Sampo-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2010

Vahva vuosineljännes jälleen kerran

Sampo-konsernin tulos ennen veroja vuoden 2010 tammi-syyskuulta kohosi voimakkaasti ja oli 959 miljoonaa euroa (625). Markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin laaja tulos oli 1 344 miljoonaa euroa (3 524).

- Osakekohtainen tulos kohosi 1,43 euroon (0,88) ja osakekohtainen tulos markkina-arvoin oli 2,39 euroa (6,05). Konsernin oman pääoman tuotto oli 22,3 prosenttia (75,8).

- Osakekohtainen substanssi ylsi kaikkien aikojen ennätykseen 16,54 euroon (14,63) huhtikuussa 2010 maksetusta 1 euron osakekohtaisesta osingosta huolimatta. Tämä oli hyvien raportoitujen tulosten, Nordean osakekurssin nousun ja suotuisen valuuttakurssikehityksen ansiota. Konsernin käyvän arvon rahasto kasvoi verojen jälkeen 630 miljoonaan euroon (296).

- Vahinkovakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli tammi-syyskuussa 93,0 prosenttia (92,0). Vahinkovakuutustoiminnan tulos ennen veroja kasvoi 519 miljoonaan euroon (476) ja tulos  markkina-arvoin ylsi 729 miljoonaan euroon (932). Oman pääoman tuotto oli 39,0 prosenttia (54,0).

- Henkivakuutustoiminnan tulos ennen veroja oli 100 miljoonaa euroa (85) ja tulos markkina-arvoin oli 228 miljoonaa euroa (404). Oman pääoman tuotto oli 35,2 prosenttia (116,5).

- Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiönä. Segmenttikohtaisessa raportoinnissa Nordean osuus on kirjattu Omistusyhteisö-segmenttiin. Omistusyhteisön tulos ennen veroja oli 343 miljoonaa euroa (41), josta Nordean osuus oli 371 miljoonaa euroa.

- Sampo-konsernin sijoitusomaisuus oli 30.9.2010 Nordea-omistus pois lukien 17,8 miljardia (16,1). Sijoitusomaisuudesta 79 prosenttia (82) oli korkoinstrumenteissa, 17 prosenttia (15) osakkeissa ja 3 prosenttia (3) muissa omaisuuslajeissa.

*) Vertailuajankohta 31.12.2009

Osavuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2009 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

VUODEN 2010 KOLMAS NELJÄNNES LYHYESTI

Sampo-konsernin vuoden 2010 kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 338 miljoonaa euroa (192). Osakekohtainen tulos oli 0,51 euroa (0,27). Osakekohtainen tulos markkina-arvoin oli 1,01 euroa (2,72).

Osakekohtainen substanssi kasvoi vuoden 2010 heinä-syyskuussa 2,04 euroa.

Vahinkovakuutustoiminnassa kolmas vuosineljännes oli hyvä, yhdistetty kulusuhde parani 90,6 prosenttiin (90,9). Tulos ennen veroja kohosi 186 miljoonaan euroon (167).

Henkivakuutusliiketoiminnan tulos ennen veroja oli 31 miljoonaa euroa (32). Maksutulo kasvoi 23 prosenttia 223 miljoonaan euroon (181).

Omistusyhteisö-segmentin heinä-syyskuun tulos ennen veroja oli 121 miljoonaa euroa (-12), josta 140 miljoonaa euroa tuli Nordean vuoden 2010 kolmannen neljänneksen tuloksesta kirjattavasta Sammon osuudesta.

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Vahinkovakuutus

If on Pohjoismaiden johtava vahinkovakuutusyhtiö, joka toimii myös kaikissa Baltian maissa ja Venäjällä. Sampo-konsernin vahinkovakuutuksen emoyhtiö If Skadeförsäkring Holding AB:n pääkonttori on Ruotsissa. Tytäryhtiöidensä kautta If tarjoaa vakuutusratkaisuja ja -palveluja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Ifin toiminnot jakautuvat neljään liiketoiminta-alueeseen: Henkilöasiakkaat, Yritysasiakkaat, Suurasiakkaat sekä Baltia ja Venäjä.

Vahinkovakuutuksen tammi-syyskuun 2010 tulos ennen veroja kohosi 519 miljoonaan euroon (476). Vakuutustekninen tulos aleni 340 miljoonaan euroon (374) alhaisesta korkotasosta johtuneiden pienempien allokoitujen sijoitustoiminnan tuottojen ja alhaisemman merkintätuloksen vuoksi. Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan vakuutustekninen tulos oli 177 miljoonaa euroa (186), Yritysasiakkaiden 101 miljoonaa euroa (106), Suurasiakkaiden 45 miljoonaa euroa (55) sekä Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan 13 miljoonaa euroa (20).

Oman pääoman tuotto (RoE) ylitti selkeästi 17,5 prosentin tavoitteen ja oli 39,0 prosenttia (54,0). Oman pääoman tuottoa kasvatti valuuttakurssien suotuisa kehitys. Vakuutusliikkeen tuotto (vakuutusteknisen tuloksen suhde omalla vastuulla oleviin vakuutusmaksutuottoihin) oli 11,7 prosenttia (13,8). Käyvän arvon rahasto kasvoi 30.9.2010 mennessä 283 miljoonaan euroon (105).

Yhdistetty kulusuhde oli vuoden 2010 tammi-syyskuussa 93,0 prosenttia (92,0), johon vaikutti osaltaan se, että heinä-syyskuussa yhdistetty kulusuhde oli 90,6 prosenttia (90,9). Aikaisempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varattua korvausvastuuta purettiin 92 miljoonalla eurolla (79). Riskisuhde oli 69,5 prosenttia (68,1). Riskisuhde heikkeni 1,4 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta vaikean ensimmäisen vuosineljänneksen vuoksi.

Henkilöasiakkaiden yhdistetty kulusuhde kohosi 93,2 prosenttiin (92,3). Nimelliskustannukset pysyivät ennallaan ja toimintakulusuhde aleni 0,7 prosenttiyksikköä 23,7 prosenttiin. Riskisuhde heikkeni 1,7 prosenttiyksikköä ensimmäiselle vuosineljännekselle osuneiden vaikeiden talviolojen vuoksi. Riskisuhteeseen ei tullut kolmannella vuosineljänneksellä merkittäviä muutoksia Suomen poikkeuksellisista myrskyistä ja Tanskan rankkasateista huolimatta. Yritysasiakkaiden yhdistetty kulusuhde säilyi lähes ennallaan ja oli 93,3 prosenttia (93,1). Suurasiakkaiden yhdistetty kulusuhde nousi 92,4 prosenttiin (90,9) suurvahinkoihin liittyvien korvauskulujen noustua. Riskisuhde heikkeni 1,7 prosenttiyksikköä 73,9 prosenttiin. Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan yhdistetty kulusuhde oli 92,1 prosenttia (89,4).

Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 9 prosenttia 3 332 miljoonaan euroon (3 083). Valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen maksutulo nousi 0,6 prosenttia. Henkilöasiakkaiden maksutulo kasvoi kiinteillä valuuttakursseilla 3,9 prosenttia. Kasvu oli suurinta Tanskassa, mutta maksutulokehitys oli suotuisaa kaikissa maissa. Yritysasiakkaiden maksutulo kasvoi 0,2 prosenttia Norjan ja Tanskan maksutulon kasvun ansiosta. Suurasiakkaat-liiketoiminta kärsi edelleen taantumasta, maksutulo laski 4,4 prosenttia. Baltia ja Venäjä -liiketoiminnan maksutulo laski 18,4 prosenttia.

Toimintakulusuhde parani kaikilla muilla liiketoiminta-alueilla kuin Baltia ja Venäjä -liiketoiminnassa. Toimintakulusuhde oli 23,5 prosenttia (23,8). Nimelliskulut laskivat valuuttakurssimuutokset huomioon ottaen 2 prosenttia.

Ifin sijoitusomaisuuden arvo oli 30.9.2010 yhteensä 11,8 miljardia euroa (10,7), josta 87 prosenttia (89) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin ja 12 prosenttia (11) osakkeisiin. Sijoitustoiminnan nettotuotot nousivat 341 miljoonaan euroon (284). Sijoitusten keskimääräinen tuotto käyvin arvoin oli tammi-syyskuussa 5,7 prosenttia (10,1). Korkosijoitusten duraatio oli 1,7 vuotta (2,5). 

If Vahinkovakuutuksen vastuunkantokyky eli vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuloon oli syyskuun 2010 lopussa 86 prosenttia (77). Vakavaraisuuspääoma oli 3 599 miljoonaa euroa (2 943). Korvausvastuu oli maksutuloon suhteutettuna 174 prosenttia (172) ja maksettuihin korvauksiin suhteutettuna 241 prosenttia (240).

Henkivakuutus

Mandatum Life -konserniin kuuluvat Suomessa toimiva, Sampo Oyj:n täysin omistama Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja sen tytäryhtiö, eurooppayhtiö Mandatum Life Insurance Baltic SE. Mandatum Life Insurance Baltic SE:n kotipaikka on Viro. Muissa Baltian maissa yhtiö toimii sivukonttorien kautta.

Mandatum Lifen maksutulon kasvu ja tulos säilyivät kolmannella vuosineljänneksellä hyvinä. Maksutulo kohosi yli 60 prosenttia ja oli 827 miljoonaa euroa (513).

Henkivakuutustoiminnan tammi-syyskuun 2010 tulos ennen veroja oli 100 miljoonaa euroa (85). Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja lukuun ottamatta olivat 233 miljoonaa euroa (205). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät sijoitustuotot olivat 206 miljoonaa euroa (290). Käyvän arvon rahasto kasvoi 362 miljoonaan euroon, kun se vuodenvaihteessa oli 210 miljoonaa euroa. Henkivakuutustoiminnan oman pääoman tuotto (RoE) oli 35,2 prosenttia (116,5).

Mandatum Life -konsernilla oli 30.9.2010 sijoitusomaisuutta 5,8 miljardin euron (5,4) arvosta, kun summaan ei lasketa mukaan 2,9 miljardin euron (2,4) suuruisia sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelan katteena olevia sijoituksia. Korkosijoitusten osuus oli 64 prosenttia (68), osakesijoitusten 27 prosenttia (23), private equityn 4 prosenttia (4), kiinteistöjen 3 prosenttia (3) ja muiden sijoitusten osuus 2 prosenttia (2).

Sijoitusomaisuuden tuotto käyvin arvoin oli vuoden 2010 tammi-syyskuussa 8,0 prosenttia (14,0). Korkosijoitusten duraatio oli syyskuun 2010 lopussa 2,4 vuotta (2,6).

Mandatum Lifen vakavaraisuuspääoma jatkoi nopeaa vahvistumistaan vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä ja oli 1 210 miljoonaa euroa. Vakavaraisuussuhde kohosi 23,4 prosenttiin (18,5). Mandatum Life -konsernin vastuuvelka oli 7,3 miljardia euroa (6,8), josta sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus oli 2,9 miljardia (2,4). Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvän vastuuvelan osuus kasvoi 39 prosenttiin (35).

Henkivakuutussegmentin liikekustannussuhde parani 113,6 prosenttiin (116,5). Liikekustannussuhde ei huomioi kaikkia liikekulujen kattamiseksi kerättyjä palkkioita. Hankintavuoden tulosta kuormittaa se, että Mandatum Life ei aktivoi hankintakustannuksiaan.

Mandatum Life -konsernin omalla vastuulla oleva maksutulo kasvoi yli 60 prosenttia ja oli 827 miljoonaa euroa (513). Sijoitussidonnaisten tuotteiden osuus kokonaismaksutulosta oli 72 prosenttia (69). Baltian maiden henkivakuutustoimintojen vakuutusmaksutulo oli 44 miljoonaa euroa (29).

Mandatum Lifen ensivakuutuksen kokonaismarkkinaosuus oli Suomessa 22,9 prosenttia (23,6) ja sijoitussidonnaisten henkivakuutusten 28,0 prosenttia (26,6). Kun henkivakuutusalan maksutulotilastoista poistetaan kahteen kertaa kirjattu maksutulo, oli Mandatum Lifen markkinaosuus 24,9 prosenttia. Eliminoinnilla ei ole vaikutusta sijoitussidonnaisen vakuutuksen markkinaosuuksiin. Baltian maissa markkinaosuus oli 21 prosenttia (15).

Omistusyhteisö

Sampo Oyj omistaa ja hallinnoi vahinko- ja henkivakuutustoimintaa harjoittavia tytäryhtiöitään. Lisäksi yhtiö omisti 30.9.2010 yli 20 prosenttia Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean osakepääomasta. Nordea on Sammon osakkuusyhtiö.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli 343 miljoonaa euroa (41), josta 371 miljoonaa euroa tuli Sammon osuudesta Nordean tammi-syyskuun 2010 tuloksesta. Segmentin kolmannen neljänneksen tulos ilman Nordean osuutta oli -19 miljoonaa euroa.

Sampo Oyj:n omistus Nordea Bankista on kirjattu konsernitaseeseen 5,5 miljardiin euroon. Omistuksen markkina-arvo oli 30.9.2010 noin 6,4 miljardia euroa. Sampo Oyj:n taseeseen sisältyi myös 2,4 miljardin euron arvosta (2,4) tytäryhtiöiden osakkeita.

Sampo Oyj:llä oli 30.9.2010 velkarahoitusta 1 735 miljoonaa euroa, josta senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja oli 1 026 miljoonaa euroa ja yritystodistuksia 580 miljoonaa euroa. Sampo Oyj:n bruttovelka oli 28 prosenttia (24) yhtiön omasta pääomasta.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank

Sammolla oli 30.9.2010 omistuksessaan 830 440 497 Nordean osaketta, mikä vastaa 20,5 prosenttia Nordean osakkeista. Nordean osakkeiden keskimääräinen hankintahinta oli 6,39 euroa osakkeelta ja kirja-arvo konsernin taseessa oli 6,65 euroa osakkeelta. 30.9.2010 Nordean päätöskurssi oli 7,63 euroa.

Sampo Oyj:n Nordea-omistuksen ylitettyä 20 prosentin rajan on Nordeaa käsitelty 31.12.2009 alkaen Sampo-konsernin tilinpäätöksessä osakkuusyhtiönä. Sammon osuus Nordean nettotuloksesta näkyy Sampo-konsernin tuloslaskelman Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista -rivillä.

Alla oleva teksti perustuu Nordean 27.10.2010 julkaisemaan tammi-syyskuun 2010 osavuosikatsaukseen.

Tuotot olivat ennätyksellisen hyvät. Ne kasvoivat 9 prosenttia edellisneljänneksestä ja 4 prosenttia edellisvuoden kolmannesta vuosineljänneksestä. Asiakastoiminnot tekivät edelleen hyvää tulosta. Luotonannon volyymit kasvoivat 4 prosenttia ja talletusvolyymit 3 prosenttia edellisneljänneksestä. Marginaalit pysyivät neljänneksen aikana yleisesti vakaina ja markkinaosuudet kasvoivat lähinnä henkilöasiakassegmenteissä.

Konsernin nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä nousi toisen neljänneksen matalalta tasolta. Kulut kasvoivat prosentin ja henkilöstökulut 3 prosenttia edellisneljänneksestä. Paikallisissa valuutoissa laskettuna kulut laskivat vuoden kolmannella vuosineljänneksellä 2 prosenttia, kun konsernin kehityshankkeisiin liittyviä kuluja ei oteta huomioon. Luottotappioiden nettomäärä oli 207 miljoonaa euroa. Summasta 50 miljoonaa euroa liittyy Tanskan valtion takausjärjestelmään. Luottotappiotaso laski noin 6 pistettä edellisneljänneksestä ja oli 29 pistettä, kun Tanskan valtion takausjärjestelmään liittyvät luottotappiot otetaan huomioon, ja 22 pistettä, kun niitä ei oteta huomioon.

Liikevoitto kasvoi 32 prosenttia edellisneljänneksestä. Tämä oli lähinnä rahoituskatteen ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotuloksen nousun ansiota. Riskisopeutettu tulos kasvoi 37 prosenttia edellisneljänneksestä.

Uusia avain- ja private banking -asiakkaita saatiin edelleen runsaasti. Näiden asiakkaiden määrä kasvoi kuukausittain yli 15 000:lla. Noin 60 prosenttia uusista avain- ja private banking -asiakkaista oli Nordealle uusia asiakkaita.

Nordea hyötyi edelleen hyvästä maineestaan varainhankinnan markkinoilla ja laski liikkeeseen pitkäaikaisia lainoja koko kolmannen neljänneksen ajan. Nordea laski heinä-syyskuussa liikkeeseen ensimmäisen vakuudellisen joukkolainansa Norjassa. Lisäksi Nordea julkisti vakuudellisten joukkolainojen ohjelman Suomessa, ja ensimmäisen liikkeeseenlaskun odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen (ei sisällä hybridilainoja) suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 10,4 prosenttia ennen Basel II:n mukaisten siirtymäsäännösten huomioon ottamista (10,0 prosenttia toisella neljänneksellä). Siirtymäsäännösten mukaan laskettuna rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin saamisiin oli 9,1 prosenttia (9,0 prosenttia). Valuuttakurssimuutosten vaikutus tuottojen ja kulujen kasvuun oli noin 1 prosenttiyksikkö edellisneljänneksestä ja noin 4-5 prosenttiyksikköä viime vuoden kolmannesta vuosineljänneksestä.

TAPAHTUMAT TAMMI-SYYSKUUSSA 2010

Henkilöstö

Sampo-konsernissa työskenteli 30.9.2010 osa-aikaiset työntekijät kokoaikaisiksi työntekijöiksi muuntaen 6 920 henkeä, kun 31.12.2009 vastaava luku oli 7 087. Keskimäärin Sampo-konsernissa työskenteli tammi-syyskuussa 6 933 henkeä (7 454).

Katsauskauden lopulla konsernin henkilöstöstä noin 92 prosenttia eli 6 391 henkeä työskenteli vahinkovakuutustoiminnoissa. Vahinkovakuutustoimintojen henkilöstöstä työskenteli Suomessa 1 725 henkeä, Ruotsissa 1 856 henkeä, Norjassa 1 535 henkeä sekä Baltiassa ja muissa maissa 1 275 henkeä. Vahinkovakuutustoimintojen henkilöstömäärä laski hieman.

Konsernin henkilöstöstä reilut 7 prosenttia eli 476 henkeä työskenteli henkivakuutusliiketoiminnassa. Henkivakuutusliiketoiminnan henkilöstöstä 371 henkeä työskenteli Suomessa ja 105 henkeä Baltiassa. Henkilömäärä kasvoi vuodenvaihteesta viisi prosenttia.

Konsernin henkilöstöstä vajaa prosentti eli 53 henkeä työskenteli emoyhtiö Sampo Oyj:ssä. Emoyhtiön henkilöstövahvuus säilyi entisellään.

Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Sammon hallitus hyväksyi 8.6.2010 kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä koskevan Palkitsemiskoodin. Konsernin yhtiöiden hallitukset ovat hyväksyneet Palkitsemiskoodiin perustuvat yhtiökohtaiset palkitsemispolitiikat. Koodi käsittää muun muassa johdon kannustimien periaatteet. Koodi on luettavissa Internetissä osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen.

Sampo-konsernissa on kahdenlaisia kannustinjärjestelmiä: osakkeen arvonnousuun sidottuja johdon pitkäaikaisia kannustinjärjestelmiä ja osakepalkkiojärjestelmä. Johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat maksut perustuvat Sammon osakekurssin kehitykseen noin kolmen vuoden aikajaksolla kunkin kannustinjärjestelmän liikkeelle laskemisesta alkaen. Kannustinjärjestelmissä on asetettu minimivaatimukset osakekurssikehitykselle ja yhtiön kannattavuudelle sekä yläraja maksettaville kannustimille. Lisäksi osa kannustimina saaduista suorituksista on käytettävä Sammon osakkeiden hankkimiseen ja osakkeet on pidettävä tietty aika.

Vuoden 2006 varsinainen yhtiökokous hyväksyi Sampo 2006 -osakepalkkiojärjestelmän Sammon johtoryhmän jäsenille. Järjestelmän piiriin kuuluville myönnetään enintään etukäteen määrätty määrä Sammon osakkeita, jos Sammon osakekurssi ja vakuutustuottotavoitteet ylittävät ehtojen mukaiset arvot. Suoritus maksetaan Sammon osakkeina, käteisenä tai näiden yhdistelmänä. Lisäksi osakkeet on pidettävä tietty aika.

Johdon pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä maksettiin tammi-syyskuussa 2010 palkkioita 10 miljoonalla eurolla (0). Sampo 2006 -osakepalkkiojärjestelmästä ei maksettu palkkioita (0).

Johdon pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehdot ovat luettavissa Sammon kotisivuilla osoitteessa www.sampo.com/palkitseminen.

Osakkeet ja osakepääoma

Sammon hallitus päätti 8.6.2010 mitätöidä yhtiökokoukselta saamallaan valtuutuksella vuoden 2009 lopulla hankitut 90 000 yhtiön A-sarjan osaketta. Osakkeet hankittiin 16,53 euron osakekohtaisella keskihinnalla ja niistä maksettiin yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Mitätöinti pienensi A-sarjan osakkeiden lukumäärää vastaavalla määrällä, mutta ei vaikuttanut yhtiön osakepääomaan.

Sampo Oyj:n A-osakkeiden lukumäärä 30.9.2010 oli 560 082 390 osaketta. 1 200 000 B-sarjan osaketta mukaan lukien osakkeiden kokonaismäärä oli 561 282 390 osaketta. Sampo Oyj:n ei omistanut 30.9.2010 yhtiön omia osakkeita. Myöskään muut konserniyhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuudet hankkia Sammon omia A-sarjan osakkeita yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 50 000 000 kappaletta. Omia osakkeita voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä Sammon osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Valtuutusta ei ole käytetty.

Sisäiset osingot

Emoyhtiö Sampo Oyj ei saanut heinä-syyskuussa 2010 osinkoa tytäryhtiöiltään.

Sampo Oyj on saanut 13.4.2010 If Skadeförsäkring Holding AB (publ):lta osinkoina 103 miljoonaa euroa (1 000 miljoonaa Ruotsin kruunua). Lisäksi osakkuusyhtiö Nordea Bank AB maksoi 8.4.2010 Sampo Oyj:lle osinkoa 204 miljoonaa euroa. Mandatum Life ei maksanut Sampo Oyj:lle osinkoa tammi-syyskuussa 2010.

Luottoluokitukset

Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden tärkeimmissä luottoluokituksissa ei vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä tapahtunut muutoksia.

Konsernin vakavaraisuus

Sampo-konserni on Nordea Bank Ab (publ) -osakkuusyhtiön myötä luokiteltu Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain mukaan rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi.

Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta (2004/699) annetun lain kolmannen luvun mukaan. Laki perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/87/EY finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta.

Konsernin vakavaraisuussuhde (ryhmittymän omat varat suhteessa minimivaatimukseen) 30.9.2010 oli 167,0 prosenttia (158,3). Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiönä vakavaraisuuslaskennassa ja Sampo-konsernin vakavaraisuusvaatimuksessa huomioidaan sen omistusosuutta vastaava osuus Nordean vakavaraisuusvaatimuksesta.

Sampo-konsernissa pääomitusta arvioidaan sisäisesti vertaamalla riskeihin vaadittavaa pääomaa käytettävissä oleviin pääomiin. Riskeihin vaadittavan pääoman arviointi perustuu taloudelliseen pääomaan, jonka konserniyhtiöt määrittävät mitattavissa oleville riskeille 99,5 prosentin luottamustasolla ja yhden vuoden aikajänteellä. Tämän lisäksi yhtiöt arvioivat pääomatarpeensa sellaisien riskien varalta, jotka eivät ole mitattavissa. Näitä ovat esimerkiksi toimintaympäristöön liittyvät riskit.

Käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) sisältää vakavaraisuuspääoman ja lisäksi muita vahinkojen kattamiseen käytettävissä olevia eriä kuten vastuuvelan diskonttausvaikutuksen ja muita vakavaraisuuspääomaan kuulumattomia eriä.

Taloudellisen pääoman vaatimus Sampo-konsernin toiminnalle 30.9.2010 oli 4 189 miljoonaa euroa (3 783) ja käytettävissä oleva pääoma (Adjusted Solvency Capital) oli 7 279 miljoonaa euroa (7 077).


KATSAUSKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Sampo vastaanotti 13.10.2010 Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälässä tarkoitetun liputusilmoituksen, jonka mukaan Capital Research and Management Companyn omistamien Sammon A-osakkeiden kokonaismäärä oli 11.10.2010 laskenut alle yhden kahdeskymmenesosan (1/20) Sampo Oyj:n kaikista osakkeista ja niiden tuottamien äänten yhteismäärästä. Ilmoituksen mukaan Capital Research omisti 4,95 prosenttia Sammon koko osakemäärästä ja 4,91 äänimäärästä.

NÄKYMÄT LOPPUVUODELLE 2010

Maailmantalous elpyy edelleen suunnilleen odotusten mukaisesti. Talouden elpymisvauhti on ollut Pohjoismaissa hieman ennakoitua nopeampi valtioiden velkaongelmien aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Pääomamarkkinat säilyvät volatiileina ja sijoittajasentimentti on ailahteluille altis.

Sampo-konsernin odotetaan tekevän vuonna 2010 hyvän tuloksen vakuutustoimintojensa hyvän kannattavuuden ja osakkuusyhtiö Nordean tulososuuden myötä.

Ifin odotetaan vuonna 2010 saavuttavan pitkän aikavälin tavoitteensa alle 95 prosentin yhdistetystä kulusuhteesta ja yhdistetyn kulusuhteen odotetaan olevan 92 ja 94 prosentin välillä. Yhtiön tuloksen odotetaan säilyvän erittäin hyvänä.

Mandatum Lifen markkina-arvoin laskettu tulos on huomattavan riippuvainen pääomamarkkinoista ja sen odotetaan säilyvän hyvänä. Raportoidun tuloksen uskotaan yltävän vuoden 2009 tasolle. Yhtiö tavoittelee sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa edelleen kasvua.

Osakkuusyhtiö Nordea Bank AB:n vaikutuksen konsernin tulokseen odotetaan säilyvän huomattavana vuonna 2010.

SAMPO OYJ
Hallitus

Lisätiedot:

Talousjohtaja Peter Johansson, puh. 010 516 0010
Sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja Jarmo Salonen, puh. 010 516 0030
Viestintäpäällikkö Maria Silander, puh. 010 516 0031

Sampo järjestää englanninkielisen puhelinkonferenssin analyytikoille ja sijoittajille klo 16.00. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon +44 207 162 0025 (Eurooppa) tai +1 334 323 6201 (Pohjois-Amerikka). Osallistujia pyydetään ilmoittamaan puhelinkonferenssin ID-numero 877782, nimi "Sampo 2010/Q3 release" ja tunnus SAMPO.

Puhelinkonferenssia voi seurata samanaikaisesti myös internetissä osoitteessa www.sampo.com/tulos. Puhelinkonferenssin tallenne on kuunneltavissa myöhemmin samassa osoitteessa.

Konsernijohtaja Kari Stadighin haastatteluvideo sekä tulostiedotetta täydentävä englanninkielinen esitysaineisto on nähtävissä osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Sampo julkaisee vuoden 2010 tilinpäätöstiedotteensa 9.2.2011.

JAKELU:
NASDAQ OMX Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
Finanssivalvonta
www.sampo.com

¹) Konsernin vakavaraisuus on laskettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (2004/699) kolmannen luvun mukaisesti konsolidointimenetelmällä. Vertailuvuonna vakavaraisuus on laskettu vakuutusyritysryhmän mukautetun vakavaraisuuden laskentaa koskevan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1106/2000) mukaisesti konsernitilinpäätöksen perusteella. Nordea Pankki on yhdistelty Sammon konsernitilinpäätökseen osakkuusyhtiönä 31.12.2009 alkaen, joten sijoituksen edellyttämä pääomavaade ei rasittanut konsernin vakavaraisuutta 30.9.2009.

²) Vahinkovakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu toimintokohtaisten kulujen pohjalta eikä niitä siksi voida johtaa suoraan konsernin tuloslaskelmasta. Vahinkovakuutustoiminnan tulosanalyysi on esitetty liitteessä 13.

Osakekohtaisia tunnuslukuja laskettaessa on sekä tilinpäätöspäivän että keskimääräisenä osakemääränä käytetty 561 282 390 kpl:tta.

Kiinteistöjen arvostuserot on otettu huomioon laskettaessa kokonaispääoman tuottoa, oman pääoman tuottoa, omavaraisuusastetta sekä osakekohtaista substanssia. Veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero sekä laskennallinen verovelka kiinteistöjen arvostuseroista.

Kokonaispääoman sekä oman pääoman tuoton laskennassa on käytetty konsernin laajaa tulosta.

Vakuutustoiminnan tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan (ent. Vakuutusvalvontavirasto) ohje- ja määräyskokoelman mukaisesti.

*) Kauden laaja tulos sisältää myös konsernin omistusosuuden mukaisen osuuden osakkuusyhtiö Nordean muista laajan tuloksen eristä. Nordean muut laajan tuloksen erät koostuvat olennaisilta osin nettosijoitusten suojauksista sekä muuntoeroista, joten konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla muuntoerot sisältävät myös 38 milj. euron osuuden Nordean muista laajan tuloksen eristä.

**) Myytävissä olevista rahoitusvaroista on kirjattu omaan pääomaan kauden arvostusta 453 (2 851) milj. euroa.   Kauden tulokseen on siirretty -113 (50) milj. euroa.

***) Rahavirtasuojauksista omaan pääomaan on kirjattu kauden arvostusta -6 (0) milj. euroa.

Muuntoeroihin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä rahavirtasuojaukseen sisältyvät määrät ovat laajaan tulokseen kirjattuja verovaikutuksella huomioituja eriä.

Rahavirtalaskelmassa esitetään kauden rahavirrat jaoteltuina liiketoiminnan, investointien sekä rahoituksen rahavirtoihin. Laskelma on laadittu epäsuoralla esittämistavalla. Liiketoiminnan rahavirta sisältää varsinaisen liiketoiminnan rahavirrat. Rahavirrat sijoituksista tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä aineellisiin ja aineettomiin sijoituksiin esitetään investointien rahavirrassa. Rahoituksen rahavirrassa esitetään rahavirrat, jotka johtuvat toiminnan rahoittamisesta oman tai vieraan pääoman ehdoin. Rahavarat sisältävät käteiset varat sekä muut enintään 3 kuukauden pituiset talletukset.

LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on noudatettu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia. Osavuosikatsauksen laatimisperiaatteet ja laskentamenetelmät ovat olennaisilta osiltaan samat kuin konsernitilinpäätöksessä vuodelta 2009.

Sampo otti vuoden 2010 alusta käyttöön useita uusia tai muutettuja standardeja tai tulkintoja. Standardit ja tulkinnat löytyvät Sammon vuoden 2009 tilinpäätöksen laatimisperiaatteista. Tilinpäätös on luettavissa Sammon internet-sivuilla osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Käyttöönotetuista standardeista merkittävin on uudistettu IFRS 3  Liiketoimintojen yhdistäminen. Standardi sisältää useita merkittäviä muutoksia yrityskauppojen kirjanpitokäsittelyyn sallimalla esim. vähemmistöosuuden arvostamisen vaihtoehtoisesti käypään arvoon tytäryhtiön nettovarojen suhteellisen osuuden sijaan. Valinnalla on vaikutuksia kirjattavaan liikearvon sekä vähemmistöosuuden määrään.

Sijoitussopimuksissa ei ole korvausvastuuta.

Vastuuvelan riittävyyslaskelmasta ei aiheudu lisävaateita.

Sijoitussopimuksiin, jotka oikeuttavat harkinnanvaraiseen voitonjakoon tai joihin sisältyy oikeus vaihtaa sopimukseen, johon sisältyy yllä mainittu piirre, on sovellettu IFRS 4 Vakuutussopimukset standardin sallimaa helpotusta. Tällaiset sijoitussopimukset on arvostettu vakuutussopimusten tavoin.