanmarkin osaketta hintaan 183 Tanskan kruunua osakkeelta, mikä vastaa noin 33,13 prosenttia Topdanmarkin kaikista osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä (mukaan lukien Topdanmarkin hallussa olevat omat osakkeet). Tämän kaupan seurauksena If ei enää omista Topdanmarkin osakkeita.

Sampo Oyj:n tulososuus Topdanmarkin tuloksesta esitetään jatkossakin vahinkovakuutussegmentissä, vaikka Topdanmark tästedes onkin Sampo Oyj:n osakkuusyhtiö. Sampo Oyj:llä oli 1.2.2017 yhteensä 39 579 226 Topdanmarkin osaketta eli 41,7 prosenttia Topdanmarkin osakkeista ja 45,7 prosenttia äänimäärästä.

Mandatum Lifen jakelusopimus Danske Bankin kanssa

Sampo Oyj:n myydessä pankkitoimintansa Danske Bank A/S:lle vuoden 2007 alussa Sampo Pankki Oyj (nykyään Danske Bank Oyj) ja henkivakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo (nykyään Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö) allekirjoittivat sopimuksen, joka takasi Henki-Sammolle yksinoikeuden myydä henki- ja eläkevakuutustuotteitaan Sampo Pankin jakeluverkostossa Suomessa.

Mandatum Life päätti 20.10.2016 olla jatkamatta jakelusopimusta 31.12.2016 jälkeen. Edellä mainitun sopimuksen solmimisen yhteydessä Mandatum Lifelle taattiin oikeus myydä Danske Bank Oyj:n Suomen palveluverkoston kautta myydyn vakuutuskantansa Danske Bankille. Mandatum Life päätti 27.10.2016 käyttää oikeuttaan myydä tämä vakuutuskantansa Danske Bankille.

Vakuutuskannan arvo annetaan kolmannen osapuolen määritettäväksi edellä mainittuun sopimukseen kirjatuin ehdoin. Arvonmäärityksen arvioidaan kestävän vuoden 2017 kesään ja kannansiirron odotetaan tapahtuvan aikaisintaan vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kannansiirto edellyttää asianmukaisten viranomaislupien saamista.

Vakuutuskantaan sisältyy yli 150 000 sopimusta ja kantaan liittyvä vastuuvelka oli vuoden 2016 lopussa 3 202 miljoonaa euroa. Vakuutuskanta koostuu pääosin sijoitussidonnaisista sopimuksista ja lainaturvasopimuksista. Laskuperustekorkoisen vastuuvelan suuruus oli 210 miljoonaa euroa. Vakuutuskantaa käsitellään vuoden 2016 taseessa myytävänä olevina varoina.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Kun Sampo Oyj siirtyi arvo-osuusjärjestelmään syyskuussa 1997, osakkeenomistajia pyydettiin esittämään osakekirjansa ja vaatimaan osakkeidensa siirtämistä arvo-osuustilille yhtiökokouksen päätöksen mukaisena ilmoittautumisaikana. Niiden osakkeenomistajien, jotka eivät vaatineet osakkeidensa kirjaamista arvo-osuustilille, osakkeet merkittiin yhtiön yhteiselle arvo-osuustilille.

Sampo Oyj:n yhtiökokous voi voimassa olevan osakeyhtiölain mukaan 1.9.2016 jälkeen päättää, että oikeus yhteistilille kirjattuun osakkeeseen menetetään. Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen menetettyihin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä ja hallitus voi esimerkiksi päättää kyseisten osakkeiden mitätöimisestä.

Koska yhtiökokouksella on ensimmäisen kerran mahdollisuus päättää asiasta, selvitti Sampo Oyj:n hallituksen tarkastusvaliokunta edellytyksiä tällaisen päätöksen tekemiselle ja sen seurauksille erityisesti kaikkien osakkeenomistajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi.

Sampo Oyj on saanut osakkeenomistajiltaan kaksi esitystä, jotka koskevat yhteistilin osakkeiden osakeoikeuksien menettämistä. Ensimmäisessä ehdotuksessa esitetään, että varsinainen yhtiökokous päättäisi osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, että oikeus arvo-osuusjärjestelmään kuuluvaan osakkeeseen ja siihen perustuvat oikeudet menetetään yhteistilillä olevien osakkeiden osalta. Ehdotuksen perusteella yhtiön hallituksen olisi mitätöitävä tämän menettämisseuraamuksen perusteella yhtiön haltuun tulevat omat osakkeet.

Sampo Oyj:n hallitus on kokouksessaan 8.2.2017 päättänyt yhtyä osakkeenomistajan ehdotukseen.

Hallituksen esityksen mukaan menettämisseuraamus koskisi niitä vielä yhteistilillä olevia paperimuotoisia osakkeita, joiden osalta osakeoikeuksien kirjaamista arvo-osuusjärjestelmään ei ole vaadittu ennen asiaa koskevaa yhtiökokouksen päätöstä 27.4.2017 kello 14.

Toisessa osakkeenomistajalta saadussa ehdotuksessa esitetään yhtiökokoukselle, että mikäli yhtiökokouksen käsiteltäväksi on tehty osakeyhtiölain 4 luvun 10 §:n 2 momentin mukainen ehdotus osakeoikeuksien menettämisestä, yhtiökokous päättäisi, että kyseinen päätös voitaisiin tehdä aikaisintaan 1.2.2020 ja edellyttäen, että yhtiö on aktiivisesti yrittänyt tavoittaa kaikki ne yhtiön osakkeenomistajat, jotka eivät ole siirtäneet omistustaan arvo-osuusjärjestelmään.

Ottaen huomioon, että tulevat yhtiökokoukset eivät ole sidottu aikaisempien yhtiökokousten päätöksiin, tarkoittaa tämä yhtiökokoukselle tehty ehdotus käytännössä esitystä hylätä ensinnä mainittu ehdotus yhteistilillä olevien osakkeiden menettämisestä.

Osakkeenomistajien ehdotukset ovat myöhemmin tänään kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Sampo Oyj on pyrkinyt aktiivisesti tavoittamaan yhteistilille merkittyjen osakkeiden osakkeenomistajia. Sampo lähetti 3.11.2016 kirjeen noin 75 000 yksityishenkilölle, jotka on 12.9.1997 päivätyn osakasrekisterin mukaan merkitty yhteistilillä olevien osakkeiden omistajiksi. Postitse lähetetty kirje ja sitä seurannut laaja mediahuomio johtivat noin sataantuhanteen yhteydenottoon.

Toimenpiteet yhteistilille merkittyjen osakkeiden löytämiseksi ovat olleet tuloksekkaita. Yhteistilillä olevien osakkeiden lukumäärä on 1.11.2016-6.2.2017 vähentynyt 472 380 kappaleella, minkä seurauksena yhteistilille on 6.2.2017 kirjattu 6 436 120 osaketta (1,15 prosenttia kaikista osakkeista).

SISÄISET OSINGOT

Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj sai tytäryhtiöiltään ja osakkuusyhtiöltään Nordea Bank AB:lta vuonna 2016 osinkoina yhteensä 1 555 miljoonaa euroa:

- Mandatum Life, maaliskuu 2016: 125 miljoonaa euroa;

- Nordea Bank AB, maaliskuu 2016: 551 miljoonaa euroa; ja

- If Vahinkovakuutus, joulukuu 2016: 5,8 miljardia Ruotsin kruunua (n. 586 miljoonaa euroa). Lisäksi If maksoi syyskuussa 2016 ylimääräistä osinkoa 2,8 miljardia Ruotsin kruunua (293 miljoonaa euroa).

Nordea Bank AB:n hallitus esitti 26.1.2017, että sen 16.3.2017 kokoontuva varsinainen yhtiökokous jakaisi osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Sammon nykyisellä osakeomistuksella osinko on noin 559 miljoonaa euroa. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 27.3.2017.

Mandatum Life aikoo maksaa 125 miljoonan euron osingon vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. If Vahinkovakuutus maksaa osinkonsa yleensä vuoden lopulla.

LUOTTOLUOKITUKSET

Moody's nosti 15.12.2016 Ifin taloudellista tilaa kuvaavat luokitukset A2:sta A1:een ja arvioi yhtiöiden tulevaisuuden näkymät vakaiksi. Samalla Moody's nosti Sampo Oyj:n senioriehtoisen velan luokituksen Baa2:sta Baa1:een. Moody's myös antoi If Skadeförsäkring Holding AB (publ):n marraskuussa 2016 liikkeeseen laskemille pääomalainoille Baa2(hyb)-luokituksen.

VAKAVARAISUUS

Vakuutusalakonsernit If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life ovat noudattaneet vakavaraisuuslaskelmissaan Solvenssi II -säännöstöä 1.1.2016 alkaen. Molemmat yhtiöt raportoivat vakavaraisuutensa Solvenssi II:n standardikaavan mukaisesti.

Solvenssi II:n standardikaavan mukainen If-konsernin pääoman vaade oli joulukuun 2016 lopussa 350 miljoonaa euroa korkeampi kuin yhtiössä sisäisesti käytetyn mallin mukainen pääomavaade. Ifillä on kuitenkin Stardard & Poor'sin A-luottoluokitus, joka edellyttää jatkossakin huomattavasti suurempia pääomia ja siksi standardikaavalla ei ole käytännön vaikutusta If-konsernin pääomitukseen. If-konsernin Solvenssi II:n standardikaavan mukainen pääomavaatimus oli joulukuun 2016 lopussa 1 942 miljoonaa euroa (2 073) ja omat varat olivat 3 822 miljoonaa euroa (3 202). Vakavaraisuusaste oli 197 prosenttia (154). S&P:n luottoluokituksen mukainen tavoitepääoma oli joulukuun 2016 lopussa 2 967 miljoonaa euroa (3 058).

Ruotsin valvontaviranomainen Finansinspektion antoi marraskuussa 2016 If Skadeförsäkring AB:lle (Ruotsi) luvan osittaisen sisäisen mallin käyttämiseen yhtiön vakavaraisuuslaskelmissa.

If selvittää mahdollisuutta käyttää osittaista sisäistä mallia myös Suomen liiketoimintaa koskevissa vakavaraisuuslaskelmissaan. Tämä edellyttäisi Ifin Suomen tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n muuttamista Ruotsissa toimivan yhtiön sivukonttoriksi.

Muutos sopisi Ifin liiketoimintamalliin, sillä Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoiminnat toimivat jo nykyisin Ruotsin-yhtiön alaisuudessa. Suomen-yhtiön muuttaminen sivukonttoriksi parantaisi myös entisestään If-konsernin pääomitusta ja helpottaisi riskienhallinnan organisointia.

Mandatum Lifen vakavaraisuussuhde säilyi siirtymäsäännöksiä sovellettaessa vahvana ja oli 160 prosenttia (158). Omat varat olivat 1 893 miljoonaa euroa (1 913) ja ylittivät siten 1 182 miljoonan euron (1 212) suuruisen Solvenssi II -pääomavaateen 711 miljoonalla eurolla. Ilman siirtymäsäännöksiä omat varat olisivat olleet 1 441 miljoonaa euroa ja vakavaraisuusvaade 1 409 miljoonaa euroa, ja tämän seurauksena vakavaraisuussuhde olisi ollut 102 prosenttia (103).

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) oli Solvenssi II -säännöksiä vakuutustytäryhtiöihin sovellettaessa joulukuun 2016 lopussa 154 prosenttia (145).

Myös konsernin vakavaraisuuslaskelmiin sovelletaan Solvenssi II -säännöksiä. Lisätietoja on saatavilla vuoden 2016 vuosikertomuksen Riskienhallinta-osiossa. Kahdella eri laskentakaavalla määritellyt vakavaraisuusvaatimukset eroavat hyvin vähän toisistaan.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät vuodelle 2017

Sampo-konsernin liiketoiminta-alueiden odotetaan raportoivan hyvän toiminnallisen tuloksen vuonna 2017.

Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen. Matala korkotaso luo lisäksi haastavan ympäristön erääntyvien korkosijoitusten uudelleen sijoittamiseen.

Vahinkovakuutustoiminnan odotetaan vuonna 2017 saavuttavan kirkkaasti yhdistetty kulusuhde -tavoitteensa, jonka mukaisesti pitkän aikavälin kulusuhde on alle 95 prosenttia.

Nordean vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät lyhyellä aikavälillä

Sampo-konserni altistuu päivittäisessä liiketoiminnassaan lukuisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti erillisinä johdettujen keskeisten liiketoimintayksiköidensä kautta. Emoyhtiö Sampo Oyj:n oma altistuminen riskeille on vähäistä.

Sampo-konsernin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit sekä operatiiviset riskit, joita keskeiset liiketoimintayksiköt kvantifioivat itsenäisesti. Konsernitasolla riskien lähteet ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät ole suoraan yhteenlaskettavissa.

Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Tällä hetkellä on olemassa lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia, poliittisia ja muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monella tavoin negatiivisesti. Erityisesti poliittiset riskit ovat tällä hetkellä korostuneet.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut trendit ja mahdolliset laajakantoiset tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

VOITONJAKOEHDOTUS

Sampo Oyj:n osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen kokonaismäärä on vähintään 50 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien). Osingonjaon lisäksi voidaan ostaa omia osakkeita.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 7 423 628 273,90 euroa, josta tilikauden voitto on 1 565 149 328,44 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi 2,30 euroa kullekin yhtiön 560 000 000 osakkeelle. Maksettavien osinkojen yhteismäärä on 1 288 000 000,00 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.5.2017 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.5.2017.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:
Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
IR-päällikkö Essi Nikitin, puh. 010 516 0066
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Lehdistötilaisuus ja puhelinkonferenssi

Sampo järjestää median edustajille tänään klo 12.30 suomenkielisen tiedotustilaisuuden Savoyn Salikabinetissa osoitteessa Eteläesplanadi 14 (7. krs), Helsinki.

Analyytikoille ja sijoittajille järjestetään englanninkielinen puhelinkonferenssi klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon (09) 7479 0361, +44 (0)330 336 9105, +1 719 325 4746 tai +46 (0)8 5033 6574. Puhelinkonferenssin tunnus on 8784082.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee tammi-maaliskuun 2017 osavuosiraporttinsa 11.5.2017.

Jakelu:
Nasdaq Helsinki
Lontoon pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com

Sivun alkuun