Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

9.4.2018

Vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa

Pörssistä löytyy monia osakkeita, jotka tarjoavat sijoittajalle jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sampo ei ole yksi niistä.

Erityisesti Sammon vahinkovakuutusliiketoiminta on tasaisen tylsää. Se on hyvä, sillä vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa. Keskeisintä on oikea riskien arviointi ja hinnoittelu eli vakuutuskielellä underwriting. Siinä me olemme hyviä – konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin: "olemme vakuutusnörttejä".

Onnistunut underwriting näkyy vahinkovakuutusliiketoiminnan tärkeimmässä tunnusluvussa, yhdistetyssä kulusuhteessa. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuren osan vakuutusmaksutuotoista korvaus- ja liikekulut syövät. Jos suhdeluku on yli sata, korvaus- ja liikekuluja on enemmän kuin vakuutusmaksutuottoja, jolloin yhtiön tuloksentekokyky on sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen varassa.

Sammon tytäryhtiön Ifin tavoitteena on saavuttaa vuosittain alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde, ja siinä yhtiö onkin viime vuosina onnistunut kirkkaasti. Vuodesta 2012 lähtien Ifin yhdistetty kulusuhde on ollut alle 90 prosenttia, ja viime vuonna yhtiö saavutti jälleen kaikkien aikojen parhaimman lukeman, 85,3 prosenttia.

Ifin yhdistetty kulusuhde 2003-2017

Kehitys on ollut erinomaista myös toisella tytäryhtiöllämme, Topdanmarkilla. Tanskalaisvakuuttajan tavoite on 91 prosentin yhdistetty kulusuhde ilman run-off-eriä eli voittoja tai tappioita, jotka ovat syntyneet, kun aiempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen. Vuosi 2017 oli Topdanmarkille poikkeuksellisen vahva. Yhdistetty kulusuhde oli 82,0 prosenttia ja ilman run-off-eriä 85,8 prosenttia.

Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde 2009-2017

Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta lyhyellä aikavälillä suurin heilahtelu aiheutuu vahinkojen suuresta määrästä tai yksittäisistä suurvahingoista, esimerkiksi suurista tehdaspaloista. Lyhyellä aikavälillä yksi keskeisimmistä vahinkojen määrään vaikuttavista asioista on niinkin arkinen asia kuin sää. Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet talvella näkyvät välittömästi peltikolareiden määrässä. Arvaamattomat syysmyrskyt puolestaan voivat repiä kattoja ja kaataa puita hehtaarikaupalla. Viime vuosina Pohjoismaissa yleistyneet leudot talvet ovatkin tervetullut ilmiö vakuutusyhtiön näkökulmasta.

Vakuutus, oli kyse sitten omaisuus tai henkilövakuutuksesta, on erikoinen tuote. Sellainen on hyvä olla, mutta vielä parempi, jos sitä ei tarvitse koskaan käyttää – se kun tarkoittaisi, että jotain ikävää on tapahtunut. Vakuutuksen tärkein ominaisuus ei olekaan vahingon sattuessa maksettavat korvaukset vaan vakuutuksenottajan saama mielenrauha.

Vakuutusliiketoiminnan luonteeseen kuuluu myös se, ettei vallitseva taloudellinen tilanne vaikuta merkittävästi vakuutustuotteiden kysyntään, ainakaan lyhyellä aikavälillä. TV:n särkyminen muuton yhteydessä tai nilkan nyrjähdys lenkkipolulla ei katso, onko taloudessa noususuhdanne vai lama. Hyvinä aikoina tosin vahinkojen määrä kasvaa hieman, sillä esimerkiksi teillä on enemmän liikennettä ja liiketoiminnan piristyessä työtapaturmat ja muut vahingot lisääntyvät. Vastaavasti huonoina aikoina vahingot vähenevät aktiviteetin laskiessa, mutta vakuutusmaksutulot eivät laske yhtä nopeasti.

Voi siis todeta, että vakuutusbisnes on erittäin tasaista ja ennustettavaa. Osaavissa käsissä se on myös hyvin kannattavaa. Ifin tavoitteena on yltää vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuottoon, toisin sanoen sadan euron oman pääoman täytyisi tuottaa yhtiölle voittoa vähintään 17,5 euroa. Viime vuonna If ylsi 21,5 prosentin oman pääoman tuottoon, mikä on erinomainen saavutus.

Vakuutusliiketoiminnan tasaisuus ja ennustettavuus heijastuvat Ifin ja Topdanmarkin, ja niiden myötä koko Sampo-konsernin tuloskehityksessä. Suuret tulosheilahtelut ovat harvinaisia. Se sopii mainiosti Sammon kaltaiselle osinkoyhtiölle.

Vakuutusliiketoiminnan vahvan tuloskehityksen ohella erityisen ilahduttavaa on se, että Ifin asiakasmäärä on viime aikoina kasvanut kaikilla markkinoilla. Vuoden 2017 lopussa kotitalousasiakkaiden määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, yli kolmeen miljoonaan asiakkaaseen. Yhdessä Topdanmarkin kanssa kotitalousasiakkaita on yli 3,6 miljoonaa.

Mirko Hurmerinta, sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

 

19.3.2018

Sampo jauhaa omistajilleen osinkoja

Kalevalassa Sampo on kuvattu taianomaisena, omistajalleen rikkauksia jauhava myllynä. Finanssikonserni Sampo ei ole ehkä yhtä taianomainen, mutta toimintaperiaate on sama. Tehtävänämme on luoda omistaja-arvoa yli 100 000 osakkeenomistajallemme.

Ajan saatossa Sampo profiloitunut vakaaksi osinkoyhtiöksi tarjoten sekä houkuttelevaa osinkotuottoa että tasaista osingonkasvua. Yhdessä Fiskarsin, Huhtamäen ja Elecsterin kanssa Sampo on pisimpään osinkoaan yhtäjaksoisesti korottanut yhtiö Helsingin pörssissä. Mikäli Sammon 19.4. järjestettävä yhtiökokous hyväksyy hallituksen esityksen 2,60 euron osakekohtaisesta osingosta, nousee osinko jo yhdeksännen kerran peräkkäin. Korotus edellisvuoden 2,30 euroon on 13 prosenttia.

Sampo Oyj:n osakekohtainen osinko

Sammon houkutteleva osinko on seurausta kannattavasta liiketoiminnasta ja sen tuottamasta tasaisesta kassavirrasta. Toisin sanoen tytär- ja osakkuusyhtiöidemme menestys vakuutus- ja finanssisektorilla tuloutuu emoyhtiö Sampo Oyj:lle ennustettavien sisäisten osinkojen muodossa. Tästä osinkovirrasta emoyhtiö jakaa osinkoja omille osakkeenomistajilleen. Osingonmaksukykyä tukevat myös emoyhtiön oma sijoitustoiminta sekä konsernin vahva tase.

Vuonna 2017 Sampo sai tytäryhtiöiltään Ifiltä ja Mandatum Lifelta sekä osakkuusyhtiö Nordealta osinkoja yhteensä 1 452 miljoonaa euroa. Omille osakkeenomistajilleen Sampo jakoi viime keväänä osinkoa 1 288 miljoonaa euroa. Suurimman osinkopotin Sammolle tuovat If ja Nordea. Viime vuonna If jakoi osinkoa 620 ja Nordea 557 miljoonaa euroa. Mandatum Lifen osuus oli 275 miljoonaa.

Tänä vuonna Sampo saa osinkoa ensimmäistä kertaa myös Topdanmarkilta, joka on aiemmin toteuttanut voitonjakonsa omien osakkeiden takaisinostojen muodossa. Toteutuessaan Topdanmarkin hallituksen esitys 19 Tanskan kruunun osingosta tuo Sammolle 107 miljoonaa euroa. Nordean yhtiökokous puolestaan päätti osingon korottamisesta 0,68 euroon osakkeelta tuoden Sammolle 585 miljoonaa euroa. Mandatum Life maksoi ensimmäisellä neljänneksellä osinkoa 150 miljoonaa euroa, kun taas If jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Sampo Oyj:n saamat osingot

Osingoista voi olla montaa mieltä. Toisille ne ovat sijoitusstrategian kulmakivi. Toiset taas eivät ymmärrä, mitä hyötyä niistä on, kun sijoittaja voi yhtä hyvin myydä osakkeitaan saadakseen rahaa. Se on totta, joskin osakkeita voi myydä vain tiettyyn pisteeseen asti; niin kauan kuin niitä on salkussa. Myyntien ajoittaminen voi lisäksi olla haastavaa. Osingot sen sijaan kilahtavat osakkeenomistajan tilille vuosittain, kunhan yhtiön osingonmaksukyky on turvattu.

Asiaa voi myös lähestyä yrittäjänäkökulmasta. Listaamattoman yrityksen pitkäjänteisen omistajan saama korvaus riskinotosta muodostuu juurikin osingoista. Yrityksen myynti on harvoin liiketoiminnan päätavoite. Yhtä lailla tuottavan, osinkoa jakavan pörssiyhtiön osakkeet pitää mieluusti salkussaan.

Sammolla on omistajinaan lukuisia suuria rahastoja, eläkevakuuttajia ja säätiöitä, joiden toiminnalle tasaisesti maksettavat osingot ovat tärkeitä. Yhtä lailla moni yksityissijoittaja on mieltynyt Sampoon juurikin sen tarjoaman vakaan osingon ansiosta. Lisäksi Suomessa yksityissijoittajan saamia osinkoja verotetaan hieman kevyemmin kuin myyntivoittoja.

Tavoitteenamme on jakaa omistajillemme kasvavia osinkoja myös tulevaisuudessa – tai kuten konsernijohtaja Kari Stadigh asian ilmaisee: ”Osinkokäyrämme tulee olla silmiä hivelevä kokemus.”

Mirko Hurmerinta, sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

Sivun alkuun
Päivitetty 9.4.2018