Sampo-konsernin osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2010

Hyvä tulos kautta linjan

Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuoden 2010 ensimmäiseltä puoliskolta kohosi 621 miljoonaan euroon (433). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos oli 773 miljoonaa euroa (1 900).

• Osakekohtainen tulos oli 0,92 euroa (0,61) ja osakekohtainen tulos markkina-arvoin oli 1,38 euroa (3,33). Konsernin oman pääoman tuotto oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 19,9 prosenttia (69,5).

• Osakekohtainen substanssi oli 14,50 euroa (14,63). Osakekohtaista substanssia pienensi huhtikuussa 2010 maksettu 1 euron osinko osakkeelta. Nordean osakekurssi on noussut voimakkaasti kesäkuun lopun tilanteesta ja Sampo-konsernin substanssiarvo on tämän johdosta noussut noin miljardi euroa elokuun alkuun mennessä. Konsernin käyvän arvon rahasto kasvoi verojen jälkeen 401 miljoonaan euroon (296).

• Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen tulos palasi vuoden 2010 vaikean ensimmäisen neljänneksen jäljiltä normaaliksi. Vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen yhdistetty kulusuhde parani 89,9 prosenttiin (90,7) ja ensimmäisen vuosipuoliskon yhdistetty kulusuhde oli 94,1 prosenttia (92,5). Vahinkovakuutustoiminnan tulos ennen veroja kohosi 333 miljoonaan euroon (308) ja tulos oli markkina-arvoin 414 miljoonaa euroa (438). Oman pääoman tuotto pysyi korkeana ja oli 35,4 prosenttia (47,0).

• Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja nousi 69 miljoonaan euroon (52). Tulos markkina-arvoin aleni 100 miljoonaan euroon (166). Oman pääoman tuotto oli 25,0 prosenttia (95,7).

• Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiönä. Segmenttikohtaisessa raportoinnissa Nordean osuus on kirjattu Omistusyhteisö-segmenttiin. Omistusyhteisön tulos ennen veroja oli 222 miljoonaa euroa (52), josta Nordean osuus oli 231 miljoonaa euroa.

*) Vertailuajankohta 31.12.2009.

Osavuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2009 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin vuoden 2010 toisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 334 miljoonaa euroa (264). Osakekohtainen tulos oli 0,48 euroa (0,38). Markkina-arvoin laskettu osakekohtainen tulos oli 0,32 euroa (3,45).

Osakekohtainen substanssi aleni vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana 1,62 euroa yhtiön huhtikuussa 2010 maksaman 1,00 euron osingon ja Nordean osakekurssin laskun vuoksi. Kesäkuun lopun jälkeen Nordean osakekurssin nousu on kasvattanut Sampo-konsernin substanssiarvoa noin miljardi euroa.

Vahinkovakuutustoiminnassa toinen neljännes oli suotuisa ja tulos ennen veroja kohosi 208 miljoonaan euroon (164). Yhdistetty kulusuhde parani 89,9 prosenttiin (90,7).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 33 miljoonaa euroa (26). Maksutulo kasvoi 36 prosenttia 256 miljoonaan euroon (188).

Omistusyhteisö-segmentin toisen neljänneksen tulos ennen veroja oli 96 miljoonaa euroa (74), josta 106 miljoonaa euroa tuli Nordean vuoden 2010 toisen neljänneksen tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä. Sampo-konsernin vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB:n pääkonttori on Ruotsissa. Tytäryhtiöidensä kautta If tarjoaa vakuutusratkaisuja ja -palveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Ifin toiminnot jakautuvat neljään liiketoiminta-alueeseen: Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat sekä Baltia ja Venäjä.

Vahinkovakuutuksen vahinkokehitys oli vuoden toisella vuosineljänneksellä suotuisaa vastapainona hankalien talviolosuhteiden leimaamalle ensimmäiselle neljännekselle. Yhdistetty kulusuhde oli toisella neljänneksellä 89,9 prosenttia (90,7) ja sen seurauksena yhdistetty kulusuhde parani tammi-maaliskuusta ja oli tammi-kesäkuussa 94,1 prosenttia (92,5). Tulos markkina-arvoin oli 414 miljoonaa euroa (438).

Vahinkovakuutustoiminnan tammi-kesäkuun 2010 tulos ennen veroja kohosi 333 miljoonaan euroon (308). Vakuutustekninen tulos oli 210 miljoonaa euroa (241). Vakuutusteknistä tulosta alensivat aiempaa alhaisemmat allokoidut sijoitustoiminnan tuotot ja alhaisempi merkintätulos. Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan vakuutustekninen tulos oli 110 miljoonaa euroa (121), Yritysasiakkaiden 54 miljoonaa euroa (65), Suurasiakkaiden 35 miljoonaa euroa (38) ja Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan 8 miljoonaa euroa (13). Suurvahinkokehitys oli tavallista epäsuotuisampaa sekä Yritysasiakkaat- että Suurasiakkaat-liiketoiminnoissa.

Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) oli 10,9 prosenttia (13,4). Oman pääoman tuotto käyvin arvoin pysyi korkeana ja oli 35,4 prosenttia (47,0), ja käyvän arvon rahasto kasvoi 160 miljoonaan euroon (105).

Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde oli tammi-kesäkuussa 94,1 prosenttia (92,5). Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin 68 miljoonalla eurolla (44). Riskisuhde oli haastavan ensimmäisen vuosineljänneksen seurauksena 70,6 prosenttia (68,7).

Henkilöasiakkaiden yhdistetty kulusuhde nousi 94,0 prosenttiin (92,5). Toimintakulusuhde kehittyi suotuisasti ja aleni 0,5 prosenttiyksikköä 23,6 prosenttiin. Yritysasiakkaiden riskisuhde kohosi 1,5 prosenttiyksikköä 71,9 prosenttiin ja yhdistetty kulusuhde heikkeni 96,1 prosenttiin (94,5). Suurvahinkokehityksellä oli negatiivinen vaikutus Suurasiakkaiden yhdistettyyn kulusuhteeseen, joka nousi 90,6 prosenttiin (90,3). Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan yhdistetty kulusuhde oli 92,4 prosenttia (89,7).

Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 8 prosenttia 2 523 miljoonaan euroon (2 337). Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo nousi 0,3 prosenttia. Henkilöasiakkaiden maksutulo kasvoi kaikissa maissa ja kasvua kertyi kaikkiaan 4,0 prosenttia. Yritysasiakkaiden maksutulo laski hienoiset 0,1 prosenttia. Suurasiakkaat-liiketoiminta kärsii yhä taantumasta, mikä näkyi maksutulon 4,4 prosentin laskuna. Baltia ja Venäjä -liiketoiminnassa vaikutus oli vieläkin suurempi, sillä maksutulo laski 20 prosenttia.

Toimintakulusuhde parani 23,5 prosenttiin (23,8) ja kulut laskivat valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen 1,6 prosenttia.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.6.2010 yhteensä 11,2 miljardia euroa (10,7), josta 87 prosenttia (89) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin ja 12 prosenttia (11) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 237 miljoonaan euroon (191). Sijoitusten keskimääräinen tuotto käyvin arvoin oli tammi-kesäkuussa 3,1 prosenttia (5,0). Korkosijoitusten duraatio oli maaliskuun lopussa 2,0 vuotta (2,5).

If Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuloon oli kesäkuun 2010 lopussa 81 prosenttia (77). Vakavaraisuuspääoma oli 3 268 miljoonaa euroa (2 943), kun viranomaisten vaatima vähimmäismäärä oli 687 miljoonaa euroa. Korvausvastuu suhteessa maksutuloon säilyi vahvana ja oli 173 prosenttia (172). Korvausvastuu suhteessa maksettuihin korvauksiin oli 237 prosenttia (240).

Henkivakuutus

Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Mandatum Life Insurance Baltic SE. Mandatum Life Insurance Baltic SE:n kotipaikka on Viro. Muissa Baltian maissa yhtiö toimii sivukonttorien kautta.

Mandatum Life ylsi hyvään tulokseen ja vahvaan maksutulon kasvuun tammi-kesäkuussa 2010. Maksutulo kohosi yli 80 prosenttia 603 miljoonaan euroon.

Henkivakuutustoiminnan tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli 69 miljoonaa euroa (52). Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja lukuun ottamatta olivat 153 miljoonaa euroa (132). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät tuotot olivat 92 miljoonaa euroa (119). Käyvän arvon rahasto kasvoi 258 miljoonaan euroon, kun se vuodenvaihteessa oli 210 miljoonaa euroa. Henkivakuutustoiminnan oman pääoman tuotto (RoE) oli 25,0 prosenttia (95,7).

Mandatum Life -konsernilla oli 30.6.2010 sijoitusomaisuutta 5,5 miljardin euron (5,4) arvosta, kun summaan ei lasketa mukaan 2,7 miljardin euron (2,4) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia. Korkosijoitusten osuus oli 64 prosenttia (68), osakesijoitusten 25 prosenttia (23), private equityn 4 prosenttia (4), kiinteistöjen 3 prosenttia (3) ja muiden sijoitusten osuus 3 prosenttia (2).

Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli vuoden 2010 tammi-kesäkuulta 3,8 prosenttia (6,2). Korkosijoitusten duraatio oli kesäkuun 2010 lopussa 2,6 vuotta (2,6).

Mandatum Lifen vakavaraisuusasema säilyi vuoden 2010 toisen vuosineljänneksen aikana vahvana. Yhtiö ylittää selvästi myös konsernin sisäisen taloudellisen pääoman minimivaatimuksen. Vakavaraisuussuhde oli 20,7 prosenttia (18,5). Mandatum Life -konsernin vastuuvelka oli 7,1 miljardia euroa (6,8), josta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus oli 2,7 miljardia (2,4). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus kasvoi 37 prosenttiin (35).

Henkivakuutussegmentin liikekustannussuhde parani 119,8 prosenttiin (121,4). Liikekustannussuhde ei huomioi kaikkia liikekulujen kattamiseksi kerättyjä palkkioita. Hankintavuoden tulosta kuormittaa se, että Mandatum Life ei aktivoi hankintakustannuksiaan.

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo kasvoi yli 80 prosenttia ja oli 603 miljoonaa euroa (332). Sijoitussidonnaisten tuotteiden osuus kokonaismaksutulosta oli 72 prosenttia (71). Baltian maiden henkivakuutustoimintojen vakuutusmaksutulo oli 33 miljoonaa euroa (18).

Mandatum Lifen ensivakuutuksen kokonaismarkkinaosuus oli Suomessa 23,1 prosenttia (23,4) ja sijoitussidonnaisten henkivakuutusten 30,2 prosenttia (28,3). Kun henkivakuutusalan maksutulotilastoista poistetaan kahteen kertaa kirjattu maksutulo, nousee Mandatum Lifen markkinaosuus 26,0 prosenttiin. Eliminoinnilla ei ole vaikutusta sijoitussidonnaisen vakuutuksen markkinaosuuksiin. Markkinaosuus Baltian maissa nousi 23 prosenttiin (14).

Omistusyhteisö

Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään. Lisäksi yhtiö omisti 30.6.2010 noin 20 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakepääomasta. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 222 miljoonaa euroa (52), josta 231 miljoonaa euroa tuli Sammon osuudesta Nordean vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon tuloksesta.

Sampo Oyj:n osuus Nordea Bankista on kirjattu konsernitaseeseen 5,4 miljardiin euroon. Omistuksen markkina-arvo oli 30.6.2010 noin 5,7 miljardia euroa. Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi 30.6.2010 myös 2,4 miljardin euron arvosta (2,4) tytäryhtiöiden osakkeita.

Sampo Oyj:llä oli 30.6.2010 velkarahoitusta 1 721 miljoonaa euroa, josta senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja oli 1 006 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 575 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 27 prosenttia (24) yhtiön omasta pääomasta.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank

Sammolla oli 30.6.2010 omistuksessaan 830 440 497 Nordean osaketta, mikä vastaa 20,5 prosenttia Nordean osakkeista. Nordean osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,39 euroa osakkeelta. 30.6.2010 Nordean päätöskurssi oli 6,82 euroa.

Sampo Oyj:n Nordea-omistuksen ylitettyä 20 prosentin rajan on Nordeaa käsitelty 31.12.2009 alkaen Sampo-konsernin tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Sammon osuus Nordean nettotuloksesta näkyy Sampo-konsernin tuloslaskelman Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista -rivillä.

Alla oleva teksti perustuu Nordean 21.7.2010 julkaisemaan tammi-kesäkuun 2010 osavuosikatsaukseen.

Nordean vuoden 2010 tammi-kesäkuun liikevoitto oli 1 608 miljoonaa euroa (1 651). Riskisopeutettu tulos aleni 22 prosenttia edellisen vuoden alkupuoliskosta ja oli 1 194 miljoonaa euroa (1 524). Rahoituskate säilyi hyvällä tasolla matalasta korkotasosta huolimatta. Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä heikkeni vahvasta ensimmäisestä vuosineljänneksestä.

Toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 730 miljoonaa euroa (818). Rahoituskate kasvoi toisella neljänneksellä 1 prosentin edellisneljänneksestä ja oli 1 249 miljoonaa euroa. Luotto- ja talletusvolyymit kasvoivat edelleen, mikä kasvatti liiketoiminta-alueiden rahoituskatetta. Varainhankinnan keskimääräisten kustannusten nousu kuitenkin laimensi volyymikasvun vaikutusta.

Nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat 13 prosenttia edellisneljänneksestä 538 miljoonaan euroon. Kasvua oli lähes kaikilla osa-alueilla. Corporate finance -toiminnasta saadut palkkiotuotot kasvoivat ja säästämisen tuotteista saadut palkkiotuotot lisääntyivät niin varallisuudenhoidossa ja henkivakuutustoiminnassa kuin myös säilytyspalveluissa.

Nettotulos käyvään arvoon arvostettavista eristä laski 38 prosenttia edellisneljänneksen erittäin korkealta tasolta ja oli 339 miljoonaa euroa. Konsernitasolla tulokseen sisältyi kertaluonteinen noin 50 miljoonan euron voitto, joka saatiin kahden maksuliikenneyrityksen norjalaisen Norditon ja tanskalaisen PBS:n fuusion yhteydessä.

Luottotappioiden nettomäärä oli toisella neljänneksellä 245 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy 58 miljoonaa euroa Tanskan valtion takausjärjestelmään liittyviä luottotappioita, joita ei ensimmäisellä neljänneksellä ollut lainkaan. Takausjärjestelmään liittyviin luottotappioihin sisältyy sekä toteutuneita tappioita että varauksia mahdollisia takauksen kattamia vaateita vastaan. Ilman takausjärjestelmään liittyviä luottotappioita luottotappioiden nettomäärä oli toisella neljänneksellä 28 prosenttia pienempi kuin edellisneljänneksellä. Luottotappiot vähenivät useimmissa maissa.

Luottotappiotaso oli toisella neljänneksellä 35 pistettä, kun Tanskan valtion takausjärjestelmään liittyvät luottotappiot otetaan huomioon ja 26 pistettä, kun niitä ei oteta huomioon. Edellisneljänneksellä takausjärjestelmään liittyviä luottotappioita ei ollut lainkaan ja luottotappiotaso oli 37 pistettä. Luottotappioiden nettomäärän odotetaan olevan vuonna 2010 pienempi kuin vuonna 2009. Luottosalkun laatu vakaantuu edelleen makrotalouden elpyessä.

Näkymissään vuodelle 2010 Nordea odottaa riskisopeutetun tuloksen edelleen olevan vuonna 2010 pienempi kuin vuonna 2009 konsernin varainhallinnan ja Marketsin tuottojen laskun vuoksi.

Rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 10,0 prosenttia ennen Basel II -siirtymäsäännösten huomioon ottamista. Sekä ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin että vakavaraisuussuhde ylittävät selkeästi Nordean pääoman käytön periaatteita koskevat tavoitteet. Omien varojen yhteismäärä 24,3 miljardia euroa ylittää pilari 1:n mukaisen 14,8 miljardin euron pääomavaatimuksen 9,5 miljardilla eurolla ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista. Ensisijaisten omien varojen yhteismäärä, 20,5 miljardia euroa, ylittää pilari 1:n mukaisen vaatimuksen 5,7 miljardilla eurolla ennen siirtymäsäännösten huomioon ottamista.

TAPAHTUMAT VUODEN 2010 ALKUPUOLISKOLLA

Varsinainen yhtiökokous

Sampo Oyj:n 13.4.2010 järjestetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2009 osinkoa 1,00 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 16.4.2010. Osinko maksettiin 23.4.2010. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen professori Tom Berglund, johtaja Anne Brunila, toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, varatuomari Eira Palin-Lehtinen, ylijohtaja Jukka Pekkarinen, ministeri Christoffer Taxell, toimitusjohtaja Matti Vuoria ja kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Björn Wahlroosin ja varapuheenjohtajakseen Matti Vuorian. Nimitys- ja palkkiovaliokuntaan valittiin Veli-Matti Mattila, Eira Palin-Lehtinen, Christoffer Taxell, Matti Vuoria ja Björn Wahlroos. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Tom Berglund, Jukka Pekkarinen ja Christoffer Taxell.

Yhtiökokous päätti maksaa hallituksen jäsenille palkkioita vuonna 2011 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajalle 100 000 euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille 80 000 euroa vuodessa. Vuosipalkkiosta noin 50 prosenttia suoritetaan verojen ja vastaavien maksujen jälkeen Sammon A-sarjan osakkeina ja loput rahana.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jolle päätettiin maksaa palkkiota kohtuullisen laskun mukaan. Ernst & Young Oy nimesi Heikki Ilkan, KHT, päävastuulliseksi tilintarkastajaksi.

Yhtiökokous päätti muuttaa Sammon yhtiöjärjestyksen 12 §:ää 3.8.2009 ja 31.12.2009 voimaan tulleiden, osakeyhtiölain 5. luvun 19 §:ää koskeneiden muutosten johdosta.

Henkilöstö

Sampo-konsernin henkilöstömäärä aleni tammi-kesäkuussa 2010. Konsernissa työskenteli 30.6.2010 osa-aikaiset työntekijät kokoaikaisiksi työntekijöiksi muuntaen 6 899 henkeä, kun 31.12.2009 vastaava luku oli 7 087. Keskimäärin Sampo-konsernissa työskenteli tammi-kesäkuussa 6 958 henkeä (7 454).

Katsauskauden lopulla konsernin henkilöstöstä noin 92 prosenttia eli 6 381 henkeä työskenteli vahinkovakuutustoiminnoissa. Vahinkovakuutustoimintojen henkilöstöstä työskenteli Suomessa 1 706 henkeä, Ruotsissa 1 858 henkeä, Norjassa 1 516 henkeä sekä Baltiassa ja muissa maissa 1 301 henkeä. Vahinkovakuutustoimintojen henkilöstömäärä väheni hieman vuodenvaihteeseen verrattuna.

Konsernin henkilöstöstä vajaat 7 prosenttia eli 467 henkeä työskenteli henkivakuutusliiketoiminnassa. Henkivakuutusliiketoiminnan henkilöstöstä 359 henkeä työskenteli Suomessa ja 108 henkeä Baltiassa. Henkilömäärä kasvoi hienoisesti.

Konsernin henkilöstöstä vajaa prosentti eli 51 henkeä työskenteli omistusyhteisössä. Omistusyhteisön henkilöstövahvuus säilyi entisellään.

Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Sampo-konsernissa on kahdenlaisia kannustinjärjestelmiä: johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä ja osakepalkkiojärjestelmä.

Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat maksut perustuvat Sammon osakekurssin kehitykseen noin kolmen vuoden aikajaksolla kunkin kannustinjärjestelmän liikkeelle laskemisesta alkaen. Kannustinjärjestelmissä on asetettu minimivaatimukset osakekurssikehitykselle ja yhtiön kannattavuudelle sekä yläraja maksettaville kannustimille. Lisäksi osa kannustimina saaduista suorituksista on käytettävä Sammon osakkeiden hankkimiseen ja osakkeet on pidettävä tietty aika.

Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi Sampo 2006 -osakepalkkiojärjestelmän Sammon johtoryhmän jäsenille. Järjestelmän piiriin kuuluville myönnetään enintään etukäteen määrätty määrä Sammon osakkeita, jos Sammon osakekurssi ja vakuutustuottotavoitteet ylittävät ehtojen mukaiset arvot. Suoritus maksetaan Sammon osakkeina, käteisenä tai näiden yhdistelmänä. Lisäksi osakkeet on pidettävä tietty aika.

Johdon pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettiin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla palkkioita 2 miljoonalla eurolla (0). Sampo 2006 -osakepalkkiojärjestelmästä ei maksettu palkkioita (0).

Johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat luettavissa Sammon kotisivuilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen.

Osakkeet ja osakepääoma

Sampo Oyj:n osakkeiden lukumäärä 30.6.2010 oli 561 372 390 osaketta, jotka jakaantuivat 560 172 390 A-sarjan sekä 1 200 000 B-sarjan osakkeeseen. Sampo Oyj:n hallussa oli 90 000 yhtiön omaa A-osaketta, joka vastasi 0,02 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja niihin liittyvistä äänioikeuksista. Osakkeet hankittiin 16,53 euron osakekohtaisella keskihinnalla ja niistä maksettiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Osakkeet ostettiin loppuvuodesta 2009 yhtiökokoukselta samana vuonna saadun valtuutuksen mukaisesti. Muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Sammon hallitus päätti yhtiökokoukselta saamallaan valtuutuksella 8.6.2010 mitätöidä edellä mainitut 90 000 Sammon osaketta. Osakkeiden mitätöinti vähentää Sammon A-osakkeiden määrää vastaavasti, mutta ei vaikuta osakepääomaan.

Osakkeiden mitätöinti merkittiin kaupparekisteriin 13.7.2010. Tämän seurauksena Sammolla on 560 082 390 A-osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 200 000 B-osaketta mukaan lukien 561 282 390 osaketta. Sampo ei omista 11.8.2010 yhtiön A-sarjan osakkeita. Myöskään muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 50 000 000 kappaletta. Omia osakkeita voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Sisäiset osingot

Sampo Oyj sai 13.4.2010 If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lta osinkoina 103 miljoonaa euroa (1 000 miljoonaa Ruotsin kruunua). Lisäksi osakkuusyhtiö Nordea Bank AB maksoi 8.4.2010 Sampo Oyj:lle osinkoa 204 miljoonaa euroa. Mandatum Life ei maksanut Sampo Oyj:lle osinkoa tammi-kesäkuussa 2010.

Luottoluokitukset

Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden tärkeimmissä luottoluokituksissa ei vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä tapahtunut muutoksia.

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konserni on Nordea Bank Ab (publ) -osakkuusyhtiön myötä luokiteltu Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi.

Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain kolmannen luvun mukaan. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta.

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 30.6.2010 oli 159,7 prosenttia (158,3). Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiönä vakavaraisuuslaskennassa ja Sampo-konsernin vakavaraisuusvaatimuksessa huomioidaan sen omistusosuutta vastaava osuus Nordean vakavaraisuusvaatimuksesta.

Sampo-konsernissa pääomitusta arvioidaan sisäisesti vertaamalla riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin pääomiin. Riskeihin vaadittavan pääoman arviointi perustuu taloudelliseen pääomaan, jonka konserniyhtiöt määrittävät mitattavissa oleville riskeille 99,5 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Tämän lisäksi yhtiöt arvioivat pääomatarpeensa sellaisien riskien varalta, jotka eivät ole mitattavissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintaympäristöön liittyvät riskit.

Käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) sisältää vakavaraisuuspääoman ja lisäksi muita vahinkojen kattamiseen käytettävissä olevia eriä kuten vastuuvelan diskonttausvaikutuksen ja muita vakavaraisuuspääomaan kuulumattomia eriä.

Taloudellisen pääoman vaatimus Sampo-konsernin toiminnalle 30.6.2010 oli 4 131 miljoonaa euroa (3 783) ja käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) oli 7 168 miljoonaa euroa (7 077).

NÄKYMÄT LOPPUVUODELLE 2010

Maailmantalous elpyy ja elpymisen odotetaan jatkuvan Euroopan valtioiden velkaongelmista ja muista pääomamarkkinoille epävarmuutta synnyttävistä tekijöistä huolimatta.

Sampo-konsernin odotetaan tekevän vuonna 2010 hyvän tuloksen vakuutustoimintojensa hyvän kannattavuuden ja osakkuusyhtiö Nordean tulososuuden myötä.

Ifin odotetaan vuonna 2010 saavuttavan pitkän aikavälin tavoitteensa alle 95 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta ja yhdistetyn kulusuhteen olevan 92 ja 94 prosentin välillä. Yhtiön tuloksen odotetaan säilyvän erittäin hyvänä. Yleinen taloudellinen tilanne rasittaa edelleen maksutulon kasvua, mutta sen vaikutus tulokseen on rajallinen.

Mandatum Lifen markkina-arvoin laskettu tulos on huomattavan riippuvainen pääomamarkkinoista ja sen odotetaan säilyvän hyvänä. Raportoidun tuloksen uskotaan yltävän vuoden 2009 tasolle. Yhtiö tavoittelee sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa edelleen kasvua.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB:n vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan olevan huomattava vuonna 2010.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Sampo järjestää tiedotusvälineiden edustajille suomenkielisen tiedotustilaisuuden 11.8. klo 12.30 osoitteessa Savoy, Eteläesplanadi 14, Helsinki. Englanninkielinen puhelinkonferenssi järjestetään analyytikoille ja sijoittajille klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon +44 207 162 0025 (Eurooppa) tai +1 334 323 6201 (Pohjois-Amerikka). Osallistujia pyydetään ilmoittamaan puhelinkonferenssin ID-numero 869182, nimi "Sampo 2010/Q2 release" ja tunnus SAMPO.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Tämän lisäksi konsernijohtaja Kari Stadighin haastatteluvideo sekä tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2010 kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksensa 3.11.2010.

Jakelu:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com

¹) Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (2004/699) kolmannen luvun mukaisesti konsolidointimenetelmällä. Vertailuvuonna vakavaraisuus on laskettu vakuutusyritysryhmän mukautetun vakavaraisuuden laskentaa koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1106/2000) mukaisesti konsernitilinpäätöksen perusteella. Nordea Pankki on yhdistelty Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 31.12.2009 alkaen, joten sijoituksen edellyttämä pääomavaade ei rasittanut konsernin vakavaraisuutta 30.6.2009.

²) Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta eikä niitä siksi voida johtaa suoraan konsernin tuloslaskelmasta. Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi on esitetty liitteessä 13.

Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on sekä tilinpäätöspäivän että keskimääräisenä osakemääränä käytetty 561 282 390 kpl:tta.

Kiinteistöjen arvostuserot on otettu huomioon laskettaessa kokonaispääoman tuottoa, oman pääoman tuottoa, omavaraisuusastetta sekä osakekohtaista substanssia. Veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero sekä laskennallinen verovelka kiinteistöjen arvostuseroista.

Kokonaispääoman sekä oman pääoman tuoton laskennassa on käytetty konsernin laajaa tulosta.

Vakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan (ent. Vakuutusvalvontavirasto) ohje- ja määräyskokoelman mukaisesti.

*) Kauden laaja tulos sisältää myös konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean muista laajan tuloksen eristä. Nordean muut laajan tuloksen erät koostuvat olennaisilta osin nettosijoitusten suojauksista sekä muuntoeroista, joten konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla muuntoerot sisältävät myös 36 milj. euron osuuden Nordean muista laajan tuloksen eristä.

**) Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta 177 (1 466) milj. euroa. Kauden tulokseen on siirretty -67 (61) milj. euroa.

***) Rahavirtasuojauksista omaan pääomaan on kirjattu kauden arvostusta -6 (-0) milj. euroa.

Muuntoeroihin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä rahavirtasuojaukseen sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.

Rahavirtalaskelmassa esitetään kauden rahavirrat jaoteltuina liiketoiminnan, investointien sekä rahoituksen rahavirtoihin. Laskelma on laadittu epäsuoralla esittämistavalla. Liiketoiminnan rahavirta sisältää varsinaisen liiketoiminnan rahavirrat. Rahavirrat sijoituksista tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä aineellisiin ja aineettomiin sijoituksiin esitetään investointien rahavirrassa. Rahoituksen rahavirrassa esitetään rahavirrat, jotka johtuvat toiminnan rahoittamisesta oman tai vieraan pääoman ehdoin. Rahavarat sisältävät käteiset varat sekä muut enintään 3 kuukauden pituiset talletukset.

LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Osavuosikatsauksen laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat olennaisilta osiltaan samat kuin konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2009.

Sampo otti vuoden 2010 alusta käyttöön useita uusia tai muutettuja standardeja tai tulkintoja. Standardit ja tulkinnat löytyvät Sammon vuoden 2009 tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Tilinpäätös on luettavissa Sammon internet-sivuilla osoitteessa www.sampo.com/tulos .

Käyttöönotetuista standardeista merkittävin on uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen. Standardi sisältää useita merkittäviä muutoksia yrityskauppojen kirjanpitokäsittelyyn sallimalla esim. vähemmistöosuuden arvostamisen vaihtoehtoisesti käypään arvoon tytäryhtiön nettovarojen suhteellisen osuuden sijaan. Valinnalla on vaikutuksia kirjattavaan liikearvon sekä vähemmistöosuuden määrään.

Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta.

Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.

Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy .oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4. Vakuutussopimukset standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin.