iso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31743700UF3RL386WIDA222025-02-28743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:PreviouslyStatedMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31743700UF3RL386WIDA222024-12-31743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31sam:RestrictedTier1Notes743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222023-12-31743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31sam:RestrictedTier1Notes743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31sam:RestrictedTier1Notes743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31sam:RestrictedTier1Notes743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:StatutoryReserveMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31sam:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31sam:RestrictedTier1Notes743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700UF3RL386WIDA222025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700UF3RL386WIDA222025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700UF3RL386WIDA222025-11-052025-11-05
Sisältö
Hallituksen toimintakertomus 2025 .....................
Katsaus tilikauteen 2025 ............................................
Taloudellinen yleiskatsaus .........................................
Tulevaisuudennäkymät ...............................................
Toimintaympäristö ja oletukset .........................
Näkymät vuodelle 2026 ........................................
Voitonjakoehdotus .......................................................
Toimintaympäristö .......................................................
Segmentit ........................................................................
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa .........................
Pohjoismaiden yritysasiakkaat ...........................
Pohjoismaiden suurasiakkaat ..............................
Nettorahoitustulos ja muut erät ..............................
Taloudellinen tilanne ...................................................
Konsernin vakavaraisuus ......................................
Velka-asema ..............................................................
Luottoluokitukset ....................................................
Muut tapahtumat ..........................................................
Osittainen ryhmän sisäinen malli .......................
NOBA Groupin osakkeiden myynti ...................
Sammon ruotsalaisten talletustodistusten
konvertointi ...............................................................
Osakkeet ja osakepääoma ...................................
Osakkeenomistajat .................................................
Omien osakkeiden osto-ohjelmat .....................
Voitonjakopolitiikan päivitys ...............................
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlasku .......................................................
Omistusosuuden vähentäminen NOBA
Groupissa ...................................................................
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä ..................................
Konsernirakenteen muutokset ...........................
Yhtiökokous ..............................................................
Hallitus ........................................................................
Konsernijohtaja ........................................................
Sampo-konsernin johtoryhmä ............................
Palkitseminen ............................................................
Henkilöstö ..................................................................
Kestävyysselvitys ..................................................
Yleiset tiedot .............................................................
Ympäristötiedot .......................................................
Yhteiskunnalliset tiedot ........................................
Hallintotapatiedot ...................................................
Liitteet .........................................................................
Tunnusluvut ....................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat .................................
Konsernin IFRS-tilinpäätös ......................................
Konsernin laaja tuloslaskelma .............................
Konsernitase .............................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ...............................
Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista ..............................................
Segmenttitiedot .......................................................
Maantieteellinen informaatio ...............................
Muut liitetiedot .........................................................
Sampo Oyj:n tilinpäätös ...........................................
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ..................................
Sampo Oyj:n tase ....................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ..........................
Tilintarkastusmerkintä ................................................
Tilintarkastuskertomus ..............................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
3
Hallituksen toimintakertomus 2025
Katsaus tilikauteen 2025 .....................................................................................................
Taloudellinen yleiskatsaus ..................................................................................................
Tulevaisuudennäkymät ........................................................................................................
Toimintaympäristö ja oletukset .............................................................................................
Näkymät vuodelle 2026 ...........................................................................................................
Voitonjakoehdotus ................................................................................................................
Toimintaympäristö ................................................................................................................
Segmentit ..................................................................................................................................
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa ............................................................................................
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa ..................................................................................
Pohjoismaiden yritysasiakkaat ...............................................................................................
Pohjoismaiden suurasiakkaat .................................................................................................
Nettorahoitustulos ja muut erät .......................................................................................
Taloudellinen tilanne ............................................................................................................
Konsernin vakavaraisuus ..........................................................................................................
Velka-asema .................................................................................................................................
Luottoluokitukset ........................................................................................................................
Muut tapahtumat ....................................................................................................................
Muutokset konsernin johtoryhmässä ...................................................................................
Osittainen ryhmän sisäinen malli ...........................................................................................
NOBA Groupin osakkeiden myynti .......................................................................................
Muutokset konsernin rahoitusveloissa ................................................................................
Sammon ruotsalaisten talletustodistusten konvertointi ...............................................
Ehdotukset vuoden 2026 yhtiökokoukselle ......................................................................
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat .........................................................
Osakkeet ja osakepääoma .......................................................................................................
Osakkeenomistajat .....................................................................................................................
Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset ........................................................................
Omien osakkeiden osto-ohjelmat .........................................................................................
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat ......................................................................
Voitonjakopolitiikan päivitys ...................................................................................................
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma ............................................................................
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku .................................................................
Omistusosuuden vähentäminen NOBA Groupissa .........................................................
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä .............................................................
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä ..............................................................................................
Konsernirakenteen muutokset .......................................................................................
Yhtiökokous ..........................................................................................................................
Hallitus ....................................................................................................................................
Hallituksen asettamat valiokunnat ...............................................................................
Tarkastusvaliokunta .....................................................................................................
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ............................................................................
Konsernijohtaja ....................................................................................................................
Sampo-konsernin johtoryhmä .......................................................................................
Palkitseminen .......................................................................................................................
Henkilöstö .............................................................................................................................
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa ........................................................................
Raportointi .....................................................................................................................
Riskienhallinta ...............................................................................................................
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet ......................................................................
Sisäinen tarkastus ........................................................................................................
Tilintarkastaja .................................................................................................................
Kestävyysselvitys ..........................................................................................................
Yleiset tiedot ........................................................................................................................
ESRS 2 Yleiset tiedot ...................................................................................................
Ympäristötiedot ..................................................................................................................
EU-taksonomia ...............................................................................................................
E1 Ilmastonmuutos ........................................................................................................
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ......................................................................
Yhteiskunnalliset tiedot ....................................................................................................
S1 Oma työvoima ..........................................................................................................
S2 Arvoketjun työntekijät ..........................................................................................
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ................................................................................
Hallintotapatiedot ..............................................................................................................
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ............................................................................
Liitteet ....................................................................................................................................
Tunnusluvut ......................................................................................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat ..................................................................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
4
Hallituksen toimintakertomus
Katsaus tilikauteen 2025
Sampo-konsernin vahvaa tulosta vuonna 2025
tukivat laaja-alainen kasvu henkilö- ja pk-yritys-
asiakkaissa sekä kurinalainen underwriting-toiminta
suotuisassa vahinkoympäristössä. Underwriting-
tulos kasvoi 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein 1
485 miljoonaan euroon, ja osakekohtainen
operatiivinen tulos vahvistui 7 prosenttia.
Bruttomaksutulo, sisältäen broker-liiketoiminnan tuotot,
kasvoi 8 prosenttia sekä vertailukelpoisesti että
raportoidusti 10 738 miljoonaan euroon (9 931) vuonna
2025. Vakuutusmaksutuotot, sisältäen broker-
liiketoiminnan tuotot, olivat 9 078 miljoonaa euroa (8
386) ja kasvoivat 8 prosenttia vuodentakaisesta.
Konsernin henkilöasiakasliiketoiminnoissa Pohjoismaissa
ja Isossa-Britanniassa kasvu jatkui vahvana ja ylitti
suurasiakasliiketoiminnan heikentyneen kehityksen
vaikutukset. Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa -segmentin
vertailukelpoinen bruttomaksutulo kasvoi 8,5 prosenttia,
ja sitä tukivat vahva asiakaspysyvyys, hinnantarkistukset
ja kasvualueilla jatkunut positiivinen kehitys.
Henkilövakuutuksissa kasvua kertyi 11 prosenttia ja
kotivakuutuksissa 6 prosenttia vuodentakaisesta.
Moottoriajoneuvovakuutuksissa kasvu oli 10 prosenttia,
mitä tuki uusien autojen myynnin elpyminen
Pohjoismaissa, joskin edelleen matalilta tasoilta.
Digitaalisen myynnin kehitys jatkui vahvana, ja kasvua
kertyi 15 prosenttia vuodentakaisesta. Tämän johdosta
vuodelle 2026 asetettu 175 miljoonan euron
operatiivinen päämäärä saavutettiin vuosi aikataulua
edellä. Maantieteellisesti tarkasteltuna kasvu jatkui
erityisen vahvana Norjassa, missä vahva uusmyynti ja
korkea asiakaspysyvyys johtivat 16 prosentin kasvuun.
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa -segmentin
vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu oli 13,0
prosenttia, mitä tuki kotivakuutusten kasvanut myynti,
valikoitu kasvu korkeamman hintaluokan
moottoriajoneuvovakuutuksissa sekä vahva
asiakaspysyvyys heikommassa hinnoitteluympäristössä.
Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä nousi
Isossa-Britanniassa 4,5 miljoonaan, mikä vastaa 16
prosentin kasvua vuositasolla. Kasvua tukivat kehitys
telematiikkaa hyödyntävissä vakuutuksissa sekä
moottoripyörä-, pakettiauto- ja kotivakuutuksissa.
Pohjoismaiden yritysasiakkaat -segmentissä
bruttomaksutulo kasvoi vertailukelpoisesti 5,9
prosenttia. Kasvua tukivat vahvana jatkunut kehitys
henkilövakuutuksissa ja pk-yritysasiakkaissa.
Henkilövakuutuksissa kasvua kertyi 13 prosenttia ja pk-
yritysasiakkaissa 7 prosenttia. Kasvua siivittivät korkea
asiakaspysyvyys, sopimusten uusiminen vakaaseen
tahtiin sekä kasvava asiakasmäärä. Digitaalinen myynti
kasvoi 15 prosenttia vuodentakaisesta. Pohjoismaiden
suurasiakkaat -segmentissä bruttomaksutulo laski
vertailukelpoisesti 3 prosenttia, mitä selittivät
tarkoituksenmukaiset suurimpien kiinteistöriskien
vähennykset, kiristynyt kilpailutilanne sekä
projektivakuutusten lasku.
Konsernin yhdistetty kulusuhde parani vuoden-
takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä ja oli 83,6 prosenttia
(84,3), mikä johtui pääosin vähäisemmistä
suurvahingoista ja säävahingoista. Pohjoismaissa
vahinkoympäristö oli läpi tammi–syyskuun suotuisa
maltillisten sääolosuhteiden ja budjetoitua vähäisempien
suurvahinkojen myötä. Viimeisellä vuosineljänneksellä
koetut ankarat myrskyt johtivat lisääntyneisiin
vahinkoihin. Nämä tekijät huomioiden vakavien
säävahinkojen ja suurvahinkojen vaikutus Pohjoismaiden
riskisuhteeseen oli 0,7 prosenttiyksikköä positiivinen,
mikä erosi merkittävästi vertailukaudesta, jolloin
vaikutus oli 3,4 prosenttiyksikköä negatiivinen. Alla
oleva kehitys säilyi myös suotuisana, ja Pohjoismaiden
alla oleva riskisuhde parani 0,3 prosenttiyksikköä
vuodentakaisesta. Isossa-Britanniassa underwriting-
marginaaleihin vaikutti heikompi hinnoitteluympäristö,
mutta ne pysyivät silti tavoitetasolla.
Konsernin toimintakulusuhde nousi 0,1
prosenttiyksikköä 25,4 prosenttiin (25,3). Samaan
aikaan Pohjoismaiden operatiivinen toimintakulusuhde
parani 0,1 prosenttiyksikköä. Mikäli Topdanmarkin
konsernihallinnon kustannukset olisi sisällytetty
täysimääräisesti edellisvuoden vertailulukuihin, olisi
Pohjoismaiden operatiivinen toimintakulusuhde
parantunut 0,4 prosenttiyksikköä, mikä on linjassa
tavoitteiden kanssa. Topdanmarkin integraatio on
edennyt hyvin ja synergiat ovat realisoituneet jonkin
verran arvioitua nopeammin. Yksityiskohtaisen
uudelleenarvioinnin seurauksena konserni päätti
7.5.2025 nostaa arviota vuonna 2028 saavutettavista
vuosittaisista synergioista alkuperäisestä 95 miljoonasta
eurosta 140 miljoonaan euroon ennen veroja.
Tavoitelluista synergioista 37 miljoonaa euroa oli
toteutunut vuoden 2025 loppuun mennessä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
5
Underwriting-tulos nousi 12 prosenttia kiintein valuuttakurssein ja 13 prosenttia
raportoidusti 1 485 miljoonaan euroon (1 316) vahvan kasvun, suotuisan
vahinkoympäristön ja Topdanmarkin integraation tuottamien synergioiden tukemana.
Nettorahoitustulos parani 1 210 miljoonaan euroon (636) pääasiassa korkeampien
sijoitusten nettotuottojen ansiosta, minkä taustalla oli erityisesti konsernin NOBA-
omistuksesta kirjattu 540 miljoonan euron nettovoitto, joka sisälsi
valuuttakurssivaikutuksen. Nettorahoitustulosta tuki myös vakuutustoiminnan
nettorahoitustuottojen tai -kulujen selvästi vertailukautta parempi kehitys.
Osakekohtainen operatiivinen tulos kasvoi 7 prosenttia 0,50 euroon (0,47) vahvemman
underwriting-tuloksen ansiosta.
Konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli ehdotettu osinko huomioiden 174
prosenttia, ja se laski vuoden 2024 lopun 177 prosentista. Velkaisuusaste laski 23,6
prosenttiin vuoden 2024 lopun 26,9 prosentista. Sampo tavoittelee 150–190 prosentin
vakavaraisuussuhdetta ja alle 30 prosentin velkaisuusastetta.
Ifin ja Topdanmarkin juridisen yhdistymisen toteuduttua Sampo jätti 2.7.2025 Ruotsin
Finanssivalvonnalle (Finansinspektion) hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin
laajentamisesta kattamaan aiemmin Topdanmarkin alla olleet liiketoiminnot. Sampo
odottaa, että osittaisen ryhmän sisäisen mallin laajentamista käsittelevä hakemus
hyväksytään keväällä 2026, ja arvioi, että laajennetun mallin mukaisesti laskettuna
konsernin vakavaraisuuspääomavaatimus voisi olla noin 60–90 miljoonaa euroa
matalampi.
Sammon hallitus päätti 5.11.2025 päivittää konsernin taloudellista tavoitetta osake-
kohtaisen operatiivisen tuloksen vuosittaisesta kasvusta vuosina 2024–2026 keskimäärin
yli 9 prosenttiin aiemmasta yli 7 prosentista. Tavoitteen nosto heijasti Sampo-konsernin
vahvaa operatiivista kehitystä ja vahinkovakuuttamiseen keskittyvän strategian
toimeenpanoa vuoden 2024 alusta lähtien sekä luottamusta vuoden 2026 näkymiin.
Sampo Oyj:n hallitus ehdottaa 22.4.2026 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että
vuodelta 2025 jaetaan perusosinkoa 0,36 euroa osakkeelta, mikä tarkoittaa 6 prosentin
kasvua edellisvuoden 0,34 euron perusosingosta.
Sampo hankki vuonna 2025 omia osakkeitaan kahdella erillisellä osto-ohjelmalla, jotka
perustuivat vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyntään. Yhteensä Sampo
käytti vuonna 2025 omien osakkeiden ostoihin 290 miljoonaa euroa, joilla se hankki
29,4 miljoonaa osaketta, jotka vastasivat noin 1,1 prosenttia yhtiön osakkeiden
kokonaismäärästä ennen ohjelmien aloitusta.
Vuoden 2026 näkymissään Sampo odottaa saavuttavansa 9,5–9,8 miljardin euron
vakuutusmaksutuotot, tarkoittaen 5–8 prosentin vuosikasvua, ja 1 485–1 600 miljoonan
euron suuruisen underwriting-tuloksen, tarkoittaen 0–8 prosentin vuosikasvua.
Näkymät vuodelle 2026 ovat linjassa Sammon vuosille 2024–2026 asettamien
tavoitteiden kanssa, joihin lukeutuvat alle 85 prosentin vuosittainen yhdistetty
kulusuhde ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen keskimäärin yli 9 prosentin
vuosittainen kasvu.
Avainluvut
Sampo-konserni
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Bruttomaksutulo
10 738
9 931
8
Vakuutusmaksutuotot, netto
9 078
8 386
8
Underwriting-tulos
1 485
1 316
13
Nettorahoitustulos
1 210
636
90
Tulos ennen veroja
2 436
1 559
56
Nettotulos
1 998
1 154
73
Operatiivinen tulos
1 343
1 193
13
Osakekohtainen tulos (EUR)
0,74
0,45
65
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR)
0,50
0,47
7
2025
2024
Muutos
Riskisuhde, %
58,3
59,0
-0,7
Toimintakulusuhde, %
25,4
25,3
0,1
Yhdistetty kulusuhde, %
83,6
84,3
-0,7
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde (sis.
osinkokertymän), %
174
177
-3
Bruttomaksutulo ja vakuutusmaksutuotot sisältävät broker-liiketoiminnan tuotot. Vertailukelpoinen
bruttomaksutulon kasvu lasketaan käyttäen kiinteitä valuuttakursseja ja se on oikaistu
poissulkemaan mahdolliset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, kuten portfoliosiirrot, muutokset
suurten sopimusten alkamispäivissä ja muutokset kirjanpitomenetelmissä. Nettotulos
vertailukaudelta viittaa osakkeenomistajien osuuteen nettotuloksesta. Osakekohtaiset luvut
vertailukaudelta ovat oikaistu helmikuussa 2025 toteutetulla osakesplitillä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
6
Taloudellinen yleiskatsaus
2025
2024
Bruttomaksutulo (sis. broker-tuotot)
Milj. e
10 738
9 931
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
Milj. e
9 078
8 386
Korvauskulut, netto
Milj. e
-5 290
-4 948
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
Milj. e
-2 302
-2 122
Underwriting-tulos
Milj. e
1 485
1 316
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Milj. e
1 285
888
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
Milj. e
-74
-252
Nettorahoitustulos
Milj. e
1 210
636
Muut erät
Milj. e
-259
-392
Tulos ennen veroja
Milj. e
2 436
1 559
Nettotulos
Milj. e
1 998
1 154
Avaintunnusluvut
Osakekohtainen tulos
EUR
0,74
0,45
Osakekohtainen operatiivinen tulos
EUR
0,50
0,47
Riskisuhde
%
58,3
59,0
Toimintakulusuhde
%
25,4
25,3
Yhdistetty kulusuhde
%
83,6
84,3
Pohjoismaiden operatiivinen toimintakulusuhde
%
22,6
22,7
Vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu
%
8
12
Konsernin vakavaraisuussuhde
%
174
177
Velkaisuusaste
%
23,6
26,9
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle
varallisuudelle (RoEOF)
%
32,3
29,5
Osakkeiden lukumäärä raportointikauden päättyessä
Milj.
2 662
2 691
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
raportointikaudella
Milj.
2 685
2 561
2025
2024
Alla oleva kehitys Pohjoismaissa
Riskisuhde
%
59,8
61,0
-Suurvahingot
%
-1,1
1,2
-Vakavat säävahingot
%
0,4
2,2
-Aiempien vuosien kehitys, riskioikaisu ja muut
tekniset vaikutukset, %
%
-0,1
-3,5
-Diskonttovaikutus, kuluva vuosi
%
-2,9
-2,8
Alla oleva riskisuhde
%
63,5
63,8
Segmentit
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
3 995
3 667
Underwriting-tulos
Milj. e
715
628
Yhdistetty kulusuhde
%
82,1
82,9
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
Milj. e
2 000
1 659
Underwriting-tulos
Milj. e
216
190
Yhdistetty kulusuhde
%
89,2
88,5
Voimassa olevat vakuutussopimukset
Milj.
4,5
3,9
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
2 201
2 128
Underwriting-tulos
Milj. e
376
352
Yhdistetty kulusuhde
%
82,9
83,5
Pohjoismaiden suurasiakkaat
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
584
657
Underwriting-tulos
Milj. e
109
74
Yhdistetty kulusuhde
%
81,3
88,7
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
7
Tulevaisuudennäkymät
Toimintaympäristö ja
oletukset
Sammon liiketoiminnallinen asema on edelleen vakaa, ja
sitä tukevat digitaalisten ratkaisujen yhä laajeneva
asiakaskäyttö myynti-, palvelu- ja korvaustoiminnoissa.
Kehitys näkyy sekä suorissa asiakkuuksissa että
kumppanuuksissa. Tämä mahdollistaa konsernin
orgaaniseen kasvuun keskittyvän strategian toteutuksen
jatkamisen. Kilpailudynamiikan odotetaan säilyvän
suotuisana henkilöasiakasliiketoiminnoissa, joskin
markkinakohtaisia eroja on havaittavissa. Kehitys jatkuu
myönteisimpänä Norjassa, kun taas Isossa-Britanniassa
markkinahintojen lasku on aiheuttanut sen, että lyhyellä
aikavälillä kasvu tavoitellulla kannattavuustasolla on
entistä haastavampaa. Pohjoismaiden pk-
yritysasiakasmarkkinoilla kilpailutilanteen ennakoidaan
säilyvän vakaana, mutta suuryritysasiakassegmentissä
hintakilpailu kiristyi vuoden 2025 aikana, ja tämän
kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 2026.
Pitkään jatkuneen suhteellisen korkean korvausinflaation
jälkeen korvauskulujen alla oleva kehitys on palautunut
takaisin pitkän aikavälin keskiarvotasolle Sammon
päämarkkina-alueilla. Vain Norjassa korvausinflaatio on
edelleen hieman koholla. Vuoden 2026 alussa
Pohjoismaissa vallinneet talviset sääolosuhteet kuitenkin
aiheuttavat jonkin verran epävarmuutta vakaviin
säävahinkoihin liittyviin korvauksiin ensimmäisellä
vuosineljänneksellä. Sammon näkymät perustuvat
useisiin oletuksiin sää- ja suurvahinkojen, aiempien
vuosien korvausvastuun ja diskonttokorkojen
kehityksestä suhteessa budjetoituihin tasoihin.
Näkymien alaraja heijastaa huomattavan epäsuotuisaa
kehitystä yhden tai useamman muuttujan osalta.
Sampo jatkaa kurinalaista underwriting-toimintaansa ja
on sitoutunut huomioimaan korvauskulujen odotetun
kehityksen hinnoittelussaan. Vuoden 2026
underwriting-marginaalien odotetaan saavan tukea
Topdanmarkin integraation myötä saavutetuista
synergioista. Tämän myötä tuloksen ja Pohjoismaiden
toimintakulusuhteen kehityksen ennakoidaan olevan
linjassa operatiivisten tavoitteiden kanssa.
Näkymät vuodelle 2026
Näkymät Sampo-konsernin taloudelliseksi kehitykseksi
vuonna 2026 ovat:
• Konsernin vakuutusmaksutuotot: 9,5–9,8 miljardia
euroa tarkoittaen 5–8 prosentin vuosikasvua.
• Konsernin underwriting-tulos: 1 485–1 600 miljoonaa
euroa tarkoittaen 0–8 prosentin vuosikasvua.
Sammon underwriting-tulosta koskeva ennuste
perustuu arvioihin säävahingoista, suurvahingoista,
aiempien vuosien korvausvastuun kehityksestä ja muista
tekijöistä, jotka voivat vaihdella ajoittain ja ovat
Sammon vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tämän
vuoksi ennustetta on päivitettävä säännöllisesti, jotta se
vastaa toteumaa. Kvartaalitasolla poikkeamat
normaaleista ja budjetoiduista tasoista ovat
tavanomaisia, ja Sampo pyrkii ottamaan nämä laajalti
huomioon kvartaaliraportoinnin näkymissään.
Underwriting-tuloksen ohella merkittävä osa Sammon
tuloksesta kertyy sijoitustoiminnan tuotoista sekä
vakuutuksen nettorahoitustuotoista tai -kuluista, minkä
vuoksi näkymissä tapahtuvien muutosten ei voi olettaa
siirtyvän samassa suhteessa nettotulokseen. Sampo ei
anna näkymiä sen nettorahoitustulokselle.
Näkymät vuodelle 2026 ovat linjassa Sammon vuosille
2024–2026 asettamien tavoitteiden kanssa, joihin
lukeutuvat alle 85 prosentin yhdistetty kulusuhde
vuositasolla ja osakekohtaisen operatiivisen tuloksen yli
9 prosentin keskimääräinen kasvu vuositasolla.
Näkymiin sisältyy vahinkojen toteutumista ja
korvauskuluja koskeviin arvioihin, valuuttakursseihin
sekä kilpailudynamiikkaan liittyvää epävarmuutta.
Erityisesti vakuutusmaksutuottoja koskeva ennuste on
riippuvainen kilpailutilanteesta, joka voi tietyillä alueilla,
kuten Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuuttami-
sessa, muuttua nopeasti. Näkymissä esitetyt
vakuutusmaksutuotot ja underwriting-tulos perustuvat
viimeisimmän raportointipäivän valuuttakursseihin.
Tarkka selostus näkymissä esitetyistä avainluvuista
löytyy Tunnuslukujen laskentakaavat -osiosta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
8
Konsernin suurimmat riskit ja
epävarmuustekijät lyhyellä
aikavälillä
Sampo-konserni altistuu päivittäisessä
liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja
epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten
liiketoimintayksiköidensä välityksellä. Sammon
konserniyhtiöiden kannattavuuteen ja sen vaihteluihin
vaikuttavat eniten markkina-, luotto- ja vakuutusriskit
sekä operatiiviset riskit. Konsernitasolla riskien lähteet
ovat samoja, mutta hajautusvaikutusten takia ne eivät
ole suoraan yhteenlaskettavissa.
Ennalta arvaamattomat, merkittävät tapahtumat voivat
vaikuttaa Sampo-konsernin kannattavuuteen
välittömästi. Epävarmuustekijöiden identifiointi on
helpompaa kuin epävarmuustekijöiden
todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten
taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi.
Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys
vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa sen omistamien
vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan
kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat
makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös
Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi
talouskasvua alentaen tai korvauskuluja nostaen.
Tällä hetkellä euroalueen inflaation odotetaan
pysyttelevän lähellä keskuspankin tavoitetta.
Kuluttajahintainflaation tulevaan kehitykseen liittyy
kuitenkin epävarmuutta. Kansainvälisen kaupan
esteiden vaikutus hintapaineisiin on toistaiseksi ollut
vaimeaa, mutta ne saattavat voimistua uudelleen.
Energian hinnat puolestaan ovat edelleen haavoittuvia
geopoliittisille tapahtumille. Lisäksi kotimarkkinoiden
hintapaineet voivat edelleen pitää inflaatiota koholla,
elleivät työmarkkinat jatka viilenemistään kuten tällä
hetkellä odotetaan. Tämä puolestaan luo epävarmuutta
korkojen tulevalle kehitykselle. Samanaikaisesti
kauppakiistojen odotetaan heikentävän investointeja ja
kulutusta Euroopassa ja näin hidastavan talouskasvua.
Nämä tekijät voivat johtaa sekä talouskasvun
merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten,
kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä nostaen
riskiä sijoituskohteiden äkillisestä
uudelleenhinnoittelusta rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi
geopoliittisilla riskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia
vaikutuksia. Nämä tekijät tuovat talouden ja
pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä
merkittävää epävarmuutta. Samaan aikaan nopeasti
kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja
yrityksille. Lisäksi lukuisat yleisesti tunnistetut
makrotaloudelliset ja poliittiset tekijät sekä muut
epävarmuuden lähteet voivat vaikuttaa finanssialaan
monella tavoin negatiivisesti.
Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön
ennalta arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo
tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja
mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat, joskus
myös sääntelyyn liittyvän epävarmuuden seurauksena.
Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Sampo-
konsernin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä
aikavälillä. Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat
demografiset muutokset, ilmastonmuutos ja
teknologinen kehitys esimerkiksi tekoälyn ja
digitalisaation saralla mukaan lukien
kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
9
Voitonjakoehdotus
Sampo Oyj:n vuodelle 2025 sovellettavan
osinkopolitiikan mukaan Sampo tulee maksamaan
vakaata ja kestävällä tasolla olevaa perusosinkoa, joka
kasvaa konsernin operatiivisen tuloksen mukaisesti ajan
myötä. Tämän lisäksi ylimääräistä pääomaa palautetaan
omien osakkeiden takaisinostojen ja/tai lisäosingon
muodossa siltä osin kuin sitä ei käytetä liiketoiminnan
kehittämiseen.
Vuoden 2025 voitonjakoon sovellettavan Sampo Oyj:n
osinkopolitiikan mukaan maksettujen osinkojen
kokonaismäärän tulee olla vähintään 70 prosenttia
Sampo-konsernin operatiivisesta tuloksesta. Konsernin
tilikauden 2025 operatiivinen tulos oli 1 343 miljoonaa
euroa. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat
8 150 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2025 voitto on
1 504 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yllä esitettyjen linjausten mukaisesti
varsinaiselle yhtiökokoukselle osinkoa maksettavaksi
0,36 euroa kullekin yhtiön osakkeelle, lukuun ottamatta
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.4.2026 Sampo
Oyj:n hallussa olevia osakkeita. Hallituksen varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdottama kokonaisosinko vastaa 956
miljoonaa euroa ja voitonjakosuhde on 71 prosenttia
konsernin tilikauden 2025 operatiivisesta tuloksesta.
Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.
Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen emoyhtiön
tilikauden 2025 jakokelpoiset varat ovat noin 7 194
miljoonaa euroa ja konsernin Solvenssi II -
vakavaraisuussuhde 174 prosenttia. Konsernin
velkaisuusaste oli vuoden 2025 lopussa 23,6 prosenttia.
Osingonmaksu
Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajille,
jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 24.4.2026
merkittyinä Euroclear Finland Oy:n Suomessa, Euroclear
Sweden AB:n Ruotsissa tai VP Securities A/S:n
Tanskassa ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity
Euroclear Finland Oy:ssä, maksupäivä on 5.5.2026.
Osakkeenomistajille, joiden osakkeet on rekisteröity
Suomen ulkopuolella, osinko maksetaan Euroclear
Sweden AB:n ja VP Securities A/S:n käytäntöjen
mukaisesti ja se toteutuu mahdollisesti myöhemmin.
Taloudellinen asema
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen
mukaan yhtiön maksukykyä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
10
Toimintaympäristö
Pohjoismaat
Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinat ovat
perinteisesti olleet hyvin kannattavia ja niiden yhdistetty
kulusuhde on ollut matalampi kuin muilla Euroopan
markkinoilla. Tämä kehitystrendi jatkui vuonna 2025, ja
sitä tuki kurinalainen kilpailuympäristö. Usean vuoden
ajan korvausinflaation hallintaan keskittyneillä suurilla
vakuutusyhtiöillä painopiste on siirtynyt selvemmin
kannattavaan kasvuun, jota niiden vahva underwriting-
kehitys sekä laajat valmiudet tukevat. Kasvupanostukset
kohdistuvat enenevästi erityisesti pk-yritys- ja
henkilöasiakasliiketoimintoihin, jotka säilyvät keskeisinä
painopistealueina monille toimijoille.
Vahinkovakuutusmarkkinat ovat hyvin keskittyneet
Pohjoismaissa. Markkinoita hallitsevat muutamat suuret
vakuutusyhtiöt, joiden vahva markkina-asema
useammassa Pohjoismaassa tukee vakaata
kilpailudynamiikkaa. Sekä Ruotsissa että Norjassa neljä
suurinta vakuutusyhtiötä kattavat yli 80 prosenttia
vahinkovakuutusmarkkinasta, kun vastaavasti Suomessa
neljä suurinta yhtiötä muodostavat yli 90 prosenttia
markkinasta. Viimeaikaisista yritysjärjestelyistä
huolimatta Tanskassa markkina on edelleen muita
Pohjoismaita vähemmän keskittynyt. Markkinaa hallitsee
silti rajallinen joukko vakuutusyhtiöitä, joista neljä
suurinta toimijaa vastaavat noin 70 prosentista
markkinasta.
Pitkään jatkuneen suhteellisen korkean korvausinflaation
jälkeen korvauskulujen alla oleva kehitys Pohjoismaissa
alkoi palautua takaisin pitkän aikavälin keskiarvotasolle.
Vaikka inflaatiovauhti yleisesti rauhoittui, korvauskulujen
kehitys erosi eri markkinoiden ja vakuutussegmenttien
välillä. Norjassa korvausinflaatio oli edelleen hieman
koholla verrattuna muihin markkinoihin.
Omaisuusvahinkojen korvausinflaatio oli maltillista, kun
taas liikennevahinkojen korvausinflaatio tasaantui ja
alkoi hellittää vuoden aikana suotuisan
valuuttakurssikehityksen tukemana. Korvausinflaation
suotuisammasta kehityksestä huolimatta vakuutusyhtiöt
jatkoivat hinnankorotuksia vastatakseen edellisten
vuosien aikana kohonneisiin kustannustasoihin,
erityisesti alueilla, joilla hinnoittelu oli jäänyt
kustannusten kehityksestä jälkeen.
Vahinkokehitys Pohjoismaissa oli suotuisa vuoden 2025
kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Vuonna 2024
koetun poikkeuksellisen ankaran talven jälkeen
sääolosuhteet olivat pääosin talvikaudelle
tyypillisemmät vuonna 2025. Vuoden viimeisellä
neljänneksellä esiintyi kuitenkin paikallisesti voimakkaita
sääilmiöitä, kun useat myrskyt vaikuttivat alueeseen.
Näistä merkittävimmät olivat lokakuussa erityisesti
Norjaan vaikuttanut Amy-myrsky sekä joulukuun lopulla
voimakkaimmin Suomeen iskenyt Johannes-myrsky
(Suomessa Hannes). Vaikka vuosi oli sääolosuhteiltaan
verrattain suotuisa, ilmastoriskit ovat pohjoismaisille
vakuutusyhtiöille kasvava huolenaihe, ja vakavien
sääilmiöiden lisääntymisen odotetaan nostavan pitkällä
aikavälillä omaisuusvahinkoja ja vakuutusmaksuja.
Kilpailuympäristö pysyi vuonna 2025 pääosin
suotuisana sekä henkilö- että yritysasiakassegmenteissä,
joskin markkinakohtaisia eroja oli havaittavissa. Norjassa
markkinaolosuhteet jatkuivat suotuisimpina.
Merkittävien vakuutusyhtiöiden asiakaspysyvyys säilyi
vahvana korkean brändiuskollisuuden ja vakaan
kysynnän tukemina, ja Pohjoismaisten
vahinkovakuutusmarkkinoiden perinteisesti korkea
asiakaspysyvyys, 85–90 prosenttia, pysyi ennallaan
vuonna 2025.
Suuryritysten vakuutusmarkkina jatkoi heikentymistään
vuoden aikana runsaan vapaan kapasiteetin ja
parantuneiden jälleenvakuutusolosuhteiden
seurauksena. Vakuutusyhtiöiden välinen kilpailu kiristyi
erityisesti hyvän riskiprofiilin omaavista asiakkaista. Sen
sijaan riskialttiimmissa asiakkaissa underwriting-toiminta
säilyi kurinalaisena.
Pohjoismainen vahinkovakuutusmarkkina on edelleen
yksi digitaalisesti edistyksellisimmistä
vakuutusmarkkinoista, missä vakuutusyhtiöt jatkavat
investoimista teknologiaan ja uusiin ratkaisuihin.
Digitalisaatio ja automaatio paransivat edelleen
asiakaskokemusta ja asiakaspysyvyyttä samanaikaisesti,
kun tekoälyä hyödynnettiin yhä laajemmin vakuutusten
myöntämisessä ja vahinkojen käsittelyssä. Vuoden
aikana Pohjoismaat säilyttivät asemansa edelläkävijänä
kehittyneiden digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa,
mikä näkyi toiminnan tehostumisena ja palvelun laadun
paranemisena.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
11
Uusien autojen myynti Pohjoismaissa kasvoi vuoden
aikana 10 prosenttia, mutta jäi edelleen suhteellisen
vaatimattomalle tasolle. Myyntikehitys vaihteli maiden
välillä, ja heikompi taloustilanne, varovainen
kuluttajaluottamus, toimitushaasteet sekä joidenkin
valmistajien tuoteportfolion muutokset pitivät alla
olevan kysynnän vaimeana. Norjassa uusien autojen
kauppa vahvistui loppuvuotta kohti, kun kuluttajat
aikaistivat ostopäätöksiään sähköautotukiin
mahdollisesti kohdistuvien muutosten aiheuttaman
epävarmuuden vuoksi. Useita vuosia jatkunut uusien
autojen heikko myynti ja siitä johtuva autokannan
vanhentuminen on haaste kaikissa Pohjoismaissa, mikä
vaikuttaa myös vahinkokehitykseen.
Iso-Britannia
Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusten
korvausympäristö oli kokonaisuutena neutraali vuonna
2025. Korvausinflaatio hidastui hieman vuoden aikana ja
on nyt tasaantunut pitkälti pitkän aikavälin
keskiarvotasolleen sekä selvästi alle vuonna 2023
nähdyn huipputason. Vahinkojen määrä on kasvanut
hieman verrattuna vuoden 2024 maltilliseen tasoon,
mutta korvaukset ovat edelleen pitkän aikavälin
keskiarvoa alemmalla tasolla, osittain muuttuneen
ajokäyttäytymisen ansiosta. Samalla kun leuto sää alensi
moottoriajoneuvovakuutuksissa vahinkofrekvenssiä,
kotivakuutuksissa pitkään jatkunut kuiva kesä lisäsi
painumavahinkoja.
Korvauskustannusten laskun myötä vakuutusmaksut
jatkoivat alenemistaan Ison-Britannian kilpailluilla
markkinoilla vuonna 2025, kun vakuutusyhtiöt siirsivät
kustannussäästöjä asiakkaille. Hastingsin ensisijainen
jakelukanava eli hintavertailusivustot ovat edelleen Ison-
Britannian auto- ja kotivakuutusasiakkaiden
ylivoimaisesti suurin jakelukanava. Huolimatta
vakuutusten vähentyneestä kilpailutuksesta, jonka
taustalla on markkinahintojen lasku,
hintavertailusivustojen markkina kasvoi edelleen, mikä
tuki Hastingsin kehitystä sen digitaalisen
liiketoimintamallin ansiosta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
12
Segmentit
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
Sampo toimii Pohjoismaiden henkilövakuutusmarkkinoilla useiden brändien,
kuten Ifin, Topdanmarkin, Volvian ja muiden white label -kumppanuuksien
kautta. Liiketoimintamalli perustuu korkeaan asiakastyytyväisyyteen sekä
digitaalisen myynnin ja asiakaspalvelun tuottamien etujen hyödyntämiseen.
Konserni palvelee yhteensä noin 3,7 miljoonaa kotitaloutta Ruotsissa, Tanskassa,
Norjassa ja Suomessa.
Tulos
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa, 2025
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Bruttomaksutulo
4 183
3 872
8
Vakuutusmaksutuotot, netto
3 995
3 667
9
Korvauskulut, netto
-2 431
-2 226
9
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-849
-814
4
Underwriting-tulos
715
628
14
Avaintunnusluvut
2025
2024
Muutos
Vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu, %
8,5
—
—
Riskisuhde, %
60,9
60,7
0,2
Toimintakulusuhde, %
21,2
22,2
-1,0
Yhdistetty kulusuhde, %
82,1
82,9
-0,8
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Koulutus- ja kehityskulut ovat
sisällytetty toimintakulusuhteeseen.
Maksutulon kehitys
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa -segmentin bruttomaksutulo kasvoi vertailukelpoisesti
8,5 prosenttia vuonna 2025. Kasvu johtui pääasiassa korkeasta asiakaspysyvyydestä,
korvausinflaation mukaisista hinnantarkistuksista ja myönteisenä jatkuneesta
kehityksestä kasvualueilla. Henkilövakuutuksissa kasvua kertyi 11 prosenttia ja
kotivakuutuksissa 6 prosenttia vuodentakaisesta. Molemmissa vakuutuslajeissa kasvu
oli edellä operatiivista päämäärää.
Moottoriajoneuvovakuutusten bruttomaksutulo kasvoi 10 prosenttia, mitä tuki uusien
autojen myynnin elpyminen Pohjoismaissa, joskin edelleen matalilta tasoilta. Uusien
autojen myynti kasvoi 10 prosenttia Pohjoismaissa vuonna 2025. Kasvua vauhditti
loppuvuoden vahva kysynnän kasvu Norjassa, mikä selittyi ilmoitetuilla arvonlisäveron
muutoksilla. Segmentin suurimmalla moottoriajoneuvovakuuttamisen markkina-alueella
Ruotsissa markkinakehitys jatkui sen sijaan vaimeana ja kasvua kertyi vain 1 prosentti.
Maantieteellisesti tarkasteltuna bruttomaksutulo kehittyi myönteisesti kaikissa
toimintamaissa vuonna 2025. Kasvu oli vahvinta Norjassa, missä se ylsi 16 prosenttiin.
Kasvua tukivat hinnantarkistukset yhdessä vahvan uusmyynnin ja korkean
asiakaspysyvyyden kanssa, mikä johti sekä asiakasmäärän että vakuutettujen
tuotteiden määrän kasvuun.
Digitaalisen myynnin kehitys jatkui vahvana, ja kasvua kertyi 15 prosenttia
vuodentakaisesta. Tämän johdosta vuodelle 2026 asetettu 175 miljoonan euron
digitaalisen myynnin operatiivinen päämäärä saavutettiin vuoden aikataulua edellä.
Samalla verkossa tehtyjen vahinkoilmoitusten osuus kasvoi ja nousi 66 prosenttiin
joulukuussa 2025, kun se vuonna 2024 oli 64 prosenttia.
Korvausinflaation mukaisista hinnantarkistuksista huolimatta asiakaspysyvyys säilyi
tavoitetasolla yli 89 prosentissa (89) ja asiakasmäärä kasvoi. Segmentin
asiakastyytyväisyys pysyi tasaisen korkeana läpi vuoden, mikä heijastaa vakaata ja
vakiintunutta kehityssuuntaa.
Underwriting-kehitys
Vuonna 2025 underwriting-tulos kasvoi 14 prosenttia ja oli 715 miljoonaa euroa (628).
Yhdistetty kulusuhde parani 82,1 prosenttiin (82,9). Myönteistä kehitystä tuki vakaa
60,9 prosentin (60,7) riskisuhde. Vuoden aikana sääolosuhteet olivat pääosin suotuisat
ja vahinkofrekvenssin kehitys myönteistä, mutta viimeiseen vuosineljännekseen vaikutti
kaksi myrskyä. Toimintakulusuhde parani 21,2 prosenttiin (22,2) vuonna 2025, mikä tuki
Pohjoismaissa koko vuodelle tavoiteltuja tehokkuusparannuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
13
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
Sampo toimii Ison-Britannian henkilöasiakasvakuutusmarkkinoilla Hastings-
brändillä, joka on yksi Ison-Britannian johtavista digitaalisella alustalla toimivista
vahinkovakuuttajista ja tarjoaa henkilöauto-, moottoripyörä, pakettiauto- ja
kotivakuutuksia. Konsernilla on yli 4 miljoonaa asiakasta Isossa-Britanniassa, ja
se on erikoistunut hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin,
kehittyneeseen hinnoitteluun, petosten ehkäisyyn ja digitaalisiin valmiuksiin.
Tulos
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa, 2025
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Bruttomaksutulo
2 865
2 565
12
Vakuutusmaksutuotot, netto
2 000
1 659
21
Korvauskulut, netto
-1 073
-868
24
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-712
-601
19
Underwriting-tulos
216
190
13
Avaintunnusluvut
2025
2024
Muutos
Vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu, %
13,0
—
—
Riskisuhde, %
53,6
52,3
1,3
Toimintakulusuhde, %
35,6
36,2
-0,6
Yhdistetty kulusuhde, %
89,2
88,5
0,7
Bruttomaksutulo ja vakuutusmaksutuotot sisältävät broker-liiketoiminnan tuotot. Yllä olevan
taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti.
Maksutulon kehitys
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa -segmentin bruttomaksutulo (sisältäen broker-
liiketoiminnan tuotot) kasvoi vertailukelpoisesti 13,0 prosenttia. Vakuutusten määrä
kasvoi, mutta markkinanlaajuisesti matalammat hinnat hillitsivät kasvun vaikutusta
vakuutusmaksutuloihin. Kotivakuutusten ja korkeamman hintaluokan
moottoriajoneuvovakuutusten valikoitu kasvu tukivat uusien asiakkaiden hankintaa.
Samaan aikaan markkinahintojen lasku on vähentänyt kuluttajien halukkuutta
kilpailuttaa vakuutuksia ja siten tukenut asiakaspysyvyyttä.
Vakuutusmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 21 prosenttia. Kasvua tukivat
asiakasmäärän kasvu ja edellisenä vuotena tehtyjen hinnankorotusten positiivinen
vaikutus. Voimassa olevien vakuutussopimusten määrä nousi 4,5 miljoonaan, mikä
vastaa 16 prosentin kasvua vuodentakaiseen. Kehitystä tukivat
moottoriajoneuvovakuutusten 13 prosentin ja kotivakuutusten 27 prosentin kasvu.
Underwriting-kehitys
Vuonna 2025 underwriting-tulos kasvoi 13 prosenttia edellisvuodesta 216 miljoonaan
euroon (190) heijastaen kasvaneiden vakuutusmaksutuottojen myötä lievästi
heikentynyttä yhdistettyä kulusuhdetta. Riskisuhde nousi edellisvuodesta 1,3
prosenttiyksikköä 53,6 prosenttiin (52,3) vahinkojen määrän ja suuruuden noudattaessa
pitkälti historiallisesti havaittua tasoa ja kausivaihteluiden ollessa tavanomaiset
viimeisellä vuosineljänneksellä. Konserni jatkoi erittäin varovaista varauskäytäntöään
koko vuoden ajan.
Liikekulut kasvoivat 19 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui lähinnä vakuutuskannan
kasvattamiseen liittyvistä hankintakuluista ja jatkuneista investoinneista
palveluinfrastruktuuriin ja digitaaliseen kehitykseen. Näiden investointien myötä
asiakastyytyväisyys on noussut ennätystasolle ja valitusten määrä on laskenut. Lisäksi
vuoden toimintakulusuhde laski 0,6 prosenttiyksikköä 35,6 prosenttiin (36,2), kun
mittakaavasta saatava etu alkoi näkyä. Yllä kuvattujen riskisuhteen ja
toimintakulusuhteen muutosten seurauksena vuoden yhdistetty kulusuhde heikkeni
lievästi 89,2 prosenttiin (88,5).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
14
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
Sampo toimii Pohjoismaiden yritysvakuutusmarkkinoilla brändiensä Ifin,
Topdanmarkin ja Dansk Sundhedssikringin (Oona Health) kautta keskittyen
erityisesti pk-yrityksiin. Konsernilla on yhteensä noin 460 000 yritysasiakasta
Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa.
Tulos
Pohjoismaiden yritysasiakkaat, 2025
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Bruttomaksutulo
2 391
2 173
10
Vakuutusmaksutuotot, netto
2 201
2 128
3
Korvauskulut, netto
-1 285
-1 254
3
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-539
-522
3
Underwriting-tulos
376
352
7
Avaintunnusluvut
2025
2024
Muutos
Vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu, %
5,9
—
—
Riskisuhde, %
58,4
58,9
-0,5
Toimintakulusuhde, %
24,5
24,5
—
Yhdistetty kulusuhde, %
82,9
83,5
-0,5
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Koulutus- ja kehityskulut ovat
sisällytetty toimintakulusuhteeseen.
Maksutulon kehitys
Pohjoismaiden yritysasiakkaat -segmentin bruttomaksutulo kasvoi vertailukelpoisesti
5,9 prosenttia vuonna 2025. Myönteistä kehitystä tukivat vakaat sopimusten uusimiset
ja korvausinflaation vuoksi tehdyt hinnantarkistukset. Toimet riskien vähentämiseksi ja
työtapaturmavakuutusmaksujen oikaisut hidastivat kuitenkin osaltaan kasvua.
Henkilövakuutusten vahvana jatkunut kasvu ja pk-yritysasiakkaiden 7 prosentin kasvu
tukivat positiivista kehitystä. Kasvu oli erityisen vahvaa Norjassa, missä sitä vauhdittivat
hinnantarkistukset ja volyymin kasvu. Asiakaspysyvyys säilyi korkealla tasolla ja pääosin
vakaana läpi vuoden samalla, kun asiakasmäärä kasvoi.
Yritysasiakkaiden digitaalinen myynti kasvoi operatiivisen päämäärän mukaisesti 15
prosenttia vuonna 2025. Myös verkossa tehdyissä vahinkoilmoituksissa ja
itsepalveluratkaisuissa nähtiin vahvaa kasvua, kun asiakkaat hyödynsivät digitaalisia
kanavia entistä enemmän.
Underwriting-kehitys
Underwriting-tulos kasvoi 7 prosenttia ja oli 376 miljoonaa euroa (352) vuonna 2025.
Yhdistetty kulusuhde parani 82,9 prosenttiin (83,5). Positiivista kehitystä tuki 58,4
prosenttiin (58,9) parantunut riskisuhde, joka heijasti pienempää vahinkofrekvenssiä ja
suurvahinkojen budjetoitua suotuisampaa kehitystä. Toimintakulusuhde ei muuttunut
edellisvuodesta ja oli 24,5 prosenttia (24,5).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
15
Pohjoismaiden suurasiakkaat
Sampo on Pohjoismaiden johtava suuryritysten vakuuttaja If-brändinsä kautta.
Suurasiakkaiksi luokitellaan yritykset, joiden liikevaihto on yli 500 miljoonaa
Ruotsin kruunua (noin 45 miljoonaa euroa) tai joiden palveluksessa on yli 500
työntekijää. Konsernilla on yhteensä noin 1 200 suuryritysasiakasta.
Tulos
Pohjoismaiden suurasiakkaat, 2025
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Bruttomaksutulo
1 046
1 070
-2
Vakuutusmaksutuotot, netto
584
657
-11
Korvauskulut, netto
-341
-455
-25
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-134
-128
4
Underwriting-tulos
109
74
48
Avaintunnusluvut
2025
2024
Muutos
Vertailukelpoinen bruttomaksutulon kasvu, %
-3,0
—
—
Riskisuhde, %
58,4
69,2
-10,8
Toimintakulusuhde, %
22,9
19,5
3,4
Yhdistetty kulusuhde, %
81,3
88,7
-7,4
Yllä olevan taulukon avainluvut on laskettu nettoperusteisesti. Koulutus- ja kehityskulut ovat
sisällytetty toimintakulusuhteeseen.
Maksutulon kehitys
Pohjoismaiden suurasiakkaat -segmentin bruttomaksutulo laski vertailukelpoisesti ‑3,0
prosenttia ja vakuutusmaksutuotot ‑11 prosenttia vuonna 2025. Kehitykseen vaikuttivat
pehmentynyt markkinatilanne, vähentynyt uusmyynti ja heikentynyt asiakaspysyvyys.
Aiemmin vuoden aikana aloitetut toimenpiteet suurvahinkoihin liittyvien riskien
vähentämiseksi on nyt suurelta osin toteutettu. Projektivakuutusmaksut kehittyivät
suurimman osan vuodesta vaimeasti, mutta elpyivät kuitenkin viimeisellä neljänneksellä.
Underwriting-kehitys
Underwriting-tulos kasvoi 48 prosenttia ja oli 109 miljoonaa euroa (74) vuonna 2025.
Yhdistetty kulusuhde parani 81,3 prosenttiin (88,7). Myönteistä kehitystä siivitti vahva,
58,4 prosentin (69,2) riskisuhde, joka heijasti läpi vuoden suotuisaa suurvahinkojen ja
vahinkofrekvenssin kehitystä.
Toimintakulusuhde heikkeni 22,9 prosenttiin (19,5) vuonna 2025 pääosin
vakuutusmaksutuottojen laskun seurauksena, joskin nimellinen kustannuskehitys säilyi
tavoitteiden mukaisena.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
16
Nettorahoitustulos ja muut erät
Milj. e
2025
2024
Muutos, %
Korkosijoitukset
541
559
-3
Osakkeet
28
37
-24
Rahastot
23
16
49
Korko- ja osinkotuotot
592
612
-3
Korkosijoitukset
41
147
-72
Osakkeet
648
81
700
Rahastot
83
70
20
Voitot tai tappiot, netto
772
298
159
Muut erät
-80
-22
259
Sijoitustoiminnan nettotuotot
1 285
888
45
Kertyneen koron vaikutus, netto
-240
-238
1
Muutokset diskonttauskorossa, netto
183
-25
—
Eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset,
netto
-17
11
—
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-74
-252
-71
Nettorahoitustulos
1 210
636
90
Muut tuotot tai kulut
-48
-210
-77
Ei-operatiiviset poistot
-128
-79
62
Rahoituskulut
-83
-103
-20
Yhteensä
-259
-392
-34
Avainluvut
2025
2024
Muutos
Sijoitusten tuotto, %
7,6
5,5
2,1
Korkosijoitusten korkotuotto markkina-
arvoin, %
3,6
4,2
-0,6
Korkosijoitusten korkotuotto, %
3,9
3,9
—
Korkosijoitusten duraatio, vuosia
2,3
2,3
—
Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot kasvoivat 45 prosenttia ja olivat 1 285
miljoonaa euroa (888) vuonna 2025. Kasvu johtui pääasiassa NOBA-omistuksesta
kirjatusta 540 miljoonan euron nettovoitosta, joka sisälsi valuuttakurssivaikutuksen.
Samaan aikaan korko- ja osinkotuotot olivat 592 miljoonaa euroa (612).
Korkosijoitusten efektiivinen tuotto pysyi vakaana ja oli 3,9 prosenttia (3,9) vuonna
2025. Samaan aikaan markkina-arvoinen korkotuotto laski 3,6 prosenttiin (4,2), minkä
taustalla oli yleinen korkotason lasku, mutta siihen vaikutti osin myös Topdanmarkin
sijoitusten sisällyttäminen laskelmaan Ifin ja Topdanmarkin juridisen yhdistymisen
toteuduttua 1.7.2025.
Vuoden 2025 lopussa konsernin sijoitusvarallisuus oli 17,8 miljardia euroa (16,5), josta
87 prosenttia (88) oli sijoitettuna korkoinstrumentteihin, 13 prosenttia (8)
osakesijoituksiin ja alle 1 prosentti (4) vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Osakepainon kasvu
vuoden aikana oli pääosin seurausta NOBAn syyskuussa 2025 tapahtuneesta
listautumisesta, minkä jälkeen omistus siirrettiin vaihtoehtoisista sijoituksista
osakesijoituksiin.
Vakuutusten rahoitustuotot tai -kulut olivat -74 miljoonaa euroa (-252), ja niitä tuki
diskonttokorkojen muutosten positiivinen vaikutus vuoden 2025 aikana. Merkittävästi
korkeampien sijoitustoiminnan nettotuottojen ja vakuutusten rahoitustuottojen tai -
kulujen ansiosta vuoden 2025 nettorahoitustulos nousi 1 210 miljoonaan euroon (636).
Muut kuin operatiiviset poistot sisälsivät Tanskan Ballerupin toimistoon liittyvän noin 26
miljoonan euron negatiivisen kertavaikutuksen ja rahoitustoiminnan kulut syyskuussa
2025 toteutetun Tier 2 -joukkovelkakirjalainojen takaisinoston 20 miljoonan euron
positiivisen kertavaikutuksen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
17
Taloudellinen tilanne
Konsernin vakavaraisuus
Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2025 lopussa 174
prosenttia (178), ehdotettu 0,36 euron osakekohtainen osinko huomioiden.
Vakavaraisuussuhde perustui 6 059 miljoonan euron (5 368) omaan varallisuuteen ja 3
490 miljoonan euron (3 040) vähimmäisvakavaraisuusvaatimukseen.
Oma varallisuus kasvoi vuoden aikana vahvan operatiivisen kehityksen ja hyvien
sijoitustuottojen myötä. Samaan aikaan noussut vähimmäisvakavaraisuusvaatimus
selittyi NOBAn arvonnousulla yhdistettynä korkeampaan symmetriseen
mukautustekijään verrattuna vuoden 2024 loppuun. Sampo tavoittelee 150–190
prosentin vakavaraisuussuhdetta.
Vakavaraisuus
Milj. e
2025
2024
Oma varallisuus
6 059
5 368
Vähimmäisvakavaraisuusvaatimus
3 490
3 040
Solvenssi II -vakavaraisuussuhde, %
174
177
Velka-asema
Sampo-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n
mukaisen oman pääoman ja rahoitusvelkojen summalla. Sampo tavoittelee alle 30
prosentin velkaisuusastetta.
Sampo-konsernin oma pääoma (Tier 1 -instrumentit pois lukien) oli vuoden 2025
lopussa 7 794 miljoonaa euroa (7 059) ja rahoitusvelat 2 402 miljoonaa euroa (2 596),
jolloin velkaisuusaste oli 23,6 prosenttia (26,9).
Oman pääoman kasvuun vaikutti kertyneiden voittovarojen kasvu. Rahoitusvelkojen
laskun taustalla olivat Sampo Oyj:n 162 miljoonan euron seniorivelan erääntyminen
toukokuussa sekä Topdanmarkin 150 miljoonan Tanskan kruunun ulkoisen hybridilainan
takaisinosto ennen Ifin ja Topdanmarkin juridista yhdistymistä.
Lisätietoja Sampo-konsernin liikkeeseen laskemista lainoista on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/velkarahoitus.
Rahoitusvelat
Milj. e
2025
2024
Sub-/hybridilainat
1 615
1 642
Seniorilainat
787
954
Rahoitusvelat yhteensä
2 402
2 596
Oma pääoma (pl. Tier 1 -instrumentit)
7 794
7 059
Velkaisuusaste, %
23,6
26,9
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
18
Luottoluokitukset
Sampo-konsernin keskeiset luottoluokitukset vuoden 2025 lopussa on esitetty alla olevassa taulukossa.
Yhtiö
Moody’s
Standard & Poor’s
Luokitus
Näkymä
Luokitus
Näkymä
Sampo Oyj – Issuer Credit Rating
A2
Vakaa
A
Vakaa
If Skadeförsäkring AB – Insurance Financial Strength Rating
Aa3
Vakaa
AA-
Vakaa
If Skadeförsäkring Holding AB
– Issuer Credit Rating
-
-
A
Vakaa
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
19
Muut tapahtumat
Muutokset konsernin
johtoryhmässä
Sammon hallitus nimitti 18.6.2025 Ifin toimitusjohtajan
Morten Thorsrudin Sammon konsernijohtajaksi sen
jälkeen, kun konsernijohtaja Torbjörn Magnusson oli
ilmoittanut hallitukselle päätöksestään jäädä eläkkeelle.
Thorsrud aloitti tehtävässään Sammon
konsernijohtajana 1.10.2025.
Samassa yhteydessä 1.10.2025 Ricard Wennerklint
nimitettiin konsernin varatoimitusjohtajaksi ja konsernin
Pohjoismaiden suurasiakkaista vastaava johtaja Poul
Steffensen ja lakiasiainjohtaja Tiina Halmesmäki
liittyivät Sammon johtoryhmään. Samalla konsernin
talousjohtaja Knut Arne Alsaker ilmoitti jättävänsä
tehtävänsä. Hän jatkaa tehtävässään 31.3.2026 saakka.
Alsakerin seuraajaksi nimitettiin Ifin operatiivinen johtaja
Lars Kufall Beck, joka aloittaa tehtävässään 1.
huhtikuuta 2026.
Morten Thorsrudin johtama Sammon johtoryhmä
keskittyy aiempaa enemmän päivittäiseen
liiketoimintaan, mikä heijastaa Sammon viime vuosien
muutosprosessia puhtaaksi vahinkovakuutuskonserniksi.
Osa Ifin toimitusjohtajalle aiemmin kuuluneista
tehtävistä sisältyy jatkossa Sammon konsernijohtajan
tehtäviin, mikä on linjassa konsernin operatiivisen
rakenteen ja neljän asiakassegmentin kanssa.
Osittainen ryhmän sisäinen
malli
Sampo ilmoitti 2.7.2025 jättäneensä Ruotsin
Finanssivalvonnalle (Finansinspektion) hakemuksen
osittaisen ryhmän sisäisen mallin laajentamisesta
kattamaan aiemmin Topdanmarkin alla olleet
liiketoiminnot. Sampo odottaa hakemusprosessin
tulevan päätökseen keväällä 2026 ja arvioi, että
laajennetun mallin mukaisesti laskettuna konsernin
vakavaraisuuspääomavaatimus voisi olla noin 60–90
miljoonaa euroa matalampi.
NOBA Groupin osakkeiden
myynti
Ruotsalainen erikoispankki NOBA toteutti
listautumisensa syyskuun 2025 lopussa. Listautumisen
yhteydessä Sampo myi osan omistuksestaan, mikä
tuotti Sammolle 155 miljoonan euron myyntitulot ja laski
konsernin omistusosuuden NOBAssa 14,9 prosenttiin.
Osakemyynnillä ja jäljelle jääneen omistuksen
arvonnousulla oli 540 miljoonan euron, sisältäen
valuuttakurssivaikutuksen, positiivinen vaikutus
sijoitustoiminnan nettotuottoihin vuonna 2025.
Vaikutusta ei ole sisällytetty operatiiviseen tulokseen.
Sammon NOBA-omistuksen arvo oli vuoden 2025
lopussa 814 miljoonaa euroa.
Jatkossa NOBAa käsitellään julkisesti noteerattuna
osakesijoituksena, ja sen arvo määritetään markkina-
arvoperusteisesti. Mahdolliset realisoituneet voitot tai
tappiot käsitellään kuitenkin kertaluonteisina erinä, eikä
niitä sisällytetä operatiiviseen tulokseen.
Muutokset konsernin
rahoitusveloissa
Vuonna 2025 konsernin rahoitusvelat laskivat Sampo
Oyj:n toukokuussa erääntyneen 162 miljoonan euron
seniorivelan sekä ennen Ifin ja Topdanmarkin juridista
yhdistymistä takaisinostetun Topdanmarkin 150
miljoonan Tanskan kruunun ulkoisen hybridilainan
seurauksena.
Syyskuussa 2025 Sampo käynnisti 300 miljoonan euron
takaisinostotarjouksen Tier 2 -
joukkovelkakirjalainoistaan. Tämän seurauksena Sampo
osti takaisin yhteensä 316 miljoonan euron
nimellisarvosta vuonna 2052 erääntyviä Tier 2 -
joukkovelkakirjalainoja 295 miljoonalla eurolla.
Takaisinostotarjouksen yhteydessä Sampo laski
liikkeeseen 300 miljoonan euron suuruisen uuden
rajoitetun Tier 1 -joukkovelkakirjalainan 5,25 prosentin
kuponkikorolla. Liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan
ensimmäinen mahdollinen lunastuspäivä on vuonna
2035. Rajoitettu Tier 1 -pääomainstrumentti kirjataan
omaan pääomaan, mutta se käsitellään velkana tietyissä
tunnusluvuissa, kuten velkaisuusasteessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
20
Sammon ruotsalaisten
talletustodistusten
konvertointi
Sampo tiedotti 5.11.2025, että se tulee pyytämään
Sammon A-osakkeen ruotsalaisen
talletustodistusjärjestelyn (SDR) irtisanomista Nasdaq
Tukholmassa ja jättää hakemuksen A-osakkeidensa
ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq
Tukholmassa. Kaikki liikkeeseen lasketut ja ulkona olevat
SDR:t poistettaisiin listalta ja konvertoitaisiin A-
osakkeiksi listautumisen yhteydessä SDR:ien ehtojen
mukaisesti.
Sammolle ja sen osakkeenomistajille koituvat edut,
samoin kuin Nasdaq Helsingin ja Nasdaq
Kööpenhaminan listautumisissa, sisältävät
maksimaalisen käytettävissä olevan likviditeettipoolin
kasvattamisen Ruotsin markkinoilla kattamaan kaikki
liikkeeseen lasketut A-osakkeet, pienemmän
hinnanmuutosvälin Nasdaq Tukholmassa verrattuna
SDR:eihin sovellettavaan, ja mahdollisuuden nykyisille
SDR-haltijoille käyttää osakkeenomistajaoikeuksia ilman
SEB:n osallistumista välittäjänä.
Hakemukset SDR:ien poistamiseksi listalta ja A-
osakkeiden ottamiseksi kaupankäynnin kohteeksi
jätettiin Nasdaq Tukholmalle raportointikauden
päättymisen jälkeen 26.1.2026, ja niille saatiin
hyväksyntä 28.1.2026. SDR:ien viimeinen
kaupankäyntipäivä oli 13.2.2026 ja Sammon A-
osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivä oli
16.2.2026.
Ehdotukset vuoden 2026
yhtiökokoukselle
Sampo Oyj:n hallituksen nimitys- ja
palkitsemisvaliokunta teki 4.2.2026 ehdotukset
hallituksen jäsenten lukumäärästä, hallituksen jäsenistä
ja hallituksen jäsenten palkkioista.
Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa
22.4.2026 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että hallituksen jäsenten lukumäärä pysyy ennallaan ja
että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä. Valiokunta
ehdottaa, että hallitukseen valitaan nykyiset hallituksen
jäsenet Steve Langan, Sara Mella, Risto Murto, Antti
Mäkinen, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica
Witschard uudelleen toimikaudelle, joka jatkuu
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka. Nykyisistä jäsenistä Christian Clausen ei ole
käytettävissä uudelleenvalintaan.
Valiokunta ehdottaa, että UNIQA Insurance Groupin
toimitusjohtaja Andreas Brandstetter valitaan uudeksi
hallituksen jäseneksi. Andreas Brandstetterillä on lähes
kolmen vuosikymmenen kokemus
vahinkovakuutusalalta, ja hänellä on pitkä ja
nousujohteinen ura UNIQA Insurance Groupissa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa hallitukselle,
että se valitsee hallituksen puheenjohtajaksi Antti
Mäkisen ja varapuheenjohtajaksi Risto Murron.
Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa
varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenille
maksetaan vuotuista palkkiota seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:
• 250 000 euroa hallituksen puheenjohtajalle (aiemmin
243 000 euroa);
• 144 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle
(aiemmin 140 000 euroa);
• 111 000 euroa kullekin muulle hallituksen jäsenelle
(aiemmin 108 000 euroa);
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000
euroa (aiemmin 30 000 euroa);
• kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 15 000
euroa (aiemmin 6 800 euroa);
• nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle
lisäksi 20 000 euroa (uusi valiokuntapalkkio); ja
• kullekin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenelle
lisäksi 10 000 euroa (uusi valiokuntapalkkio).
Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan Sampo Oyj:n
A-sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla
hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle
verojen, maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali-
ja eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta
poiketen hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan
Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa
kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan
bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran.
Hallituksen jäsenen edellytetään säilyttävän tämän
ehdotuksen mukaisesti hankkimansa Sampo Oyj:n A-
sarjan osakkeet omistuksessaan hankintahetkestä lukien
kahden vuoden ajan. Luovutusrajoituksen voimassaolo
päättyy kuitenkin aikaisemmin, mikäli hallituksen
jäsenen toimikausi yhtiön hallituksessa päättyy. Tällöin
luovutusrajoitus päättyy samanaikaisesti
hallitusjäsenyyden päättymisen kanssa.
Ehdotukset ja Andreas Brandstetterin CV ovat
kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/hallituksenehdotukset.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
21
Osakkeet, osakepääoma ja osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakepääoma
Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli vuoden
2025 lopussa 2 670 754 027 osaketta, jotka
jakaantuivat 2 669 754 027 A-osakkeeseen sekä
1 000 000 B-osakkeeseen. Osakkeisiin liittyviä
äänioikeuksia oli 2 674 754 027 kappaletta. Kullakin
A-osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni ja
B-osakkeella viisi ääntä.
Sampo Oyj:n hallitus päätti 5.2.2025 toteuttaa
osakkeiden splittauksen vastikkeettomana osakeantina
osakkeenomistajien omistuksen mukaisessa suhteessa.
Osakesplittauksessa Sampo antoi osakeannin
täsmäytyspäivänä 12.2.2025 osakasluetteloon
rekisteröidyille A- ja B-osakkeiden omistajille uusia
osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että
kutakin A-osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta A-
osaketta ja kutakin B-osaketta kohti annettiin neljä (4)
uutta B-osaketta.
Liikkeelle laskettiin kaikkiaan 2 152 191 088 uutta Sammon
A-osaketta ja 800 000 uutta B-osaketta. Uusien
osakkeiden rekisteröinnin jälkeen Sammon osakkeiden
kokonaislukumäärä on 2 691 238 860 osaketta.
Sampo mitätöi marraskuussa 2025 yhteensä
20 484 833 A-osakettaan, jotka oli hankittu elokuussa
2025 käynnistetyn omien osakkeiden takaisinosto-
ohjelman kautta.
Sampo Oyj:n osakepääoma oli vuoden 2025 lopussa
98 miljoonaa euroa (98) ja konsernin oma pääoma
8 092 miljoonaa euroa (7 059).
Sammon A-osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä
vuodesta 1988 alkaen ja Nasdaqin Kööpenhaminan
pörssissä syyskuusta 2024 alkaen. Keskinäinen
Vakuutusyhtiö Kaleva omistaa kaikki B-osakkeet. B-
osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta
muuntaa A-osakkeiksi.
Sammon ruotsalaiset talletustodistukset (Swedish
Depositary Receipt, SDR) olivat kaupankäynnin
kohteena Nasdaq Tukholmassa marraskuusta 2022
helmikuuhun 2026. Vuoden 2025 lopussa liikkeessä oli
noin 2,7 miljoonaa talletustodistusta, joista kukin vastasi
yhtä Sammon A-osaketta.
Helmikuussa 2026 kaikki talletustodistukset muunnettiin
Sammon A-osakkeiksi. Talletustodistusten viimeinen
kaupankäyntipäivä oli 13.2.2026 ja Sammon A-
osakkeiden ensimmäisen kaupankäyntipäivä oli 16.2.2026.
Omistusmääräjakauma
Sampo Oyj, 31.12.2025
Osakkeiden lukumäärä
Omistajien
lukumäärä, kpl
Omistajat, %
Arvo-
osuusmäärä,
kpl
Arvo-
osuusmäärä, %
Äänimäärä,
kpl
Äänimäärä, %
1–100
35 905
18,41
1 836 519
0,07
1 836 519
0,07
101–500
69 622
35,69
19 600 287
0,73
19 600 287
0,73
501–1 000
30 759
15,77
23 378 895
0,88
23 378 895
0,87
1 001–5 000
44 285
22,70
101 416 561
3,80
101 416 561
3,79
5 001–10 000
7 554
3,87
54 457 573
2,04
54 457 573
2,04
10 001–50 000
5 981
3,07
119 101 654
4,46
119 101 654
4,45
50 001–100 000
506
0,26
34 752 287
1,30
34 752 287
1,30
100 001–500 000
354
0,18
71 128 557
2,66
71 128 557
2,66
500 001–
95
0,05
2 245 081 694
84,06
2 249 081 694
84,09
Yhteensä
195 061
100
2 670 754 027
100
2 674 754 027
100
josta hallintarekisteröityjä
11
1 725 438 250
64,60
1 725 438 250
64,51
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
22
Osakkeen hinnan kehitys
Sampo Oyj, 2021–2025
EUR
6047313960592
Osakkeen hinnan kehityksessä huomioitu osittaisjakautuminen vuonna 2023 ja osakkeen splittaus vuonna 2025.
Osakkeen vaihto kuukausittain
Sampo Oyj, 2021–2025
kpl
6047313960714
Osakkeen vaihdossa huomioitu osakkeen splittaus vuonna 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
23
Osakkeenomistajat
Sammon Suomeen rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä aleni vuoden 2025
aikana 421 osakkeenomistajalla ja oli vuoden 2025 lopussa 195 061.
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten osakkeenomistajien omistus kasvoi 64,8
prosenttiin (64,5) kaikista osakkeista. Sampo omisti vuoden 2025 lopussa 8 945 503
omaa A-osakettaan. Ero oheisen taulukon lukuun selittyy vuoden kahtena viimeisenä
kaupankäyntipäivänä hankituilla osakkeilla, jotka eivät näy vuoden lopun
osakasrekisterissä osakekauppojen T+2 päivän selvitysajasta johtuen.
Sampo vastaanotti vuonna 2025 yhden (1) Arvopaperimarkkinalain (luku 9, pykälä 5)
mukaisen liputusilmoituksen. Ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:n ja sen hallinnoimien
rahastojen suora tai rahoitusvälineiden kautta välillisesti omistamien Sammon A-
osakkeiden tai niihin liittyvien äänioikeuksien määrä nousi yli 5 prosenttiin Sammon
kaikista osakkeista ja äänistä. Ilmoituksen syynä oli BlackRock, Inc.:n konsernin
uudelleenjärjestely, joka oli seuraus HPS Investment Partnersin ("HPS") yrityskaupasta.
Viimeisimmät liputusilmoitukset ovat saatavilla osoitteessa www.sampo.com/
liputukset.
Osakeomistus sektoreittain
Sampo Oyj (A- ja B-sarjojen osakkeet) 31.12.2025
Sektori
Osakkeiden
lukumäärä
%
Yritykset
85 287 485
3,19
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
81 818 856
3,06
Julkisyhteisöt
364 675 140
13,65
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
56 409 319
2,11
Kotitaloudet
351 807 492
13,17
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt
1 730 755 735
64,80
Yhteensä
2 670 754 027
100
Osakkeenomistajat
Sampo Oyj, suurimmat Suomeen rekisteröidyt osakkeenomistajat, 31.12.2025
A- ja B-osakkeet
Osakkeiden
lukumäärä
Osakkeista,
%
Äänistä, %
Solidium Oy
164 392 900
6,16
6,15
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
111 242 100
4,17
4,16
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
43 405 100
1,63
1,62
Oy Lival AB
21 160 000
0,79
0,79
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
19 488 000
0,73
0,73
Valtion Eläkerahasto
14 000 000
0,52
0,52
Sampo Oyj
8 680 586
0,33
0,32
OP-Henkivakuutus Oy
7 817 835
0,29
0,29
Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat
6 995 477
0,26
0,26
Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25
indeksiosuusrahasto
6 264 000
0,23
0,23
OP-Suomi -sijoitusrahasto
6 213 801
0,23
0,23
Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi
5 637 561
0,21
0,21
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.
5 627 300
0,21
0,21
OP-Suomi Indeksi -sijoitusrahasto
5 372 101
0,20
0,20
Keva
5 046 500
0,19
0,19
Samfundet folkhälsan i Svenska Finland rf
4 320 325
0,16
0,16
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
3 916 190
0,15
0,15
Sigrid Juséliuksen Säätiö
3 107 750
0,12
0,12
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Indeksirahasto
2 891 602
0,11
0,11
Föreningen Konstsamfundet rf
2 750 000
0,10
0,10
Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt yhteensä
1 730 755 735
64,80
64,71
Muut yhteensä
491 669 164
18,41
18,38
Yhteensä
2 670 754 027
100
100
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
24
Hallituksen ja ylimmän
johdon omistukset
Hallituksen jäsenten Sammon A-osakeomistukset ja
johtoryhmän Sammon A-osakeomistukset on esitetty
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osuudessa.
Vuoden 2025 lopussa Sammon hallituksen jäsenet ja
heidän lähipiirinsä omistivat suoraan tai välillisesti
yhteensä 247 200 Sammon A-osaketta (1 000 195).
Omistusten yhteenlaskettu osuus osake- ja
äänimäärästä oli 0,01 prosenttia (0,04).
Sammon johtoryhmän ja heidän lähipiirinsä
omistuksessa oli suoraan tai välillisesti 1 238 052
(1 175 265) A-osaketta, mikä oli 0,05 prosenttia (0,04)
osakemäärästä ja äänistä.
Omien osakkeiden
osto-ohjelmat
Sampo hankki vuonna 2025 omia A-osakkeitaan kahden
eri takaisinosto-ohjelman kautta vuoden 2025
varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen
mukaisesti.
Sammon hallitus päätti 200 miljoonan euron
takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä 6.8.2025. Osto-
ohjelma alkoi 7.8.2025 ja päättyi 31.10.2025. Osto-
ohjelman aikana Sampo hankki 20 484 833 osaketta,
joka vastasi 0,76 prosenttia osakkeiden
kokonaismäärästä ennen ohjelman aloitusta. Osakkeet
hankittiin 9,76 euron keskihintaan osakkeelta.
Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 5.11.2025.
Sammon hallitus päätti 150 miljoonan euron
takaisinosto-ohjelman käynnistämisestä 5.11.2025. Osto-
ohjelma alkoi 6.11.2025 ja jatkui raportointikauden
jälkeen päättyen 30.1.2026. Sampo hankki kyseisen
ohjelman aikana 15 079 201 omaa osakettaan 9,95 euron
keskihintaan osakkeelta. Sampo mitätöi nämä osakkeet
5.2.2026. Mitätöityjen osakkeiden määrä vastasi 0,56
prosenttia Sampo Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä
ennen ohjelmien aloitusta. Takaisinostetut osakkeet
mitätöitiin 5.2.2026.
Yhteensä Sampo hankki vuoden 2025 aikana 29,4
miljoonaa omaa osakettaan, joka vastasi noin 1,1
prosenttia osakekannasta ennen osto-ohjelmien alkua.
Lisätietoja yhtiön omien osakkeiden osto-ohjelmista on
saatavilla osoitteessa www.sampo.com/takaisinostot.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
25
Raportointikauden jälkeiset tapahtumat
Voitonjakopolitiikan päivitys
Sampo päivitti voitonjakopolitiikkaansa 5.2.2026
mahdollistaakseen edelleen houkuttelevan yhdistelmän
osinkoja ja omien osakkeiden takaisinostoja yhtiön
keskittyessä puhtaasti vahinkovakuuttamiseen. Sampo
aikoo vuodesta 2026 alkaen asteittain täydentää
progressiivista osinkoaan omien osakkeiden
takaisinostoilla siten, että tyypillisenä vuotena
takaisinostot edustavat enintään yhtä kolmasosaa
operatiiviseen tulokseen perustuvasta voitonjaosta.
Päivitys koskee ainoastaan palautettavan pääoman
jakaumaa, eikä sillä ole vaikutusta osakkeenomistajille
palautettavan pääoman kokonaismäärään.
Sammon vahva taloudellinen asema sekä vakaa ja
kassavirtaa kerryttävä liiketoimintamalli huomioiden,
hallitus uskoo edelleen, että vuosittain noin 90
prosenttia konsernin operatiivisesta tuloksesta on
perusteltua palauttaa osakkeenomistajille. Samalla kun
vuotuisten takaisinostojen osuutta kasvatetaan, Sampo
sitoutuu edelleen jakamaan progressiivista osinkoa
suurin piirtein viime vuosien kehityksen mukaisesti.
Haastavina vuosina konsernin tavoitteena on pitää
osakekohtainen osinko vakaana.
Sampo-konsernin päivitetty voitonjakopolitiikka
(voimassa vuodesta 2026 alkaen)
Sammon tavoitteena on palauttaa pääomaa luotettavan
ja progressiivisen perusosingon muodossa, jota
täydennetään omien osakkeiden takaisinostoilla.
Varmistaakseen, että konsernin tase säilyy
pääomanhallintakehikon mukaisesti vahvana ja
tehokkaana, Sampo voi ryhtyä toimiin ylimääräisen
pääoman palauttamiseksi tai taseen turvaamiseksi.
Sampo arvioi, että tyypillisenä vuotena se voi palauttaa
noin 90 prosenttia operatiivisesta tuloksestaan
osakkeenomistajille osinkojen ja omien osakkeiden
takaisinostojen muodossa. Vuosittaisen osingon
arvioidaan edustavan tästä yli kahta kolmasosaa.
Omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelma
Sammon 5.11.2025 julkistettu 150 miljoonan euron
suuruinen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma jatkui
raportointikauden päättymisen jälkeen ja saatiin
päätökseen 30.1.2026. Ohjelman aikana Sampo osti
takaisin yhteensä 15 079 201 omaa osakettaan
keskihintaan 9,95 euroa. Tämä vastasi 0,56 prosenttia
osakkeiden kokonaismäärästä ennen takaisinosto-
ohjelman alkua. Hankitut osakkeet mitätöitiin 5.2.2025.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmalla oli Sammon
varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2025 myöntämä
valtuutus.
Lisätietoja yhtiön omien osakkeiden takaisinosto-
ohjelmista on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/
takaisinostot.
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlasku
Sampo laski 10.2.2026 liikkeeseen 1,5 miljardin Ruotsin
kruunun suuruisen, SEK-määräisen vaihtuvakorkoisen
rajoitetun Tier 1 -joukkovelkakirjalainan, jonka korko
määräytyy 3 kuukauden STIBOR-koron mukaan
lisättynä 1,80 prosentilla vuodessa. Joukkovelkakirjalaina
on eräpäivätön, ja Sampo voi tiettyjen, velkakirjaan
sovellettavien ehtojen mukaisesti ja täyttyessä käyttää
oikeuttaan lunastaa tai ostaa se. Lainan ensimmäinen
mahdollinen lunastuspäivä on vuonna 2031.
Rajoitettu Tier 1 -pääomainstrumentti kirjataan omaan
pääomaan, mutta se käsitellään velkana
velkaisuusasteessa.
Omistusosuuden
vähentäminen NOBA
Groupissa
Sampo ilmoitti 11.2.2026 myyneensä 10,0 miljoonaa
NOBAn osaketta institutionaalisille sijoittajille
nopeutetussa tarjousmenettelyssä, joka toteutettiin
yhdessä Nordic Capitalin kanssa. Sampo sai
osakemyynnistä noin 95 miljoonan euron
bruttomyyntitulot. Osakemyynnin jälkeen konsernin
omistusosuus NOBAssa laski 14,9 prosentista 12,9
prosenttiin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
26
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä .................................................................................................
Konsernirakenteen muutokset ..........................................................................................
Yhtiökokous ..............................................................................................................................
Varsinainen yhtiökokous ..........................................................................................................
Yhtiökokoukseen osallistuminen ...........................................................................................
Osakkeet ja osakkeenomistajat .............................................................................................
Hallitus ........................................................................................................................................
Hallituksen tehtävät ...................................................................................................................
Hallituksen jäsenten valinta ja toimikausi ...........................................................................
Hallituksen monimuotoisuus ..............................................................................................
Hallituksen jäsenet ................................................................................................................
Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet .......................................................................................................
Hallituksen asettamat valiokunnat ..................................................................................
Tarkastusvaliokunta ...................................................................................................................
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ..........................................................................................
Konsernijohtaja .......................................................................................................................
Sampo-konsernin johtoryhmä ...........................................................................................
Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n
osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet ...............................................................................
Palkitseminen ...........................................................................................................................
Henkilöstö .................................................................................................................................
Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa ...................................................................
Raportointi ...........................................................................................................................
Taloudellinen raportointi ...........................................................................................
Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys) ..............................................................
Riskienhallinta .....................................................................................................................
Riskienhallintajärjestelmä ..........................................................................................
Sampo-konsernin ohjausrakenne ............................................................................
Riskienhallintaprosessi ................................................................................................
Riskienhallinnan raportointi ja hallintokehikko ..................................................
Compliance .....................................................................................................................
Sisäpiirihallinto ...............................................................................................................
Whistleblowing ..............................................................................................................
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet ...........................................................................
Sisäinen tarkastus .............................................................................................................
Tilintarkastaja .......................................................................................................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
27
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 7 luvun
7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja
hallintojärjestelmästä on laadittu Arvopaperimarkkina­
yhdistys ry:n 19.12.2024 julkaiseman, 1.1.2025 voimaan
tulleen, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin
(”Hallinnointikoodi”) mukaisesti. Selvitys annetaan
osana hallituksen toimintakertomusta.
Hallinnointi Sampo Oyj:ssä
Sampo Oyj noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä
sekä Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörssin
sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille. Lisäksi Sampo
Oyj noudattaa Hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.1
Hallinnointikoodi on nähtävillä Arvopaperimarkkina­
yhdistyksen verkkosivustolla www.cgfinland.fi.
Sammon hallinnointi perustuu selkeään työnjakoon
yhtiökokouksen, hallituksen ja toimivan johdon välillä.
Yhtiöjärjestys määrittää yhtiön keskeisten toimielinten
toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon
pääperiaatteet.
Sampo Oyj:n hallinnointirakenne
25_3_1_Sampo_Oyjn_hallintorakenne.svg
1 Sampo Oyj noudattaa kotipaikkansa perusteella Hallinnointikoodia ja siitä johtuen poikkeaa tietyiltä osin Ruotsin listayhtiöiden hallinnointikoodista (Svensk kod för bolagsstyrning, ”Ruotsin
hallinnointikoodi”) ja Tanskan listayhtiöiden hallinnointikoodista (Anbefalinger for god Selskabsledelse, “Tanskan hallinnointikoodi”). Ruotsin tai Tanskan hallinnointikoodin soveltaminen voisi johtaa Suomen
ja Ruotsin tai Tanskan lainsäädännön, hallinnointikoodien sekä hallinnointikäytäntöjen eroavaisuuksista johtuen ristiriitaisuuksiin. Merkittävimpänä poikkeuksena Ruotsin hallinnointikoodiin verrattuna on
osakkeenomistajista muodostuvan nimityskomitean puuttuminen ja sille Ruotsin hallinnointikoodin mukaisesti kuuluvien tehtävien järjestäminen Sampo Oyj:ssä. Ruotsin hallinnointikoodin on julkaissut
Ruotsin hallinnointilautakunta (Kollegiet för svensk bolagsstyrning) ja se on nähtävillä osoitteessa www.corporategovernanceboard.se.
Merkittävimmät poikkeukset Tanskan hallinnointikoodiin ovat yhtiökokouksen digitaalisen seuraamisen mahdollistaminen sekä ostotarjoustilanteisiin ja verokäytäntöihin liittyvät ohjeistukset. Sampo Oyj:n
hallituksessa ei ole työntekijöiden edustajia ja hallituksen jäsenet valitaan yhtenä kokonaisuutena. If-konsernin hallituksessa kuitenkin on työntekijöiden edustajia. Tanskan hallinnointikoodin on julkaissut
Tanskan hallinnointilautakunta (Komitéen for god Selskabsledelse) ja se on nähtävillä osoitteessa corporategovernance.dk/recommendations-corporate-governance.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
28
Konsernirakenteen
muutokset
Sampo ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark
A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka
mukaisesti Sampo teki suositellun parhaan ja lopullisen
julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona
olevien osakkeiden hankkimiseksi, joita Sampo ei
ennestään omistanut. Topdanmarkin hallitus suositteli
yksimielisesti tarjouksen hyväksymistä kaikille
Topdanmarkin osakkeenomistajille. Tarjouksen
seurauksena Sampo sai haltuunsa noin 92,6 prosenttia
Topdanmarkin osakkeista (pois lukien omat osakkeet) ja
käynnisti vähemmistöosakkeenomistajien hallussa
olevien Topdanmarkin osakkeiden pakollisen
lunastamisen. Tarjouksen toteuttamisen jälkeen
loppuvuonna 2024 aloitettiin ennalta suunniteltu
Topdanmarkin vahinkovakuutustoimintojen integraatio
Ifin pohjoismaiseen liiketoimintaorganisaatioon.
Integraatio saatiin päätökseen 1.7.2025.
Konsernin rakenne
31.12.2025
15_12_25_Sampo-konsernin_rakenne.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
29
Organisaatio
31.12.2025
10_3_26_Organisaatio.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
30
Yhtiökokous
Yhtiökokous on Sampo Oyj:n ylintä päätösvaltaa
käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat
osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan
käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.
Osakeyhtiölaissa ja Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksessä
säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä
yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta).
Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään
lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen
asioiden lisäksi hallituksen yhtiökokoukselle esittelemät
asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain
säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen
toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä
koskevan kutsun Sampo Oyj:n verkkosivustolla. Kutsu
julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen
yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää
ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu
yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella.
Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen
määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa
tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa
yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä
määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut
asiat.
Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat,
kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset,
tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat
nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme
viikkoa ennen yhtiökokousta.
Vuonna 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin
23.4.2025 Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa
oli edustettuna yhteensä 3 464 osakkeenomistajaa,
jotka edustivat 1 746 933 448 osaketta ja 1 750 933 448
ääntä.
Varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2024
osinkoa 0,34 euroa osakkeelta. Osingonmaksun
täsmäytyspäivä oli 25.4.2025 ja osinko maksettiin
Sammon osakkeenomistajille 6.5.2025 ja ruotsalaisten
talletustodistusten omistajille 8.5.2025. Yhtiökokous
vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen ja myönsi
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
vastuuvapauden. Yhtiökokous hyväksyi Sampo Oyj:n
toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoa-
antava.
Yhtiökokouksen pöytäkirja on osakkeenomistajien
nähtävillä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous
sekä Sampo Oyj:n pääkonttorissa osoitteessa
Fabianinkatu 21, Helsinki.
Varsinaisen yhtiökokouksen
keskeisimmät tehtävät
► Esitetään tilinpäätös ja hyväksytään
tilinpäätös.
► Esitetään tilintarkastuskertomus.
► Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun
tilinpäätöksen mukainen voitto antaa
aihetta.
► Päätetään vastuuvapaudesta hallituksen
    jäsenille ja toimitusjohtajalle.
► Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä
ja palkkioista.
► Päätetään tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan
palkkioista.
► Valitaan hallituksen jäsenet sekä
tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin
varmentaja.
► Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut
osakkeenomistajan tai hallituksen
ehdottamat asiat.
► Annetaan neuvoa-antavat päätökset
toimielinten palkitsemispolitiikasta sekä
palkitsemisraportin hyväksymisestä.
Vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous valtuutti
hallituksen päättämään enintään 250 000 000 Sampo
Oyj:n oman A-sarjan osakkeen hankkimisesta.
Kaikki vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset tehtiin ilman erillistä äänestystä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
31
Yhtiökokoukseen osallistuminen
Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat
käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön
asioita koskevaan päätöksentekoon joko
henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä.
Yhtiökokouksessa jokainen Sampo Oyj:n A-sarjan osake
oikeuttaa yhteen ääneen ja jokainen B-sarjan osake
viiteen ääneen.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Vuoden 2025 lopussa Sampo Oyj:n osakkeiden
lukumäärä oli 2 670 754 027, jakautuen 2 669 754 027
A-sarjan osakkeeseen ja 1 000 000 B-sarjan
osakkeeseen. Jokainen A-sarjan osake tuotti
yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi
ääntä. Osakkeisiin liittyvä kokonaisäänimäärä oli 2 674
754 027.
Sampo Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää, että yhtiön
osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin
siten, että jokainen A-sarjan osake tuottaa
yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi
ääntä. Kaikki Sampo Oyj:n B-sarjan osakkeet ovat
yhtiöstä riippumattoman osakkeenomistajan hallussa.
Yhtiöjärjestyksen mukaisesti B-sarjan osake voidaan
muuntaa A-sarjan osakkeeksi B-sarjan osakkeen
omistajan vaatimuksesta.
Lisäksi osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää
suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta, yhtiö­
järjestyksen muuttamisesta osakesarjojen
yhdistämiseksi tai muutoin osakesarjan oikeuksien
vähentämisestä vain, mikäli ehdotusta kannattaa kunkin
osakesarjan osalta vähintään kaksi kolmasosaa
yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä.
Näin ollen Sampo Oyj:n osakesarjojen yhdistäminen ei
ole yhtiön itsensä päätösvallassa.
31.12.2025 rekisteröityjä osakkeenomistajia oli 195 050
kappaletta ja heidän omistuksessaan oli 945 315 777
osaketta, eli noin 35,4 prosenttia kaikista osakkeista.
Tämän lisäksi kaikkiaan yhdentoista hallintarekisterin
pitäjän hallussa oli 1 725 438 250 osaketta, edustaen
noin 64,6 prosenttia osakkeista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
32
Hallitus
Sampo Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema
hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä
päätösvaltaa Sampo-konsernissa. Sampo Oyj:n
hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien,
viranomaismääräysten, Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen ja
yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset
tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.
Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi
Sampo Oyj:n hallitus on vahvistanut sisäiset ohjeet,
jotka koskevat Sampo-konsernin yleisiä
toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, palkitsemista,
compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia.
Hallituksen keskeisimmät tehtävät
► Vastaanottaa konsernitason raportointia.
► Valvoo
• liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä
• taloudellisen raportoinnin järjestelmiä, mukaan
lukien Kestävyysselvitys, sekä sisäisen
tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta
• lähipiiritoimia
• tilintarkastajan riippumattomuutta sekä
tilintarkastajan tarjoamia muita kuin
lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita
• konsernin sisäisen mallin hallinnon,
riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin
prosessien asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
► Päättää
• Sampo-konsernin strategiasta ja muista
merkittävistä strategisista tai laajakantoisista
asioista
• varsinaisen yhtiökokouksen koolle
kutsumisesta
• konsernitasoisista sekä Sampo Oyj:n
periaatteista ja politiikoista, mukaan lukien
Toimintaperiaatteet ja konsernin sisäisen
tarkastuksen ohjeet
• pääomitusta koskevista
vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta
voitonjaoksi
• konsernitasoisista palkitsemisasioista
• konsernin sisäiseen malliin tehtävistä
merkittävistä muutoksista ja valvojan
hyväksynnän hakemisesta.
► Valmistelee
• konsolidoidun tilinpäätöksen
• ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
► Valitsee ja vapauttaa tehtävistään
konsernijohtajan, konsernin johtoryhmän jäsenet
sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan.
Hallitus myös päättää heidän
palvelussuhteidensa ehdoista ja palkitsemisesta
kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan
mukaisesti.
► Keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan
arvioinnista
• vuonna 2025 arviointi suoritettiin itsearviointina,
sillä vuoden 2024 arvioinnin oli tehnyt
ulkopuolinen arvioija, jonka tuloksia analysoitiin
huolellisesti
• hallituksen jäsenet arvioivat hallituksen ja sen
valiokuntien toiminnan ja arvioivat niiden
suoriutumista tehtävistään ja vastuistaan,
hallituksen ja valiokuntien kokoonpanoa ja
rakennetta, hallituksen työskentelykulttuuria,
hallituksen ja valiokuntien kokousten
tehokkuutta, yksittäisten hallituksen jäsenten
suoriutumista sekä hallituksen puheenjohtajan
suoriutumista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
33
Hallituksen jäsenten valinta ja
toimikausi
Sampo Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön
hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään
kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa
valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi
kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen saakka. Hallituksen jäsenet valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen
pidettävässä hallituksen kokouksessa.
Hallituksen monimuotoisuus
Sampo Oyj:n hallitusta koskevan marraskuussa 2024
päivitetyn monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitusta
valittaessa tavoitteena on varmistaa, että hallitus on
tasapainoinen sekä Sampo-konsernin arvojen ja
Toimintaperiaatteiden mukainen kokonaisuus tietoa,
taitoa, monimuotoisuutta ja kokemusta. Hallituksen
jäsenillä tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon
nähden riittävä ammatillinen kokemus sekä
koulutustaso muun muassa taloudellisen osaamisen,
Sammon toimialan, kansainvälisen kokemuksen,
riskienhallinnan, strategisen suunnittelun ja hallinnon
sekä johtamisen osalta. Monimuotoisuus on merkittävä
huomioon otettava tekijä ja ainakin ikä- ja
sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä
koulutuksellinen ja ammatillinen tausta on huomioitava.
Hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla on myös
tärkeää, että jäseneksi valittavalla on mahdollisuus
käyttää riittävästi aikaa tehtävien hoitamiseen ja että
hallituksen kokoonpano kokonaisuutena noudattaa
Hallinnointikoodin riippumattomuutta koskevia
suosituksia. Lisätietoa hallituksen jäsenten
ammatillisesta osaamisesta ja kokemuksesta on
saatavilla Sammon verkkosivustolla.
Sukupuolten välisen tasaväkisen jaon edistämiseksi
molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna
hallituksessa siten, että naisia ja miehiä on kumpiakin
vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä. Joitain
poikkeuksia voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli se
katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi
kohtuulliseksi.
Hallituksen jäsenten
lukumäärä
Molempien sukupuolten
vähimmäismäärä
hallituksessa
3–4
1
5–6
2
7–8
3
Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituksen
kokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien
tehokas hoitaminen. Viimeisen kymmenen vuoden
aikana Sampo Oyj:n hallitus on keskimäärin saavuttanut
tavoitteensa sukupuolijakauman monimuotoisuudelle ja
hallitus tavoittelee, että jatkossa molempia sukupuolia
on uudistetun tavoitteen mukaisesti vähintään 40
prosenttia hallituksen jäsenmäärästä. 31.12.2025 Sampo
Oyj:n hallituksen jäsenistä 37,5 prosenttia oli naisia ja
62,5 prosenttia oli miehiä. Näin ollen hallituksen
kokoonpano täyttää sille asetetut sukupuolijakauman
monimuotoisuutta koskevat vaatimukset.
Hallituksen jäsenet
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen
mukaisesti vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous päätti
vähentää hallituksen jäsenten lukumäärän kahdeksaan
jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Christian
Clausen , Steve Langan, Risto Murto, Antti Mäkinen,
Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica Witschard .
Lisäksi Sara Mella valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi.
Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka. Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan
riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä
osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen
antaman Hallinnointikoodin mukaisesti.
Vuonna 2025 Sampo Oyj:n hallitukseen kuuluivat
seuraavat henkilöt:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
34
Antti_Makinen_Report-crop.png
Antti Mäkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Mies, s. 1961, OTK
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Nokian Renkaat Oyj, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtajana
17.5.2023 alkaen. Toimi Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenenä myös 2018–2021.
Risto_Murto_Report-crop.png
Risto Murto
Hallituksen varapuheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Varma
Mies, s. 1963, KTT
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Finanssiala ry, hallituksen jäsen
Nordea Bank Oyj, hallituksen jäsen
Arvopaperimarkkinayhdistys ry, hallituksen
puheenjohtaja
Suomen Kulttuurirahasto, hallintoneuvoston jäsen
Työeläkevakuuttajat TELA ry, hallituksen
jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 16.4.2015 alkaen ja sen
varapuheenjohtajana 23.4.2025 alkaen.
Christian_Clausen_Hires_Report-crop.png
Christian Clausen
Hallituksen jäsen
Pohjoismaiden puheenjohtaja, BlackRock
Mies, s. 1955, KTM, MBA
Tanskan kansalainen
Luottamustoimet
BW Group, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 21.4.2016 alkaen.
Tiedot per 31.12.2025. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
35
Steve_Langan_Report-crop.png
Steve Langan
Hallituksen jäsen
Mies, s. 1960, Filosofian kandidaatti
(keskiajan historia ja taloushistoria)
Ison-Britannian kansalainen
Luottamustoimet
The Kenneth Armitage Foundation, puheenjohtaja
Hepworth Wakefield, hallituksen puheenjohtaja
Sampo Oyj:n hallituksessa 18.5.2022 alkaen.
Sampo_CV2025_Sara_Mella.jpg
Sara Mella
Hallituksen jäsen
Henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja,
Nordea Bank Oyj
Nainen, s. 1967, Yhteiskuntatieteiden maisteri
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Finanssiala ry, hallituksen varapuheenjohtaja
Nordea Asset Management Holding, hallituksen jäsen
Nordean taidesäätiö, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 23.4.2025 alkaen.
Markus_Rauramo_Report-crop.png
Markus Rauramo
Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Toimitusjohtaja, Fortum Oyj
Mies, s. 1968, VTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Eurelectric, puheenjohtaja
Sampo Oyj:n hallituksessa 19.5.2021 alkaen, ja
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana 23.4.2025 alkaen.
Tiedot per 31.12.2025 Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
36
Astrid_Stange_Report-crop.png
Astrid Stange
Hallituksen jäsen
Nainen, s. 1965, taloustieteiden tohtori
Saksan kansalainen
Luottamustoimet
Moody's Investors Service, EU:n ja Ison-Britannian
hallintoneuvostojen jäsen
Lufthansa Group, hallintoneuvoston jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 25.4.2024 alkaen.
Annica_Witschard_Report-crop.png
Annica Witschard
Hallituksen jäsen
Nainen, s. 1973, KTM
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Viaplay Group, hallituksen jäsen
Sampo Oyj:n hallituksessa 17.5.2023 alkaen.
Georg Ehrnrooth
Hallituksen jäsen
Mies, s. 1966, maa- ja metsätaloustieteen opintoja
Suomen kansalainen
Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 2.6.2020–23.4.2025
Jannica Fagerholm
Hallituksen varapuheenjohtaja
Nainen, s. 1961, KTM
Suomen kansalainen
Sampo Oyj:n hallituksen jäsen 18.4.2013–9.4.2019 ja
hallituksen varapuheenjohtaja 9.4.2019–23.4.2025.
Tiedot per 31.12.2025. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/hallitus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
37
Hallitusta valittaessa kaikki valituiksi tulleet olivat riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi kaikki
hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Sampo Oyj:n hallitus piti vuoden 2025 aikana yksitoista kokousta. Tiedot nykyisten
hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2025 on
esitetty alla olevassa taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Antti Mäkinen (puheenjohtaja)
100
11/11
Jannica Fagerholm (varapuheenjohtaja 23.4.2025 asti)
100
3/3
Christian Clausen
100
11/11
Georg Ehrnrooth (jäsen 23.4.2025 asti)
100
3/3
Steve Langan
100
11/11
Sara Mella (jäsen 23.4.2025 lähtien)
87,50
7/8
Risto Murto
100
11/11
Markus Rauramo
100
11/11
Astrid Stange
100
11/11
Annica Witschard
100
11/11
Hallituksen jäsenten omistuksessa olevat Sampo Oyj:n
osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet
Sampo Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:
Hallituksen omistukset
Sampo Oyj, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Hallitus
31.12.2025
31.12.2024
Antti Mäkinen
48 664
42 750
Jannica Fagerholm 1
43 755
Christian Clausen
92 395
192 395
Georg Ehrnrooth1
651 725
Steve Langan
15 201
11 650
Sara Mella2
14 137
Risto Murto
33 178
29 345
Markus Rauramo
19 494
15 505
Astrid Stange
12 013
4 445
Annica Witschard
12 118
8 625
Yhteensä
247 200
1 000 195
Hallituksen omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,01
0,04
Hallituksen äänimäärä, %
0,01
0,04
Vuoden 2024 lopun omistukset osakkeiden splittaus huomioiden.
1 Hallituksen jäsen 23.4.2025 asti
2 Hallituksen jäsen 23.4.2025 lähtien
Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan osakeperusteisia oikeuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
38
Varsinainen yhtiökokous päätti maksaa hallituksen
jäsenille vuotuisia palkkioita seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka seuraavasti:
• hallituksen puheenjohtajalle 243 000 euroa
• hallituksen varapuheenjohtajalle 140 000 euroa
• kullekin muulle hallituksen jäsenelle 108 000 euroa
• tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle lisäksi 30 000
euroa
• kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 6 800
euroa.
Hallituksen jäsenen edellytetään hankkivan
yhtiökokouksen päätöksen perusteella Sampo Oyj:n A-
sarjan osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä
muodostuvaan hintaan 50 prosentilla hallituksen
jäsenen vuosipalkkiosta, joka jää jäljelle verojen,
maksujen ja mahdollisten lakisääteisten sosiaali- ja
eläkekulujen vähentämisen jälkeen. Edellä mainitusta
poiketen, hallituksen jäsenen ei edellytetä hankkivan
Sampo Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli hän omistaa
kyseisiä osakkeita vähintään hänelle maksettavan
bruttovuosipalkkion kaksinkertaisen arvon verran. Yhtiö
vastaa osakkeiden hankinnasta mahdollisesti
aiheutuvasta varainsiirtoverosta.
Hallituksen asettamat
valiokunnat
Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten
valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai
määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Sampo Oyj:n
valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden
perustamiensa toimielinten toimintaohjeet ja
toimintavaltuudet.
Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja
palkitsemisvaliokunta, joiden jäsenet se nimittää
keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen
mukaisesti riskienhallintaan kuuluvat asiat käsitellään
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnassa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
39
Tarkastusvaliokunta
Työjärjestyksensä mukaan tarkastusvaliokuntaan kuuluu
vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta
hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden
tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden
tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin
osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja,
konsernijohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen
tarkastuksen johtaja ja riskienhallintajohtaja.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2025
toimi Jannica Fagerholm 23.4.2025 saakka ja Markus
Rauramo 23.4.2025 lähtien. Muut jäsenet olivat Steve
Langan, Markus Rauramo, Astrid Stange ja Annica
Witschard 23.4.2025 saakka ja siitä alkaen Steve
Langan, Sara Mella, Astrid Stange ja Annica Witschard.
31.12.2025 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnan jäsenistä
60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia oli miehiä.
Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2025 aikana
neljä kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten
osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla
1.1.–31.12.2025 on esitetty viereisessä taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Jannica Fagerholm
(puheenjohtaja
23.4.2025 asti)
100
1/1
Markus Rauramo
(puheenjohtaja
23.4.2025 lähtien)
100
4/4
Steve Langan
100
4/4
Sara Mella
(jäsen 23.4.2025 lähtien)
100
3/3
Astrid Stange
75
3/4
Annica Witschard
100
4/4
Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät
► Valvoo ja arvioi
• konsernin taloudellista ja valvontaraportointia
• konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta
• lakisääteistä ja ulkoista tilintarkastusta,
tilintarkastajan riippumattomuutta,
tilintarkastajan raportointia sekä muiden kuin
lakisääteisten tilintarkastuspalveluiden
hankkimista
• konserniyhtiöiden sekä konsernin
pääomavaatimuksia, kannattavuutta sekä
rahoitusasemaa
• riskienhallintajärjestelmän tehokasta toimintaa
• riskienhallintapolitiikkojen ja muiden asiaan
liittyvien ohjeiden valmistelua ja noudattamista
• konsernin compliance-toimintojen toimenpiteitä
ja prosesseja, merkittäviä oikeudenkäyntejä
sekä lakien ja määräysten noudattamista
• kanssakäymistä viranomaisten kanssa
• yhtiön verotuksellista asemaa sekä veroriskejä
• konsernin sisäisen mallin hallinnon,
riskienhallinnan ja sisäisen kontrollin prosessien
asianmukaisuutta ja tehokkuutta.
► Monitoroi ja arvioi
• muun kuin taloudellisen raportoinnin
(Kestävyysselvitys) valmistelua
• Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen
toimintaa, tehokkuutta ja raportointia
• Sampo-konsernin sisäisen tarkastuksen
tarkastussuunnitelmaa sekä konsernin sisäisen
tarkastuksen ohjetta
• sisäisen valvonnan ja muun hallintojärjestelmän
tehokkuutta
• lähipiiritoimia ja niihin liittyviä
raportointiprosesseja
• konsernin riskejä, riskienhallintaprosesseja ja
riskienhallinnan laatua ja kattavuutta
• IT-järjestelmien tietosuojaan ja turvallisuuteen
liittyviä riskejä ja prosesseja
• riskienhallintaperiaatteiden ja muiden ohjeiden
noudattamista.
► Laatii ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle
tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan valitsemisesta sekä palkkioista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
40
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
Sampo Oyj:n hallitusta koskevan monimuotoisuus­
politiikan mukaisesti Sampo Oyj:n nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on etsiä, arvioida ja
suositella jäseniä hallitukseen. Valiokunnan on otettava
huomioon seuraavat tekijät sekä muut hallituksen
mahdollisesti määrittelemät tekijät:
(I) Sääntelyyn perustuvat vaatimukset
(II) Hallituksen yleinen kokoonpano ottaen huomioon
sopivan yhdistelmän ammatillista kokemusta,
osaamista, tietotaitoa sekä erilaisia näkemyksiä ja
taustoja
(III) Mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa
(IV) Muut kriteerit (esimerkiksi uusien jäsenten
kohdalla rehellisyyden, harkintakyvyn ja
ajankäyttömahdollisuuksien arviointi ja nykyisten
jäsenten kohdalla siihenastinen suoriutuminen).
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta antaa yhtiö­
kokouksessa selonteon työskentelytavoistaan ja
ehdotustensa perusteista.
Työjärjestyksensä mukaisesti nimitys- ja palkitsemis­
valiokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtaja
valiokunnan puheenjohtajana ja kahdesta kolmeen
hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana
vuonna 2025 toimi Antti Mäkinen. Valiokunnan muut
jäsenet olivat Christian Clausen, Georg Ehrnrooth ja
Risto Murto 23.4.2025 saakka sekä Christian Clausen ja
Risto Murto 23.4.2025 alkaen. 31.12.2025 nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan jäsenistä 100 prosenttia oli
miehiä.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2025
aikana viisi kokousta. Tiedot nykyisten valiokunnan
jäsenten osallistumisesta nimitys- ja
palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2025
on esitetty alla olevassa taulukossa:
Läsnäolo (%)
Kokoukset
Antti Mäkinen
(puheenjohtaja)
100
5/5
Christian Clausen
100
5/5
Georg Ehrnrooth (jäsen
23.4.2025 asti)
100
2/2
Risto Murto
100
5/5
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät
► Valvoo yleisellä tasolla konsernin palkitsemisen
täytäntöönpanoa Sampo-konsernissa.
► Arvioi toimivan johdon palkitsemisen ja heidän
palkitsemisrakenteensa sopivuutta.
► Valmistelee ja esittelee ehdotukset varsinaiselle
yhtiökokoukselle hallituksen kokoonpanosta ja
hallituksen jäsenten palkitsemisesta sekä
toimielinten palkitsemispolitiikasta.
► Valmistelee ja esittelee ehdotukset hallitukselle
• hallituksen jäsenten riippumattomuuden
arvioinnista, hallituksen valiokuntien
kokoonpanosta ja valiokuntien puheenjohtajista
sekä hallituksen monimuotoisuuspolitiikasta
• hallituksen ja Sampo-konsernin ylimmän johdon
jatkuvuussuunnitelmista
• konsernijohtajan, konsernin tarkastusjohtajan ja
konsernin johtoryhmän jäsenten nimittämisestä
sekä heidän sopivuus- ja
luotettavuusarvioinneistaan
• konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioista ja
työsuhteen ehdoista sekä heille tosiasiallisesti
maksettavista palkkioista
• Sampo-konsernin Sampo Oyj:n
rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien käyttöönotosta ja pitkä-
ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella
maksettavista enimmäismääristä 
• Sampo-konsernin palkitsemisperiaatteista ja
Sampo-konsernin palkitsemispolitiikasta
henkilöstölle.
► Valmistelee vuosittaisen hallituksen toiminnan
arvioinnin ja ottaa sen tulokset huomioon
valmistellessaan hallituksen kokoonpanoa
koskevia ehdotuksiaan varsinaiselle
yhtiökokoukselle.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
41
Konsernijohtaja
Sampo_Morten_566x704px.jpg
Sampo Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla
Sampo-konsernin konsernijohtaja. Hallitus valitsee ja
vapauttaa konsernijohtajan sekä päättää hänen
palvelussuhteensa ehdoista ja muusta palkitsemisesta.
Konsernijohtajan tehtävänä on hoitaa Sampo Oyj:n
juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti. Konsernijohtaja saa ryhtyä
Sampo Oyj:n toiminnan laajuus ja laatu huomioon
ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain
hallituksen valtuuttamana. Konsernijohtaja huolehtii
Sampo Oyj:n kirjanpidon lainmukaisuudesta ja
varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.
Yhtiön toimitusjohtajana ja Sampo-konsernin
konsernijohtajana toimii kauppatieteiden maisteri
Morten Thorsrud. Hänen toimitusjohtajasopimuksensa
on voimassa toistaiseksi, ja sen irtisanomisaika on
molemmin puolin 6 kuukautta, jolta ajalta hänelle
maksetaan irtisanomisajan palkka. Lisäksi Thorsrud on
oikeutettu 12 kuukauden palkkaa vastaavaan
erokorvaukseen, mikäli yhtiö irtisanoo
toimitusjohtajasopimuksen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
42
Sampo-konsernin johtoryhmä
Hallitus on asettanut Sampo-konsernin johtoryhmän
toimimaan konsernijohtajan tukena Sampo-konserniin
liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa,
merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten
operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen
tiedonkulun varmistamisessa.
Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Sampo-konsernin
strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja,
Sampo-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä
hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon
linjakysymyksiä. Vuonna 2025 konsernin johtoryhmä
kokoontui konsernijohtajan kutsusta 11 kertaa.
31.12.2025 Sampo Oyj:n konsernin johtoryhmän jäsenistä
25 prosenttia oli naisia ja 75 prosenttia oli miehiä.
Vuonna 2025 Sampo-konsernin johtoryhmään kuuluivat
seuraavat henkilöt:
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
43
Morten_Thorsrud_Report-crop.png
Morten Thorsrud
Konsernijohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1971, KTM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen
puheenjohtaja
Topdanmark A/S, hallituksen puheenjohtaja
Hastings Group, hallituksen jäsen
Euronext, hallintoneuvoston jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.
Ricard_Wennerklint_Report-crop.png
Ricard Wennerklint
Varatoimitusjohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1969, Yritysjohdon koulutus, syventävät
johtamisopinnot
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Hastings Group, hallituksen jäsen
NOBA Bank Group AB (publ) (aiemmin Nordax Bank
AB (publ)), hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ),
hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
Knut_Arne_Alsaker_Report-crop.png
Knut Arne Alsaker
Talousjohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1973, KTM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
Hastings Group, hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen
jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen alkaen vuodesta
2014 ja päättyen 31.3.2026.
Tiedot per 31.12.2025. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
44
Sampo_CV2025_Tiina_Halmesmaki.jpg
Tiina Halmesmäki
Lakiasiainjohtaja, Sampo Oyj
Nainen, s. 1978, OTM, KTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2025.
Ingrid_Janbu_Holthe__Report-crop.png
Ingrid Janbu Holthe
Johtaja, henkilöasiakasliiketoiminta,
If Skadeförsäkring Holding AB (publ)
Nainen, s. 1982, KTM, CEMS MIM
Norjan kansalainen
Luottamustoimet
Norjan finanssialan liitto (Finans Norge),
vahinkovakuutusvaliokunnan jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2019.
Sampo_CV2025_Poul_Steffensen.jpg
Poul Steffensen
Johtaja, suurasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring
Holding AB (publ)
Mies, s. 1964, Certificate of Business Administration
Tanskan kansalainen
Luottamustoimet
Forsikring & Pension
(tanskalainen vakuutusalan liitto), hallituksen jäsen
Kapitalselskabet BLS Invest, hallituksen jäsen
Oona Health A/S, hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2025.
Tiedot per 31.12.2025. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
45
Klas_Svensson_Report-crop.png
Klas Svensson
Johtaja, yritysasiakasliiketoiminta, If Skadeförsäkring
Holding AB (publ)
Mies, s. 1985, MBA
Ruotsin kansalainen
Luottamustoimet
Oona Health A/S, hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024.
Ville_Talasmaki_Report-crop.png
Ville Talasmäki
Konsernin sijoitusjohtaja, Sampo-konserni
Mies, s. 1975, KTM
Suomen kansalainen
Luottamustoimet
Topdanmark A/S, hallituksen jäsen
Finanssiala ry, hallituksen jäsen
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen
varajäsen
If Skadeförsäkring Holding AB (publ), hallituksen jäsen
If Skadeförsäkring AB (publ), hallituksen jäsen
Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023.
Tiedot per 31.12.2025. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa www.sampo.com/johto.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
46
Konsernijohtajan ja johtoryhmän jäsenten
omistuksessa olevat Sampo Oyj:n osakkeet ja
osakeperusteiset oikeudet
Konsernijohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2025 suoraan tai
määräysvaltayhteisöjensä kautta Sampo Oyj:n A-osakkeita seuraavasti:
Johtoryhmän omistukset
Sampo Oyj, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Johtoryhmä
31.12.2025
31.12.2024
Morten Thorsrud
450 204
367 850
Ricard Wennerklint
172 947
138 010
Knut Arne Alsaker
287 556
247 245
Tiina Halmesmäki 1
0
Ingrid Janbu Holthe
90 791
54 335
Poul Steffensen1
74 855
Klas Svensson
42 764
23 805
Ville Talasmäki
118 935
102 245
Torbjörn Magnusson2
241 775
Yhteensä
1 238 052
1 175 265
Johtoryhmän omistus liikkeellelasketuista osakkeista, %
0,05
0,04
Johtoryhmän äänimäärä, %
0,05
0,04
Vuoden 2024 lopun omistukset osakkeiden splittaus huomioiden.
1 Johtoryhmän jäsen 1.10.2025 lähtien
2 Johtoryhmän jäsen 30.9.2025 asti
Konsernijohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Sampo Oyj:n
osakeperusteisia oikeuksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
47
Palkitseminen
Hallitus on määritellyt Sampo-konsernin
palkitsemisperiaatteet, joita sovelletaan kaikkiin Sampo-
konsernin yhtiöihin. Palkitsemisperiaatteet ovat osa
Sampo-konsernin sisäistä hallinnointimallia ja niissä
esitetään Sampo-konsernin palkitsemisrakenne ja
palkitsemisjärjestelmien laatimisperiaatteet.
Palkitsemisperiaatteet voivat koskea konsernijohtajaa
siltä osin kuin eivät ole ristiriidassa Sampo Oyj:n
toimielinten palkitsemispolitiikan kanssa.
Palkitsemisperiaatteiden peruslähtökohtana on, että
Sampo-konsernin palkitsemisjärjestelmät eivät saa
vaarantaa Sampo-konsernin pitkän aikavälin
taloudellista vakautta tai arvon kehittämistä, ja niiden on
noudatettava eettisiä periaatteita ja lainsäädännön
vaatimuksia. Ne on myös kytkettävä
riskienhallintakehikkoon ja näin ollen suunniteltava
rinnakkain riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen
kanssa.
Palkitsemismekanismien on rohkaistava ja
kannustettava työntekijöitä tekemään parhaansa ja
ylittämään heille asetetut tavoitteet.
Palkitsemiskokonaisuudet on suunniteltava siten, että ne
palkitsevat oikeudenmukaisesti huolellisen, oikeiden
käytäntöjen mukaisen ja menestyksekkään
työsuorituksen. Samalla on kuitenkin muiden
sidosryhmien edun suojaamiseksi varmistettava, että
palkitsemismekanismit eivät luo eturistiriitoja, eivätkä
houkuttele tai rohkaise työntekijöitä liiallisten tai ei-
toivottujen riskien ottamiseen.
Sampo-konsernin käyttämät erilaiset palkitsemismuodot
ovat seuraavat:
(a) Kiinteä palkitseminen
(b) Muuttuva palkitseminen
(c) Eläke
(d) Muut edut
Kiinteä palkitseminen on työntekijän
palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee
luoda taloudellista vakautta muodostamalla riittävän
suuren osuuden kokonaispalkitsemisesta. Muuttuvalla
palkitsemisella varmistetaan palkitsemiskokonaisuuksien
kilpailukykyisyys. Muuttuva palkitseminen voi joko
perustua yhtiön tulokseen liittyvään kontribuutioon ja
yksilölliseen suoritukseen (lyhytaikaiset
kannustinohjelmat) tai liittyä työntekijöiden 
sitouttamiseen Sampo-konserniin pitkällä aikavälillä ja
työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen
yhdenmukaistamiseen kytkemällä palkkiot keskeisiin
suorituskriteereihin ja soveltuvin osin Sammon osakkeen
positiiviseen hintakehitykseen (pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät). Hallituksen jäsenet eivät kuulu
lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.
Muuttuvien palkkioiden maksamisen tulee perustua
riskinoton arviointiin ja
vakavaraisuuspääomavaatimusten täyttymiseen. Tietty
osuus ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille
maksettavasta muuttuvasta palkkiosta lykätään
määritellyn ajanjakson ajaksi kussakin Sampo-konserniin
kuuluvassa yhtiössä sovellettavan sääntelyjärjestelmän
mukaisesti. Lykkäysajanjakson jälkeen tehdään
jälkikäteinen riskiarviointi ja kunkin Sampo-
konserniyhtiön hallitus päättää voidaanko lykättyjä
muuttuvia palkkioita maksaa/vapauttaa kokonaan tai
osittain vai jätetäänkö ne kokonaan maksamatta/
vapauttamatta.
Vuonna 2025 lykättyjen lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten
kannustinpalkkioiden yhteismäärä oli 16,5 miljoonaa
euroa (11).
Sammon hallitus päättää Sampo Oyj:n
rahoitusvälineisiin perustuvista pitkäaikaisista
kannustinjärjestelmistä. Maaliskuussa 2025 Sampo Oyj:n
hallitus päätti suoritusperusteisen pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin
johtoryhmälle (konsernijohtaja mukaan lukien) sekä
Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja
avainhenkilöille. Sammon 2025 toimielinten
palkitsemisraportissa on esitetty lisätietoa konsernin
uudesta 2025 pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.
Lisäksi kolmas ja viimeinen maksuerä pitkäaikaisesta
kannustinjärjestelmästä 2020:1, toinen erä
pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020:1/2 ja
ensimmäinen erä pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä
2020:1/3 maksettiin vuonna 2025. Kannustepalkkion
arvo perustuu Sammon osakkeen arvon kehitykseen
sekä maksettuihin osinkoihin kyseisen erän
ansaintajaksolla, joka alkaa kannustinjärjestelmän
käyttöönotosta. Lisäksi arvoon vaikuttavat kullekin
erälle soveltuvat riskisopeutetun pääoman tuottoon
liittyvät ansaintakriteerit. Kaikissa järjestelmissä on
määritelty palkkion maksulle enimmäisarvo. Ehdot ovat
saatavilla osoitteessa www.sampo.com/
kannustinehdot.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
48
Ylimmälle johdolle ja tietyille avainhenkilöille maksettaviin kannustepalkkioihin
sovelletaan lykkäyssääntöä. Määrättyjen henkilöiden tulee erän maksamisen
yhteydessä hankkia Sammon A-osakkeita tietyllä osuudella erästä verojen ja vastaavien
maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen
vuoden ajan, jonka jälkeen hallitus päättää mahdollisesta luovutusrajoituksen poistosta.
Vuoden 2025 tammi–joulukuussa Sampo-konsernissa maksettiin lyhytaikaisia kannuste­
palkkioita sosiaalikulut mukaan lukien 89 miljoonaa euroa (62). Samalla ajanjaksolla
maksettiin pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella palkkioita sosiaalikuluineen
60 miljoonalla eurolla (43). Voimassa olevien pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien
kustannukset olivat konsernitasolla 25 miljoonaa euroa (14).
Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2024 esiteltiin vuoden 2025 varsinaiselle
yhtiökokoukselle, joka vahvisti sen. Ottaen huomioon annetut ennakkoäänet sekä
Sammolle ennen varsinaista yhtiökokousta toimitetut hallintarekisteröityjen
osakkeenomistajien ja ruotsalaisten talletustodistusten haltijoiden äänestysohjeet,
ehdotusta kannatti noin 94 prosenttia kokouksessa edustetuista äänistä.
Sampo Oyj julkaisee toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2025 hallituksen
toimintakertomuksen yhteydessä osoitteessa www.sampo.com/vuosi2025.
Toimielinten palkitsemisraportissa käsitellään hallituksen jäsenten ja konsernijohtajan
palkitsemista, ja se on laadittu Hallinnointikoodi 2025:n suositusten mukaisesti.
Hallinnointikoodi 2025 on nähtävillä kokonaisuudessaan Arvopaperimarkkina-
yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
Palkitsemispolitiikassa määritetään, miten palkitseminen järjestetään Sammon
konsernijohtajan ja yhtiön hallituksen jäsenten osalta. Palkitsemispolitiikka on laadittu
Suomen lainsäädäntöön sovelletun EU:n osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin
mukaisesti. Sammon palkitsemispolitiikka esitettiin varsinaiselle yhtiökokoukselle
vuonna 2024. Päivitetty palkitsemispolitiikka on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/palkitseminen.
Henkilöstö
Henkilöstömäärä
Sampo-konserni, 2025
Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen työntekijöiden määrä (FTE) oli
vuonna 2025 keskimäärin 15 003 henkeä (14 280). Konsernin vahinkovakuutus-
liiketoiminnoissa työskenteli 31.12.2025 yhteensä 15 224 henkeä (14 779).
Maa
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2025
%
Henkilöstö
keskimäärin
(FTE) 2024
%
Iso-Britannia
4 439
30
3 710
26
Tanska
2 824
19
2 971
21
Suomi
1 975
13
1 973
14
Ruotsi
2 537
17
2 486
17
Norja
1 695
11
1 680
12
Muut maat
1 534
10
1 460
10
Yhteensä
15 003
100
14 280
100
Vuoden 2025 lopussa Sampo Oyj:n työntekijöiden määrä (FTE) oli 68 (66), joista 56 (57)
työskenteli pääkonttorilla Suomessa, 8 (9) sivukonttorilla Ruotsissa, 3 (0) sivukonttorilla Tanskassa
ja 1 (0) sivukonttorilla Norjassa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
49
Sisäinen valvonta Sampo-
konsernissa
Sampo-konsernin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän
toimintavarmuuden kannalta keskeisessä asemassa ovat
konsernin sisäisen valvonnan eri osa-alueet.
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa,
joka varmistaa, että Sampo-konsernin liiketoimintaa
toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja
viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä
valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat
ylimmästä johdosta alkaen.
Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen toiminnan ja
toimivuuden turvaaminen ovat keskeinen osa Sampo
Oyj:n hallituksen toimintaa. Konsernin asianmukaisen
toiminnan varmistamiseksi Sampo Oyj:n hallitus on
vahvistanut lakeja ja muuta viranomaissääntelyä
noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka
koskevat Sampo-konsernin hallinnointia, taloudellista
tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa,
compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden
avulla Sampo Oyj:n hallitus ohjaa konsernin toimintaa
haluttuihin toimintatapoihin ja ohjeistukseen sisältyvin
kontrollikeinoin varmistaa sen, että mahdolliset
poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.
Onnistunut sisäinen valvontajärjestelmä siis edellyttää
paitsi hallittua liiketoiminnan ohjausprosessia, myös
asianmukaisia kontrollijärjestelmiä. Sampo-konsernissa
sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintojen
riskienhallintamenettelyjen lisäksi sekä liiketoimintaa
tukevia, että siitä erillään olevia, riippumattomia
valvonta- ja ohjaustoimintoja. 
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan tehtävien sekä riskienhallinnan ohella
keskeisinä osina Sampo Oyj:n sisäistä valvontaa ovat
konsernin compliance-toiminto ja sitä täydentävä
sisäpiirihallinto sekä liiketoiminnoista kokonaan
riippumaton sisäinen tarkastus.
Raportointi
Taloudellinen raportointi
Taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on
varmistaa, että Sampo Oyj:n hallituksella sekä ylimmällä
johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään
luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset
intressitahot voivat luottaa saamaansa taloudelliseen
informaatioon.
Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi
raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään
kuukausittain ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä
tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut.
Konsernin taloudellinen raportointi perustuu sekä
emoyhtiössä tuotettavaan että tytäryhtiöiden
toimittamaan informaatioon, jonka aikataulun ja sisällön
konsernin taloushallinnon yksiköt määrittelevät. Kukin
tytäryhtiö vastaa itse omasta taloudellisesta
raportoinnistaan ja sen sisäisestä valvonnasta, jonka
mukaisesti konsernin taloushallinnolle toimitetun
liiketoimintasegmenttejä koskevan informaation
oikeellisuus tulee varmistetuksi ennen raportointia
emoyhtiölle.
Sammon konsernitasoinen taloudellinen raportointi on
organisoitu konsernin talousjohtajan alaisuudessa
toimivan taloushallinnon Konsernilaskenta (Group
Control) ja Konsernin taloudellinen raportointi (Group
Financial Reporting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun
tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja
emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita, seurata
tytäryhtiöiden tulosten kehitystä ja ennusteita sekä
huolehtia kuukausittaisesta konsernin tulosseurannasta,
konsernitason sijoitusraportoinnista,
tulosennustamisesta ja vakavaraisuuden laskennasta.
Konsernilaskenta myös vastaa konsernitason
kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista sekä
tuottaa erilaisia valuaatioita sekä markkina-analyysejä ja
-katsauksia. Konsernilaskentayksikkö vastaa konsernin
vuosittaisesta ja neljännesvuosittaisesta
kvantitatiivisesta Solvenssi II -raportoinnista
valvontaviranomaisille.
Konsernin taloudellinen raportointi -yksikön tehtävänä
on valmistella konsernin osavuosiraportit ja
tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS)
mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös laaditaan suomalaisen
tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti.
Osavuosiraportit ja tilinpäätös käsitellään konsernin
hallintoelimissä niille määritellyn käsittelyjärjestyksen
mukaisesti. Lisäksi Konsernin taloudellinen raportointi -
yksikkö laskee konsernin tuloksen kuukausitasolla,
minkä pohjalta Konsernilaskenta tekee omat
kuukausitason analyysinsä.
Johdon raportti (Management Report) jaetaan
konsernin johtoryhmän jäsenille kuukausittain ja
yhteenveto siitä toimitetaan Sampo Oyj:n hallitukselle
säännöllisin väliajoin.
Tulosennusteet raportoidaan konsernin johtoryhmälle ja
hallitukselle sekä hallituksen asettamalle
tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain. Konsernin
vakavaraisuuslaskelma toimitetaan konsernin
johtoryhmälle, hallitukselle ja hallituksen asettamalle
tarkastusvaliokunnalle niin ikään neljännesvuosittain.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
50
Ei-taloudellinen raportointi (Kestävyys)
Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin
vastuullisuustoimintaa sekä siihen liittyvää konsernin
raportointia konsernin eri sidosryhmien etujen ja
odotusten mukaisesti.
Sampo Oyj:n hallituksella on ylin päätösvalta
konsernitason vastuullisuusasioissa, jotka kattavat kaikki
ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja
hallintoon (ESG) liittyvät näkökohdat. Hallitus on
nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo-
konsernin vastuullisuusraportointia ja -toimintaa.
Konsernin talousjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän
jäsen, johtaa Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikköä.
Talousjohtaja myös varmistaa, että konsernijohtajalle
raportoidaan riittävästi vastuullisuusasioista.
Sampo Oyj:n vastuullisuusyksikkö vastaa
vastuullisuustyön kehittämisestä ja koordinoinnista
konsernitasolla. Yksikkö valmistelee konsernitason
Kestävyysselvityksen ja vastuullisuusohjelman, joka
määrittää konsernin vastuullisuustyön suunnan. Lisäksi
vastuullisuusyksikkö asettaa aikatauluja ja toiveita sekä
tarjoaa ohjeistusta konserniyhtiöille.
Tytäryhtiöissä eri liiketoiminta-alueet, osastot ja yksiköt
ovat aktiivisesti mukana konsernin vastuullisuustyössä ja
-raportoinnissa. Konsernitason vastuullisuusraportointi
perustuu suurelta osin konserniyhtiöiden Sampo Oyj:n
vastuullisuusyksikölle ennalta määritellyn aikataulun ja
formaatin mukaisesti toimittamiin tietoihin. Kukin
konserniyhtiö on vastuussa emoyhtiölle tapahtuvasta
raportoinnistaan ja sen oikeellisuudesta.
Sampo-konsernin Kestävyysselvitys julkaistaan
vuosittain osana toimintakertomusta.
Riskienhallinta
Sampo Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että
riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa
asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää
riskienhallinnan periaatteet ja niihin kiinteästi liittyvät
palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta-
alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen
valvontaan liittyen. Näiden periaatteiden ja ohjeiden
puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman
liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen. Hallitus
tekee päätökset strategiasta, tuottotavoitteista sekä
pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista.
Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Sampo-
konsernin riskienhallinnan periaatteiden ja niihin
liittyvien ohjeistuksien valmistelusta. Hallituksen nimitys-
ja palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii
riskienhallintaperiaatteisiin kiinteästi liittyvien
palkitsemisperiaatteiden valmistelusta.
Sampo-konsernin riskienhallintatoiminnon (Risk
Management) tehtävänä on varmistaa riskienhallinnan
tehokas toimivuus tytäryhtiöissä ja valvoa, arvioida ja
raportoida konsernitason riskeistä ja riskien hallinnasta
myös emoyhtiön osalta.
Riskienhallintajärjestelmä
Laadukas ja kattava riskienhallinta varmistaa, että
Sampo Oyj:n ylin johto ja hallitus ovat koko ajan tietoisia
kaikkien konserniyhtiöiden liiketoimintaan liittyvistä
riskeistä ja niiden kyvystä kantaa toimintoihin liittyvät
taloudelliset ja muut riskit.
Sampo-konsernin operatiivinen toiminta ja siten myös
niitä vastaavat riskienhallinnan toimenpiteet toteutetaan
pääosin konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminnoissa.
Sampo-konsernin riskienhallintajärjestelmä perustuu
emoyhtiön laatimiin riskienhallintaperiaatteisiin.
Konsernin liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt
järjestävät oman riskienhallintansa perustuen
konsernitason periaatteisiin liiketoiminnan erityispiirteet
sekä kansalliset lait ja määräykset huomioiden.
Sammon riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden
saavuttamiseksi riskienhallintajärjestelmä sisältää
hallintorakenteen ja valtuutukset sekä selkeän
vastuunjaon liiketoimintalinjojen ja itsenäisten
toimintojen välillä. Konsernin vakuutusyhtiöillä tulee olla
varovaiset arvostus-, riskienmittaus- ja
raportointimenettelyt yhtiöiden tarkempien
riskipolitiikkojen ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden
mukaisesti.
Sampo-konsernin ohjausrakenne
Emoyhtiön ohjaus
Konsernin emoyhtiö Sampo ohjaa vakuutusyhtiöitään
asettamalla tavoitteita vakuutusliiketoiminnalle ja
operatiiviselle tehokkuudelle sekä määrittelemällä
yhtiöiden toiminnalle keskeiset reunaehdot
konsernitason toimintaperiaatteiden avulla. Emoyhtiö
arvioi pääomituksen riittävyyttä ja pääomarakenteen
tarkoituksenmukaisuutta sekä konsernin että
vakuutusyhtiöiden tasolla.
Emoyhtiön valvonta ja toiminta
Sammon riskinottohalukkuus määrittelee rajat sille,
millaisia riskejä konserni on valmis ottamaan
saavuttaakseen tavoitteensa. Emoyhtiö Sampo
tarkastelee liiketoiminta-alueiden toimintaa jatkuvasti
hyödyntäen sekä konsernitason että liiketoiminta-
alueiden tietoja. Sammon hallitus päättää kyseisten
tietojen perusteella konsernin taseelle asetettavista
tavoitteista ja emoyhtiön likviditeettivarannoista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
51
Liiketoiminta-alueiden toiminta ja riskienhallinta
Sammon liiketoiminta-alueet ja vakuutusyhtiöt
järjestävät oman liiketoimintansa Sammon strategisten
päätösten toteuttamiseksi. Ne päättävät oman
liiketoimintansa erityispiirteet huomioiden erityisistä
riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, riskirajoista sekä
valtuuksien delegoinnista Sammon antamien
ohjeistusten tai muiden Sammon hallituksen tekemien
sitovien päätösten mukaisesti. Liiketoimintoja valvovat
eri toimielimet ja viime kädessä hallitukset, joiden
jäsenet ovat pääosin Sammon tai Sampo-konsernin
yhtiöiden johtotehtävissä. Tytäryhtiöiden
linjaorganisaatiot ovat vastuussa tuotteidensa ja
palveluidensa hinnoittelusta, sekä niiden myynnin
organisoinnista ja prosessien implementoinnista. Näin
taataan toimintojen kannattavuus, tehokkuus, laatu,
turvallisuus ja jatkuvuus, sekä myös vastuut asiakkaille.
Tytäryhtiöt vastaavat lisäksi varojen ja velkojen
hallinnoinnista sekä pääomituksesta
vakuutusyhtiötasolla.
Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, joka on
liiketoimintojen vastuulla ja jota riippumattomat
riskienhallinnan asiantuntijat tukevat ja valvovat.
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot tarjoavat
täydentävää asiantuntemusta sekä tukevat, valvovat ja
haastavat liiketoimintoja riskien hallintaan liittyvissä
asioissa. Tämä sisältää riskienhallintakäytäntöjen
kehittämistä, implementointia ja jatkuvaa parantamista
prosessi-, järjestelmä- ja yhtiötasolla. Vaikka
liiketoimintojen ja riippumattoman riskienhallinnan
vastuut on selkeästi eriytetty toisistaan Sampo-
konsernissa, on näiden toimintojen välillä jatkuva
keskusteluyhteys. Sampo-konserni on määritellyt
konserninlaajuisesti sovellettavassa sisäisen valvonnan
politiikassaan sisäisten sidosryhmien roolit ja vastuut.
Riskienhallintaprosessi
Riskienhallintaprosessiin sisältyvät tehtävät voidaan
luokitella seuraavasti:
Riskien, pääomituksen ja tuottojen mittaaminen ja
raportointi: Talous- ja riskienhallintatoimintojen
vastuulla on edellä mainittujen riskienhallinnan
edellytysten valmistelu sekä operatiivisella tasolla
riippumaton mittaus ja valvonta, sisältäen sekä
toiminnan yleisen valvonnan että kannattavuus-, riski- ja
pääomituslaskennan.
Mahdollisuuksien ja riskien jatkuva analysointi:
Liiketoiminnot sekä talous- ja riskienhallintatoiminnot
analysoivat ja arvioivat aktiivisesti liiketoimintaa tukevia
mahdollisuuksia. Vakuutus- ja sijoitustoiminnot arvioivat
päivittäin liiketoimintamahdollisuuksia ja erityisesti
niiden riski-tuottosuhteita. Talous- ja
riskienhallintatoiminnoissa käytetään puolestaan
merkittävästi aikaa riskianalyyseihin ja raportointiin sekä
pääomasuunnitteluun.
Toimenpiteet: Vakuutus- ja sijoitustoiminnan varsinaisia
liiketoimintatransaktioita toteutetaan annettujen
toimivaltuuksien, riskipolitiikkojen ja muiden
ohjeistuksien mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat
liiketoimintojen ja sijoitustoimintojen vastuulla.
Pääomitukseen ja likviditeettiasemaan liittyvät toimet
kuuluvat myös tähän prosessin vaiheeseen.
Sampo-konsernissa ennakoivan kannattavuuden, riskien
ja pääoman hallinnan toimenpiteet nähdään
tärkeimpänä riskienhallinta- ja pääomanhallinta­
prosessien vaiheena. Tästä johtuen riskipolitiikat, limiitit
ja päätöksentekovaltuudet asetetaan siten, että ne
yhdessä tulostavoitteiden kanssa ohjaavat liiketoiminta-
ja sijoitusyksiköitä tarkasti harkittuun riskinottoon.
Edellä mainittujen tehtävien laadukas toteuttaminen
edesauttaa riskienhallinnan keskeisten tavoitteiden
saavuttamista:
1. Riskien, pääomien ja tuottojen tasapaino:
• Tulokseen vaikuttavat ja muut merkittävät riskit on
tunnistettu, arvioitu ja analysoitu.
• Vakuutusriskit on hinnoiteltu niiden luontaista
riskitasoa kuvastaen, sijoitustoiminnan odotetut
tuotot ja riskit ovat tasapainossa, ja seuraamusriskejä
hallitaan riittävällä tasolla.
• Pääomitusta hallitaan siten, että se on riittävä
suhteessa tämänhetkisiin liiketoimintaan luontaisesti
kuuluviin riskeihin ja liiketoimintariskeihin huomioiden
liiketoimintojen ennakoitu kannattavuus.
• Riskinkantokyky on kohdennettu liiketoiminta-alueille
strategian mukaisesti.
2. Kustannustehokkaat ja korkealaatuiset prosessit:
• Asiakaspalvelu ja sisäiset operatiiviset prosessit ovat
tehokkaita, laadukkaita ja riittävästi turvattu.
• Toiminnan jatkuvuus varmistetaan ja
epäjatkuvuustilanteissa toipuminen on nopeaa ja
kattavaa.
• Päätöksenteko perustuu tarkkaan, riittävään ja
ajantasaiseen tietoon.
3. Strateginen ja operatiivinen joustavuus:
• Ulkoiset riskitekijät ja mahdolliset riskit on tunnistettu
ja arvioitu ja yhtiö on pääomarakenteen ja johtamisen
näkökulmasta hyvässä asemassa reagoimaan
liiketoimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.
•  Yhtiörakenne, osaaminen ja prosessit yhtiöissä
mahdollistavat tarvittavien muutosten tehokkaan
toimeenpanon liiketoimintaympäristössä.
Kun edellä mainitut tavoitteet saavutetaan,
riskienhallinnalla on positiivinen vaikutus oman
pääoman tuottoon ja se lieventää vuosittaisia
kannattavuuden vaihteluja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
52
Riskienhallinnan raportointi ja
hallintokehikko
Sammon tuotoista, riskeistä ja pääomasta raportoidaan
Sampo Oyj:n hallitukselle vähintään neljännesvuosittain.
Säännöllisen riskiraportoinnin lisäksi konsernin CRO voi
pyytää ryhmän yhtiöitä valmistelemaan analyysin/
tarkastelun erityishuomioita vaativista aiheista, ja
vakavissa tapauksissa yhtiöiden tulee informoida Sampo
Oyj:ta määritellyn prosessin mukaisesti.
Sampo Oyj:n hallitus ja sen asettama tarkastusvalio­
kunta vastaavat yhdessä konsernin yhtiöiden hallitusten
kanssa konsernin riskienhallintajärjestelmästä
kokonaisuutena. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa
päivittäisistä riskienhallintapäätöksistä annettujen
periaatteiden, ohjeistuksien ja päätösvaltuuksien
(limiittien) puitteissa. Sampo-konsernin riskikomitea
varmistaa toimivan viestinnän ja yhteistyön
toteutumisen riskienhallinnan ja riskiraportoinnin osalta
Sampo-konsernissa. Konsernin sisäisen mallin komitea
on seuraavien toimijoiden neuvoa-antava ja
valmisteleva elin: Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja,
sekä niiden konsernin yhtiöiden hallitukset ja
toimitusjohtajat, jotka käyttävät ryhmän sisäistä mallia
vakavaraisuuspääoman laskentaan.
Näiden lisäksi Sampo on perustanut Sampo-konsernin
jälleenvakuutuskomitean, jossa tarkoituksena on
koordinoida jälleenvakuutukseen liittyvistä aiheista eri
konserniyhtiöissä, ja yhtenäistää konsernitason 
jälleenvakuutusstrategiaa ja -ostoja.
Ifissä ja Hastingsissa riskejä valvoo myös niiden
riskikomiteat.
Sampo-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko
15_12_25_Riskienhallinnan hallintokehikko.svg
Yksityiskohtaisempaa tietoa Sammon riskienhallinnasta
annetaan Sampo-konsernin Vakavaraisuutta ja
taloudellista tilaa koskevassa kertomuksessa 2025, joka
julkaistaan toukokuussa 2026 osoitteessa
www.sampo.com/vuosi2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
53
Compliance
Sampo-konsernissa ”compliance” on liiketoimintaa
tukevaa, kuitenkin siitä erillistä toimintaa, joka tähtää
siihen, että kaikki toiminta konsernissa on normien
mukaista.
Sampo-konsernin compliance-periaatteiden
lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on
keskeinen osa Sampo Oyj:n yrityskulttuuria. Periaatteet
varmistavat sen, että compliance-toiminta on
konserniyhtiöissä asianmukaisesti järjestetty ja että
toiminta pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön
muuttuviin vaatimuksiin. Ohjeistus sisältää onnistuneen
compliance-toiminnan yhteiset nimittäjät – joukon
periaatteita, jotka kuvaavat tehokkaan compliance-
toiminnan keskeiset osatekijät Sampo-konserniin
kuuluvien yhtiöiden liiketoimintaympäristössä.
Periaatteilla ei kuitenkaan rajoiteta kunkin tytäryhtiön
mahdollisuutta toimia joustavasti ratkoessaan omia
erityisiä compliance-toimintaan liittyviä tarpeitaan.
Sampo-konsernin compliance-periaatteita sovelletaan
kaikkiin Sampo-konsernin yhtiöihin. On kuitenkin
huomattava, että Sampo-konsernin yhtiöt toimivat
monissa eri valtioissa ja niiden on siten noudatettava
paikallisia lakeja sekä paikallisten viranomaisten
toiminnalle asettamia sääntöjä ja määräyksiä.
Periaatteet onkin määritetty siten, että ne
mahdollistavat kunkin tytäryhtiön ottavan käyttöönsä
itselleen ja paikalliseen toimintaympäristöön parhaiten
sopivat työkalut ja toimintatavat varmistaakseen
säännösten noudattamisen liiketoiminnan tehokkuutta
vaarantamatta. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että
tytäryhtiöiden on noudatettava paikallisesti sitovia
määräyksiä, ja kyseisen yrityksen compliance-toiminta
on aina sovitettava paikalliseen sääntelyyn.
Periaatteiden mukaisesti kaiken compliance-toiminnan
tarkoituksena on varmistaa, että konserniyhtiöiden
toiminnassa sekä toiminnan taloudellisen tuloksen ja
riskien raportoinnissa noudatetaan lakeja ja
viranomaismääräyksiä samoin kuin yhtiöiden toimintaa
ohjaavia sisäisiä ohjeita ja määräyksiä.
Compliance-toimintojen tehtävänä on muun muassa
varmistaa, että uudet toimintaa ohjaavat säädökset on
toimeenpantu asianmukaisesti yhtiöiden ohjeistoissa ja
käytännön toiminnassa.
Tytäryhtiöt voivat järjestää compliance-toimintansa
toiminnallisesti ja organisatorisesti itsensä kannalta
tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla
sovellettavan lainsäädännön puitteissa.
Compliance-toimintaan liittyvä raportointi on järjestetty
tytäryhtiöissä niiden tarkoituksenmukaiseksi ja
tehokkaaksi arvioimalla tavalla. Compliance-toiminnasta
raportoidaan säännöllisesti myös emoyhtiön hallituksen
tarkastusvaliokunnalle Sampo-konsernin compliance-
periaatteissa määrätyllä tavalla. Sampo Oyj:n
Compliance-toiminto vastaa raporttien laadinnan
valvomisesta tytäryhtiöiden toimittamien
alakonsernikohtaisten raporttien pohjalta.
Sampo-konsernin konsernijohtaja on vastuussa
konsernitasoisen compliance-toiminnon
asianmukaisesta järjestämisestä. Kunkin tytäryhtiön
hallitus vastaa siitä, että yhtiöllä on riittävät resurssit
tehokkaan sisäisen valvonnan ja compliance-toiminnon
järjestämiseksi ja kunkin tytäryhtiön toimitusjohtaja
vastaa compliance-toiminnon järjestämisestä
johtamassaan yhtiössä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
54
Sisäpiirihallinto
Sampo-konsernin toimiala, ja erityisesti sen
tytäryhtiöiden laaja sijoitustoiminta huomioiden, Sampo
Oyj:n hallitus on vahvistanut koko konsernissa
noudatettavan sisäpiiriohjeen, joka velvoittaa kaikkia
Sampo-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä sekä
Sampo Oyj:n hallituksen jäseniä. Sisäpiiriohjeessa on
otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely,
kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014
(MAR)), sekä soveltuva kansallinen sääntely, mukaan
lukien Nasdaq Helsingin valmistelema sisäpiiriohje ja
Finanssivalvonnan määräykset sekä kannanotot ja
tulkinnat.
Konsernin johtoryhmän jäsenet, kaikki Sampo Oyj:n
työntekijät ja ne konsernin työntekijät, jotka
työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden
taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy
mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista,
ovat seuraavien kaupankäyntirajoitusten alaisia:
• Henkilöt eivät saa tehdä mitään Sampo-konsernin
rahoitusvälineisiin liittyviä liiketoimia aikana, joka alkaa
30 kalenteripäivää ennen Sampo-konsernin
taloudellisen raportin julkaisemista (ns. laajennettu
suljettu ikkuna).
• Henkilöiden kaupankäyntiä on rajoitettu niin sanotulla
lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella Sammon A-
osakkeiden (mukaan lukien talletustodistukset ja
osakeoikeudet) hankinnan ja luovutuksen tai
vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan
tulee olla vähintään kuukausi.
• Lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenten ja heidän
lähipiirinsä tulee pyytää etukäteinen lupa
kaupankäynnille Sampo-konsernin rahoitusvälineillä
sekä muilla rahoitusvälineillä, jotka on erikseen
määritelty luvanvaraisiksi.
Sisäpiiriohjeen ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn
mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo
viranomaisten lisäksi Sampo-konsernissa Sampo
Oyj:öön keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa
sisäpiirivastaava.
Sampo-konsernin sisäpiiriohje on saatavilla konsernin
verkkosivustolla osoitteessa www.sampo.com/sisapiiri.
Whistleblowing
Sampo Oyj:llä on ilmoituskanava, jolla toteutetaan
markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset
velvollisuudet.
Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen voimaantulon
yhteydessä Sampo Oyj otti käyttöön kaikille
työntekijöille avoimen sisäisen järjestelmän havaittujen
sisäisten ja ulkoisten normien ja säädösten rikkomisesta
ilmoittamiseksi (ns. whistleblowing). Kaikki tällaiset
ilmoitukset tutkitaan kiireellisesti ja luottamuksellisesti
ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä mahdollisimman
pitkälle suojaten. Vuoden 2025 aikana ei tehty yhtään
säännösten rikkomista koskevaa ilmoitusta.
Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat ottaneet
käyttöönsä omaa henkilöstöään ja sidosryhmiään
palvelevat järjestelmät havaittujen sisäisten ja ulkoisten
normien ja säädösten rikkomisesta ilmoittamiseksi.
Lähipiiritoimia koskevat
periaatteet
Sampo-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi
pääsääntöisesti solmia lähipiiriin kuuluvien tahojen
kanssa sopimuksia ehdoilla, jotka poikkeavat Sampo
Oyj:n tai sen tytäryhtiöiden normaalisti soveltamista
ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja
tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista
tulee sopia kirjallisesti sovellettavan paikallisen
sääntelyn mukaan ja yhtiön tavanomaisen liiketoiminnan
puitteissa, kuten toimet suoritettaisiin toisistaan
riippumattomien tahojen välillä.
Sampo-konsernin lähipiiritoimet ovat yleensä sisäisten
palvelujen ostoa tai liittyvät muihin palveluihin tai
tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista
liiketoimintaa.
Sampo-konsernin lähipiiritoimia koskevaa ohjetta
sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Ohjeessa
vahvistetaan konsernitasoiset periaatteet
lähipiiritoimien seurannalle ja arvioinnille sekä niitä
koskevalle päätöksenteolle ja raportoinnille.
Yhtiötasoista lähipiiritoimien tunnistamista,
päätöksentekoa ja raportointia koskevat prosessit
määritellään yhtiökohtaisissa ohjeissa, jotka kunkin
konserniyhtiön hallitus hyväksyy.
Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista
liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista
kaupallisista ehdoista, edellyttävät Sampo Oyj:n
hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista.
Tällaiset toimet tulee myös raportoida konsernin
compliance-yksikölle etukäteen.
Jokaisen Sammon alakonsernin tulee ylläpitää rekisteriä
Sampo-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja
raportoiduista lähipiiritoimista. Koottu lista Sampo Oyj:n
lähipiirisopimuksista lähetetään Sampo Oyj:n
hallitukselle tai sen asettamalle valiokunnalle vuosittain.
Hallitus tai sen valiokunta seuraa ja arvioi, ovatko
sopimukset ja toimet yhtiön ja sen lähipiirin välillä
tavanomaisia ja tehty ehdoin, joita sovellettaisiin
riippumattomien osapuolten välillä tehtäviin toimiin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
55
Lisäksi Solvenssi II -sääntely edellyttää Sampo-
konsernin yhtiöiden raportoivan merkittävistä
lähipiiritoimista myös valvoville viranomaisille.
Tilikauden aikana Sammolla ei ollut merkittäviä
lähipiiriliiketoimia. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 29 ja emoyhtiön liitetiedossa 4.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista
riippumattomana toimintona, tehtävänään arvioida
hallintojärjestelmän ja sisäisen valvontajärjestelmän
riittävyyttä ja tehokkuutta sekä sen kypsyyttä Sampo-
konsernissa. Sillä on systemaattinen lähestymistapa
arvioida ja parantaa riskienhallinta-, valvonta- ja
hallintoprosesseja ja näin ollen auttaa liiketoimintaa
saavuttamaan tavoitteensa. Konsernitasoisena
toimintona sisäinen tarkastus on Sampo Oyj:n
hallituksen alainen ja raportoi hallitukselle ja sen
tarkastusvaliokunnalle. Toiminnosta vastaa konsernin
sisäisen tarkastuksen johtaja (Group Chief Audit
Executive), jonka nimittää Sampo Oyj:n hallitus. Sisäisen
tarkastuksen toiminnot järjestetään kuhunkin
konserniyhtiöön säännösten mukaisesti ja ne
hyväksytetään kyseessä olevan yhtiön hallituksella tai
vastaavalla toimielimellä.
Tarkastustyössä noudatetaan konsernin sisäisen
tarkastuksen ohjetta (Sampo Group Internal Audit
Policy). Ohjeen mukaan Sampo-konsernin sisäisen
tarkastuksen toiminto on sitoutunut noudattamaan
velvoittavia kansainvälisiä sisäisen tarkastuksen
ammattistandardeja (Global Internal Audit Standards).
Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelmat laaditaan
vuosittain sisäisen tarkastuksen toimesta, ja niissä
huomioidaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin
näkökohdat. Tarkastussuunnitelmat vahvistaa kunkin
Sampo-konserniyhtiön hallitus soveltuvin osin, ja ne
esitellään Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle tiedoksi.
Tarkastussuunnitelmissa sovelletaan riskiperusteista
lähestymistapaa, ja sisäiset tarkastukset kattavat kaikki
merkittävät toiminnot, jotta varmistetaan sisäisen
valvonnan järjestelmän sekä hallintojärjestelmän muiden
osien riittävä kattavuus. Tarkastussuunnitelmat
annetaan tiedoksi myös tilintarkastajille.
Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja
seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle sekä
Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunnalle. Yksittäistä yhtiötä
koskevat tarkastushavainnot raportoidaan asianosaisen
yhtiön johdolle. Lisäksi toiminto tuottaa
yhteenvetoraportit asianosaisista yhtiöistä Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunnalle ja säänneltyjen yhtiöiden
hallituksille vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä
raportit sisältävät tiedot tunnistetuista vakavista
sisäisen valvonnan puutteista ja mahdollisista
jatkotoimenpiteistä, jotka ovat vielä korjaamatta
sovittujen toimintasuunnitelmien mukaisesti. Näiden
lisäksi sisäinen tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit
kullekin alakonsernille, kohdeyhtiölle sekä Sampo-
konsernille.
Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että
käytössä on ulkoinen ja sisäinen laadunvarmistus- ja
kehittämisohjelma, joka kattaa kaikki sisäisen
tarkastuksen toiminnon noudattamat kansainvälisten
sisäisen tarkastuksen ammattistandardien osa-alueet.
Ohjelmien tulokset raportoidaan Sampo Oyj:n
tarkastusvaliokunnalle.
Tilintarkastaja
• Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
• Jukka Vattulainen, KHT KRT
Päävastuullinen tilintarkastaja ja
kestävyysraportoinnin varmentaja
Sampo Oyj:n sekä If-, Topdanmark- ja Hastings-
konsernien tilintarkastajana toimi vuonna 2025
tilintarkastusyhteisö Deloitte.
Sampo-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö
Deloittelle vuonna 2025 tilintarkastuspalkkioita
yhteensä noin 4 055 000 euroa. Lisäksi Sampo-
konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisö
Deloittelle muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä
palveluista yhteensä noin 827 000 euroa, joka on
enimmillään noin 20,4 prosenttia Sampo-konsernin
tilintarkastusyhteisö Deloittelle maksamista
tilintarkastuspalkkioista
Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle vuonna 2025
tilintarkastuspalkkioita laskun mukaan yhteensä noin
460 000 euroa sekä noin 105 000 euroa
kestävyysraportoinnin varmentamisen palkkiota. Lisäksi
Sampo Oyj maksoi Deloitte Oy:lle muista kuin
tilintarkastukseen liittyvistä palveluista palkkioita
yhteensä noin 208 000 euroa.
Sampo Oyj:n 23.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous
valitsi tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin
varmentajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, jonka
päävastuullisena tilintarkastajana ja
kestävyysraportoinnin varmentajana toimi KHT KRT
Jukka Vattulainen. KHT KRT Jukka Vattulainen on
toiminut Sampo Oyj:n päävastuullisena tilintarkastajana
vuoden 2021 toukokuusta lähtien ja
kestävyysraportoinnin varmentajana huhtikuusta 2024
lähtien.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
56
Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot ....................................................................................................................
ESRS 2 Yleiset tiedot ........................................................................................................
Laatimisperusteet .........................................................................................................
Hallinto ..............................................................................................................................
Strategia ...........................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Ympäristötiedot ..............................................................................................................
EU-taksonomia ....................................................................................................................
Vakuutustoiminta .........................................................................................................
Sijoitustoiminta ..............................................................................................................
E1 Ilmastonmuutos .............................................................................................................
Strategia ...........................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous ...........................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
Yhteiskunnalliset tiedot ...............................................................................................
S1 Oma työvoima ................................................................................................................
Strategia ...........................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
S2 Arvoketjun työntekijät ................................................................................................
Strategia ...........................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ......................................................................................
Strategia ...........................................................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
Hallintotapatiedot ..........................................................................................................
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ..................................................................................
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ...............................................
Mittarit ja tavoitteet .....................................................................................................
Liitteet ................................................................................................................................
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
57
Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot
ESRS 2 Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
Tämä Sampo-konsernin Kestävyysselvitys 2025 on
laadittu Euroopan unionin (EU)
kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability
Reporting Directive, CSRD) ja siihen liittyvien
eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien
(European Sustainability Reporting Standards, ESRS)
mukaisesti. Selvitys kattaa Sampo Oyj:n (Sampo) sekä
sen tytäryhtiöt If Skadeförsäkring Holding AB:n (publ)
(If) ja Hastings Group (Consolidated) Ltd:n (Hastings).
Kestävyysselvityksen laatimisperiaatteet noudattavat
Sampo-konsernin tilinpäätösraportoinnissa käytettyjä
periaatteita. Selvitys ottaa huomioon Sampo-konsernin
oman toiminnan sekä alku- ja loppupään arvoketjun,
jotka kuvataan tarkemmin SBM-1 – Strategia,
liiketoimintamalli ja arvoketju -otsikon alla (s. 62).
Sampo-konserni ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää
pois tietoja immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai
innovaatioihin vedoten. Konserni ei ole myöskään
käyttänyt direktiivin 2013/34/EU 19a § 3 momentissa ja
29a § 3 momentissa säädettyä poikkeusta.
Delegoidun asetuksen (EU) 2025/4812 liitteen C
mukaisesti Sampo-konserni on käyttänyt mahdollisuutta
jättää pois vaiheittain käyttöön otettavat tiedot, jotka
on määrätty kohdissa ESRS 2 SBM-3 48(e), ESRS E1-9 ja
ESRS E5-6 (ennakoidut taloudelliset vaikutukset).
Sampo-konserni ei ole merkinnyt tätä
Kestävyysselvitystä kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom.
2 kohdan mukaisilla digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska konsernin ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-
asetuksen tai muun EU-lainsäädännön puuttumisen
vuoksi.
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Sampo-konserni raportoi tiettyjä olosuhteita koskevat
tiedot (esim. arvioinnissa käytetyt lähteet, tulosten
epävarmuus, muutokset aiempiin raportointikausiin
verrattuna, virheet aiemmilla raportointikausilla)
soveltuvin osin niiden tietojen yhteydessä, joihin ne
viittaavat (esim. kunkin mittarin yhteydessä kuvatuissa
laskentamenetelmissä).
Tässä Kestävyysselvityksessä esitettyjä mittareita ei ole
validoinut muu ulkopuolinen taho kuin tämän
Kestävyysselvityksen varmentaja.
Hallinto
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
rooli
Kokoonpano ja monimuotoisuus
Sampo-konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimet
koostuvat kahdeksasta yhtiön johtoon kuulumattomasta
hallituksen jäsenestä sekä konsernijohtajasta. Sammon
hallituksessa ei ole konsernin työntekijöiden edustajia.
Kaikkien hallituksen jäsenten on arvioitu olevan
riippumattomia yhtiöstä sekä sen merkittävistä
osakkeenomistajista Arvopaperimarkkinayhdistyksen
antaman Hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.
Sammon hallitusta koskeva monimuotoisuuspolitiikka
pyrkii varmistamaan, että hallituksella on sopiva
yhdistelmä tietoa, taitoa, monimuotoisuutta ja
kokemusta Sampo-konsernin arvojen ja
toimintaperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenillä
tulee olla Sammon toimintaan ja kokoon nähden riittävä
ammatillinen kokemus sekä koulutus muun muassa
taloudellisen osaamisen, toimialaosaamisen,
kansainvälisen kokemuksen, riskienhallinnan, strategisen
suunnittelun sekä hallinnon ja johtamisen osalta.
Monimuotoisuus on olennainen osa hallituksen
kokoonpanoa, jossa otetaan huomioon ainakin ikä- ja
sukupuolijakauma, maantieteellinen jakauma sekä
koulutuksellinen ja ammatillinen tausta. Hallituksen
jäsenten odotetaan myös käyttävän riittävästi aikaa
hallituksen tehtävien hoitamiseen ja hallituksen tulee
kokonaisuutena noudattaa Hallinnointikoodin
riippumattomuutta koskevia suosituksia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
58
Sukupuolten välisen tasapainon edistämiseksi
molempien sukupuolten tulee aina olla edustettuna
hallituksessa siten, että hallituksen jäsenistä vähintään
40 prosenttia on naisia ja miehiä. Joitain poikkeuksia
voidaan kuitenkin tehdä, mikäli se katsotaan hallituksen
jäsenten lukumäärän vuoksi kohtuulliseksi. Hallituksen
jäsenten lukumäärän ja hallituksen kokoonpanon on
mahdollistettava tehokas hallituksen tehtävien
hoitaminen. 31.12.2025 Sammon hallituksen jäsenistä
37,5 prosenttia oli naisia ja 62,5 prosenttia miehiä.
Sammon nimitys- ja palkitsemisvaliokunta arvioi
säännöllisesti sukupuolijakaumaa koskevan tavoitteen
saavuttamista ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
valmistellessaan ehdotusta seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle.
Tehtävät ja vastuut
Sammon hallituksella on kokonaisvastuu ja ylin
päätösvalta konsernitason vastuullisuusasioista, kattaen
kaikki ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja
hallinnointitapaan (ESG) liittyvät asiat. Hallitus on
nimennyt tarkastusvaliokunnan valvomaan Sampo-
konsernin kestävyysraportointia ja -toimia, kuten
CSRD:n mukaista raportointia,
kaksoisolennaisuusarviointia (double materiality
assessment, DMA) ja konsernin vastuullisuusohjelmaa.
Sekä lakisääteinen kestävyysraportointi että Sampo-
konsernin vastuullisuusohjelma auttavat hallitusta ja
ylintä johtoa seuraamaan vastuullisuustyötä sekä siihen
liittyviä tavoitteita. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja
hallitus hyväksyy vuosittain julkaistavan
kestävyysselvityksen, mukaan lukien
kaksoisolennaisuusarvioinnin, sekä vuosittain
päivitettävät Sampo-konsernin toimintaperiaatteet.
Sammon hallitus valitsee ja vapauttaa konsernijohtajan
sekä nimittää Sampo-konsernin johtoryhmän.
Konsernijohtajan tehtävänä on Sammon päivittäinen
johtaminen. Konsernin johtoryhmä tukee
konsernijohtajaa Sampo-konserniin liittyvien
strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai
luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden
käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.
Sampo-konsernin talousjohtaja on konsernin
johtoryhmän jäsen ja ohjaa Sammon
vastuullisuusyksikköä. Konsernin talousjohtaja varmistaa
myös, että vastuullisuusasioista raportoidaan riittävästi
konsernijohtajalle. Sammon vastuullisuusyksikkö vastaa
vastuullisuusnäkökohtien kehittämisestä ja
koordinoimisesta konsernitasolla. Konsernin
talousjohtaja ja vastuullisuusyksikkö raportoivat
tarvittaessa hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle
olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
sekä niihin liittyvistä tavoitteista.
Osaaminen ja asiantuntemus
Sampo on tunnistanut merkittävät osaamisalueet, joista
hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä osaaminen ja
kokemus. Näihin kuuluvat esimerkiksi riskienhallinta,
sääntelyjärjestelmä ja sääntelyvaatimukset,
hallintojärjestelmä sekä olennaiset vakuutus- ja
rahoitusalaan liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Sammolla on julkinen hallituksen
asiantuntemusta kuvaava matriisi, joka listaa merkittävät
osaamisalueet sekä niiden hallituksen jäsenten määrän
ja osuuden, joilla on vahva kokemus kullakin
osaamisalueella (itsearviointi).
Edellä kuvattujen aiheiden lisäksi hallituksen
asiantuntemusta kuvaavassa matriisissa on tunnistettu
muu kuin taloudellinen kokemus yhdeksi merkittäväksi
osaamisalueeksi. Tämä määritellään kyvyksi tulkita
yrityksen muita kuin taloudellisia tietoja (mukaan lukien
ESG-asioihin liittyvät tiedot), tunnistaa keskeiset
kysymykset, asettaa asianmukaiset valvontamekanismit
ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet näiden tietojen
perusteella. Osaamisalueeseen kuuluu myös ymmärrys
listayhtiön ei-taloudellisen raportoinnin vaatimuksista ja
tarkastusjärjestelyistä sekä kyky valvoa näitä. Aiemman
kokemuksen lisäksi hallituksella on mahdollisuus saada
koulutusta keskeisiksi tunnistetuista aihealueista tarpeen
mukaan. Hallituksen jäsenet voivat myös hyödyntää
esimerkiksi muiden yhtiöiden hallitus- ja/tai
johtotehtävissä kerryttämäänsä osaamista.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
59
Vastuullisuuden hallinnointi- ja raportointirakenne
Sampo-konserni
03_12_25_Vastuullisuusorganisaatio_ja_raportointirakenne.svg
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Sampo-konsernissa vastuullisuus nähdään
liiketoimintariskien ajurina ja kestävyysriskit ovat osa
konsernin yleistä riskienhallintaa. Tämä tarkoittaa, että
kestävyysseikat on sisällytetty osaksi liiketoimintaa ja
liiketoimintakäytäntöjä (esim. vakuutus- ja
sijoitustoiminta). Sammon hallitus vastaa, että konsernin
riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti.
Tarkastusvaliokunta puolestaan vastaa Sampo-
konsernin riskienhallintaperiaatteiden ja muiden
ohjeistusten laatimisesta. Lisäksi hallitus valvoo yhdessä
operatiivisen johdon kanssa olennaisia konsernin
strategiaan ja merkittäviin liiketoimiin liittyviä
vaikutuksia ja mahdollisuuksia.
Konsernin talousjohtaja ja Sammon vastuullisuusjohtaja
raportoivat hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle
kestävyysasioista vähintään kaksi kertaa vuodessa ja
tarvittaessa useammin. Kestävyys oli vuonna 2025
omana aiheenaan hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan
kokousten asialistalla joka toinen kvartaali. Sampo-
konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään
hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle osana säännöllistä
hallitusraportointia. Olennaisuusarviointi käydään läpi
vuosittain lainsäädännön mukaisesti, ja olennaiset
muutokset ilmoitetaan hallitukselle.
Sammon vastuullisuusyksikön lisäksi muut yksiköt,
kuten compliance, riskienhallinta, sijoitustoiminta ja
sijoitusten hallinta sekä henkilöstöhallinto (HR),
raportoivat säännöllisesti hallitukselle ja/tai sen
valiokunnille sekä konsernin johtoryhmälle. Raportointi
voi sisältää myös kestävyysteemoja, sillä vastuullisuus
on olennainen osa Sampo-konsernin toimintaa. Hallitus
ja sen valiokunnat saavat kokousaineiston ennen kutakin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
60
hallituksen ja/tai valiokunnan kokousta, ja heille
annetaan aikaa antaa palautetta aineistosta. Jokainen
asialistalla oleva kysymys esitellään kokouksessa ennen
keskustelua ja mahdollista päätöksentekoa.
Vuonna 2025 Sammon hallitus käsitteli olennaiset
kestävyysaiheet osana kaksoisolennaisuusarvioinnin
läpikäyntiä. Olennaiset kestävyysaiheet on esitetty tässä
Kestävyysselvityksessä SBM-3 – Olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa -otsikon alla
(s. 67). Lisäksi hallituksen ja/tai tarkastusvaliokunnan
kokouksissa käsiteltiin vuonna 2025 muun muassa
vuosittaisia politiikkapäivityksiä (esim. Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, Sampo-konsernin vastuullisen
sijoittamisen politiikka), kestävyysraportointia (esim.
ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma, EU-taksonomia,
henkilöstötyytyväisyys, asiakastyytyväisyys), sisäistä
valvontaa sekä säännöllistä compliance-, hallinto-, ja
riskiraportointia.
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Sampo-konsernissa käytetään muuttuvaa palkitsemista
varmistamaan palkitsemiskokonaisuuden kilpailukyky.
Muuttuvaan palkitsemiseen kuuluvat lyhytaikaiset
kannustinohjelmat ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät.
Sammon hallitus päättää kaikista konsernitason
palkitsemisasioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
tukee hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöstä
varten ehdotukset konsernin johtoryhmän jäsenten
palkitsemisesta, Sampo-konsernin pitkäaikaisista
kannustinjärjestelmistä, lyhytaikaisiin kannustinohjelmiin
perustuvista enimmäismaksuista sekä johtoryhmän
jäsenille maksettavista todellisista maksuista.
Sammon hallintoelinten palkitsemispolitiikassa todetaan,
että konsernijohtajan lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustimien suoritusmittareita voivat olla esimerkiksi
omistaja-arvon kasvattaminen, taloudelliset tai
operatiiviset tulosindikaattorit sekä kestävyyteen
liittyvät suorituskriteerit. Hallituksen jäsenet ovat
riippumattomia yhtiöistä eivätkä kuulu muuttuvien
palkkio-ohjelmien piiriin.
Torbjörn Magnusson eläköityi roolistaan Sammon
konsernijohtajana 30.9.2025. Hallitus nimitti kesäkuussa
2025 Morten Thorsrudin uudeksi konsernijohtajaksi
1.10.2025 alkaen. Yksityiskohtaiset tiedot Magnussonin ja
Thorsrudin palkkioista, jotka perustuvat heidän
toimikautensa pituuteen Sammon konsernijohtajana
vuonna 2025, ovat saatavilla Sampo Oyj:n Toimielinten
palkitsemisraportissa 2025.
Konsernijohtaja osallistuu vuoden mittaiseen
lyhytaikaiseen kannustinohjelmaan, jossa palkkion
maksu perustuu Sampo-konserniin ja sen tytäryhtiöihin
liittyviin taloudellisiin ja ei-taloudellisiin
suoritusmittareihin. Konsernijohtajalle voidaan maksaa
vuoden 2025 ohjelmasta palkkiona enintään 12
kuukauden kiinteää palkkaa vastaava määrä. Osa
maksettavasta palkkiosta lykätään vähintään kolmeksi
vuodeksi Sampoon sovellettavan sääntelykehyksen
mukaisesti.
Sekä Magnusson että Thorsrud osallistuvat myös
Sampo-konsernin avainhenkilöiden pitkäaikaiseen
kannustinjärjestelmään 2025. Konsernijohtajalle on
allokoitu 117 847 suoriteperusteista kannustinyksikköä
(edeltävälle konsernijohtajalle 196 284), jotka ovat
arvoltaan 150 prosenttia hänen käyttöönottohetkellä
voimassa olevasta kiinteästä vuosipalkastaan.
Kannustinjärjestelmästä erääntyvien yksiköiden määrä
on 0–117 847 (0–196 284 edeltävän konsernijohtajan
osalta), perustuen osakkeen kokonaistuottoon,
liiketoiminnalliseen suoritukseen ja
kestävyyskriteereihin. Lisäksi suoriteperusteisten
kannustinyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson
aikana Sammon A-osakkeen kurssikehityksen
mukaisesti. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on
kolme vuotta ja kannustinjärjestelmään 2025 liittyvän
palkkion maksamisen yhteydessä konsernijohtaja on
velvollinen ostamaan Sammon A-osakkeita 50
prosentilla palkkion määrästä tuloveron ja vastaavien
maksujen vähentämisen jälkeen. Osakkeet ovat
luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta, minkä jälkeen
hallitus päättää niiden mahdollisesta vapauttamisesta.
Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2025 palkkiosta 10
prosenttia perustui vastuullisuustyöhön. Kestävyyteen
perustuva suorituskriteeri koostuu tieteeseen
pohjautuvien ilmastotavoitteiden kehittämiseen,
toteuttamiseen ja toimeenpanoon liittyvistä konsernin ja
tytäryhtiöiden tasapainotetuista mittaristoista. Edellä
mainittujen suorituskriteerien lisäksi Sampo-konserni ei
huomioinut muita kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteita palkitsemisessa vuonna 2025.
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista
Sampo-konsernin due diligence -prosessin keskeiset
näkökohdat ja vaiheet on kuvattu soveltuvien
tiedonantovaatimusten alla tässä
Kestävyysselvityksessä. Due diligence -prosessin
keskeiset näkökohdat ja vaiheet -taulukko listaa
raportoidut tiedot (s. 61).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
61
Due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet
Sampo-konserni
Due diligence
-prosessin
keskeiset osatekijät
Kohdat Kestävyysselvityksessä
Yleiset tiedot ja hallintotapatiedot
Ympäristötiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Due diligence
-prosessin
sisällyttäminen
hallintoon,
strategiaan ja
liiketoimintamalliin
• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo-
konsernin johdossa ( s. 59 )
• Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja ESG-
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 60 )
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden linkitys konsernin strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (s. 67 )
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
hallintotapaan liittyen ( s. 121)
• Lyhyt- ja pitkäaikaiset kannustinohjelmat ja
tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin liittyvien
kriteerien sisällyttäminen palkitsemiseen (s. 60)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ilmastonmuutokseen (s. 77) sekä resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyen (s. 91)
• Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
omaan työvoimaan (s. 94 ), arvoketjun työntekijöihin
( s. 107) sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 113)
liittyen
Vuorovaikutus
vaikutusten
kohteena olevien
sidosryhmien
kanssa kaikissa due
diligence -prosessin
keskeisissä
vaiheissa
• Miten kestävyysseikat on huomioitu Sampo-
konsernin johdossa ( s. 59 )
• Miten sidosryhmien edut ja näkemykset on huomioitu
konsernin strategiassa ja liiketoimintamallissa ( s. 65)
• Miten prosessissa, jolla tunnistetaan olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on huomioitu
due diligence -prosessi, ja kuultu vaikutuksen
kohteena olevia sidosryhmiä (s. 69)
• Toimintaperiaatteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen sekä yrityskulttuuri (s. 122)
• Prosessit, joilla tunnistetaan ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, sekä kuvaus
siitä, miten vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
on huomioitu (s. 69)
• Toimintaperiaatteet liittyen ilmastonmuutokseen
(s. 81) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
( s. 92)
• Miten omien työntekijöiden, arvoketjun
työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
edut ja näkemykset on huomioitu strategiassa ja
liiketoimintamallissa (s. 65 )
• Toimintaperiaatteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 95), arvoketjun työntekijöihin ( s. 108) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (s. 114)
• Prosessit koskien yhteydenpitoa oman työvoiman
( s. 96 ), arvoketjun työntekijöiden ( s. 110) sekä
kuluttajien ja loppukäyttäjien (s. 115) kanssa,
sisältäen valitusmekanismit ja kielteisten
vaikutusten korjaamisen
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen ja
arviointi
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien tarkemmat tiedot hallintotapaan liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 69 )
• Tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä kuvaus siitä, miten kielteiset
vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin (s. 67)
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista, mukaan
lukien täydentävät kuvaukset ilmastonmuutokseen
sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
kielteisten vaikutusten tunnistamis- ja
arviointiprosessista (s. 69)
• Miten ilmastonmuutokseen liittyvät tunnistetut
kielteiset vaikutukset linkittyvät strategiaan ja
liiketoimintamalliin sekä täydentävää tietoa
ilmastoriskeistä ( s. 78)
• Kuvaus kaksoisolennaisuusarvioinnista (s. 69)
• Miten omaan työvoimaan (s. 95 ), arvoketjun
työntekijöihin ( s. 108 ) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin ( s. 114 ) liittyvät kielteiset vaikutukset
linkittyvät strategiaan ja liiketoimintamalliin
Toimien
toteuttaminen
kyseisten
haitallisten
vaikutusten
torjumiseksi
• Alihankkijasuhteiden hallinnointi sekä korruption ja
lahjonnan tunnistaminen ja ehkäisy ( s. 122 )
• Toimet ja resurssit liittyen ilmastonmuutokseen
( s. 81) sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
( s. 92)
• Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma (s. 79 )
• Toimet ja resurssit liittyen omaan työvoimaan (s. 97),
arvoketjun työntekijöihin (s. 111 ) sekä kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin (s. 117)
Kyseisten toimien
tuloksellisuuden
seuranta ja
viestintä
• Mittarit ja tavoitteet liittyen liiketoiminnan
harjoittamiseen ( s. 124)
• Mittarit ja tavoitteet liittyen ilmastonmuutokseen
( s. 84 ) sekä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen ( s. 93 )
• Mittarit ja tavoitteet liittyen omaan työvoimaan
(s. 98 ), arvoketjun työntekijöihin (s. 112 ) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin ( s. 118)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
62
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Sampo-konsernin kestävyysraportointiin liittyvä
riskienhallinta ja sisäinen valvonta ovat osa konsernin
yleistä riskienhallintaa. Osana sisäistä valvontaa Sampo-
konsernilla on käytössään kattavat
riskienhallintamenettelyt, joilla varmistetaan
raportointiprosessien, mukaan lukien kestävyys­
raportoinnin, toimivuus. Riskienhallintamenettelyihin
kuuluvat riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen,
valvonta ja raportointi.
Sampo-konserni tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyviä
riskejä säännöllisesti. Riskienhallintaprosessissa
huomioidaan riskien syyt ja seuraukset sekä olemassa
olevat kontrollit. Riskin toteutumisen todennäköisyyden
ja vaikutuksen arvioinnin lisäksi Sampo-konserni arvioi
tarpeen mahdollisille lisätoimenpiteille. Arvion
perusteella riskit luokitellaan merkittävyyden mukaiseen
järjestykseen. Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa
kaikille tunnistetuille riskeille nimetään omistaja. Riskin
omistaja on vastuussa sisäisten toimien ja
kehitystoimenpiteiden toteuttamisesta.
Kestävyysraportointiprosessin riskit liittyvät
ensisijaisesti esitettyjen tietojen oikeellisuuteen ja
kattavuuteen. Sampo-konserni hallitsee näitä riskejä
esimerkiksi sisäisten politiikkojen ja ohjeistusten,
tarkkaan määriteltyjen vastuiden ja tehtävien, neljän
silmän periaatteen sekä muiden kontrollien (esim.
käyttöoikeudet, raportointijärjestelmät) avulla.
Merkittävimpiä riskejä ja niihin liittyviä
hallintatoimenpiteitä käsitellään säännöllisesti
esimerkiksi konsernin riskikomiteoissa. Riskienhallinta­
johtajat raportoivat riskeistä ylimmälle johdolle ja
hallitukselle.
Strategia
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja
arvoketju
Sampo-konsernin strategia keskittyy
vahinkovakuuttamiseen; konserni sijoittaa
vahinkovakuutustoimintoihin ja kehittää niitä
Pohjoismaissa, Baltiassa ja Isossa-Britanniassa. Strategia
perustuu kurinalaiseen riskien arviointiin ja hinnoitteluun,
vahvaan operatiiviseen palvelukokonaisuuteen ja
asiakaskeskeisyyteen. Yhdessä huolellisen
riskienhallinnan kanssa tämä mahdollistaa Sampo-
konsernille kasvun houkuttelevin marginaalein ja vahvan
taloudellisen resilienssin, jotka molemmat ovat
konsernin arvonluonnin keskiössä.
Sampo-konsernin vakuutustoimintaa harjoitetaan Ifin ja
Hastingsin kautta. Tytäryhtiöt ovat vastuussa
tuotteidensa ja palvelujensa hinnoittelusta, myynti- ja
toimeenpanoprosesseistaan, toimintansa
kannattavuuden, tehokkuuden, laadun, turvallisuuden ja
jatkuvuuden varmistamisesta sekä asiakasvastuistaan.
Tytäryhtiöt vastaavat myös varojensa ja velkojensa
hallinnasta, riskeistään sekä pääomittamisesta
liiketoiminta-alue- ja yhtiötasolla.
Sampo-konserni tarjoaa turvallisuutta asiakkailleen
laadukkailla vahinkovakuutustuotteillaan. Tämä
mahdollistetaan ymmärtämällä tarkasti erilaisia riskejä,
joita konserni vakuuttaa. Yhdistämällä riskejä Sampo-
konserni tasapainottaa asiakaskunnan erilaisia riskejä ja
tarjoaa vakuutusturvan tapahtumille, joiden varalta
asiakkaiden voi olla vaikea varautua ilman
vahinkovakuutustuotteita.
Turvallisuutta ja arvoa luodaan Sampo-konsernin
työntekijöiden asiantuntemuksen sekä alihankkijoiden ja
muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän
yhteistyön avulla. Asiakkaille luotu arvo virtaa
korvauksina konsernin työntekijöille ja alihankkijoille
sekä mahdollisina tuottoina osakkeenomistajille.
Turvallisuus hyödyttää myös koko yhteiskuntaa,
mahdollistaen sen, että muut toimialat voivat jatkaa
arvonluontia Sampo-konsernin
vahinkovakuutusratkaisuilla vakuutetuissa
arvoketjuissaan.
Sampo-konsernin toiminta on jaettu omaan toimintaan
sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän. Konsernin oma
toiminta keskittyy vahinkovakuutustoimintaan
painottuen erityisesti vakuuttamiseen ja
riskienhallintaan, asiakaspalveluun ja sijoitustoimintaan.
Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat
toimistotuotteiden ja -palvelujen alihankkijat (esim.
IT-palvelujen toimittajat, ulkoiset datantarjoajat),
jotka tukevat liiketoimintaa. Arvoketjun loppupäässä
Sampo-konsernilla on laaja alihankkija- ja
kumppaniverkosto, josta merkittävän osan muodostavat
korvauskäsittelyn ja vahingontorjunnan parissa
työskentelevät alihankkijat (esim. ajoneuvo- ja
kiinteistökorjausurakoitsijat) sekä terveys- ja
matkapalvelukumppanit. Sampo-konsernin arvoketjun
pääpiirteet on kuvattu Arvoketju -kuvassa (s. 63).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
63
Arvoketju
Sampo-konserni
03_12_25_Arvoketju.svg
Merkittävät tuote-, palvelu- ja markkina-alueet
Sampo-konsernin liiketoiminta on hajautettu
maantieteellisesti, vakuutuslajeittain ja asiakas­
ryhmittäin. Konserni toimii Tanskassa, Ruotsissa,
Norjassa, Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Baltian
maissa. Sampo-konsernin suurimman asiakasryhmän
muodostavat henkilöasiakkaat Pohjoismaissa ja Isossa-
Britanniassa. Henkilöasiakkaiden merkittävimmät
tuoteryhmät ovat moottoriajoneuvo- ja kotivakuutukset,
mutta konsernin valikoimiin Pohjoismaissa kuuluu myös
muita vakuutuksia, kuten matka- ja henkilövakuutuksia.
Sampo-konsernin toiseksi suurin liiketoiminta-alue on
Pohjoismaiden yritysasiakkaat. Omaisuus- ja
moottoriajoneuvovakuutukset ovat merkittävimmässä
roolissa yritysasiakkaiden liiketoiminta-alueella, mutta
myös tietyillä vastuuvakuutuksilla on huomattava
asema. Lisäksi Sampo-konserni on johtava
suurasiakkaiden vahinkovakuutusten tarjoaja
Pohjoismaissa.
Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä
31.12.2025 oli 16 157. Työntekijämäärä maittain on
esitetty omaan työvoimaan liittyvien
tiedonantovaatimusten yhteydessä S1 – Oma työvoima
-osiossa (s. 100).
Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot olivat vuonna
2025 yhteensä 10 272 miljoonaa euroa. Lisätietoja
vakuutusmaksutuoton jakautumisesta
liiketoimintasegmenteittäin löytyy tilinpäätöksen
kohdasta Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2025 (s. 160).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
64
Vastuullisuusohjelma
Sampo-konserni
27_1_26_Vastuullisuusohjelma.svg
Vastuullisuuden integrointi liiketoimintaan
Sampo-konsernin strategia ja toiminta-ajatus
kytkeytyvät vastuullisuuteen. Konserni luo arvoa ja tuo
turvaa sidosryhmilleen ja yhteiskunnalle korkealaatuisilla
vahinkovakuutusratkaisuilla, jotka perustuvat riskien
tuntemiseen ja niiden vastuulliseen hallinnointiin.
Vastuullisuus on integroitu osaksi konsernin
ydinliiketoimintoja. Vakuutustoiminnassa tämä
tarkoittaa esimerkiksi sitä, että konserni ottaa ESG-
näkökohdat huomioon riskien arvioinnissa ja
hinnoittelussa (esim. asettamalla yritysasiakkaille
velvollisuuksia noudattaa kansainvälisiä normeja ja
standardeja, sisällyttämällä vastuullisuusnäkökohtia
vakuutusperiaatteisiin ja muihin olennaisiin
politiikkoihin), tarjoaa vahingontorjuntapalveluja (esim.
riskienhallintapalvelut), käsittelee korvausvaatimukset
vastuullisella tavalla ja kehittää tuotteita ja palveluja
olennaisten lakisääteisten vaatimusten sekä asiakkaiden
tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti.
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma (ks. kuva),
joka tukee konsernin liiketoimintaa ja strategiaa sekä
ohjaa vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma
koostuu kolmesta strategisesta vastuullisuusteemasta:
Ilmasto ja ympäristö, Ihmiset ja yhteisöt sekä
Liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, jotka on jaettu
yksityiskohtaisempiin konsernin vastuullisuustyön
kannalta olennaisiin aiheisiin. Vastuullisuusohjelma
huomioi lainsäädännön vaatimukset ja sisältää myös
aiheita, jotka ovat kriittisiä erityisesti
vahinkovakuutussektorilla toimivalle yhtiölle ja tärkeitä
konsernin useille sidosryhmille. Konsernin
vastuullisuusohjelmaa toteutetaan eri liiketoiminta-
alueilla, osastoissa ja yksiköissä, ja sen etenemistä
seurataan jatkuvasti.
Sampo-konserni on asettanut yleiset tavoitteet
jokaiselle vastuullisuusteemalle. Lisäksi konsernilla on
käytössään mittareita ja tavoitteita, joiden avulla
edistymistä seurataan tarkemmalla tasolla. Asetetuissa
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
65
tavoitteissa suoriutumista on kuvattu esimerkiksi tässä
Kestävyysselvityksessä. Tieteeseen pohjautuvia
ilmastotavoitteita käsitellään E1 Ilmastonmuutos
-standardin alla, kiertotalouteen liittyviä mittareita E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous -standardin alla,
henkilöstön tyytyväisyyttä S1 Oma työvoima
-standardin alla, asiakastyytyväisyyttä S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät -standardin alla ja alihankkijoiden
toimintaperiaatteisiin liittyviä mittareita S2 Arvoketjun
työntekijät -standardin alla. Sisäisten politiikkojen ja
ohjeiden noudattamista käsitellään useiden standardien
alla, sillä monet niistä keskittyvät olennaisten
politiikkojen ja ohjeiden kuvaamiseen. Myös sijoitusten
ja yritysasiakkaiden seulontaa käsitellään useiden
standardien alla.
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat
asiakkaat, sijoittajat, henkilöstö, alihankkijat ja muut
liikekumppanit, sijoituskohteena olevat yhtiöt sekä
paikalliset yhteisöt. Kullakin keskeisimmällä
sidosryhmällä on lisäksi useita alaryhmiä, jotka on
kuvattu Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu
-taulukossa (s. 66). Sampo-konsernin sidosryhmiin
kuuluvat mahdollisten ja todellisten vaikutusten
kohteena olevat sidosryhmät (eli sidosryhmät, joihin
konsernin liiketoiminnalla on vaikutuksia) sekä konsernin
kestävyysselvityksen käyttäjät.
Sampo-konserni tekee yhteistyötä sidosryhmiensä
kanssa useiden kanavien kautta ja erilaisten aihepiirien
parissa. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä ja käydä
vuoropuhelua asioista, jotka tukevat konsernin ja sen
sidosryhmien tarpeita parhaiten. Sampo-konserni pyrkii
merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa
esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät,
huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä
sekä tarjoamalla sopivia keskustelukanavia.
Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa
luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien
välillä ja etsiä yhteisiä hyötyjä. Sidosryhmäyhteistyö
auttaa konsernia huomioimaan sen sidosryhmien
tarpeet ja toiveet ennakoivasti. Panostamalla
sidosryhmäyhteistyöhön Sampo-konserni voi lieventää
mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai
tyytymättömyyden aiheuttamista keskeisille
sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyö auttaa konsernia
huolehtimaan maineestaan, rakentamaan luottamusta ja
varmistamaan hyväksynnän keskeisille hankkeilleen.
Sidosryhmäyhteistyö on myös arvokas tietolähde
Sampo-konsernille. Sidosryhmät ovat omien alojensa
asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille olennaista
tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni voi
puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään tarjoamalla
näille aikaa ja osaamistaan.
Sampo-konsernin keskeiset sidosryhmät voivat
vaikuttaa konsernin valitsemaan strategiaan ja
liiketoimintamalliin ajan mittaan jatkuvan vuoropuhelun
kautta. Sidosryhmien näkemykset ja edut huomioidaan
mahdollisuuksien mukaan strategiaa kehittäessä, ja
Sampo-konserni pyrkii edistämään toimintaansa ja
suhdettaan sidosryhmiinsä yhteistyön kautta.
Esimerkkejä toteutetuista toimista ovat ulkoisen
viestinnän, asiakaspalvelun sekä sisäisen ja ulkoisen
raportoinnin kehitys sekä prosessien edistäminen
parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Sampo-konsernin hallitukselle viestitään sidosryhmien
näkemyksistä ja eduista osana säännöllistä
hallitusraportointia ja aina tarvittaessa.
Sidosryhmäyhteistyö oman työvoiman, arvoketjun
työntekijöiden sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa
Sampo-konsernin oman työvoiman edut, näkemykset ja
oikeudet ohjaavat ja tukevat konsernin strategisia
päätöksiä. Esimerkiksi vähintään vuosittain
toteutettavien työtyytyväisyyskyselyjen tulokset
raportoidaan asianomaiselle johdolle. Konserni pyrkii
rakentavaan, luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun
työntekijöiden sekä näiden edustajien kanssa yhtiön
kehittämiseksi ja työntekijöiden oikeudenmukaisen
kohtelun turvaamiseksi. Konsernissa pidetään tärkeänä
muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä, terveyttä,
turvallisuutta, hyvinvointia, työn ja yksityiselämän
tasapainoa, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta (diversity, equity and inclusion, DEI) sekä
ammatillista kehitystä.
Sampo-konserni käy olennaisista aiheista vuoropuhelua
arvoketjun työntekijöiden kanssa välillisesti
alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja
yritysasiakkaiden kautta. Arvoketjun työntekijöiden
näkökulmat tarjoavat tärkeää tietoa konsernin
toiminnan ja liikesuhteiden vaikutuksista ihmisoikeuksiin
ja työkäytäntöihin, auttaen näiden tunnistamisessa ja
ymmärtämisessä. Yhteistyö arvoketjun työntekijöiden
kanssa on osa päivittäistä liiketoimintaa esimerkiksi due
diligence -prosessien kautta.
Sampo-konsernille kuluttajien ja loppukäyttäjien tarpeet,
mieltymykset ja hyvinvointi ovat keskeisiä strategiaa
ohjaavia tekijöitä, ja konsernin liiketoimintamalli
muotoutuu ensisijaisesti asiakkaiden etujen mukaisesti.
Sampo-konsernin vakuutustuotteita ja -palveluja
kehittävät ja tarjoavat työntekijät seuraavat jatkuvasti
asiakkaiden etuja ja ottavat ne huomioon. Sampo-
konsernin työntekijöiden, alihankkijoiden ja muiden
liikekumppaneiden näkemykset täydentävät asiakkaiden
etujen huomioimista konsernin liiketoimintamallin ja
strategian muodostamisessa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
66
Sidosryhmäyhteistyö ja -vuoropuhelu
Sampo-konserni
Sidosryhmä
Esimerkkejä keskustelupaikoista ja arvioitu keskustelutiheys
Esimerkkejä keskustelunaiheista
Sijoittajat (nykyiset ja potentiaaliset
osakkeenomistajat ja velkasijoittajat)
• Yhtiökokous (vuosittainen)
• Pääomamarkkinapäivä (vaihteleva)
• Roadshow’t (neljännesvuosittainen)
• Tapahtumat ja seminaarit (neljännesvuosittainen)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
• Taloudellinen tulos ja tavoitteet
• Strategia ja konsernirakenne
• Lainsäädännön kehitys
• Ilmastotavoitteet
• Johdon palkitseminen
• Vastuullisuus yleisesti
Asiakkaat (esim. henkilöasiakkaat, yritysasiakkaat,
edunsaajat)
• Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat,
asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen)
• Asiakaspalautekanavat (24/7)
• Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
• Asiakasvaltuutettu (päivittäinen)
• Tapahtumat ja seminaarit (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Tuotteet ja palvelut
• Vahingontorjunta ja korvausten käsittely
• Vastuullisuus yleisesti
• Yleinen markkinatilanne
• Vastuulliset liiketoimintakäytännöt (esim. talousrikollisuuden ja
korruption ehkäiseminen)
Henkilöstö
• Työtyytyväisyyskyselyt (puolivuosittainen/vuosittainen)
• Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa
(vaihteleva)
• Työympäristötoimikunnat (vaihteleva)
• Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa
(vaihteleva)
• Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva)
• Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa)
• Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
• Muutokset konsernirakenteessa
• Työtyytyväisyyskyselyt
• Suoriutuminen ja kehityssuunnitelmat
• Liiketoiminnan harjoittaminen, etiikka ja vastuullinen työympäristö
Alihankkijat ja muut liikekumppanit (esim.
analyytikot, luokituslaitokset)
• Kyselyt (vaihteleva)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
• Tapahtumat ja seminaarit (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Toimitusketjun hallinta (esim. tavoitteet, tulos,
vastuullisuusnäkökohdat, kasvihuonekaasupäästöt)
• Muutokset konsernirakenteessa
• Tulevaisuuden suunnitelmat
• Tuotteet ja palvelut
Sijoituskohteena olevat yhtiöt
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (vaihteleva)
• Tapahtumat ja seminaarit (vaihteleva)
• Sijoituskohteena olevien yhtiöiden yhtiökokoukset (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Yleinen markkinatilanne
• Lainsäädännön kehitys
• Vastuullisuus yleisesti (esim. tavoitteet, tulos,
vastuullisuusnäkökohdat, kasvihuonekaasupäästöt)
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat,
toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt,
suuri yleisö, media)
• Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
• Tapahtumat ja seminaarit (vaihteleva)
• Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
• Taloudellinen tulos
• Lainsäädännön kehitys
• Vastuullisuus yleisesti
• Ilmastonmuutos
Sampo-konserni käy vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden kanssa välillisesti alihankkijoiden, sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja yritysasiakkaiden kautta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
67
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konserni on tehnyt CSRD:n edellyttämän
kaksoisolennaisuusarvioinnin, jonka tulokset on esitetty
Kaksoisolennaisuusmatriisi-kuvassa. Sampo-konserni
kävi kaksoisolennaisuusarviointinsa läpi vuonna 2025,
minkä perusteella ei ilmennyt raportoitavia muutoksia
Kestävyysselvityksessä esitettäviin olennaisiin
kestävyysaiheisiin. Läpikäynnin perusteella tehtiin vain
pieniä tarkennuksia raportoituihin vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin sisäisen dokumentaation
parantamiseksi, parhaiden käytäntöjen sisällyttämiseksi
(esim. kestävyysaiheiden uudelleen nimeäminen ja
yhdistäminen ESRS-vastaavuuden selkeyttämiseksi) ja
konsernitason raportoinnin yhtenäisyyden
parantamiseksi. Tarkennukset liittyvät aiheisiin E1
Ilmastonmuutos, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun
työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1
Liiketoiminnan harjoittaminen.
ESRS-standardit kattavat kaikki vuoden 2025
Kestävyysselvityksessä raportoidut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet, eikä Sampo-konserni sisällytä
yhteisökohtaisia tietoja tähän selvitykseen. Sampo-
konserni on kuitenkin ottanut käyttöön yhteisökohtaisia
mittareita täydentääkseen ESRS-standardeihin E1
Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1
Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät sekä S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät liittyviä
tiedonantovaatimuksia. Olennaisuusarvioinnissa
havaittujen riskien ja mahdollisuuksien perusteella
Sampo-konserni ei odota seuraavan raportointikauden
aikana tapahtuvan olennaisia oikaisuja varojen ja
velkojen kirjanpitoarvoihin tilinpäätöksessä.
Kaksoisolennaisuusmatriisi
Sampo-konserni
25_7_2_Kaksoislennaisuusmatriisi.svg
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
68
Kestävyyskysymyksiin liittyvä resilienssi varmistetaan
Sampo-konsernissa mukauttamalla jatkuvasti
riskiarviointia ja hinnoittelustrategioita esiin nousevien
kestävyystekijöiden huomioimiseksi. Näin pyritään
varmistamaan liiketoiminnan pitkän aikavälin
kannattavuus ja vakaus. Strategian ja liiketoimintamallin
mukauttaminen kestävyyskysymykset huomioiden on
Sampo-konsernille kriittistä asiakkaiden luottamuksen
ylläpitämiseksi ja taloudellisten riskien hillitsemiseksi, ja
konserni panostaa jatkuvasti henkilöstöönsä sekä
teknologiaan varmistaakseen kilpailuetunsa säilymisen.
Tämä yhdistettynä huolelliseen riskienhallintaan
mahdollistaa Sampo-konsernille laadukkaan
asiakaskokemuksen, houkuttelevan
kannattavuuskehityksen ja vahvan taloudellisen
resilienssin. Resilienssi olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia kohtaan arvioidaan osana Sampo-
konsernin vastuullisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja
strategian kehittämisen prosesseja. Lisätietoja konsernin
strategian ja liiketoimintamallin vuorovaikutuksesta
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
kanssa on saatavilla aihekohtaisten ESRS-standardien
Strategia-osioissa.
Seuraavaksi esitetään lyhyt tiivistelmä olennaisista
kestävyysaiheista. Yksityiskohtaisempi selvitys
olennaisista aiheista, niihin liittyvistä vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista sekä Sampo-konsernin
lähestymistavasta niiden hallintaan on esitetty tässä
Kestävyysselvityksessä kunkin aihekohtaisen ESRS-
standardin alussa.
Ilmastonmuutos
Sampo-konsernin oman toiminnan vaikutus ilmastoon
on pieni, koska konsernin suorat
kasvihuonekaasupäästöt ovat suhteellisen matalat. Kun
huomioidaan koko arvoketju, mukaan lukien sijoitukset,
vakuutettu omaisuus ja alihankkijat,
kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamat kielteiset
ilmastovaikutukset ovat merkittävämmät.
Sampo-konserni on tunnistanut sekä ilmastoon liittyviä
fyysisiä riskejä että siirtymäriskejä. Fyysisiä riskejä ovat
yleistyvät ja yhä vakavammat luonnonkatastrofit sekä
muuttuvat sääilmiöt, jotka voivat johtaa kasvaviin,
esimerkiksi myrskyjen ja tulvien aiheuttamiin
korvausvaatimuksiin. Siirtymäriskit syntyvät puolestaan
siirtymästä vähähiiliseen talouteen. Näitä riskejä ajavat
sääntely-ympäristön muutokset, uudet teknologiat,
muuttuva asiakaskäyttäytyminen sekä kasvava
kiinnostus ja huoli ympäristöasioita kohtaan.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ovat olennaisia jo
lyhyellä aikavälillä ja niiden odotetaan kasvavan
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Riskejä hallitaan
Sampo-konsernissa hinnoittelun, hajauttamisen ja
jälleenvakuuttamisen yhdistelmällä. Vakuutusratkaisut
tarjoavat asiakkaille suojan luonnonkatastrofeja vastaan
sekä tukea ja kannustimia vahinkojen ennaltaehkäisyyn
ja korvauskäsittelyyn. Ilmastoon voi liittyä myös joitakin
esimerkiksi vahingontorjuntaan kytkeytyviä
mahdollisuuksia.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Sampo-konserni käyttää resursseja liiketoiminnassaan,
erityisesti korvauskäsittelyssä. Resurssien käyttö
aiheuttaa luontaisesti negatiivisia ympäristövaikutuksia,
joita konserni voi hillitä ottamalla käyttöön ja lisäämällä
kiertotalouden mukaisia toimintoja tuotekehityksessä ja
korvauskäsittelyssä. Kiertotalouden hyödyntäminen voi
myös pitkällä aikavälillä tuoda Sampo-konsernille
kustannussäästöjä, kun neitseellisten resurssien käyttö
vähenee.
Oma työvoima
Sampo-konserni pyrkii luomaan mahdollisuuksia
tarjoavan työympäristön, joka edistää luovuutta,
innovatiivisuutta ja hyvinvointia, tukee
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
sekä kannustaa työntekijöitä heidän urapoluillaan ja luo
näin myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun työntekijät
kokevat kuuluvansa osaksi organisaatiota, he viihtyvät
todennäköisemmin pidempään. Työntekijöiden
odotusten laiminlyönti voi johtaa henkilöstön
vaihtuvuuden kasvuun ja vaikeuksiin rekrytoida osaavaa
työvoimaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa taloudellisia
riskejä.
Arvoketjun työntekijät
Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun
työntekijöihin erityisesti sen arvoketjun loppupäässä
olevien alihankkijoiden (esim.
korvauskäsittelytoimintojen alihankkijat),
liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena
olevien yhtiöiden kautta. Ihmisoikeuksiin ja
työkäytäntöihin liittyvien kielteisten vaikutusten riskiä
voidaan pienentää tehokkailla politiikoilla ja
hallintorakenteilla, mutta arvoketjun monimutkaisuuden
ja vaikuttamiskeinojen rajallisuuden takia niitä ei voida
kokonaan poistaa. Lisääntyvän sääntelyn ja
mahdollisten mainehaittojen vuoksi kielteiset
vaikutukset voivat aiheuttaa myös taloudellisia riskejä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
69
Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Sampo-konserni voi vaikuttaa positiivisesti kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen huolellisen
riskienhallinnan ja kurinalaisen vakuuttamisen kautta,
mikä luo konsernille liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakkaiden odotusten täyttämättä jättäminen
esimerkiksi tietosuojan tai myyntikäytäntöjen osalta voi
puolestaan aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Sampo-
konsernin asiakkaille ja siten luoda konsernille
taloudellisia ja maineriskejä.
Liiketoiminnan harjoittaminen
Vastuullista hallintotapaa ja vakaita
liiketoimintakäytäntöjä pidetään Sampo-konsernissa
lähtökohtana. Konserni voi tukea yhteiskunnan yleistä
turvallisuutta edistämällä esimerkiksi korruption ja
lahjonnan torjuntaan, vastuullisiin
liiketoimintakäytäntöihin sekä vastuullisiin
kumppanuuksiin ja toimitusketjuihin liittyviä
vaatimuksia.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnin
tarkoituksena on tunnistaa kestävyysaiheet, jotka voivat
johtaa sellaisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin, jotka
vaikuttavat konsernin kykyyn luoda ja ylläpitää arvoa
(taloudellinen olennaisuus), sekä konsernin
liiketoimintaan liittyvät kestävyysaiheet, joilla voi olla
myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan,
ihmisiin tai ympäristöön (vaikutusten olennaisuus).
Kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla tunnistettiin
olennaiset aiheet, joista Sampo-konserni raportoi osana
kestävyysselvitystä. Arvioinnissa käytetty metodologia
noudattaa lain vaatimuksia ja Euroopan
tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän
(EFRAG) ohjeistuksia.
Sampo-konsernin ensimmäinen
kaksoisolennaisuusarviointi toteutettiin vuonna 2024
yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa, minkä jälkeen
konserni on jatkanut arvioinnin kehittämistä ja
toteuttamista sisäisesti. Lainsäädännön vaatimusten
mukaisesti Sampo-konserni käy
kaksoisolennaisuusarvioinnin läpi vuosittain ja raportoi
prosessissa tai tuloksissa tapahtuneet muutokset
kestävyysselvityksessä. Konsernin liiketoiminnassa ei
tapahtunut vuonna 2025 merkittäviä muutoksia, joten
raportoiduissa olennaisissa kestävyysaiheissa ei ole
muutoksia. Vuoden 2025 läpikäynnin yhteydessä
Sampo-konserni kehitti arviointiprosessiaan EFRAG:n
lisäohjeistusten ja alan parhaiden käytäntöjen
perusteella. Seuraavaksi esitetty prosessikuvaus on
päivitetty vastaamaan läpikäynnin aikana tehtyjä
muokkauksia.
Kaksoisolennaisuusarviointi alkoi tunnistamalla alustava
lista Sampo-konsernille mahdollisesti olennaisista
kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista. Lista perustui muun muassa ESRS-
standardien kestävyysaiheisiin ja osa-aiheisiin, GRI-
viitekehykseen, vakuutusalan SASB-standardiin,
toimialakartoitukseen, media- ja megatrendianalyysiin,
Sampo-konsernin aikaisempaan olennaisuusarviointiin,
ESG-luokituksiin ja -raportteihin, tietoihin konsernin
sijoituksista sekä sijoittajatapaamisiin ja
-palautteeseen.
Kestävyysaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseen ja validointiin osallistui
työpajoissa henkilöitä organisaation eri osista.
Työpajoissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet kartoitettiin sen perusteella, missä
osassa Sampo-konsernin arvoketjua niiden arvioitiin
sijaitsevan. Lisäksi määriteltiin, millä aikavälillä (lyhyt
aikaväli: alle 1 vuosi, keskipitkä aikaväli: 1–5 vuotta tai
pitkä aikaväli: yli 5 vuotta) voidaan olettaa, että
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet realisoituvat.
Vaikutusten arvioinnissa Sampo-konserni hyödynsi
sidosryhmien kanssa säännöllisesti käytävää
vuoropuhelua sekä konsernin olemassa olevien kanavien
kautta jatkuvasti kerättävää tietoa vaikutusten kohteena
olevien sidosryhmien näkökulmista. Yhteiskunnallisten
vaikutusten osalta Sampo-konserni hyödynsi konsernin
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia, jotta
vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkökulmat
tulivat huomioiduksi. Sampo-konsernin tärkeimmät
sidosryhmät ja sidosryhmien kanssa käytävän
vuoropuhelun kanavat on kuvattu tässä
Kestävyysselvityksessä SBM-2 – Sidosryhmien edut ja
näkemykset -otsikon alla (s. 65).
Vaikutusten olennaisuutta arvioidessaan Sampo-
konserni luokitteli vaikutukset sen perusteella, ovatko
niiden vaikutukset yhteiskuntaan, ihmisiin tai
ympäristöön myönteisiä vai kielteisiä ja ovatko ne
tosiasiallisia vai mahdollisia. Vaikutusten olennaisuuden
määrittämisessä käytetyt kriteerit olivat mittakaava ja
laaja-alaisuus. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa
huomioitiin myös vaikutuksen korjaamaton luonne.
Mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten
osalta Sampo-konserni arvioi vaikutuksen toteutumisen
todennäköisyyden. Mahdollisten kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten kohdalla vaikutuksen
vakavuuden arvioitiin olevan ensisijainen sen
todennäköisyyteen nähden ESRS 1 -standardissa
esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Taloudellista olennaisuutta arvioidessaan Sampo-
konserni arvioi kunkin riskin ja mahdollisuuden sen
liiketoimintaan kohdistuvan taloudellisen vaikutuksen
sekä arvonluonnin perusteella, sisältäen esimerkiksi
arvion vaikutuksesta taloudelliseen suorituskykyyn sekä
mahdolliset vaikutukset Sampo-konsernin maineeseen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
70
ja osakekurssiin. Sampo-konsernin liiketoiminnassa
tunnistetut yhteiskuntaan, ihmisiin ja ympäristöön
liittyvät vaikutukset ja riippuvuudet toimivat
lähtökohtana riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa. Taloudellisen olennaisuuden
määrittelyssä käytetyt kriteerit olivat taloudellisten
vaikutusten mahdollinen suuruus ja toteutumisen
todennäköisyys.
Olennaisuudelle asetetut kynnysarvot perustuvat
vaikutusten vakavuuden / taloudellisen vaikutuksen
suuruuden ja todennäköisyyden kvantitatiiviseen
arviointiin, ja niiden asettamisessa hyödynnettiin
mukana olevien sidosryhmien asiantuntemusta ja
näkökulmia. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joiden
arvioituun vakavuuteen / taloudelliseen vaikutukseen ja
todennäköisyyteen perustuva kokonaistulos ylittivät
asetetut kynnysarvot, todettiin olennaisiksi. Jos
vähintään yksi vaikutus, riski tai mahdollisuus arvioitiin
olennaiseksi, siihen liittyvä kestävyysaihe määriteltiin
olennaiseksi. Sampo-konserni arvioi jokaisen soveltuvan
kriteerin tietylle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle
samalla asteikolla. Määrällisiä kynnysarvoja käytettiin
helpottamaan olennaisuuden sekä kestävyysaiheiden ja
osa-aiheiden vertailukelpoisuuden arviointia. Arviointi
on kuitenkin ensisijaisesti laadullinen.
Kestävyysaiheisiin liittyvät riskit ovat osa Sampo-
konsernin yleistä riskienhallintaa ja noudattavat samaa
riskienhallintaprosessia kuin konsernin muut riskit.
Osana kokonaisriskienhallintaa tunnistetut
kestävyysriskit otettiin huomioon
kaksoisolennaisuusarvioinnissa. Tunnistetut vaikutukset
huomioidaan ja niihin puututaan epäsuorasti Sampo-
konsernin riskienhallintaprosessin kautta silloin, kun ne
liittyvät konsernin riskeihin. Sampo-konsernin
kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien tunnistamis-,
arviointi- ja hallintaprosessi on integroitu konsernin
johtamiskäytäntöihin, millä varmistetaan strateginen
yhteneväisyys liiketoiminnan tavoitteiden ja
operatiivisten päätösten kanssa.
Sammon hallitus ja sen tarkastusvaliokunta vahvistavat
kaksoisolennaisuusarvioinnin lopulliset tulokset osana
tästä Kestävyysselvityksestä raportointia.
Ilmastonmuutos
Kaksoisolennaisuusarvioinnin lisäksi Sampo-konserni
hyödyntää ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa
kasvihuonekaasupäästölaskelmia, ilmastoon liittyviä
skenaarioanalyysejä ja erilaisia
riskienhallintamenetelmiä, kuten sisäistä mallia, hinta-
analyysejä, stressitestejä ja herkkyysanalyysejä.
Ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
tunnistaessaan Sampo-konserni on huomioinut sekä
oman toimintansa että arvoketjunsa.
Ilmastoon liittyviä vaikutuksia arvioidaan laskemalla
konsernin oman toiminnan (Scope 1 ja 2) sekä
arvoketjun (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt.
Arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt sisältävät
sijoitukset, vakuutetun omaisuuden ja alihankkijat.
Sampo-konsernin Scope 1 ja 2
-kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutus on vähäinen
päästöjen suhteellisen alhaisesta määrästä johtuen. Kun
tarkastellaan konsernin koko arvoketjun Scope 3
-kasvihuonekaasupäästöjä, vaikutus on suurempi.
Päästölaskelmien laajuus, laskentatapa ja tulokset on
kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä E1-6 –
Kasvihuonekaasujen Scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt -otsikon alla (s. 86).
Sampo-konserni arvioi ilmastoon liittyviä fyysisiä ja
siirtymäriskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan
osana olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä. Näitä
ovat esimerkiksi stressitestit ja skenaarioanalyysit, joissa
luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan kasvavan.
Konsernin skenaarioanalyysin laajuus, laskentatapa ja
tulokset on kuvattu tässä Kestävyysselvityksessä SBM-3
– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa -otsikon alla (s. 78). Fyysiset riskit syntyvät
lyhyellä aikavälillä muutoksista korvaustiheydessä ja/tai
muutoksista jo nyt Pohjoismaissa esiintyvien ilmastoon
liittyvien sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, tulvien,
rankkasateiden, raekuurojen, maanvyörymien, eroosion
tai helleaaltojen vakavuudessa. Lisääntyneet säästä
johtuvat vahingot kasvattavat todennäköisesti
vahinkovakuuttajien altistumista riskeille keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit liittyvät sääntely-
ympäristön muutoksiin, uuteen teknologiaan,
muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen ja sidosryhmien
huolenaiheisiin. Sampo-konsernin vakuuttamat yritykset
voivat altistua esimerkiksi oikeusprosesseille
ilmastonmuutokseen liittyvien uusien säädösten vuoksi,
mikä voi johtaa suurempiin korvauskustannuksiin
vastuuvakuutuksissa. Sidosryhmien, kuten sijoittajien,
asiakkaiden ja jälleenvakuuttajien, lisääntynyt huoli voi
johtaa due diligence -kustannusten kasvuun ja
liikesuhteiden lopettamiseen tiettyjen alihankkijoiden ja
asiakkaiden kanssa.
Sampo-konserni on myös tunnistanut joitakin
ilmastonmuutokseen liittyviä potentiaalisia
mahdollisuuksia esimerkiksi vahingontorjuntaan liittyen
ja sijoitettaessa uusiin vihreisiin teknologioihin.
Lisääntyvät fyysiset ilmastoriskit voivat kasvattaa
vahingontorjuntapalvelujen kysyntää, sillä ne auttavat
varautumaan riskeihin ja tukevat ilmastonmuutokseen
sopeutumisessa. Uusien tuotteiden ja palvelujen
kehittäminen on osa Sampo-konsernin jatkuvaa
liiketoiminnan kehitys- ja innovaatiotyötä.
Riskienhallintapalvelut ovat jo osa konsernin palveluja
sekä yritys- että henkilöasiakkaille.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
71
Pilaantuminen ja Vesivarat ja merten luonnonvarat
Sampo-konserni on arvioinut, että pilaantuminen ja
vesivarat ja merten luonnonvarat eivät ole olennaisia
kestävyysaiheita vahinkovakuutusalalla toimivalle
yhtiölle. Tämän takia konserni ei ole seulonut varojaan,
liiketoimintaansa ja toimipaikkojensa sijaintia tai
järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa näiden aiheiden osalta.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vahinkovakuutusyhtiönä Sampo‑konsernin oman
toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin on rajallinen. Tämän takia konserni ei
ole seulonut toimipaikkojensa sijaintia tai järjestänyt
kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa aiheen osalta. Sampo-konsernin merkittävimmät
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja
mahdollisuudet liittyvät sen arvoketjuun, pääasiassa
vakuutus- ja sijoitustoiminnan kautta. Konserni on
tehnyt sijoitussalkkuaan ja yritysasiakkaitaan koskevan
alustavan seulonnan arvioidakseen altistumistaan
toimialoille, joihin liittyy merkittäviä luontovaikutuksia ja
-riippuvuuksia. Sampo-konserni jatkaa seulonnan
syventämistä alustavien tulosten perusteella
huomioimalla myös herkät maantieteelliset alueet ja
toimenpiteet vaikutusten lieventämiseksi Taskforce on
Nature-related Financial Disclosures (TNFD)
-viitekehyksen suositusten mukaisesti. Lisäksi konserni
kehittää edelleen seuranta- ja raportointikäytäntöjään.
Sampo-konserni arvioi aiheen olennaisuutta uudelleen
tulevina vuosina osana vuosittaista
kaksoisolennaisuusarviointia.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisprosessissa on keskitytty Sampo-
konsernissa jo olemassa olevaan tietoon, erityisesti
korvauskäsittelytoimintoihin, joihin konsernin tähän
aiheeseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ovat keskittyneet. Johtuen Sampo-konsernin
toimialasta, liiketoimintamallista ja rajallisesta resurssien
käytöstä omassa toiminnassa, vaikutusten kohteena
olevia yhteisöjä ei ole erikseen kuultu resurssien käytön
ja kiertotalouden näkökulmasta. Sampo-konsernilla on
sidosryhmävuoropuheluun useita kanavia, joissa erilaisia
aiheita, mukaan lukien kiertotalous ja resurssien käyttö,
voidaan nostaa esille (s. 66).
Liiketoiminnan harjoittaminen
Tunnistaessaan ja arvioidessaan olennaisia vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia Sampo-konserni on arvioinut
toimintansa maantieteellistä kontekstia ottaen
huomioon vaikutuksiin mahdollisesti vaikuttavan
sääntely-ympäristön. Vahinkovakuutussektorilla
toimivana yhtiönä Sampo-konserni on myös tunnistanut
toimialakohtaiset riskit ja mahdollisuudet sekä ottanut
huomioon konsernille ominaiset toiminnot, mukaan
lukien tuotetarjoaman ja palvelujen toimitustavat.
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä
huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Sampo-konserni raportoi kaksoisolennaisuusarvioinnin
tulosten perusteella olennaiset tiedonantovaatimukset
liittyen aihekohtaisiin ESRS-standardeihin E1
Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, S1
Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat
ja loppukäyttäjät ja G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
osana tätä Kestävyysselvitystä. Kattava luettelo tässä
Kestävyysselvityksessä raportoiduista tiedonanto­
vaatimuksista on esitetty ESRS-sisältöindeksissä
liitteessä 1 (s. 125). Luettelo muusta EU:n
lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä on esitetty
liitteessä 2 (s. 127).
Kaksoisolennaisuusarviointiin perustuen Sampo-
konserni ei raportoi ESRS-standardin E4 Biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit tiedonanto­
vaatimuksia. Konsernin sisäisen arvion ja ulkoisen
sidosryhmäpalautteen perusteella aihe ei ole tällä
hetkellä olennainen. Lisäksi ESRS-standardin asettamat
tiedonantovaatimukset eivät monissa tapauksissa
sovellu vakuutusyhtiöille. Tästä huolimatta biologinen
monimuotoisuus ja ekosysteemit on aihe, jota Sampo-
konserni seuraa ja jonka parissa se työskentelee tiiviisti,
ja aihe liittyy myös konsernin ilmastotyöhön ja
-raportointiin. Sampo-konserni arvioi aiheen
olennaisuutta ja raportointivaatimuksia vuosittain osana
kaksoisolennaisuusarviointia.
ESRS-standardin S3 Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt tiedonantovaatimukset on myös jätetty pois
tästä Kestävyysselvityksestä. Pääasiassa Pohjoismaissa
toimivana vahinkovakuutusyhtiönä Sampo-konsernin
suoria vaikutuksia esimerkiksi asianmukaisiin
asuinoloihin ja sananvapauteen pidetään rajallisina.
Konserni kuitenkin raportoi sidosryhmäyhteistyöstään
osana ESRS 2 -standardia ja huomioi raportoinnissaan
vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät aiheet
soveltuvin osin.
Sampo-konserni ei raportoi ESRS-standardien E2
Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
tiedonantovaatimuksia, koska näihin aiheisiin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ei ole arvioitu
olevan konsernille olennaisia.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
72
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
EU-taksonomia (taksonomia) on luokittelujärjestelmä,
joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet
tiettyjä taloudellisia toimintoja koskeviksi kriteereiksi
sijoitustarkoitukseen. Taksonomian perusperiaate on,
että jotta taloudellista toimintaa voidaan pitää
ympäristön kannalta kestävänä (taksonomian
mukainen), sen on merkittävästi edistettävä ainakin yhtä
EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista. Tavoitteet ovat
ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen,
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Samaan
aikaan taloudellinen toiminta ei kuitenkaan saa
merkittävästi vahingoittaa mitään näistä tavoitteista, ja
sen on noudatettava tiettyjä vähimmäistason
suojatoimia. Taksonomia-asetuksen nojalla annetuissa
delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan kriteerit
(tekniset arviointikriteerit) toiminnalle, joka edistää
merkittävästi positiivisia ympäristövaikutuksia.
Yhtiöiden on raportoitava toimintansa
taksonomiakelpoisuus (eli kattavatko taksonomian
delegoidut säädökset kyseessä olevan taloudellisen
toiminnan) ja taksonomian mukaisuus (eli täyttääkö
taloudellinen toiminta tekniset kriteerit, jotka koskevat i)
tavoitteiden merkittävää edistämistä, ii) merkittävän
haitan aiheuttamista ja iii) vähimmäistason suojatoimien
noudattamista). Vakuutusyhtiöiden on raportoitava
tulosindikaattorit vastuullisesta vakuutustoiminnasta ja
vastuullisesta sijoitustoiminnasta. Näistä ensimmäisellä
tarkoitetaan taksonomian mukaisesti ympäristön
kannalta kestävien vahinkovakuutusten
bruttovakuutusmaksujen osuutta kaikista
vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista ja
jälkimmäisellä vakuuttajan tai jälleenvakuuttajan
sijoituksia, joilla rahoitetaan ympäristön kannalta
kestävää taloudellista toimintaa tai jotka liittyvät
tällaiseen toimintaan, suhteessa vakuuttajan tai
jälleenvakuuttajan kaikkiin sijoituksiin.
Sampo-konsernin taksonomiaraportointi vuodelta 2025
perustuu delegoituun asetukseen (EU) 2026/73, jonka
nojalla otettiin käyttöön joukko toimenpiteitä
taksonomian soveltamisen yksinkertaistamiseksi.
Muutetun asetuksen vaikutukset konsernin raportoimiin
lukuihin on esitetty Vakuutustoiminta (s. 73) ja
Sijoitustoiminta (s. 75) -otsikoiden alla.
Sampo-konsernin taksonomian mukaisten taloudellisten
toimintojen painotetut keskiarvot sekä vakuutus- että
sijoitustoiminta huomioiden olivat 1,8 prosenttia
(liikevaihtoon perustuen) ja 2,1 prosenttia
(pääomamenoihin perustuen) vuonna 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
73
Vakuutustoiminta
Vahinkovakuuttaminen ja jälleenvakuuttaminen on
määritelty EU-taksonomiassa ilmastonmuutokseen
sopeutumista mahdollistaviksi toiminnoiksi. Tämän
Kestävyysselvityksen laadintahetkellä taksonomiassa ei
ole määritelty muita ympäristötavoitteita
vakuutustoiminnalle. Taksonomia-asetuksen nojalla
annetuissa delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuun
vahinkovakuutustoimintaan kuuluvat
sairauskuluvakuutus, vakuutus ansiotulon menetyksen
varalta, työntekijäin tapaturmavakuutus,
moottoriajoneuvon vastuuvakuutus, muu
moottoriajoneuvovakuutus, meri-, ilmailu- ja
kuljetusvakuutus, palo- ja muu
omaisuusvahinkovakuutus ja matka-apu.
Laskentatapa
Jotta vahinkovakuutustoiminta voidaan määritellä
taksonomiakelpoiseksi, sen tulee kattaa ilmastoon
liittyvät vaarat (esim. tulvat, maanvyörymät,
lämpörasitus). Sampo-konserni noudattaa
laskennassaan 21.12.2023 julkaistua Euroopan komission
tiedonantoa liittyen taksonomia-asetuksen 8 artiklan
nojalla annetun taksonomiaraportointia koskevan
delegoidun säädöksen tulkintaan. Tämä tarkoittaa, että
Sampo-konserni raportoi taksonomiakelpoisina
ainoastaan ne vakuutusmaksutulot, jotka liittyvät
suoraan ilmastovaarojen kattamiseen.
Vakuutusmaksutulot joiden osalta Sampo-konserni ei
ole saanut tarvittavia tietoja ilmastoon liittyvistä
vaaroista, raportoidaan ei-taksonomiakelpoisina.
Jotta taksonomiakelpoinen toiminta voidaan luokitella
ympäristön kannalta kestäväksi (taksonomian
mukainen), sen tulee täyttää seuraavat tekniset
arviointikriteerit:
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä
edistäminen:
– Johtajuus ilmastoriskien mallintamisessa ja
hinnoittelussa
– Tuotesuunnittelu
– Innovatiiviset vakuutusturvaratkaisut
– Tietojen yhteiskäyttö
– Korkea palvelutaso katastrofin jälkeisessä
tilanteessa
• Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä “Ei
merkittävää haittaa” -kriteeri: Toiminta ei sisällä
fossiilisten polttoaineiden hankintaa, varastointia,
kuljetusta tai valmistusta koskevia vakuutuksia eikä
tällaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen,
kiinteistöjen tai muun omaisuuden vakuuttamista.
Arvioidessaan taksonomian mukaisuutta Sampo-
konserni on keskittynyt ilmastonmuutokseen
sopeutumisen kannalta olennaisimpiin tuotteisiin, jotka
liittyvät pääasiassa palo- ja muihin omaisuusvahinko­
vakuutuksiin. Tuotteille, joiden havaittiin mahdollisesti
täyttävän tekniset arviointikriteerit, toteutettiin tarkempi
analyysi (esim. vakuutussopimuksen, maan tai
ominaisuuden perusteella), jotta tunnistettiin
taksonomian mukaisuuden määritelmät täyttävät
vakuutusmaksut. Taksonomian mukaisiksi laskettiin vain
näiden vakuutusmaksujen ilmastovaarojen kattamiseen
liittyvä osuus.
“Ei merkittävää haittaa” -kriteerin täyttymisen
arvioinnissa Sampo-konserni on käyttänyt NACE-
koodeja erotellakseen sopimukset, jotka voivat liittyä
fossiilisten polttoaineiden hankintaan, varastointiin,
kuljetukseen tai valmistukseen, ja jotka jätetään
laskennassa taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen
ulkopuolelle. Arviointi on suoritettu Sampo-konsernin
suur- ja yritysasiakkaille.
Jotta taloudellinen toiminta voidaan määritellä
taksonomian mukaiseksi, toimintaa harjoittavan
yrityksen tulee täyttää myös vähimmäistason
suojatoimet. Nämä ovat huolellisuusvelvoitteita ja
korjaustoimia, joiden toimeenpanolla yritys varmistaa
toimintansa olevan linjassa OECD:n monikansallisten
yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kanssa. Sampo-
konserni on toimeenpannut tarvittavat politiikat ja
tehnyt toimia täyttääkseen suojatoimet. Sampo-
konserni on esimerkiksi toteuttanut
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja varmistaa
jatkuvasti, että asianmukaisia ihmisoikeuksiin liittyviä
due diligence -prosesseja ylläpidetään ja kehitetään
koko konsernissa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
74
Vakuuttamisen tulosindikaattorit
Edellä mainittuihin tulkintoihin perustuva analyysi
osoittaa, että vuonna 2025 yhteensä 3,9 prosenttia
(3,0 prosenttia vuonna 2024) Sampo-konsernin kaikista
vahinkovakuutusten bruttovakuutusmaksuista oli
taksonomiakelpoista ja 1,1 prosenttia (1,3 prosenttia
vuonna 2024) taksonomian mukaista. Kaikki
taksonomian mukaiset vakuutusmaksut liittyvät palo- ja
muuhun omaisuusvahinkovakuutustoimintaan. Vuonna
2025 Sampo-konsernin taksonomiakelpoisten ja
taksonomian mukaisten vakuutusmaksujen osuus pysyi
edellisen vuoden tasolla, eikä uusia taksonomian
mukaisia tuotteita otettu käyttöön.
Sampo-konserni raportoi vakuuttamisen
tulosindikaattorit yksinkertaistettujen, delegoidussa
asetuksessa (EU) 2026/73 esitettyjen
raportointilomakkeiden mukaisesti. Konserni ei
käyttänyt vuonna 2025 mahdollisuutta jättää
arvioimatta ei-olennaisten vakuutusmaksujen
(vakuutusmaksut, jotka kumulatiivisesti muodostavat
alle 10 prosenttia vahinkovakuutusten bruttomaksuista)
taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta.
Sampo-konserni ei raportoi ydinvoimaan ja fossiilisiin
kaasuihin liittyvää taksonomiakelpoisuutta tai
taksonomian mukaisuutta. Vakuutustoiminnan
kelpoisuus- ja mukaisuuslukujen erittelyä näiden
toimintojen osalta ei voida johtaa sovellettavasta
sääntelystä, sillä kyseiset toiminnot eivät ole
vakuutustoiminnan tulosindikaattoreiden osatekijöitä.
Jatkossa Sampo-konserni seuraa lainsäädännön
kehitystä sekä markkinoiden odotuksia ja asiakkaiden
tarpeita aiheeseen liittyen. Tulevina vuosina Sampo-
konsernin tavoitteena on kasvattaa taksonomian
mukaisen toiminnan osuutta vakuutusportfoliossaan,
mikäli se katsotaan olennaiseksi.
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen vahinkovakuutus- ja jälleenvakuutustoiminta
Sampo-konserni
Vahinkovakuutus- ja
jälleenvakuutustoiminnat
Absoluuttiset
vakuutusmaksut,
2025
Osuus vakuutus-
maksuista,
2025
Absoluuttiset
vakuutusmaksut,
2024
Osuus vakuutus-
maksuista,
2024
Milj. e
%
Milj. e
%
Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
109
1,1 %
127
1,3 %
Ydinalan toiminnat
N/A
N/A
N/A
N/A
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnat
N/A
N/A
N/A
N/A
Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat
400
3,9 %
289
3,0 %
Ydinalan toiminnat
N/A
N/A
N/A
N/A
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnat
N/A
N/A
N/A
N/A
Arvioimatta jäävät toiminnat, joita
pidetään ei-olennaisina
–
– %
N/A
N/A
Yhteensä
10 199
100,0 %
9 504
100,0 %
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
75
Sijoitustoiminta
Taksonomia edellyttää, että vakuutusyhtiöt ilmoittavat
taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten
sijoitusten osuuden sijoitusvaroistaan. Tämäntyyppinen
salkkutason raportointi tarkoittaa kaikkien omistusten
arviointia ja analysointia suhteessa taksonomian
mukaiseen taloudelliseen toimintaan.
Laskentatapa
Sampo-konserni analysoi lainsäädännön edellyttämällä
tavalla kaikki sijoitukset vastapuoliin, jotka kuuluvat
direktiivin 2013/34/EU artiklojen 19a tai 29a sekä
taksonomia-asetuksen artiklan 8 soveltamisalaan (nk.
Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -yritykset),
sekä sijoituskiinteistöt. Vastapuoliin kohdistuvat
sijoitukset, jotka eivät kuulu edellä mainittujen artiklojen
soveltamisalaan ja joiden osalta
taksonomiakelpoisuuden tai -mukaisuuden arviointi ei
ole mahdollista (esim. johdannaiset, käteisvarat,
nostettavissa olevat pankkilainat, liikearvo, hyödykkeet
ja valtiosijoitukset), jätettiin analyysin ulkopuolelle ja ne
on rajattu pois sijoitusten tulosindikaattoreiden
nimittäjästä.
Lisäksi raportointivaatimukset velvoittavat
vakuutusyhtiöitä erittelemään, mikä osuus kaikista
sijoituksista on sellaisia, joita pidetään niiden
henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksen­
ottajat kantavat sijoitusriskin, ja mikä osuus on muita
sijoituksia. Sampo-konsernilla ei ole sijoituksia, joita
pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin.
Sampo-konsernin sijoitusten taksonomiaa koskeva
analyysi tehtiin ulkopuolisen palveluntarjoajan,
Bloomberg Finance LP:n (Bloomberg), toimittamien
tietojen perusteella. Bloomberg selvitti, mitkä yritykset
harjoittavat taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista
toimintaa, ja kaikki Bloombergin tuottamat
taksonomiatunnusluvut perustuivat suoraan yritysten
omaan, taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian
mukaisuutta koskevaan raportointiin. Luvut tuotettiin
yritysten liikevaihtoon ja pääomamenoihin perustuen.
Arvopaperikohtaisen (esim. kiinnelainat)
taksonomiadatan ollessa puutteellista suurin osa
sijoituskohteena olevien arvopapereiden
taksonomialuvuista saatiin arvopaperin
liikkeeseenlaskijan taksonomiaraportoinnista.
Palveluntarjoaja tai Sampo-konserni ei muuttanut
millään tavalla yritysten raportoimia taksonomian
kelpoisuus- ja mukaisuuslukuja. Tämän vuoksi
raportoiduissa luvuissa voi olla epäjohdonmukaisuuksia
(esim. taksonomian mukaisuusluvut
ympäristötavoitteittain eivät summaudu taksonomian
mukaisuuden kokonaislukuun).
Asianmukaiset sijoitusvarat analysoitiin
taksonomiaraportoinnin vaatimusten mukaisesti
käyttäen sekä palveluntarjoajan tuottamaa että muuta
arvopapereiden liikkeeseenlaskijoihin liittyvää dataa.
NFRD- ja ei-NFRD-yrityksiin tehdyt sijoitukset
tunnistettiin Bloombergin tarjoaman datan avulla.
Samoin sijoitukset yrityksiin, jotka on luokiteltu
rahoitusalan ja yrityksiksi ja muiksi kuin rahoitusalan
yrityksiksi tunnistettiin Bloombergin tietojen perusteella.
Koska Bloomberg ei kata kaikkia NFRD-yrityksiä, osa
tunnistamattomista NFRD-yrityksistä saattaa sisältyä
varoihin, joita analyysi ei kata. Rahastosijoitukset
analysoitiin rahaston läpivalaisun (fund look-through,
FLT) avulla, mikäli tiedot olivat saatavilla. Osa FLT-
datasta päivitetään pidemmin aikavälein, joten
taksonomialaskelmissa käytettiin viimeisimpiä saatavilla
olevia FLT-tietoja.
Sampo-konsernin sijoituskiinteistöjen osalta ei löydetty
taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia
taloudellisia toimia. Kaikki osakkuusyhtiösijoitukset
olivat ei-NFRD-yrityksiä.
Sijoitusten tulosindikaattorit
Analyysin mukaan Sampo-konsernin laskennassa
31.12.2025 mukana olleista sijoituksista taksonomia­
kelpoisia oli liikevaihtoon perustuen 30,9 prosenttia ja
pääomamenoihin perustuen 35,6 prosenttia.
Taksonomian mukaisia sijoituksista oli liikevaihtoon
perustuen 7,7 prosenttia ja pääomamenoihin perustuen
9,9 prosenttia.
Taksonomiaan ja siihen liittyviin raportointivaatimuksiin
tulleiden muutosten vuoksi Sampo-konsernin sijoitusten
tulosindikaattoreiden luvut vuodelta 2025 eivät ole
vertailukelpoisia aiempina vuosina raportoituihin.
Merkittävin tekijä on muutos raportointiin
sisällytettävien sijoitusten laajuuteen. Koska katettavat
varat (tulosindikaattoreiden nimittäjä) sisältävät nyt
ainoastaan NFRD-yritykset ja sijoituskiinteistöt,
raportoitu taksonomian kelpoisuus- ja mukaisuusaste on
noussut.
Sampo-konsernin taksonomiaraportointi tilikaudelta
2025 perustuu pääosin sijoituskohteena olevien
yhtiöiden vuoden 2024 raportointiin, mikä takia
konserni ei voinut sisällyttää raportointiin tietoja
sijoituksista, jotka sijoituskohteena olevat yhtiöt ovat
jättäneet arvioimatta. Sampo-konserni ei ole arvioinut
mitään sijoituksiaan epäolennaisiksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
76
Taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen sijoitustoiminta
Sampo-konserni, 31.12.2025
Vastuut
%
Milj. e
Yhteenlaskettu AUM-osuus
100,0 %
17 160
Keskeisen tulosindikaattorin kattamat omaisuuserät
38,5 %
6 607
Huomioon otettavien omaisuuserien prosenttiosuus
%
Liikevaihtoon
perustuvia
%
Pääomamenoihin
perustuvia
Luokitusjärjestelmäkelpoiset
30,9 %
35,6 %
Ydinalan toiminnat
1,0 %
0,9 %
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnat
0,2 %
0,1 %
Luokitusjärjestelmän mukaiset
7,7 %
9,9 %
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluvat yritykset
7,7 %
9,9 %
joista muita kuin rahoitusalan yrityksiä
6,2 %
8,3 %
joista rahoitusalan yrityksiä
1,5 %
1,6 %
Muut huomioon otettavat vastapuolet ja
kiinteistöomaisuus
– %
– %
Muut sijoitukset kuin sijoitukset, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin
– %
– %
Vapaaehtoisesti sisällytetyt vastuut
– %
– %
Siirtymätoiminnat
1,3 %
1,4 %
Mahdollistavat toiminnat
3,8 %
4,5 %
Ydinalan toiminnat
1,0 %
0,9 %
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnat
0,0 %
0,0 %
Luokitusjärjestelmän mukaisia tavoitteen mukaan
%
Liikevaihtoon
perustuvia
%
Pääomamenoihin
perustuvia
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
7,5 %
9,5 %
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)
1,6 %
1,5 %
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)
0,0 %
0,0 %
Kiertotalous (CE)
0,1 %
0,2 %
Ympäristön pilaantuminen (PPC)
0,1 %
0,1 %
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)
– %
– %
Arvioimatta jäävät vastuut
– %
– %
Vastuut, joilla rahoitetaan arvioimatta jääviä
vastapuolten ei-olennaisia toimintoja
– %
– %
Vastuut, joilla rahoitetaan vastapuolia, jotka
raportoivat tämän asetuksen 7 artiklan 9 kohdan
mukaisesti
– %
– %
Arvioimatta jäävät vastuut, joita raportoiva
yhteisö pitää ei-olennaisina
– %
– %
Huomioon otettujen omaisuuserien erittely
%
Milj. e
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan
soveltamisalaan kuuluvat yritykset
100,0 %
6 606
joista muita kuin rahoitusalan yrityksiä
49,1 %
3 243
joista rahoitusalan yrityksiä
50,9 %
3 364
Muut huomioon otettavat vastapuolet ja
kiinteistöomaisuus
0,0 %
0
Muut sijoitukset kuin sijoitukset, joita pidetään
niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa
vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin
– %
-
Vapaaehtoisesti sisällytetyt vastuut
– %
-
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
77
E1 Ilmastonmuutos
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
↓ Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat kielteisiä
ympäristövaikutuksia. Vakuutusyhtiönä Sampo-
konsernin omat suorat päästöt eivät ole merkittäviä,
mutta kun huomioidaan konsernin koko arvoketju,
mukaan lukien alihankkijat, sijoitukset ja asiakkaat,
vaikutukset ovat olennaisempia.
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↓ Sampo-konserni voi altistua mahdollisille
maineriskeille kasvihuonekaasupäästöihin liittyen tai
mikäli se ei saavuta asettamiaan
päästövähennystavoitteita.
↓ Sampo-konserni voi kohdata lisääntyvästä
ilmastolainsäädännöstä aiheutuvia taloudellisia ja
maineriskejä (esim. lainsäädännön noudattamiseen
liittyvät kustannukset, mahdolliset sakot).
↓ Siirtymäriskit, jotka liittyvät uuden teknologian
vakuuttamiseen, muutoksiin asiakaskäyttäytymisessä ja
sidosryhmien kasvaneeseen huoleen, voivat vaikuttaa
negatiivisesti Sampo-konsernin vakuutustoimintaan
sekä korvauskustannuksiin ja -tiheyteen.*
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi (esim. SBTi)
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. vastuullisen
sijoittamisen politiikat, vakuutusperiaatteet,
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
riskienhallinta, seulonta, vaikuttaminen)
• Vastuullinen korvauskäsittely ja uudenlaisten
korvausvaatimusten käsittelyn kehittäminen
• Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen ohjelmat
ja tietoisuuden lisääminen
• Mittarit ja tavoitteet (esim. omaan toimintaan,
sijoituksiin ja alihankkijoihin liittyvät tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet)
• Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillintää
koskeva siirtymäsuunnitelma
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
↑ Sampo-konsernilla on mahdollisia positiivisia
vaikutuksia vakuutusratkaisujensa kautta, jotka
tarjoavat kattavaa suojaa luonnonkatastrofeja
vastaan, tukea ja kannustimia vahingontorjuntaan
sekä korkeaa palvelutasoa katastrofin jälkeisissä
tilanteissa. Tuotteiden hinnoittelussa on huomioitu
ilmastonmuutokseen liittyvät riskit asianmukaisesti.
Sampo-konserni myös osallistuu ilmastonmuutokseen
sopeutumista koskevaan tutkimukseen. EU-
taksonomia tunnistaa vahinkovakuutus- ja
jälleenvakuutustoiminnan mahdollistavana
taloudellisena toimintana, joka voi merkittävästi
edistää ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää
ympäristötavoitetta.
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↓ Fyysisten ilmastoriskien, kuten myrskyjen, tulvien,
rankkasateiden, maanvyörymien, raekuurojen,
eroosion ja helleaaltojen, lisääntyvä laajuus ja tiheys
voivat  aiheuttaa Sampo-konsernille taloudellisia
riskejä (esim. lisääntyneiden korvauskustannusten ja
pienentyneiden sijoitustuottojen muodossa).
↑ Vastuullisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen voi
tarjota joitakin mahdollisuuksia Sampo-konsernille
(esim. vahingontorjuntaan ja riskienhallintaan liittyen).
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen
asiakkaiden tarpeiden ja soveltuvan lainsäädännön
vaatimusten mukaisesti
• Ilmastoon liittyvien riskien huomioiminen
vakuuttamisessa, tuotteiden ja palvelujen
hinnoittelussa sekä jälleenvakuutuksessa
• Hajautus (esim. maantieteellisesti ja
vakuutuslajeittain)
• Vahingontorjunta- ja riskienhallintapalvelut
• Korvauskäsittely ja tuki katastrofin jälkeisissä
tilanteissa
• Ilmastoriskien huomioiminen sijoitustoiminnassa
(esim. skenaarioanalyysi)
• Sidosryhmien (esim. työntekijät ja asiakkaat) koulutus
ja tietoisuuden lisääminen
• Vahingontorjuntaan liittyvän tutkimuksen tukeminen
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin.
* Vaikutus, riski tai mahdollisuus on lisätty kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksessä 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
78
Strategia
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konsernin vakuutustoiminta on altis sekä
fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Fyysiset riskit
ovat ilmastonmuutoksen fyysisiin vaikutuksiin liittyviä
riskejä ja siirtymäriskit vähähiiliseen talouteen
siirtymiseen liittyviä riskejä. Fyysisiä ilmastoon liittyviä
riskejä ovat muun muassa myrskyt, tulvat, rankkasateet,
maanvyörymät, eroosio, raekuurot ja helleaallot. Näiden
luonnonkatastrofien laajuus tai esiintymistiheys voi lisätä
korvauskustannuksia. Siirtymäriskit liittyvät puolestaan
esimerkiksi sääntely-ympäristön muutoksiin, uuden
teknologian käyttöönottoon, muutoksiin
asiakaskäyttäytymisessä ja sidosryhmien lisääntyneisiin
ilmasto- ja ympäristöhuoliin.
Fyysiset ja siirtymäriskit voivat vaikuttaa myös Sampo-
konsernin sijoituksiin sijoituskohteen luonteesta
riippuen. Sijoitukset voivat olla alttiita fyysisille riskeille
äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien tappioiden
muodossa. Siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan ja
mahdollisesti lisääntyvä ympäristöön ja ilmastoon
liittyvä sääntely, tiukemmat päästövaatimukset ja
muutokset markkinoiden mieltymyksissä saattavat
vaikuttaa Sampo-konsernin sijoitusten arvoon
toimintamallien muuttuessa hiili-intensiivisillä
toimialoilla.
Sampo-konsernin pääoman suunnittelu, omien varojen
ja pääomavaatimusten kolmen vuoden ennuste sekä
ORSA-prosessit (own risk and solvency assessment)
sisältävät skenaarioanalyysejä, stressitestejä,
herkkyysanalyysejä ja käänteisiä stressitestejä, mukaan
lukien luonnonkatastrofeihin liittyvät skenaariot.
Ilmastoskenaarioanalyysi
Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen
kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin
sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille
ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa
seuraavan 40 vuoden aikana. Vaikutuksia
vakuutustulokseen on myös analysoitu ottamalla
huomioon mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin
muuttujiin sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin
korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset
vakuutussopimusten hinnoitteluun.
Neljä analysoitua skenaariota ovat:
• Hiilineutraali (Net-Zero, NZ), keskimääräinen ilmaston
lämpeneminen 1,5°C vuoteen 2100 mennessä: Tämä
skenaario kuvaa helppoa ja tasaista siirtymää, jossa
poliittiset ja yhteiskunnalliset organisaatiot toimivat
nopeasti ja ennustettavasti saavuttaakseen
hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Skenaario
vastaa Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin
(IPCC) erittäin alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen
skenaariota: SSP1-RCP1.9.
• Hiilineutraali finanssikriisi (Net-Zero Financial Crisis,
NZFC), keskimääräinen ilmaston lämpeneminen 1,5°C
vuoteen 2100 mennessä: Tässä skenaariossa
siirtyminen vihreämpään talouteen tapahtuu, muttei
ennakoitavasti. Sijoitussalkkujen sovittaminen Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteisiin äkillisillä myynneillä
vuonna 2026 aiheuttaa finanssimarkkinoille häiriöitä,
kuten äkillisiä uudelleenhinnoitteluja, arvonsa
kadottanutta varallisuutta (stranded assets) ja shokin
markkinoilla. Skenaario vastaa IPCC:n erittäin
alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaariota:
SSP1-RCP1.9.
• Rajoitetut toimenpiteet (Limited Action, LA),
keskimääräinen ilmaston lämpeneminen 2,8°C
vuoteen 2100 mennessä: Tässä skenaariossa poliittiset
päättäjät toteuttavat rajalliset kansallisesti määritellyt
toimet, mutta eivät saavuta Pariisin
ilmastosopimuksen tavoitteita. Ilmaston
lämpeneminen saavuttaa 2,8°C rajan, ja tällä on
merkittäviä fyysisiä vaikutuksia. Skenaario vastaa
IPCC:n keskitason kasvihuonekaasupäästöjen
skenaariota: SSP2-RCP4.5.
• Korkea lämpeneminen (High Warming, HW),
keskimääräinen ilmaston lämpeneminen 4,2°C
vuoteen 2100 mennessä: Tässä skenaariossa maailma
epäonnistuu täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteet, ja ilmasto lämpenee 4,2°C esiteolliseen
aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä. Fyysiset
ilmastovaikutukset aiheuttavat suuria heikennyksiä
taloudelliseen tuottavuuteen ja lisäävät äärimmäisten
sääilmiöiden vaikutuksia. Tämä skenaario keskittyy
fyysisiin riskeihin, sillä vihreää siirtymää ei tapahdu.
Skenaario vastaa IPCC:n korkeiden
kasvihuonekaasupäästöjen skenaariota: SSP3-RCP7.0.
Sampo-konsernin sijoituksiin liittyvien systeemisten
ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin käytetty
metodologia yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja
taloudelliseen mallinnukseen. Metodologia nojaa
seuraaviin keskeisiin oletuksiin:
• Käytetyt skenaariot perustuvat ilmastotieteeseen.
Jokainen skenaario eroaa oletuksiltaan koskien
politiikan ja teknologian muutoksia, fyysisiä riskejä ja
hinnoittelumekanismeja. Skenaariot valitaan siten, että
ne edustavat useita uskottavia lopputuloksia.
• Cambridge Econometricsin E3ME-malli mallintaa
maailman talous- ja energiajärjestelmiä sekä
ympäristöä. Kyseessä on kvantitatiivinen viitekehys
energia-, ympäristö- ja talouspolitiikan (E3)
vaikutusten analysointiin lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä. Viitekehystä käytetään paljon
maailmanlaajuisesti politiikan arvioinnissa sekä
ennusteiden laatimisessa ja tutkimuksessa. Tässä
yhteydessä sitä käytetään mallintamaan siirtymäriskin
vaikutusta makrotaloudellisten muuttujien
kehitykseen. E3ME-malli ei tällä hetkellä ota huomioon
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
79
fyysisiä riskitekijöitä, joten sitä täydennetään
menetelmillä, jotka ottavat huomioon asteittaisten
fyysisten riskien ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksen
makrotaloudellisten muuttujien kehitykseen.
• Viimeisessä vaiheessa käytetään stokastista
taloudellista mallinnusta, joka muuntaa
makrotaloudellisiin muuttujiin kohdistuvat häiriöt riski-
tuottomittareiksi eri maantieteellisillä alueilla,
toimialoilla ja omaisuusluokissa (ts. tarkoituksena
muuntaa ilmastoon liittyvät tulokset edellisistä
vaiheista koskemaan siirtymä- ja fyysisten riskien
vaikutuksia makrotaloudellisten muuttujien
kehitykseen eri skenaarioissa). Lisäksi tehdään
oletuksia rahoitusmarkkinoiden hinnoittelusta ja
shokeista sekä siitä, miten ne vaikuttavat
omaisuuserien tuottoihin ja riskiin useilla eri
taloudellisilla ja rahoitusmarkkinamuuttujilla.
Vaikutukset sijoitustulokseen
Ilmastoskenaarioanalyysi tehtiin alun perin vuonna
2023, ja sen tulokset painotettiin uudelleen 30.9.2025
sijoitusallokaation mukaisesti. Skenaarioanalyysin
tulokset muodostavat aineiston, jota voidaan analysoida
eri näkökulmista. Tulokset esitetään suhteessa
lähtötasoon, joka ei ota huomioon erityisiä oletuksia
ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan lähtötaso perustuu
historiallisiin suhteisiin ja pitkän aikavälin näkymiin, joita
nykyiset markkinaolosuhteet muovaavat.
Ilmastoskenaarioanalyysin tulosten mukaan Sampo-
konsernin nykyinen sijoitussalkku on suhteellisen kestävä
ilmastoriskille kussakin neljässä skenaariossa. Tämä
johtuu merkittävästä painotuksesta
korkoinstrumentteihin, joihin ilmastoriski vaikuttaa
yleisesti ottaen vähemmän kuin osakkeisiin. Tämän lisäksi
tuloksiin vaikuttaa maantieteellinen allokaatio pääasiassa
Pohjoismaihin ja muihin Euroopan maihin, joissa
ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan olevan
pienempiä kuin muualla maailmassa. Analyysin mukaan
lyhyellä aikavälillä pääasiallinen riski liittyy NZFC-
skenaarion hinnoittelushokkiin. Pitkällä aikavälillä
vaikutukset tuottoihin ovat negatiiviset lisääntyneistä
fyysisistä riskeistä johtuen. Lisäksi vaikutukset suuria
kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavien sektoreiden
tuottoihin ovat merkittävät erityisesti molemmissa
hiilineutraaleissa skenaarioissa (NZ ja NZFC).
Vaikutukset vakuutustulokseen
Arvioitaessa ilmastoskenaarioiden vaikutusta
vakuutustulokseen Sampo-konserni käytti ennusteita
makromuuttujista (bruttokansantuote, BKT, ja inflaatio)
ja niiden suorista vaikutuksista vakuutustulokseen sekä
oletuksia eri ilmastoskenaarioissa tapahtuvista
vaikutuksista luonnonkatastrofien aiheuttamiin
korvauksiin ja vakuutussopimusten
uudelleenhinnoitteluun. Herkkyyttä lisääntyneelle
fyysiselle riskille arvioitiin sisällyttämällä HW-
skenaarioon kasvaneet luonnonkatastrofeihin liittyvät
korvaukset, ja huomioimalla erikseen lisääntyneiden
korvauskustannusten aiheuttama uudelleenhinnoittelu.
Analyysiin on sisällytetty kaikki Sampo-konsernin
olennainen vakuutustoiminta.
Skenaarioanalyysin perusteella BKT:n ja inflaation
muutosten yhteisvaikutus vakuutustulokseen HW-
skenaariossa verrattuna NZ-skenaarioon on suhteellisen
pieni. Tämä johtuu pääasiassa kompensoivista
vaikutuksista, jotka syntyvät kun eri taloudet
Pohjoismaiden ja Ison-Britannian alueella reagoivat eri
tavalla vaikutuksiin. Oletettu vaikutus
luonnonkatastrofikorvauksiin on kuitenkin
merkittävämpi erityisesti skenaariossa, jossa ei ole
huomioitu uudelleenhinnoittelua ja sen synnyttämiä
kompensoivia vaikutuksia. Skenaarioanalyysi
havainnollistaa, että vaikka makrotaloudellisten
vaikutusten suorat vaikutukset ovat suhteellisen pieniä,
kohonneet korvauskustannukset voivat vaikuttaa
olennaisesti vakuutustulokseen, ja vakuutussopimusten
asianmukainen uudelleenhinnoittelu on tällaisessa
skenaariossa erityisen tärkeää. Koska
vahinkovakuutussopimukset uusitaan Sampo-
konsernissa lähes aina vuosittain, resilienssi kohonneita
korvauskustannuksia kohtaan on tyypillisesti korkea,
kun otetaan huomioon konsernin taloudellinen seuranta,
selkeät taloudelliset tavoitteet ja yleinen keskittyminen
vakuutustoimintaan.
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Sampo-konserni jatkoi ilmastonmuutoksen hillintää
koskevan siirtymäsuunnitelmansa kehittämistä vuonna
2025. Siirtymäsuunnitelma perustuu konsernin
tieteeseen pohjautuviin ilmastotavoitteisiin ja niihin
liittyviin hiilestä irtautumisen keinoihin omalle
toiminnalle, sijoituksille ja alihankkijoille sekä näiden
toteuttamiseen tarvittaviin prosesseihin ja resursseihin.
Sampo-konserni on linjannut siirtymäsuunnitelmansa
kokonaisstrategian ja liiketoimintamallin kanssa,
erityisesti sijoitus- ja korvauskäsittelytoimintojensa
osalta. Tulevina vuosina konserni jatkaa
siirtymäsuunnitelman kehittämistä esimerkiksi
selvittämällä vakuutustoimintaan liittyviä
hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimia. Siirtymän
mahdollistajana Sampo-konserni voi vähentää
arvoketjussaan syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä
etenkin tekemällä yhteistyötä yritysasiakkaiden,
sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja alihankkijoiden
kanssa sekä kannustamalla heitä asettamaan tieteeseen
pohjautuvia ilmastotavoitteita.
Sampo-konsernia ei ole rajattu EU:n Pariisin sopimuksen
mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. Rahoitusalalla
toimivana yrityksenä Sampo-konsernin omasta
toiminnasta (Scope 1 ja 2) ei synny olennaisia
lukkiutuneita päästöjä, sillä toiminta ei ole hiili-
intensiivistä. Lisäksi konserni on arvioinut, että sen
keskeiset omaisuuserät ja tuotteet eivät tällä hetkellä
sisällä merkittäviä lukkiutuneita päästöjä omaisuuserien
luonteen vuoksi. Esimerkiksi vakuutussopimukset
uusitaan yleensä vuosittain ja pääasiassa likvideistä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
80
sijoituksista, kuten joukkovelkakirjalainoista,
rahamarkkinainstrumenteista, valtioiden
joukkovelkakirjalainoista ja suorista osakkeista,
koostuvaa sijoitussalkkua voidaan sopeuttaa.
Sampo-konsernin johto ja hallitus ovat hyväksyneet
yhtiön sitoumuksen Science Based Targets initiative
-aloitteeseen (SBTi), siihen liittyvät tavoitteet ja
siirtymäsuunnitelman. Sampo-konserni on sitoutunut
kehittämään siirtymäsuunnitelmaansa soveltuvan
sääntelyn ja viitekehyksien mukaisesti ja raportoi
kehityksestä vuosittain osana kestävyysraportointia.
Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet
Sampo-konsernin siirtymäsuunnitelma perustuu SBTi:n
rahoitussektorin metodologian mukaan asetettuihin
lyhyen aikavälin ilmastotavoitteisiin, jotka SBTi hyväksyi
marraskuussa 2024. Tavoitteet ovat linjassa Parisiin
ilmastosopimuksen 1,5°C tavoitetason kanssa.
Pakollisten konsernitasoisten oman toiminnan (Scope 1
ja 2) ja sijoitusten (Scope 3, kategoria 15)
ilmastotavoitteiden lisäksi Sampo-konserni on asettanut
vapaaehtoisen ilmastotavoitteen alihankkijoihin liittyen
tytäryhtiötasolla.
Sampo-konserni käynnisti vuonna 2025 sisäisen
kvartaaliraportoinnin seuratakseen pakollisten
tavoitteiden edistymistä. Tavoitteista raportoidaan
ulkoisesti vuosittain osana kestävyysselvitystä.
Vapaaehtoista alihankkijoita koskevaa tavoitetta
seurataan sisäisesti säännöllisesti, ja siitä raportoidaan
vuosittain. Sampo-konsernin tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet ja niiden toteutumisen eteneminen
esitellään yksityiskohtaisesti Tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet -taulukossa (s. 85).
Sampo-konserni on aloittanut pitkän aikavälin hiilestä
irtautumisen keinojen arvioinnin SBTi:n heinäkuussa
2025 julkaiseman rahoitusalalle suunnatun
nettonollastandardin mukaisesti. Arvioinnin
tarkoituksena on varmistaa, että mahdolliset
nettonollatavoitteet ovat realistiset, ilmastotieteeseen
pohjautuvat ja konkreettisiin toimenpiteisiin nojaavat.
Sampo-konserni vahvistaa nettonollaan liittyvät
suunnitelmansa ennen nykyisten lyhyen aikavälin
tavoitteidensa uusimista vuonna 2029.
Hiilestä irtautumisen keinot
Saavuttaakseen ilmastotavoitteensa Sampo-konserni on
tunnistanut olennaiset omaan toimintaan,
sijoitustoimintaan ja alihankkijoihin liittyvät hiilestä
irtautumisen keinot, sekä niihin liittyvät toimet, joita
toteutetaan tulevina vuosina. Tärkeimmät hiilestä
irtautumisen keinot oman toiminnan ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi ovat uusiutuvaan energiaan siirtyminen,
toimistojen energiankulutuksen vähentäminen ja
autokannan sähköistäminen. Sijoitusten osalta
pääkeinot hiilestä irtautumiseen ovat esimerkiksi
säännöllinen seuranta seulonnan avulla, vuorovaikutus
sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa (esim. suora
vuoropuhelu, sijoittajatapahtumat, yhtiökokoukset), 
lämpötilapisteytyksen ja ilmastotavoitteita asettaneiden
yhtiöiden osuuden seuranta, konsernin kivihiilestä
irtautumissuunnitelman kehittäminen ja sijoitussalkun
normaali vaihtuvuus. Tärkein keino vapaaehtoisen
alihankkijoille asetetun ilmastotavoitteen
saavuttamiseksi on alihankkijoiden kanssa tehtävä
yhteistyö. Siirtymäsuunnitelman perustana toimivien
tieteeseen pohjautuvien ilmastotavoitteiden ja niihin
liittyvien hiilestä irtautumisen keinojen lisäksi Sampo-
konserni on tunnistanut vakuutus- ja
korvauskäsittelytoiminnot aiheiksi, joita tulee arvioida
edelleen osana siirtymäsuunnitelman päivitystä tulevina
vuosina. Hiilestä irtautumisen keinot ja niihin liittyvät
toimenpiteet on esitelty tarkemmin E1-3 –
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit -otsikon alla (s. 81).
Investoinnit ja rahoitus
Sampo-konserni on sitoutunut kohdentamaan riittävät
resurssit siirtymäsuunnitelmansa kehittämiseen ja
toteuttamiseen. Konserni arvioi vuonna 2025
siirtymäsuunnitelman toteuttamiseen liittyvät keskeiset
kustannukset. Sampo-konserni toimii rahoitusalalla,
joten sen ilmastosiirtymä ei tarvitse suuria teollisia
investointeja. Tarvittava rahoitus liittyy pääasiassa
uusiutuvan energian sopimuksiin ja sertifikaatteihin,
toimistojen energiatehokkuustoimenpiteisiin sekä
meneillään olevaan toimistojen ja autokannan siirtymään
pois fossiilisista energianlähteistä. Näin ollen
tämänhetkisen arvion perusteella Sampo-konsernin
siirtymäsuunnitelman toteuttamisen ei odoteta
edellyttävän erityisten investointien tai rahoituksen
allokointia tavanomaisten liiketoiminnan kehittämiseen
liittyvien kustannusten lisäksi.
Sampo-konsernin vakuutus- ja sijoitustoiminta kuuluvat
EU-taksonomian piiriin. Konsernin taksonomiatiedot,
mukaan lukien kuvaus tulevaisuuden suunnitelmista, on
esitetty EU-taksonomia -osiossa (s. 72).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
81
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja
siihen sopeutumista koskeva politiikka on Sampo-
konsernin toimintaperiaatteet, jotka käydään läpi
vuosittain ja jotka Sammon hallitus hyväksyy.
Toimintaperiaatteiden mukaan konserni noudattaa
voimassaolevaa ilmastolainsäädäntöä, on sitoutunut
torjumaan ilmastonmuutosta ja tukee Pariisin
ilmastosopimusta. Politiikkaa tukevat myös Sampo-
konsernin SBTi-sitoumus ja osallistuminen erilaisiin
aloitteisiin (esim. YK:n Global Compact).
Toimintaperiaatteet kattavat kaiken Sampo-konsernin
oman toiminnan. Konserni odottaa myös
alihankkijoidensa ja muiden liikekumppaneidensa
noudattavan toimintaperiaatteiden ohjeistuksia omassa
toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi
konsernilla on täydentäviä politiikkoja, ohjeita sekä
prosesseja, joilla ohjataan ilmastonmuutoksen
hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvää työtä
tarkemmalla tasolla. Näitä ovat esimerkiksi vastuullisuus-
politiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet, vastuullisen
sijoittamisen politiikat ja vakuutusperiaatteet.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet ja muut politiikat
käsittelevät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen
sopeutumista, energiatehokkuutta sekä uusiutuvan
energian käyttöä. Nämä näkökohdat on sisällytetty
Sampo-konsernin omaan toimintaan, sijoitus- ja
vakuutustoimintaan, toimitusketjun hallintaan, korvaus-
käsittelyyn ja vahingontorjuntapalveluihin. Konserni
pyrkii omalla toiminnallaan ja yhteistyössä arvoketjunsa
kanssa vähentämään resurssien kulutusta, lisäämään
uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä suosimaan
uusiutuvan energian käyttöä. Konserni kannustaa
asiakkaitaan, sijoituskohteena olevia yhtiöitä,
alihankkijoitaan ja muita liikekumppaneitaan
noudattamaan vastaavia ympäristö- ja ilmasto-
sitoumuksia sekä keskustelee ja tekee yhteistyötä
sidosryhmiensä kanssa ympäristö- ja ilmastoasioissa.
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-
periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
Ilmastonmuutoksen hillintä
Sampo-konserni on arvioinut, että sillä on kielteinen
vaikutus ilmastonmuutokseen sen oman toiminnan ja
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Konsernilla
on kuitenkin päästövähennystavoitteet ja suunniteltuja
toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
ja kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.
Oma toiminta
Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvan
ilmastotavoitteen vähentää Scope 1 ja 2 -päästöjään
yhteensä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä
vuoden 2022 lähtötasoon verrattuna. Tämä tarkoittaa
2 847 tCO₂-ekv. suuruista päästöjen vähentämistä.
Tavoite on SBTi:n metodologian mukaisesti
yhteistavoite, eikä Scope 1 ja 2 -päästöille ole asetettu
erillisiä tavoitetasoja.
Sampo-konserni on tunnistanut uusiutuvaan energiaan
siirtymisen, energian käytön vähentämisen toimistoissa
ja autokannan sähköistämisen merkittävimmiksi hiilestä
irtautumisen keinoiksi tavoitteen saavuttamiseksi.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat uusiutuvan sähkön hankinta,
siirtyminen biokaasuun ja kaukolämpöön, vaihtaminen
LED-valaistukseen, toimistotilojen käytön optimointi
sekä ajoneuvokannan vaihtaminen sähkö- ja
hybridiautoihin. Sampo-konserni on arvioinut, että
uusiutuvan energian käyttöönotto toimistoissa tuottaa
noin 68–80 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä.
Toimistojen energiankulutuksen vähentämisen ja
autokannan sähköistämisen arvioidaan tuottavan
vastaavasti noin 13–22 prosenttia ja 7–11 prosenttia
tarvittavista päästövähennyksistä. Odotetut määrälliset
vaikutukset Sampo-konsernin oman toiminnan (Scope 1
ja 2) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen
saavuttamiseksi on arvioitu mallinnettujen
toimenpiteiden perusteella vuoteen 2030 asti. Arviointi
perustuu kunkin tunnistetun päästövähennystoimen
vähennyspotentiaaliin ja oletettuun käyttöönotto-
asteeseen kaikissa päästölähteissä.
Sampo-konserni keskittyi vuonna 2025 ilmaston-
muutoksen hillitsemistoimissaan tunnistettuihin hiilestä
irtautumisen keinoihin. Useat toimipisteet Pohjoismaissa
siirtyivät vuoden aikana käyttämään uusiutuvaa sähköä,
ja yksi toimipiste siirtyi maakaasusta kaukolämpöön.
Lisäksi yhteen toimipisteeseen asennettiin aurinko-
paneelit. Autokanta sähköistyy vuokrasopimusten
uusimisen yhteydessä, ja vuoden 2025 lopussa Sampo-
konsernin autokannasta 87,9 prosenttia oli sähkö- ja
hybridiautoja. Tehtyjä toimenpiteitä toimistojen
energiankäytön vähentämiseksi olivat muun muassa
sisälämpötilan laskeminen, ikkunoiden uusiminen, LED-
valaistukseen siirtyminen sekä älyvalaistuksen ja
tunnistimilla toimivien hanojen asentaminen. Sampo-
konserni jatkaa vuonna 2026 kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistoimia ja -aloitteita sekä seuraa edistymistään
Scope 1 ja 2 -tavoitteiden saavuttamisessa.
Sijoitukset
Saavuttaakseen sijoituksia koskevat tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteensa (s. 85) Sampo-konserni
on ottanut käyttöön strategian, joka perustuu
strategiseen varojen allokointiin ja proaktiiviseen
vuorovaikutukseen sijoituskohteena olevien yhtiöiden
kanssa. Tämä tarkoittaa, että konserni asettaa etusijalle
sijoitukset yhtiöihin ja omaisuuseriin, jotka tarjoavat
vahvaa taloudellista tuottoa ja ovat linjassa Sampo-
konsernin ilmastotavoitteiden kanssa. Sijoituksiin
liittyviä hiilestä irtautumisen keinoja ovat säännöllinen
seuranta seulonnan avulla, vuoropuhelu sijoituskohteena
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
82
olevien yhtiöiden kanssa, ilmastotavoitteita
asettaneiden kohdeyhtiöiden osuuden seuranta,
konsernin kivihiilestä irtautumissuunnitelman
kehittäminen sekä sijoitussalkun normaali vaihtuvuus.
Vuonna 2025 Sampo-konserni alkoi seurata sijoitus-
kohteidensa lämpötilapisteitä (temperature scores) sekä
sitä, kuinka suuri osuus sijoituskohteena olevista
yhtiöistä on asettanut SBTi:n hyväksymät tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet. Näiden mittarien avulla
Sampo-konserni voi seurata sijoituskohteidensa
edistymistä päästövähennystavoitteiden asettamisessa,
mikä tukee konsernin omia sijoituksille asetettuja
ilmastotavoitteita. Sampo-konserni raportoi
prosenttiosuuden vuosittain osana kestävyysselvitystä.
Sampo-konserni kehitti vuoden aikana myös vaikuttamis-
toimiaan kattamaan suoran ja ennakoivan vuoropuhelun
sellaisten sijoituskohteena olevien yhtiöiden kanssa, joilla
ei ole SBTi:n mukaisia tavoitteita tai muita vastaavia
uskottavia siirtymäsuunnitelmia tai ilmastotavoitteita.
Sijoituskohteena olevat yhtiöt, joiden kanssa Sampo-
konserni aikoo käydä vuoropuhelua, valittiin niiden
merkittävyyden perusteella sijoitussalkussa. Lisäksi
valittujen yhtiöiden kohdalla nähdään mahdollisuuksia
edistää merkittävää muutosta vaikuttamisen avulla. Tämä
suora vaikuttamisprosessi käynnistetään vuonna 2026.
Tietoa yhteisvaikuttamisesta on esitetty tässä
Kestävyysselvityksessä S2-4 –Arvoketjun työntekijöihin
kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus -otsikon alla (s. 111).
Sampo-konserni otti vuonna 2025 käyttöön
konsernitason politiikan, joka täydentää ja ohjaa kunkin
tytäryhtiön olemassa olevia vastuullisen sijoittamisen
politiikkoja. Politiikka määrittelee vastuullisen
sijoittamisen periaatteet, joita sovelletaan Sampo Oyj:n
ja sen sijoitusvarallisuutta omistavien tytäryhtiöiden
sijoitustoiminnassa. Lisäksi Ifin vastuullisen sijoittamisen
politiikka päivitettiin huomioimaan muutokset sen
sijoitussalkussa Topdanmarkin integraation jälkeen.
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2025 suorien sijoitusten
sektori- ja normipohjaista seulontaa tunnistaakseen ja
tehdäkseen päätöksiä liittyen tietyillä toimialoilla
toimiviin yhtiöihin, sekä arvioidakseen sijoituskohteiden
kansainvälisten ympäristönsuojelunormien
noudattamista. Lisäksi varmistaakseen sijoitusten
laadukkaan seurannan vastuullisuusnäkökulmasta myös
jatkossa, Sampo-konserni kävi läpi yhtiön ESG-datan
tarjoajia vuoden aikana.
Osuus sijoituskohteena olevista yhtiöistä,
joilla on tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2025
Osuus sijoituskohteena olevista yhtiöistä,
joilla on tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet
25,5 %
Laskettu rahoitusvarojen markkina-arvon (EUR) perusteella
(pois lukien Hastingsin asiakkaille myöntämät lainat), ja sisältää
siten myös sijoituksia, jotka eivät kuulu konsernin tieteeseen
pohjautuvien ilmastotavoitteiden piiriin, kuten valtiolainat ja
vaihtoehtoiset sijoitukset.
Alihankkijat
Jotta tytäryhtiötasolla asetettu vapaaehtoinen
alihankkijoihin liittyvä tavoite (s. 85) saavutettaisiin,
keskeinen hiilestä irtautumisen keino on alihankkijoiden
kanssa tehtävä yhteistyö, ja alihankkijoiden
kannustaminen asettamaan tieteeseen pohjautuvat
ilmastotavoitteet. Alihankkijoiden kanssa käytävä
vuoropuhelu tarjoaa keinon vaikuttaa toimitusketjun
päästövähennystoimiin silloin, kun tarkkaa päästötietoa
on vaikea seurata tai sitä ei ole saatavilla. Konsernin
tytäryhtiötason tavoite koskee kaikkia Ifin alihankkijoita.
Vuoropuhelu keskittyy erityisesti korvauskäsittelyyn
liittyviin alihankkijoihin, sillä ne muodostavat
merkittävän osan alihankinnan kuluista ja päästöistä.
If jatkoi vuonna 2025 seurantaansa siitä, kuinka moni
sen ajoneuvo- ja kiinteistökorvauskäsittelyssä toimivista
alihankkijoista on asettanut tieteeseen pohjautuvat tai
vastaavat ilmastotavoitteet, voidakseen tukea ja
kannustaa muita alihankkijoita tavoitteiden
asettamisessa tulevaisuudessa. If myös kehitti
yhteistyöohjelman luodakseen yhtenäisen, koko
organisaation laajuisen lähestymistavan alihankkijoiden
kanssa käytävälle vuoropuhelulle. Vuonna 2026 If
suunnittelee käynnistävänsä pilottivaiheen valittujen
alihankkijoiden kanssa ja kehittääkseen vuoropuhelua
ennen laajempaa käyttöönottoa. Pilotti keskittyy
arviointikehysten luomiseen, yhteistyöhön
hankintatiimien kanssa alihankkijasuhteiden
arvioimiseksi sekä avoimen vuoropuhelun aloittamiseen
alihankkijoiden kanssa mahdollisista tukitoimista.
Vakuutustoiminta
Sampo-konserni tunnistaa vakuutustoimintansa kautta
aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset.
Konserni toteutti vuonna 2025 projektin, jossa laskettiin
yhdessä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa vakuutus-
toimintaan liittyvät päästöt Partnership for Carbon
Accounting Financials (PCAF) -hankkeen kehittämän
standardin mukaisesti. Projektin avulla saatiin
ymmärrystä laskentaprosessista, datan saatavuudesta ja
päästöjen mittakaavasta. PCAF:n mukaisissa laskelmissa
huomioidaan moottoriajoneuvovakuutukset ja yritys-
vakuutukset. Sampo-konsernin vakuutustoimintaan
liittyvät päästöt (Scope 1 ja 2) olivat moottoriajoneuvo-
vakuutusten osalta 723,262 tCO₂-ekv. ja yritys-
vakuutusten osalta 436,660 tCO₂-ekv. perustuen
31.12.2024 voimassa olleisiin vakuutussopimuksiin.
Vakuutustoimintaan liittyvien päästöjen mittaaminen
(lasketaan erikseen rahoitetuista päästöistä Scope 3
kategoriassa 15) on tärkeä ensimmäinen askel konsernin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
83
vakuutustoiminnan hiili-intensiivisten alueiden
tunnistamisessa ja päästövähennystoimien
ohjaamisessa. Jatkossa Sampo-konserni aikoo kehittää
laskentaprosessia ja datan laatua tavoitteenaan
raportoida vakuutustoimintaan liittyvistä päästöistä
vuosittain. Konserni pyrkii myös yhdenmukaistamaan
vakuutustoimintaan liittyvistä päästöistä raportoinnin
PCAF:n ohjeistuksen kanssa. Tulevina vuosina Sampo-
konserni arvioi mahdollisuutta määrittää mittareita ja
asettaa tavoitteita hyödyntäen rahoitusalan
käytettävissä olevia menetelmiä ja standardeja.
Korvauskäsittely
Sampo-konserni voi edistää ilmastonmuutoksen hillintää
korvauskäsittelytoiminnassaan panostamalla energia- ja
resurssitehokkuuteen sekä uusiutuvan energian
käyttöön. Tätä toteutetaan muun muassa asettamalla
ajoneuvo- ja kiinteistökorjauskumppaneille
toimialakohtaisia ympäristövaatimuksia, jotka kattavat
kuljetukset sekä materiaalien ja energian käytön.
Vuonna 2025 Sampo-konserni jatkoi asiakkaiden
tukemista Vastuullinen rakennus -turvan avulla. Tämä
Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa saatavilla oleva turva
tarjoaa konsernin yritysasiakkaille konkreettisia neuvoja,
ohjeistusta ja taloudellista tukea kestäviin
toimenpiteisiin, kuten aurinkopaneelien käyttöön ja
energiatehokkuustoimiin, suurvahinkojen jälkeisessä
jälleenrakennuksessa. Turvan toimenpiteet perustuvat
BREEAM-sertifiointijärjestelmiin.
Sampo-konserni tunnistaa myös korvauskäsittelyyn
liittyvät kasvihuonekaasupäästöt, ja siksi konserni on
laskenut ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen päästöt
Pohjoismaissa. Laskelmat tehtiin vuonna 2022, käyttäen
vuoden 2021 tietoja, ja ajoneuvo- ja kiinteistövahinko-
korjausten arvioidut päästöt olivat tuolloin yhteensä 88
618 tCO₂-ekv. Sampo-konserni aloitti vuonna 2025
projektin päivittääkseen laskelmia vastaamaan
korvauskäsittelyssä tapahtuneita muutoksia, kuten
kustannusinflaatiota, vastuullisuuskäytäntöjen
parannuksia, konsernirakenteen muutoksia ja korvaus-
vaatimustyyppien vaihteluita. Projekti valmistuu vuonna
2026. Jatkossa konserni arvioi mahdollisuutta sisällyttää
korvauskäsittelyn päästöt kasvihuonekaasulaskentaansa
(kategoria 11 Myytyjen tuotteiden käyttö), kun
raportointi ja datan laatu kehittyvät.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia seurauksia
yhteiskunnalle, ellei riittäviä sopeutumistoimia toteuteta.
Sampo-konserni toteuttaa ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen liittyviä toimia erityisesti
vakuutusprosesseissaan ja vahingontorjunnan kautta.
Vakuutustoiminta
Sampo-konserni kehittää jatkuvasti äärimmäisiin sääolo-
suhteisiin ja ilmastoon liittyvien fyysisten riskien
vakuuttamista ja hinnoittelua. Hinnoittelu perustuu
tyypillisesti vahinkohistoriaan ja vakuutusportfolion
tulokseen, ja vahinkotrendit vaikuttavat automaattisesti
hintaan. Vuoden mittaiset tulevaisuusskenaariot, mukaan
lukien luonnonkatastrofiskenaariot, ovat myös osa
vuosittaista pääoman allokointiprosessia, joka puolestaan
vaikuttaa kaikkien tuotteiden hinnoitteluun. Jälleen-
vakuutusta käytetään luonnonkatastrofeihin liittyvän
kokonaisriskin hallintaan. Vuonna 2025 Sampo-konserni
kehitti edelleen ilmastoriskien hinnoittelua Pohjoismaissa
tutkimalla uusia tietolähteitä, jotka heijastavat olemassa
olevia ja tulevia ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.
Vahingontorjunta
Sampo-konserni toimii aktiivisesti vahingontorjunnassa,
johon kuuluu myös ilmastoon liittyvien tapahtumien
aiheuttamien vahinkojen hillintä. Konsernin tarjoama
palvelu riippuu asiakastyypistä, vakuutussopimuksesta ja
toimintamaasta. Sampo-konserni jatkoi suurille yritys-
asiakkaille suunnattujen riskienhallintapalvelujen
tarjoamista vuonna 2025. Osana palvelua riski-
asiantuntijat tekevät paikan päällä riskiarviointeja ja
tunnistavat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vahinkojen
välttämiseksi sekä toiminnan vakauden turvaamiseksi.
Asiakkaille tarjotaan neuvoa ilmastoriskeihin, kuten
rannikkotulviin, tornadoihin, raekuuroihin ja maasto-
paloihin liittyen. Sampo-konserni tarjosi vuoden aikana
yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa kodin kunto-
kartoituksia Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa henkilö-
asiakkaille, jotka omistavat talonsa ja joilla on laaja
vakuutusturva. Kuntokartoituksissa asiakkaille annetaan
neuvoja kunnossapidosta ja vahinkojen ennalta-
ehkäisystä, mukaan lukien ilmastoon liittyvät vahingot.
Norjassa ja Suomessa Sampo-konserni jatkoi rakennus-
tarkastusten tarjoamista pk-yritysasiakkaille. Konserni
tarjosi vuonna 2025 myös Isossa-Britanniassa
asiakkailleen ohjeistusta vahingontorjunnassa. Tähän
kuuluivat esimerkiksi muistutukset autojen talvi-
tarkastuksista ja suositukset siitä, miten kotona esiintyviä
ongelmia, kuten putkistojen jäätymistä, voidaan torjua.
Sampo-konserni osallistuu erilaisiin tutkimushankkeisiin
yhdessä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden
kanssa. Tämän tavoitteena on ymmärtää paremmin
riskejä ja tukea asiakkaita riskienhallinnassa sekä edistää
kestävämpää yhteiskuntaa. If esimerkiksi julkaisee joka
toinen vuosi äärimmäisiä sääilmiöitä koskevan raportin
Norjassa, viimeksi syksyllä 2025. Raportit laaditaan
yhdessä CICERO Center for Climate Researchin ja
Ruotsin ympäristöinstituutin IVL:n kanssa ja niissä
analysoidaan Norjan kuntien ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen liittyvää työtä. If julkaisi ensimmäistä
kertaa vastaavan raportin Suomessa vuonna 2025
yhdessä Suomen ympäristökeskus Syken ja IVL:n
kanssa. Raporteissa on tunnistettu myös haasteita, joita
kunnat kohtaavat, ja nostettu esiin hyviä esimerkkejä.
Vuoden aikana If osallistui myös tutkimushankkeeseen,
joka liittyi vesihuoltoon Gavleånissa, Ruotsissa, IVL:n ja
useiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen
tavoitteena oli lisätä yhteistyötä eri julkisten ja
yksityisten toimijoiden välillä rankkasateiden
aiheuttamien tulvien ehkäisemiseksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
84
Mittarit ja tavoitteet
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Sampo-konsernin ilmastotavoitteet on asetettu Pariisin
ilmastosopimusta tukevan SBTi:n metodologian
mukaisesti. Lähestymistapa on linjassa konsernin
toimintaperiaatteissa mainittujen tavoitteiden kanssa.
Sampo-konsernin omaa toimintaa (Scope 1 ja 2
-päästöjä) koskeva tavoite noudattaa absoluuttisen
vähentämisen menetelmää. Tavoitteisiin kuuluvat kaikki
Sampo-konsernin yhtiöt. Tavoitteeseen sisältyvien
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen laskemisessa
käytettiin markkinaperusteista lähestymistapaa.
Listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien
joukkovelkakirjalainojen, rahastojen, ETF:ien ja
yrityslainojen tavoitteet on asetettu lämpötilaluokitus-
menetelmällä ja liikekiinteistösalkun tavoite toimiala-
kohtaisella hiilestä irtautumisen menetelmällä (sectoral
decarbonisation approach, SDA). Sampo-konsernin
tavoitteet sijoituksille kattoivat 57,9 prosenttia
konsernin taseen sijoitus- ja lainaomaisuudesta vuonna
2022. Pakollisten omaisuusluokkien osuus sijoitus- ja
lainaomaisuudesta oli 57,9 prosenttia, vapaaehtoisten
omaisuusluokkien 5,6 prosenttia ja SBTi:n
metodologiaan kuulumattomien omaisuusluokkien
(esim. valtioiden joukkovelkakirjalainat, arvopaperistetut
korkosijoitukset, rahamarkkinatuotteet, johdannaiset ja
käteisvarat) 36,5 prosenttia.
Edellä mainittu SDA, jota Sampo-konserni käytti
kiinteistösalkkunsa tieteeseen pohjautuvan ilmasto-
tavoitteen asettamisessa, on menetelmä fyysisten
intensiteettitavoitteiden asettamiseen ja perustuu
päästöintensiteetin konvergenssiin. Kiinteistösijoitukset
edustavat hyvin pientä osaa Sampo-konsernin sijoitus-
salkusta, sillä niiden markkina-arvo on alle 0,5 prosenttia
rahoitusvarojen kokonaismäärästä. SBTi:n menetelmän
mukaisesti kyseessä on intensiteettitavoite, eikä siihen
sisälly erillisiä tavoitetasoja absoluuttisille päästöille.
Sampo-konserni kävi vuoropuhelua useiden
sidosryhmien kanssa sitoutuessaan SBTi-aloitteeseen ja
asettaessaan ilmastotavoitteet. Näitä olivat esimerkiksi
sijoittajat, suuret yritysasiakkaat sekä yhtiön johto ja
hallitukset. Konsernin edistymistä tavoitteissa seurataan
säännöllisesti sisäisesti ja siitä raportoidaan ulkoisesti
vuosittain osana kestävyysselvitystä.
Konsernitason tavoitteissa ei tapahtunut muutoksia
raportointivuoden aikana. Topdanmarkin vuonna 2024
raportoitu alihankkijoita koskeva yhtiökohtainen tavoite
lakkautettiin Ifin kanssa tapahtuneen yhdistymisen
vuoksi. Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt vuosilta
2022–2024 laskettiin uudelleen Ifin ja Topdanmarkin
yhdistymisen takia. Tavoitteena oli varmistaa, että
konsernin laskelmissa käytetään yhteistä menetelmää ja
yhdenmukaisia oletuksia, ja että ne tarjoavat vankan
pohjan hiilestä irtautumisen suunnitelmalle.
Uudelleenlaskennan seurauksena Scope 1 -päästöt
nousivat vuoden 2022 osalta 679 tCO₂-ekv. ja vuoden
2024 osalta 530 tCO₂-ekv.. Muutoksen taustalla oli
laskennan oletuksissa käytettyjen ajokilometrien korotus.
Markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt nousivat vuoden
2022 osalta 115 tCO₂-ekv. ja vuoden 2024 osalta 88
tCO₂-ekv. uusien kulutustietojen saatavuuden ja
päästökertoimien oikaisujen vuoksi. Sijaintiperusteiset
Scope 2 -päästöt nousivat vuoden 2022 osalta 374
tCO₂-ekv. ja vuoden 2024 osalta 710 tCO₂-ekv.
Muutokset vaikuttivat myös Scope 3 kategoriaan 3
(Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat), jossa
päästöt nousivat vuoden 2022 osalta 329 tCO₂-ekv. ja
vuoden 2024 osalta 317 tCO₂-ekv.. Lisäksi vuoden 2024
Scope 3 kategorian 1 (Ostetut palvelut ja tuotteet)
päästöjä oikaistiin datan laadun parannuttua.
Biogeenisten päästöjen raportointia päivitettiin
koskemaan ainoastaan Scope 1 ja 2 -päästöjä, koska
Scope 3 -päästöt eivät ole merkittäviä. Vuonna 2024
raportoidut Scope 3 -biogeeniset päästöt on poistettu
raportoinnin yhtenäistämiseksi. 
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
85
Tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet
Sampo-konserni
Kattavuus
Tavoite
31.12.2025
Oma toiminta
(Scope 1 ja 2)
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään Scope 1 ja 2 -päästöjään 42 prosenttia vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2030 mennessä.
-55,8 %
Sijoitukset*
(Scope 3, kategoria 15)
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen,
pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1 ja 2 -päästöjä
lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,78
asteesta 2,09 asteeseen vuoteen 2029 mennessä.
2,00
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään listattujen osakkeiden, yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen, rahastojen,
pörssinoteerattujen rahastojen (ETF) ja yrityslainojen sijoitetun arvon mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä
lämpötilapisteytysmetodologian (temperature rating) mukaan siten, että salkun lämpötilapisteytys laskee vuoden 2022 2,91
asteesta 2,29 asteeseen vuoteen 2029 mennessä.
2,35
• Sampo-konserni sitoutuu vähentämään suorien kiinteistösijoitusten sekä yrityslainasalkun kiinteistösijoitusten päästöjä 57,7
prosenttia per neliömetri vuoden 2022 lähtötasosta vuoteen 2029 mennessä.
-42,3 %
Alihankkijat**
(Scope 3, kategoria 1–14)
• Vuoteen 2028 mennessä 30 prosenttia Ifin hankkimien tavaroiden ja palvelujen kokonaisostosta koostuu alihankkijoista, jotka ovat
asettaneet tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet.
23,8 %
* CDP-WWF:n lämpötilapisteytysmetodologiatyökalu, jota SBTi suosittelee, on tuottanut menetelmän määrittämän vaihteluvälin ulkopuolisia lämpötilapisteitä (arvoina alle 1,5 °C ja yli 3,2 °C).
Johdonmukaisuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi Sampo-konserni seuraa kahta tavoitekokonaisuutta: yhtä työkalun mukauttamattomiin laskelmiin perustuvaa (SBTi:n hyväksymää ja yllä olevassa
taulukossa esitettyä) sekä toista, jossa on sovellettu 1,5 °C:n vähimmäisrajaa. Alla on esitetty mukautetut tavoitteet ja niihin liittyvä edistyminen:
Scope 1 ja 2: Sijoitetun arvon mukainen lämpötilapisteytys laski vuoden 2022 tasosta, 2,85 °C:sta, tasolle 2,26°C vuonna 2025, mikä osoittaa edistystä kohti vuoden 2029 tavoitetta, 2,12 °C.
Scope 1, 2 ja 3: Sijoitetun arvon mukainen lämpötilapisteytys laski vuoden 2022 tasosta, 2,94 °C:sta, tasolle 2,48°C vuonna 2025, mikä osoittaa edistystä kohti vuoden 2029 tavoitetta, 2,30 °C.
** Sampo-konserni on asettanut tieteeseen pohjautuvat tavoitteet omalle toiminalleen (Scope 1 ja 2) ja sijoitustoiminnalleen (Scope 3, kategoria 15) SBTi:n finanssialaa koskevien sektorikohtaisten ohjeiden
mukaisesti. Lisäksi Sampo-konsernilla on Ifin kautta vapaaehtoinen ilmastotavoite alihankkijoilleen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
86
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Sampo-konserni
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
2022
(Perusvuosi)
2024
2025
%
2025/2024
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 876
1 412
1 569
11,1 %
-42 %*
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1
-kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
-
-
-
-
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
2 856
2 597
1 953
-24,8 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
4 903
3 657
1 424
-61,1 %
-42 %*
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat Scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
353 383
326 634
422 945
29,5 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut
2 017
14 435
12 607
-12,7 %
2 Tuotantohyödykkeet
111
2 843
5 630
98,0 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1
tai Scope 2 -päästöihin)
1 884
1 560
1 172
-24,9 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
-
456
847
85,6 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte
273
260
246
-5,4 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
5 592
6 318
7 178
13,6 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
5 141
6 860
6 849
-0,2 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
-
-
-
-
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
-
-
-
-
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
-
-
-
-
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
-
-
-
-
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
-
-
-
-
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
-
41
-
-100,0 %
14 Franchising
-
-
-
-
15 Investoinnit
338 364
293 860
388 417
32,2 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
358 115
330 643
426 468
29,0 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
360 162
331 704
425 939
28,4 %
Vuosien 2022 ja 2024 luvut laskettiin uudelleen laskentamenetelmien yhdenmukaistamiseksi Ifin ja Topdanmarkin integraation takia. 
15 Investoinnit -kategoria koskee Sampo-konsernin rahoittamia Scope 1 ja 2 -päästöjä. Laskelmat sisältävät suorat osake- ja korkosijoitukset sekä rahastosijoitukset. Kattavuus oli 83,6 prosenttia Sampo-
konsernin rahoitusvaroista (ml. osakkuusyhtiöt). Sampo-konsernin rahoitetut Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat 6 014 897 tCO2-ekv. vuonna 2025.
* Sampo-konserni on asettanut yhdistetyn lyhyen aikavälin tavoitteen Scope 1 ja Scope 2 -päästöille (markkinaperusteiset). Päästövähennystavoitteet ja -tulokset on esitetty yksityiskohtaisesti Tieteeseen
pohjautuvat ilmastotavoitteet -taulukossa (s. 85).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
87
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti
(kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon)
Sampo-konserni
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti
2025
2024
% 2025/2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./milj. e)
42
35
18,7%
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./milj. e)
41
35
18,1%
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetin nimittäjänä käytetään vakuutusmaksutuottoa
(Sampo-konsernin tilinpäätöstiedot, Konsernin laaja tuloslaskelma (s. 139) ja
Liitetieto 1 Vakuutuspalvelutulos (s. 165)).
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Scope 1 (tCO2-ekv.)
158
170
Scope 2, markkinaperusteiset (tCO2-ekv.)
4 217
2 768
Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä
4 376
2 938
Biogeeniset päästöt syntyvät biomassan suorasta polttamisesta tai biohajoamisesta. Sampo-
konsernin raportoinnissa nämä päästöt ovat mukana Scope 1 ja 2 -päästöissä niissä tapauksissa,
joissa poltetussa polttoaineessa oletetaan olevan osa biomassaa. Biogeeniset päästöt eivät sisälly
sivulla 86 raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin.
Sopimusvälineiden kattama osuus Scope 2
-energiankulutuksesta
Sampo-konserni
Mittari
2025
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan
yhdessä
50,6%
Sopimusvälineet, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan
erikseen
9,1%
Sopimusvälineisiin perustuvan energian osuus energian
kokonaiskulutuksesta
59,7%
Sopimusvälineitä, joissa energia ja sen ympäristöominaisuudet toimitetaan yhdessä, ovat
esimerkiksi alkuperätakuin varmennettu vihreä sähkö sekä lämmitykseen ja jäähdytykseen hankittu
energia, johon on liitetty alkuperätakuu energian tuotannosta. Sopimusvälineet, joissa energia ja sen
ympäristöominaisuudet toimitetaan erikseen liittyvät yrityksen hankkimiin erillisiin kaupankäynnin
kohteena oleviin sopimusvälineisiin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
88
Päästökertoimet ja tietoa laskennasta
Sampo-konserni
Toiminta
Tietoa laskennasta
Päästökertoimen lähde
Kiinteät polttolähteet
Kiinteisiin polttolähteisiin sisältyy maakaasun, biokaasun, kaasuöljyn ja dieselin polttoon
soveltuvissa toimipaikoissa.
DESNZ, 2025
Liikkuvat polttolähteet
Liikkuvien polttolähteiden päästöt lasketaan polttoainelitrojen tai ajettujen kilometrien
perusteella riippuen tiedon saatavuudesta. Jos tietoja ei ole saatavilla, tiedot
ekstrapoloidaan ajoneuvojen lukumäärän, mallin ja vuotuisten ajokilometrien
perusteella. Arvioitu polttoaineenkulutus ajoneuvoa kohden perustuu kansallisiin
tilastoihin.
DESNZ, 2025; MITECO, 2024; Swedish Energy Agency 2019, 2024 ja EPA
2023 South Polen menetelmiin perustuen
Kylmäaineet
Laskenta perustuu kylmäaineiden kulutukseen soveltuvissa toimipaikoissa.
DESNZ 2025
Sähkö
Laskenta perustuu ostettuun sähköön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus perustuu
henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen.
DESNZ, 2025; Suomen energia, 2024; Grexel Systems, 2024; IEA, 2024; 
NVE, 2024; South Polen menetelmiin perustuvat päästökertoimet
Kaukolämpö
Laskenta perustuu ostettuun kaukolämpöön (MWh). Pienempien toimistojen kulutus
perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen.
Euroheat & Power, 2023; kansalliset tilastot; toimittajakohtaiset
päästökertoimet
Kaukokylmä
Laskenta perustuu ostettuun kaukokylmään (MWh). Pienempien toimistojen kulutus
perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskikulutukseen.
South Polen menetelmien mukainen toimittajien keskiarvoon perustuva
päästökerroin, 2023; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Ostetut tavarat ja
palvelut
Ostetut tavarat ja palvelut sisältää veden (m³), paperin (tonnia) ja pilvipalvelut
(käyttäjämäärät), sekä tiedon saatavuudesta riippuen myös ruokapalvelut. Hastings
raportoi ostamiensa tuotteiden ja palvelujen kustannukset.
CEDA, 2025; Cloud Carbon Footprint, 2021; DESNZ, 2023, 2024, 2025;
ecoinvent v.3.3.8, 2021; IPCC, 2014; Amazon, 2021; Google, 2012, 2021;
Microsoft, 2021; Salesforce, 2021
Tuotantohyödykkeet
Tuotantohyödykkeet sisältää ostetut IT-laitteet (laitteiden lukumäärä ja malli) ja isot
remontit (kustannus).
CEDA, 2025; DESNZ, 2025; ecoinvent v. 3.11, 2024; toimittajakohtaiset
päästökertoimet
Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnat
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnot lasketaan toimittajakohtaisella
menetelmällä, keskiarvomenetelmällä ja hybridimenetelmällä.
DESNZ, 2025; IEA, 2024; kansalliset tilastot; South Polen menetelmiin
perustuvat päästökertoimet; toimittajakohtaiset päästökertoimet
Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu sisältää asiakkaille lähetetyt kirjeet.
Laskenta perustuu keskiarvoihin ja kustannuksiin.
CEDA, 2025; DESNZ, 2025
Toiminnassa muodostuva
jäte
Tietoja on saatavilla vain suurimmista toimistoista. Pienempien toimistojen jätemäärien
arvio perustuu henkilömäärän tai toimiston pinta-alan mukaan laskettuun keskiarvoon.
ADEME 2023; BC V8.9; DESNZ, 2025; ecoinvent v3.9.1
Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää lennot, juna-, lautta- ja linja-automatkat,
kilometrikorvaukset, vuokra-autot, taksimatkat ja hotelliyöt. Laskenta perustuu
aktiviteetti- ja kulutustietoihin. Hotellimajoituksen päästöt lasketaan maa- tai
kaupunkikohtaisilla päästökertoimilla.
CEDA, 2025; Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index, 2024; DESNZ,
2025; RDC lentodata, 2024
Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
Tiedot perustuvat vuosina 2024 ja 2025 suoritettuihin kyselyihin, joihin vastasi
työntekijöitä kaikista konserniyhtiöistä. Kysely lähetettiin joko kaikille työntekijöille tai
kohderyhmälle ja tulokset ekstrapoloitiin kaikkien työntekijöiden päästöjen
arvioimiseksi. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää myös etätyöt.
DESNZ 2025;  South Polen menetelmiin perustuva päästökerroin
Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
Vuokrasopimus loppui kesäkuussa 2024. Yhtiöllä ei ole muita vuokrattuja omaisuuseriä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
89
Laskentamenetelmät ja taustaoletukset
Oma toiminta
Sampo-konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa on
mukana liiketoiminta Pohjoismaissa, Baltian maissa,
Isossa-Britanniassa, Gibraltarilla ja Espanjassa. Vain
toimistot Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa ja
Yhdysvalloissa on rajattu pois, koska näistä pienistä, alle
10 työntekijän toimistoista aiheutuvat päästöt on
katsottu merkityksettömiksi. Laskennan suorittaa ulko-
puolinen palveluntarjoaja, South Pole, Sampo-konsernin
toimittamien tietojen perusteella. Tiedonkeruu, päästö-
kertoimet ja oletukset perustuvat GHG Protocol
-ohjeistukseen. Laskennassa on huomioitu olennaiset
kasvihuonekaasut, CO2, CH4, N2O, SF6, HFC, PFC ja NF3,
muunnettuna hiilidioksidiekvivalenteiksi. Oletuksissa ja
päästökertoimissa käytetään konservatiivista
lähestymistapaa. Jos tiedot ovat puutteellisia,
laskennassa käytetään yleistyksiä ja arvioita.
Sampo-konsernin hankkima uusiutuva energia perustuu
vihreään sähköön sekä alkuperätakuisiin (esim.
Guarantees of Origin). Sopimusvälinein katetun
energian osuus on laskettu jakamalla alkuperätakuilla
katettu energiankulutus (MWh) Scope 2
-kokonaiskulutuksella (MWh).
Sampo-konsernin Scope 3 -kategorioiden 1–14
päästöistä 43,1 prosenttia on laskettu ensisijaisilla
tiedoilla ja 56,9 prosenttia toissijaisilla tiedoilla.
Ensisijaisia tietoja ovat raportoidut käyttötiedot (esim.
polttoaineenkulutus), alihankkijakohtaiset tiedot (esim.
IT-laitteiden osalta valmistajan tuottama päästödata) ja
työntekijöiden työmatkakysely. Toissijaisia tietoja ovat
kustannuksiin (esim. palvelut) tai arviointeihin (esim.
toimistojen jätteet) perustuvat tiedot.
Scope 3 -kategoriat 8 Tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät, 9 Kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä, 10 Myytyjen tuotteiden jalostus, 12
Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa ja 13
Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät eivät
ole Sampo-konsernin kannalta merkityksellisiä, koska
vuokrattujen omaisuuserien (autot ja IT-laitteet)
energiankulutus on huomioitu Scope 1 ja 2
-laskennassa, liiketoimintaan ei kuulu maksutonta
kuljetusta ja jakelua, konserni ei myy aineellisia
hyödykkeitä eikä sillä ole tällä hetkellä vuokrattuja
omaisuuseriä. Tulevina vuosina Sampo-konserni aikoo
jatkaa Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin
kehittämistä etenkin kategorioiden 1 Ostetut tavarat ja
palvelut ja 14 Franchising osalta.
Sijoitukset
Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasu-
päästölaskenta noudattaa GHG Protocol -ohjeistuksen
sijoituksia koskevaa menetelmää. Sijoitusten päästöt
kohdistetaan Sampo-konsernille sen suhteellisen
omistusosuuden perusteella kussakin sijoituskohteessa.
Suhteellinen osuus lasketaan yritysarvoa (Enterprise
Value Including Cash, EVIC) käyttäen, joka ottaa
huomioon kunkin sijoituskohteena olevan yhtiön
kokonaisarvon. Sijoituskohteena olevien yhtiöiden
absoluuttiset kasvihuonekaasupäästöt kerätään
ulkopuolisen palveluntarjoajan, Bloomberg L.P.:n, avulla,
ja niiden ensisijainen lähde on yrityksen raportoidut
päästöt ja tämän jälkeen arvioidut päästöt. Sijoitusten
kasvihuonekaasupäästöjen laskenta kattaa Sampo-
konsernin rahoitusvarat ja sijoitukset osakkuusyrityksiin.
64,7 prosenttia palveluntarjoajan kattamien sijoitusten
päästöistä perustuu ensisijaisiin tietoihin eli
sijoituskohteiden raportoimiin päästöihin ja 35,3
prosenttia perustuu toissijaisiin tietoihin eli arvioihin.
Luotettavan tiedon ja laskentaperiaatteiden
puutteellisuudesta johtuen Sampo-konserni ei ole
kerännyt päästötietoja johdannaisista, valtiosijoituksista
ja asiakkaille myönnetyistä lainoista. Lisäksi ulkopuolisen
palveluntarjoajan päästötiedot eivät kata kaikkea
sijoitusomaisuutta (esim. joitakin listaamattomia
yhtiöitä). Sampo-konsernin sijoitusten kasvihuonekaasu-
päästölaskennan kattavuus on 83,6 prosenttia konsernin
rahoitusvarojen kokonaismäärästä. Suurin osa laskennan
ulkopuolelle jäävistä rahoitusvaroista on valtioihin ja
kuntiin liittyviä sijoituksia sekä johdannaisia. Sampo-
konserni paransi vuonna 2025 tietojen kattavuutta pää-
asiassa varmistamalla sijoitustensa ja ulkopuolisen
palveluntarjoajan tietojen paremman yhdenmukaisuuden.
Sampo-konserni ei ole käyttänyt omia arvioita
sijoitusten kasvihuonekaasupäästölaskennassa, sillä
ulkopuolisen palveluntarjoajan tietojen kattavuus on
ollut hyvä, ja arvioiden käyttäminen heikentäisi päästö-
tietojen laatua.
Rahoitettujen päästöjen kasvu johtuu tietojen
kattavuuden paranemisesta sekä pienestä joukosta
suuripäästöisiä sijoituskohteena olevia yhtiöitä, joiden
vaikutus rahoitettuihin päästöihin on merkittävä. Vaikka
nämä yhtiöt muodostavat vain hyvin pienen osan
sijoitussalkun markkina-arvosta, niiden päästöprofiililla
oli huomattava vaikutus kokonaistuloksiin.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
90
Vakuutustoiminta
Vakuutustoiminnan päästöjen laskenta perustuu PCAF:n
vakuutusalaa koskevaan globaaliin
kasvihuonekaasupäästöjen laskenta- ja
raportointistandardiin (Global GHG Accounting and
Reporting Standard for the Insurance Industry). Sampo-
konsernin henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuutusten
päästölaskenta kattaa vakuutussopimukset
Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa.
Henkilöajoneuvojen päästöt on laskettu käyttämällä
aktiviteettitietoja, kuten polttoaineenkulutusta tai
ajokilometrejä sekä ajoneuvon päästöintensiteettiä
kerrottuna toimialakertoimella. PCAF:n tarjoama
toimialakerroin määrittää yksittäiselle vakuuttajalle
kohdistuvan osuuden ajoneuvon absoluuttisista
päästöistä. Laskennassa käytetään arvioita ja
keskiarvoja, jos vakuutetun ajoneuvon todellisia
päästötietoja ei ole saatavilla.
Yritysvakuutusten päästölaskenta sisältää Sampo-
konsernin Pohjoismaiden yritysasiakkaat ja
suurasiakkaat -segmentit. Yritysvakuutusten päästöt on
laskettu kertomalla PCAF-standardin mukainen kerroin
vakuutettujen yritysten Scope 1 ja 2 -päästöillä. Kerroin,
joka määrittää Sampo-konsernin osuuden sen
asiakkaiden päästöistä on laskettu jakamalla
bruttovakuutusmaksutulo asiakkaan liikevaihdolla.
Päästöt on arvioitu asiakkaille, jotka eivät raportoi
päästöjään.
Korvauskäsittely
Ajoneuvo- ja kiinteistövahinkojen korjauksiin liittyvät
päästöt Pohjoismaissa on laskettu kolmannen osapuolen
toimesta elinkaariarvioinnin (LCA) perusteella. Päästöt
laskettiin rajatulle määrälle korvaustapauksia, ja sen
jälkeen ne ekstrapoloitiin käyttämällä kustannustietoja
koko korvausportfolion kattamiseksi. Laskennassa ei ole
mukana entisen Topdanmarkin toimintoja. Nämä
päästöt eivät tällä hetkellä sisälly Sampo-konsernin
Scope 3 -päästöinventaarioon (kategoria 11 Myytyjen
tuotteiden käyttö) niihin liittyvien epävarmuuksien ja
vakiintuneiden laskentamenetelmien puutteen vuoksi.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
91
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Resurssien
käyttö ja
kiertotalous
↓ Sampo-konserni aiheuttaa kielteisiä
ympäristövaikutuksia, koska se käyttää resursseja
muun muassa korvauskäsittelytoiminnoissaan (esim.
rakennusmateriaalit, ajoneuvon osat). Konserni voi
rajoittaa kielteisiä ympäristövaikutuksiaan
kierrätyksellä ja lisäämällä uudelleenkäytettyjen osien
määrää korvauskäsittelyssä.
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
↑ Kiertotalouden mukaisen resurssien käytön lisääminen
korvauskäsittelyssä voi aikaansaada
kustannussäästöjä Sampo-konsernille, kun esimerkiksi
ostetaan käytettyjä osia uusien sijaan ja myydään 
käytettyjä materiaaleja hävittämisen sijaan.
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriski ja
kasvaneita kustannuksia, jos kiertotalouden
mahdollisuuksia ei pystystä hyödyntämään. Tämä voi
toteutua, jos esimerkiksi kierrätettyjä tai
uudelleenkäytettyjä materiaaleja on vaikea saada tai
käyttää.
• Aikahorisontti: lyhyt, keskipitkä ja pitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
kierrätys, uudelleenkäyttö ja korjaustoimet
korvauskäsittelyssä, vastuullinen toimitusketjun
hallinta)
• Mittarit ja tavoitteet (esim. uudelleenkäytetyt osat,
lasikorjaukset)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys
Sampo-konsernin strategiaan ja toimiin. Resurssien käyttö ja kiertotalous liittyy ESRS-osa-aiheeseen Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
92
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin resurssien käyttöä ja kiertotaloutta
ohjaava politiikka on Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, jotka käydään läpi vuosittain ja
hyväksytään Sammon hallituksessa.
Toimintaperiaatteissa todetaan, että Sampo-konsernin
tulisi vähentää resurssien (esim. energia, vesi) kulutusta
ja käyttää niitä tehokkaammin sekä vähentää
liiketoiminnan aiheuttamia saasteita, päästöjä ja jätteitä
vähentämällä kulutusta, uudelleenkäyttämällä ja
kierrättämällä. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet
koskevat kaikkea konsernin omaa toimintaa. Lisäksi
Sampo-konserni edellyttää alihankkijoidensa ja muiden
liikekumppaneidensa noudattavan toimintaperiaatteita
omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi
konsernilla on täydentäviä ja yksityiskohtaisempia
resurssien käyttöä ja kiertotaloutta tukevia politiikkoja,
ohjeita ja prosesseja. Näitä ovat esimerkiksi
vastuullisuuspolitiikat, jotka ohjaavat toimistojen
vastuullisuutta, sekä alihankkijoiden toimintaperiaatteet,
joissa kerrotaan alihankkijoille asetetut
ympäristövaatimukset. Sampo-konsernin hallitukset tai
muut hallintoelimet hyväksyvät politiikat, ja niiden
toimeenpanosta vastaa ylin johto.
Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteet
ovat julkisesti saatavilla ja perustuvat YK:n Global
Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen.
Toimintaperiaatteet velvoittavat alihankkijoita
edistämään sellaisten matalapäästöisten teknologioiden
kehitystä ja levitystä, jotka suojelevat ympäristöä, ovat
vähemmän saastuttavia, käyttävät resursseja
kestävämmin, lisäävät jätteiden ja tuotteiden kierrätystä,
ja käsittelevät jäljelle jäänyttä jätettä kestävämmällä
tavalla kuin teknologiat, joita ne korvaavat.
Alihankkijoiden odotetaan parantavan jatkuvasti
ilmastoon ja ympäristöön liittyviä toimiaan,
vähentämään resurssien kulutusta ja tehostavan niiden
käyttöä, sekä vähentämään saastuttamista, päästöjä ja
jätteitä liiketoiminnassaan. Alihankkijoiden
toimintaperiaatteet koskevat alihankkijoita, joiden
kanssa Sampo-konserni harjoittaa liiketoimintaa,
mukaan lukien näiden tytäryhtiöt ja omat alihankkijat.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet koskevat myös
kaikkia alihankkijoiden vakituisia ja määräaikaisia
työntekijöitä.
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
Sampo-konsernin merkittävimmät resurssien käyttöä ja
kiertotaloutta koskevat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyvät alihankkijoihin konsernin
arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni ei valmista,
myy tai käsittele luonnonvaroja sisältäviä fyysisiä
tuotteita, mutta yhtiö voi vaikuttaa resurssien käyttöön
arvoketjussaan vakuutusten ja korvauskäsittely­
prosessien kautta. Vahinkovakuutustuotteet ja -palvelut
vaikuttavat resurssien käyttöön pääasiassa
vakuutuksenottajien ajoneuvoihin ja omaisuuteen
liittyvien korvausvaatimusten muodossa. Sampo-
konsernin alihankkijat ja liikekumppanit ovat keskeisiä
toimijoita korvauskäsittelyprosessissa, ja konserni on
sitoutunut huomioimaan ympäristö- ja
ilmastonäkökohdat esimerkiksi kannustamalla ja
tukemalla kiertotaloutta näissä prosesseissa.
Sampo-konserni teki vuonna 2025 yhteistyötä
korvauskäsittelyn alihankkijoidensa kanssa lisätäkseen
materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjauksia
ajoneuvo- ja kiinteistökorvauksissa. Konserni keskittyi
myös erityisvaatimuksiin, joita se on asettanut
alihankkijoilleen kiertotalouden edistämiseksi.
Pohjoismaissa ja Baltiassa ajoneuvo- ja
kiinteistökorjauskumppaneiden on noudatettava
toimialakohtaisia ympäristövaatimuksia (Additional
Environmental Requirements, AER), jotka on sisällytetty
hankintasopimuksiin yhdessä alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden kanssa. Näitä ovat muun muassa
vaatimukset korjata uusien osien käyttämisen sijaan,
uudelleenkäyttää varaosia, vähentää materiaalien
käyttöä, purkaa vähemmän, lisätä etätyötä videon ja
sensoreiden avulla ja käyttää ympäristösertifioituja
materiaaleja kun niitä on saatavilla. Isossa-Britanniassa
Sampo-konserni kannustaa lasitoimittajia korjaamaan
materiaaleja niiden vaihtamisen sijaan kotivakuutuksiin
liittyvissä korvauskäsittelyissä.
Lisäksi Sampo-konserni on asettanut tavoitetasot
muovikorjauksille ja uudelleenkäytetyille osille valituille
ajoneuvokorjauskumppaneilleen, ja näitä seurataan
säännöllisesti. Tämän seurauksena ajoneuvokorjaamot
uudelleenkäyttävät metalli- ja muoviosia uusien
materiaalien käytön sijaan. Ajoneuvokorvauksissa
Sampo-konserni tekee tiivistä yhteistyötä
purkuteollisuuden ja valittujen kumppaneiden kanssa
edistääkseen kierrätystä ja korjaamista
korvauskäsittelyssä. Tämä tarkoittaa muun muassa
varaosien käyttöä korjauksissa, tuulilasien korjaamista
vaihtamisen sijaan ja puskurien korjaamista.
Purkukumppaneiden toimintaa seurataan, jotta
korvauskäsittelyyn saadaan mahdollisimman paljon
varaosia. Sampo-konserni pyrkii ohjaamaan vahinkoja
näille valituille kumppaneille, sillä kyseiset ratkaisut
vähentävät materiaalinkäyttöä ja
kasvihuonekaasupäästöjä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
93
Sampo-konserni toteutti vuonna 2025 pilottihankkeen
useiden pohjoismaisten kumppaneiden kanssa
selvittääkseen luovia tapoja vähentää materiaalien
käyttöä kiinteistökorvauksissa, esimerkiksi korjaamalla
lattioita uusien asentamisen sijaan. Hankkeen tulokset
osoittivat, että kumppaneiden kyvykkyydet ja valmiudet
vaihtelevat maittain. Tulosten perusteella tavoitteena on
kannustaa perinteisiä kumppaneita lisäämään
korjaustoimenpiteitä sekä tunnistamaan potentiaaliset
vahinkotapaukset jo raportointivaiheessa ja ohjaamaan
ne kumppaneille, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta.
Mittarit ja tavoitteet
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Sampo-konserni ei ole toistaiseksi asettanut määrällisiä
tavoitteita resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyville toimilleen konsernitasolla. Kiertotalousratkaisut
korvauskäsittelytoiminnassa kehittyvät jatkuvasti, mutta
niihin liittyy edelleen myös useita epävarmuustekijöitä ja
haasteita, kuten kierrätettyjen osien rajallinen saatavuus 
(esim. Ison-Britannian kierrätettyjen osien markkinat
ovat vielä kehitysvaiheessa) ja korjaustöiden
aikariippuvainen luonne. Siksi Sampo-konserni on
arvioinut, että konsernitasoisten tavoitteiden
asettaminen ei ole tässä vaiheessa perusteltua
ympäristö- tai taloudellisesta näkökulmasta. Sampo-
konserni kuitenkin arvioi resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaprosesseja säännöllisesti. Jos
todetaan, että konsernitasoisten ja ulkoisesti
raportoitujen tavoitteiden asettaminen tuo lisäarvoa,
tilannetta tarkastellaan uudelleen.
Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat
mittarit
Sampo-konserni mittaa edistymistään
resurssitehokkuus- ja kiertotaloustoimissa muun muassa
Kiertotalous korvauskäsittelyssä (ajoneuvokorjaukset)
-taulukossa esitetyillä mittareilla. Ajoneuvokorjauksissa
uudelleenkäytettyjen osien osuus sekä lasikorjausten
osuus on valittu avaintunnusluvuiksi, sillä ne kuvaavat
Sampo-konsernin pyrkimystä edistää kiertotaloutta ja
vähentää resurssien käyttöä. Konserni on päättänyt
aluksi keskittyä ajoneuvokorjauksiin, sillä käytettyjen
osien markkinat tässä toiminnassa ovat kehittyneemmät
verrattuna esimerkiksi kiinteistökorjauksiin.
Uudelleenkäytettyjen osien ja lasikorjausten osuus
lasketaan osiin käytetyn rahamäärän ja
lasikorvausvaatimusten lukumäärän perusteella.
Vuonna 2025 Sampo-konserni onnistui lisäämään sekä
uudelleenkäytettyjen osien että lasikorjausten osuutta
korvauskäsittelyssä. Kasvu saavutettiin pääasiassa
tekemällä yhteistyötä korjaamojen ja purkamojen
kanssa, minkä avulla saatiin enemmän tilauksia ja
toimituksia käytetyille osille Pohjoismaissa.
Kiertotalous korvauskäsittelyssä
(ajoneuvokorjaukset)
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Uudelleenkäytettyjen osien osuus
5,0 %
4,5 %
Lasikorjausten osuus
37,3 %
35,3 %
Luvut eivät sisällä Baltian toimintoja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
94
Yhteiskunnalliset tiedot
S1 Oma työvoima
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Työntekijöiden
terveys,
hyvinvointi ja
osaaminen
↑ Sampo-konserni voi parantaa työntekijöidensä henkistä ja
fyysistä terveyttä hyvinvointia edistävillä toimillaan.
Osaamisen kehittämisohjelmilla voidaan vaikuttaa
myönteisesti työntekijöiden motivaatioon ja edistää
heidän ammatillista kehitystään ja osaamistaan.
Työntekijöiden hyvinvointiin ja osaamiseen panostaminen
voi johtaa motivoituneeseen ja sitoutuneeseen
henkilöstöön.
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteinen vaikutus oman
työvoimansa ihmis- ja työoikeuksiin, jotka liittyvät
työaikaan, riittävään palkkaan, järjestäytymisvapauteen,
työehtosopimusneuvotteluihin ja yksityisyyteen. Tällaiset
vaikutukset voivat johtua esimerkiksi epäeettisistä
työkäytännöistä tai konsernin sisäisten työhön, terveyteen
ja hyvinvointiin liittyvien politiikkojen rikkomisesta.
↓ Mikäli työntekijöille ei taata riittävää työn ja
yksityiselämän tasapainoa, työterveyspalveluja, tukea ja
osaamisen kehittämismahdollisuuksia, voi Sampo-
konsernin työntekijöiden henkiseen ja fyysiseen
terveyteen, ammatilliseen kasvuun, osaamiseen ja
motivaatioon kohdistua kielteisiä vaikutuksia.*
• Aikahorisontti: lyhyt
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta
↓ Osaavan työvoiman puute voi aiheuttaa taloudellisia
riskejä Sampo-konsernille. Jos työntekijät eivät ole
sitoutuneita tai näe mahdollisuuksia ammatilliseen
kehitykseen, osaavat ja tyytymättömät työntekijät
voivat lähteä ja viedä osaamisensa mukanaan.
↓ Sampo-konserni voi altistua taloudellisille riskeille
lisääntyvän ja kiristyvän ihmis- ja työoikeuksiin
liittyvän lainsäädännön vuoksi (esim. mahdolliset
sakot, mainehaitta).
↓ Sairauspoissaolojen ja henkilöstön vaihtuvuuden
lisääntyminen esimerkiksi työn ja yksityiselämän
riittämättömän tasapainon vuoksi voi muodostaa
taloudellisen riskin Sampo-konsernille.
↑ Sitoutuneet ja osaavat työntekijät voivat luoda
mahdollisuuksia Sampo-konsernille tuottamalla
tuloksia positiivisten asiakaskokemusten kautta joka
päivä. Henkilöstökäytäntöihin ja voimaannuttavaan
työympäristöön panostaminen on välttämätöntä
vahvan suorituskyvyn ylläpitämiseksi.
• Aikahorisontti: lyhyt
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet, HR-politiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
kattavat työterveyspalvelut, fyysistä ja henkistä
terveyttä tukevat toimet, työhyvinvointialoitteet,
laadukkaat toimistot, houkutteleva palkitseminen)
• Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen
ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen
• Työntekijöiden sitouttaminen (esim.
raportointikanavat, keskustelufoorumit,
työtyytyväisyyskyselyt, järjestäytymisvapaus ja
oikeus neuvotella työehtosopimuksista)
• Mittarit ja tavoitteet (esim. henkilöstön
tyytyväisyyttä mittaavat mittarit, sairauspoissaolot,
henkilöstön vaihtuvuus)
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus
ja osallisuus
(Diversity,
Equity and
Inclusion, DEI)
↑ Sampo-konserni voi omilla toimillaan saavuttaa
positiivisia vaikutuksia henkilöstönsä monimuotoisuuteen,
yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen, mikä voi lisätä
yhteenkuuluvuuden tunnetta työntekijöiden keskuudessa.
↓ Sampo-konsernin työntekijöihin voi kohdistua kielteisiä
vaikutuksia (esim. syrjintä, ahdistelu, DEI-teemojen
huomiotta jättäminen, epätasa-arvoinen palkitseminen),
mikäli konserni ei voi taata yhdenvertaista kohtelua ja
yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille työntekijöilleen.*
• Aikahorisontti: lyhyt
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta
↓ Jos Sampo-konsernin henkilöstö ei ole
monimuotoista, konserni ei välttämättä kykene
huomioimaan monipuolista asiakaskuntaansa, mikä
voi aiheuttaa taloudellisen riskin esimerkiksi
tuottavuuden tai innovoinnin heikkenemisen kautta.
↑ Sampo-konserni voi saavuttaa taloudellisia
mahdollisuuksia DEI:n kautta, sillä näissä teemoissa
onnistuvat yritykset voivat olla innovatiivisempia ja
kannattavampia sekä houkutella osaajia.
↓ Uusi ja kiristyvä DEI:hin liittyvä lainsäädäntö (esim.
tasa-arvoiseen palkitsemiseen liittyen) voi lisätä
Sampo-konsernin kustannuksia (esim. säännösten
noudattamisen, raportoinnin ja sakkojen kautta) ja
mahdolliset säännösten noudattamatta jättämiseen
liittyvät mainehaitat voivat vaikuttaa kielteisesti
konsernin taloudelliseen tulokseen.*
• Aikahorisontti: lyhyt
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja -prosessit (esim.
monimuotoisuusmallit/-ohjelmat, työntekijöiden
aloitteet, raportointikanavat)
• Sisäiset koulutukset, osaamisen kehittämisen
ohjelmat ja tietoisuuden lisääminen
• Mittarit ja tavoitteet (esim. sukupuolten
monimuotoisuuteen ja yhdenvertaiseen
palkitsemiseen liittyen)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksois olennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin. Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen liittyy ESRS-osa-aiheisiin Työolot ja Yhdenvertainen kohtelu. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus liittyy ESRS-osa-aiheisiin
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja Muut työhön liittyvät oikeudet.
* Vaikutus, riski tai mahdollisuus on lisätty kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksessä 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
95
Strategia
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sitoutuneet työntekijät ovat olennainen osa Sampo-
konsernin strategiaa ja liiketoimintamallia. Konsernin
liiketoiminta perustuu sen kykyyn luoda mahdollisuuksia
tarjoava työympäristö ja työntekijöiden motivaatioon
edistää konsernin tavoitteita. Työntekijöiden
sitoutuneisuus ja asiantuntemus lisäävät
asiakastyytyväisyyttä ja ovat konsernin kilpailuedun
perusta. Sampo-konsernin työntekijöiden tarpeet,
näkemykset ja oikeudet vaikuttavat strategisiin
päätöksiin ja muovaavat yrityskulttuuria.
Arvioidessaan omaan työvoimaansa kohdistuvia
olennaisia vaikutuksia Sampo-konserni huomioi kaikki
työntekijät, joihin voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia
konsernin omasta toiminnasta tai arvoketjusta. Tämä
tarkoittaa vakituisia, määrä-, koko- ja osa-aikaisia
työntekijöitä sekä muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Esimerkiksi kaksoisolennaisuusarviointi, ihmisoikeus­
vaikutusten arviointi ja työtyytyväisyyskyselyt auttavat
Sampo-konsernia ymmärtämään, minkälaiset työntekijät
tai työntekijäryhmät voivat olla erityisen alttiita
kielteisille vaikutuksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi
aliedustetut ryhmät (esim. perustuen etniseen taustaan,
sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen,
vammaisuuteen) ja korkean paineen alla työskentelevät
työntekijät (esim. asiakaspalvelukeskuksissa). Sampo-
konsernissa mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät
systeemisten ihmisoikeusrikkomusten sijaan yksittäisiin
tapauksiin.
Sampo-konserni on tunnistanut mahdollisia
liiketoiminnallisia ja operatiivisia riskejä, jotka aiheutuvat
monimuotoisuuden puutteesta (esim.
vähemmistöryhmien edustuksen puute), syrjinnästä
sekä tiettyjen konsernin osien kohdalla korkeammista
sairauspoissaololuvuista ja henkilöstön vaihtuvuudesta
(esim. asiakaspalvelukeskukset). Nämä tekijät voivat
rajoittaa Sampo-konsernin kykyä palvella
monimuotoista asiakaskuntaa parhaalla mahdollisella
tavalla, aiheuttaa mainehaittaa tai säännösten
rikkomuksista aiheutuvia sanktioita sekä lisätä
rekrytointikustannuksia ja siten vaikuttaa konsernin
taloudelliseen tulokseen.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevat periaatteet
on määritelty Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa,
jotka käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon
hallituksessa. Toimintaperiaatteissa käsitellään muun
muassa ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä, työntekijöiden
terveyttä, hyvinvointia ja osaamisen kehittämistä sekä
DEI-teemoja. Toimintaperiaatteet kieltävät
pakkotyövoiman, lapsityövoiman ja ihmiskaupan sekä
edellyttävät kaikkien konserniyhtiöiden ryhtyvän
tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten
ihmisoikeusrikkomuksien tunnistamiseksi, välttämiseksi
ja/tai torjumiseksi omassa toiminnassaan ja
arvoketjussaan. Toimintaperiaatteiden kehittämisessä
otetaan huomioon sekä konsernin sisäisten (esim.
työntekijät, johto) että ulkoisten (esim. sijoittajat,
luokituslaitokset, viranomaiset, ulkoiset konsultit)
sidosryhmien näkemys tarpeen mukaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
konserniin kuuluvia yhtiöitä kaikissa konsernin
toimintamaissa. Jokaisen konserniyhtiön operatiivinen
johto vastaa toimintaperiaatteiden toimeenpanosta ja
jokainen työntekijä vastaa henkilökohtaisesti
toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Sampo-konserni
tarjoaa säännöllisesti koulutusta (esim. verkkokoulutus,
työpajat) toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista.
Toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien
saatavilla konsernin verkkosivuilla. Lisäksi jokaisella
konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan
liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita.
Sampo-konserni noudattaa soveltuvin osin kaikkea
ihmisoikeus-, työoikeus- ja työvoimalainsäädäntöä.
Kansallisten lakien ja määräysten lisäksi konserni on
sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta, Kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä
yleissopimusta, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä
oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia.
Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen
jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmis- ja työoikeuksia
koskevia periaatteita.
Sampo-konsernin politiikat ja niihin liittyvä koulutus
ovat osa sitoumusta ylläpitää avointa keskustelua
konsernin omien työntekijöiden kanssa, käsitellä
objektiivisesti omassa toiminnassa mahdollisesti
syntyviä ihmisoikeusvaikutuksia ja tarvittaessa tarjota
tilanteeseen sopivia korjaavia toimenpiteitä. Mahdollisia
korjaavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi HR-yksikön,
henkilöstön edustajan ja työsuojeluvaltuutetun tuki,
kattava vakuutusturva sekä kuntoutus aiheutetun haitan
luonteesta ja paikallisesta lainsäädännöstä riippuen.
Sampo-konserni käy säännöllistä vuoropuhelua
henkilöstönsä kanssa eri kanavissa. Lisätietoa aiheesta
on saatavilla S1-2 – Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa (s. 96) ja SBM-2 –
Sidosryhmien edut ja näkemykset (s. 65) -otsikoiden
alla.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
96
Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen
Sampo-konsernilla on työtapaturmia käsitteleviä
terveys- ja turvallisuuspolitiikkoja, ja konserni tarjoaa
paikallisen lainsäädännön vaatimaa työterveyshuoltoa
jokaisessa toimintamaassaan. Konserni tutkii terveys- ja
hyvinvointiriskejä säännöllisesti ja ryhtyy tarvittaessa
ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin mahdollisten riskien
lieventämiseksi. Kaikki Sampo-konsernin yhtiöt tekevät
riskiarvioita ja mahdolliset tapahtumat ja riskit
käsitellään asianmukaisesti ja raportoidaan
asiaankuuluvien sisäisten raportointikanavien kautta.
Henkilöstökyselyjen ohella riskiarviot ja
tapahtumaraportit tarjoavat arvokasta tietoa
liiketoiminnan ja työympäristön kehittämiseksi.
Sampo-konsernilla on paikallisen lainsäädännön
mukaisia työympäristötoimikuntia (tai vastaavia).
Toimikuntien vastuisiin kuuluvat työympäristön
seuranta, työterveys ja -turvallisuustoimintatapojen
kehittäminen sekä henkilöstön fyysisen ja
psykososiaalisen hyvinvoinnin varmistaminen.
Työympäristötoimikuntien tehtävät voivat vaihdella
konserniyhtiöittäin.
Sampo-konserni järjestää kaikille työntekijöille kattavasti
koulutusta perehdytysprosesseista alkaen. Konserni
tarjoaa pakollista koulutusta (esim. vakuutusten
tarjoamisesta annettuun direktiiviin liittyen),
vapaaehtoista koulutusta (esim. digitaitoihin ja kieliin
liittyen) ja yhdessä ulkoisten kumppaneiden kanssa
järjestettyä koulutusta. Työntekijälle avoin
koulutustarjonta riippuu siitä, missä roolissa ja
organisaation osassa tämä työskentelee. Jotkut
koulutuksista (esim. koulutus toimintaperiaatteista,
compliance-koulutus, tietoturva- ja tietosuojakoulutus)
ovat pakollisia kaikille työntekijöille, kun taas toiset
kuuluvat osaksi vuosittaisia koulutusjaksoja. Lisäksi
työntekijöillä on mahdollisuus kehittää
asiantuntemustaan eri aiheista mielenkiintonsa ja työnsä
vaatimusten mukaisesti.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Sampo-konserni kunnioittaa jokaisen ihmisen
ihmisoikeuksia eikä minkäänlaista syrjintää, kiusaamista,
häirintää tai muuta loukkaavaa käytöstä suvaita.
Toimintaperiaatteissa mainitaan, että syrjintä on
ehdottomasti kielletty esimerkiksi ikään,
vammaisuuteen, kansalliseen alkuperään tai sosiaaliseen
taustaan, rotuun tai etniseen taustaan, ihonväriin,
perhesyihin, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin,
poliittiseen mielipiteeseen, luottamustoimintaan,
uskontoon, arkaluonteiseksi määriteltävään sairauteen,
seksuaaliseen suuntautumiseen tai muihin
henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuen. Syrjiviä
käytäntöjä ei suvaita rekrytoinnissa, työtehtävissä,
koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä,
palkitsemisessa ja muissa eduissa tai yleisessä
käyttäytymisessä työpaikalla. Raportoidut syrjintä- ja
häirintätapaukset tutkitaan ja pyritään korjaamaan.
Sampo-konsernille on tärkeää, että jokainen työntekijä
tuntee itsensä osalliseksi ja voi olla oma itsensä
työpaikalla. Konsernilla on DEI-politiikkoja ja/tai
-ohjelmia, ja yhtiö on ryhtynyt toimiin lisätäkseen
tietoisuutta DEI:stä sekä haavoittuvista ryhmistä oman
työvoiman keskuudessa. DEI-teemoja edistetään
esimerkiksi sisäisten henkilöstöverkostojen, toimikuntien
ja monimuotoisuustavoitteiden avulla sekä
painottamalla DEI-teemoja rekrytointiprosesseissa ja
johtotehtäviin kouluttamisessa. 
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien
kanssa
Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä
työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen
työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja
tunnistaakseen kehityskohteita. Konsernin
toimitusjohtajilla on kokonaisvastuu yhteydenpidosta
työntekijöiden kanssa. Keskustelukanavia ovat
esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut,
työympäristötoimikunnat, tapaamiset ammattiliittojen
edustajien kanssa, lähtöhaastattelut ja
työtyytyväisyyskyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda
esiin huolenaiheita sisäisten raportointikanavien ja
whistleblowing-kanavien kautta.
Työtyytyväisyyskyselyt kattavat sekä fyysisen että
psykososiaalisen työympäristön. Kyselyissä käsitellään
muun muassa hyvinvointia ja DEI-teemoja, ja tuloksia
tarkastellaan myös väestöryhmittäin, mukaan lukien
vähemmistöryhmät. Kyselyjen yhdistettyjä tuloksia
hyödyntämällä johto voi tunnistaa kehityskohteita,
asettaa tavoitteita ja mitata toteutettujen toimien
tehokkuutta. Esihenkilöt keskustelevat tuloksista
tiimiensä kanssa, tarvittaessa HR-yksikön tuella, ja
ryhtyvät tarvittaviin toimiin. Työtyytyväisyyskyselyjen
lisäksi Sampo-konserni pyrkii hankkimaan tietoa
haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien näkökulmista
erilaisten yhtiö- ja työntekijälähtöisten aloitteiden
kautta, jotka liittyvät esimerkiksi vammaisuuteen,
naisten asemaan työelämässä, kieleen sekä eri
kulttuurien ja uskontojen huomioimiseen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
97
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Sampo-konserni pyrkii rakentavaan ja
luottamukselliseen vuoropuheluun työntekijöidensä ja
heidän valitsemiensa edustajien, kuten ammattiliittojen,
kanssa. Tavoitteena on kehittää konsernia ja varmistaa
kaikkien työntekijöiden asianmukainen kohtelu. Sampo-
konserni kannustaa avoimeen keskustelukulttuuriin,
jossa epäkohtia voi ilmaista ja käsitellä ennakoivasti.
Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan epäeettisistä
toimintatavoista sekä lainsäädännön tai siihen liittyvien
säännösten tai sisäisten politiikkojen mahdollisista
rikkomuksista esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle,
henkilöstön edustajalle, compliance-yksiköille tai
tarkoituksenmukaisten raportointikanavien kautta.
Sampo-konserni seuraa järjestelmällisesti työntekijöiden
esimerkiksi työtyytyväisyyskyselyjen ja
raportointikanavien kautta antamaa palautetta. Konserni
varmistaa, että asiat käsitellään virallisten HR-prosessien
ja johdon arvioinnin kautta. Sisäisten
raportointikanavien lisäksi Sampo-konsernilla on
ulkoisesti hallinnoituja whistleblowing-kanavia, joiden
kautta työntekijät ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa
epäkohdista nimettömästi. 
Kaikki toimintaperiaatteiden rikkomuksia koskevat
ilmoitukset tutkitaan ja korjaavien toimenpiteiden tarve
arvioidaan tapauskohtaisesti. Tietoa eri
raportointikanavista on saatavilla intranet-sivuilla ja
niistä viestitään työntekijöille perehdytyksen aikana
sekä säännöllisesti sisäisten viestintäkampanjoiden
avulla.
Eri raportointikanavien tehokkuutta ja työntekijöiden
halukkuutta ilmaista avoimesti mielipiteensä voidaan
jossain määrin arvioida työtyytyväisyyskyselyjen avulla.
Sampo-konsernilla ei kuitenkaan ole virallisia prosesseja,
joilla se voisi arvioida, onko oma työvoima tietoinen
kanavista, joiden kautta huolenaiheita voi tuoda esiin.
Konsernin työntekijät ovat kuitenkin käyttäneet
raportointikanavia, mikä osoittaa, että kanavat ovat
asianmukaisten osapuolten saatavilla. Whistleblowing-
ilmoitusten käsittelyprosessista kerrotaan G1
Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 122).
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
Sampo-konserni pyrkii varmistamaan, että sen
työntekijöihin ei kohdistuisi olennaisia kielteisiä
vaikutuksia aiemmin kuvattujen toimintatapojen ja
prosessien, kuten Sampo-konsernin
toimintaperiaatteiden ja whistleblowing-kanavien,
avulla. Jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee, noudatetaan
konsernin korjaavia prosesseja. Sampo-konserni tutkii
kaikki epäillyt rikkomukset tapauskohtaisesti, jotta
tarvittavat korjaustoimet voidaan tunnistaa. Konserni
osallistaa asiaankuuluvia sisäisiä sidosryhmiä (esim. HR-,
lakiasiain- ja compliance-yksiköt) mahdollisten
kielteisten vaikutusten vastaisen toimintasuunnitelman
laatimisessa sekä tapauksen perimmäisen syyn ja
jatkossa toteutettavien ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden arvioimisessa.
Sampo-konserni haluaa olla houkutteleva ja vastuullinen
työnantaja sekä panostaa terveyttä ja hyvinvointia, työn
ja yksityiselämän tasapainoa sekä urakehitystä
edistävän yrityskulttuurin luomiseen. Konserni tarjoaa
esimerkiksi joustavat työajat ja hybridityötä,
urheiluaktiviteetteja, vapaaehtoistyötä,
työterveyspalveluja sekä koulutusta ja
urakehitysmahdollisuuksia. Sampo-konserni seuraa
näiden toimenpiteiden tehokkuutta säännöllisten
työtyytyväisyyskyselyjen, vaihtuvuuden ja muiden tässä
Kestävyysselvityksessä esitettyjen terveyttä ja
turvallisuutta kuvaavien mittareiden avulla. Johdolla on
päävastuu olennaisten vaikutusten hallinnasta ja HR-
yksiköt vastaavat täytäntöönpanosta. Tavoitteena on
varmistaa yhteistyössä eri yksiköiden kanssa, että
työntekijöihin ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia, sekä
ylläpitää tai vahvistaa myönteisiä vaikutuksia.
Työntekijöiden terveys, hyvinvointi ja osaaminen
Työntekijöiden terveys ja hyvinvointi jatkoivat Sampo-
konsernin tärkeinä painopistealueina vuonna 2025.
Huomiota kiinnitettiin erityisesti
mielenterveystietoisuuden lisäämiseen useilla paikallisilla
toimilla, kuten työpajoilla, tietoisuuskampanjoilla,
esihenkilökoulutuksilla ja tukiryhmillä. Sampo-konserni
jatkaa mielenterveyden edistämistä vuonna 2026 ja
tukee työntekijöitä resilienssin vahvistamisessa, jotta he
voivat paremmin hallita mahdollisia
mielenterveyshaasteita.
Topdanmarkin integrointi osaksi Ifiä vaikutti molempien
yhtiöiden työntekijöihin vuonna 2025.
Organisaatiomuutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia
työntekijöihin, ja tämän riskin hallinta oli yksi vuoden
tärkeimmistä teemoista esimerkiksi säännöllisen
monikanavaisen viestinnän kautta. Esihenkilöitä
koulutettiin tukemaan työntekijöitä muutostilanteessa ja
varmistamaan kaikkien työntekijöiden yhdenvertainen
kohtelu. Tämä työ tulee jatkumaan myös vuonna 2026.
Sampo-konsernin työntekijöiden kehittämisohjelmien
tavoitteena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia koko
henkilöstölle. Vuonna 2025 konsernin keskeisiä toimia
työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi olivat muun
muassa tiedon saannin parantaminen uudesta
koulutustarjonnasta, työprofiilien ja
oppimismahdollisuuksien yhteensovittaminen sekä
osaamisen kehittämispäivien järjestäminen. Sampo-
konserni jatkoi Isossa-Britanniassa uran alkuvaiheessa
olevien ohjelmaa, joka tarjoaa oppisopimuskoulutusta,
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
98
jatko-opintopaikkoja ja muita oppimismahdollisuuksia.
Leadership Excellence -ohjelma jatkui myös
osastokohtaisilla ohjelmilla, tarjoten esihenkilöille
työkaluja, keinoja ja itseluottamusta tiimiensä
tukemiseen. Koulutuksessa keskityttiin erityisesti
viestintään ja palautteen antamiseen liittyviin taitoihin.
Sampo-konserni jatkaa vuonna 2026 toimia, joilla se
edistää työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää
osaamistaan ja roolejaan.
Pohjoismaissa ja Baltiassa puolestaan käynnistettiin
vuonna 2025 tekoälyn lähettiläsohjelma, jolla
koulutetaan konserniin tekoälylähettiläitä ja annetaan
heille valmiuksia valmentaa ja tukea kollegoitaan
tekoälyyn liittyvissä asioissa. Lisäksi Sampo-konsernissa
järjestettiin vuoden aikana tietoiskuja vastuullisesta
tekoälyn käytöstä, ja ohjeistusta aiheesta on saatavilla
intranet-sivuilla. Tekoäly nostettiin esille myös
pakollisissa ja vapaaehtoisissa koulutuksissa.
Sampo-konserni järjesti vuonna 2025 kaikille uusille ja
olemassa oleville työntekijöille koulutusta konsernin
toimintaperiaatteiden aiheista ja muista yhtiökohtaisista
politiikoista. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki
Sampo-konsernin työntekijät ovat tietoisia konsernin
toimintaperiaatteista ja toimivat niiden mukaisesti.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus
Sampo-konserni on toteuttanut useita toimia
vähentääkseen epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
aiheutuvaa riskiä ja edistääkseen kaikkien työntekijöiden
tasapuolisia mahdollisuuksia ja hyviä työoloja. Konserni
jatkoi vuonna 2025 useita yhdenvertaiseen
palkitsemiseen liittyviä hankkeita, joihin kuuluivat
esimerkiksi työtehtävien rakenteen ja palkkaluokkien
tarkistaminen, olemassa olevien järjestelmien
parantaminen sekä politiikkojen ja
rekrytointikäytäntöjen kehittäminen. Hankkeiden
tavoitteena on varmistaa Sampo-konsernin valmius
noudattaa EU:n asetusta samasta ja samanarvoisesta
työstä maksettavasta samasta palkasta miesten ja
naisten välillä vuonna 2026. Konserni toteuttaa lisäksi
vuosittain palkkatasa-arvoon liittyviä analyysejä, joiden
avulla se tunnistaa, korjaa ja ehkäisee palkkaeroja, jotka
voivat johtua suoraan tai epäsuorasti sukupuolesta.
Sampo-konserni tuki vuonna 2025 neurodiversiteetin
huomioimista esimerkiksi kouluttamalla esihenkilöitä ja
avainhenkilöitä monimuotoisuudesta ja osallisuudesta
sekä tarjoamalla resursseja neurokirjon työntekijöille ja
heidän esihenkilöilleen. Tämä heijastaa tietoisuuden ja
ymmärryksen lisääntymistä neurodiversiteetistä
yhteiskunnassa. Konserni tukee vuonna 2026
neurokirjon työntekijöitä ja lisää työntekijöiden
ymmärrystä neurodiversiteetistä.
Hastings saavutti 2-tason Ison-Britannian hallituksen
Disability Confident Employer -ohjelmassa vuonna
2025. Ohjelma auttaa työnantajia kehittämään
prosessejaan vammaisten henkilöiden
houkuttelemiseksi, rekrytoimiseksi ja pitämiseksi yhtiön
palveluksessa. Hastings otti osana ohjelmaa käyttöön
uusia ja paranneltuja työskentelytapoja, ohjeistuksia ja
resursseja tukeakseen työntekijöitä, joilla on vamma tai
terveyshaasteita. Hastings takaa Disability Confident
Employer -työnantajana haastattelevansa
oikeudenmukaisen ja asianmukaisen määrän hakijoita,
joilla on vamma, ja joiden hakemus täyttää ilmoitetun
työtehtävän vähimmäisvaatimukset.
Sampo-konserni otti vuoden aikana Isossa-Britanniassa
käyttöön uuden politiikan ja verkkokoulutuksen
vastatakseen uuteen lainsäädäntövaatimukseen
seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä työpaikalla.
Kyseisillä toimilla on lisätty työntekijöiden tietoisuutta
siitä, mitä häirintä on, sekä rohkaistu heitä ilmoittamaan,
mikäli he kohtaavat häirintää työpaikalla.
Mittarit ja tavoitteet
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
Sampo-konserni on asettanut tavoitteita hallituksen
monimuotoisuudelle ja henkilöstön tyytyväisyydelle
hallitakseen muun muassa DEI-teemoihin sekä
työntekijöiden terveyteen, hyvinvointiin ja osaamiseen
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Nämä
tavoitteet ja teemat ovat linjassa Sampo-konsernin
toimintaperiaatteissa ja Sampo Oyj:n hallituksen
monimuotoisuuspolitiikassa esitettyjen tavoitteiden
kanssa, joiden tarkoituksena on tarjota kannustavat ja
palkitsevat työolot sekä oikeudenmukainen ja
yhdenvertainen kohtelu.
Hallituksen monimuotoisuutta koskeva tavoite tukee
konsernin sisäisiä pyrkimyksiä ja noudattaa Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia ja muuta asiaan liittyvää
lainsäädäntöä. Lisätietoa aiheesta esitetään GOV-1 –
Hallinto, johto ja valvontaelinten rooli -otsikon alla
(s. 57).
Työtyytyväisyystulokset perustuvat
työtyytyväisyyskyselyihin, joissa työntekijät arvioivat
kokemustaan Sampo-konsernissa työskentelystä.
Kyselyt tehdään konsernitason sijaan tytäryhtiötasolla,
jotta niissä voidaan ottaa huomioon konserniyhtiöiden
yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet.
Työtyytyväisyyskysely lähetetään kaikille työntekijöille,
jotka ovat työsuhteessa Sampo-konserniin kyselyn
ajankohtana. Kyselyt tehdään vähintään vuosittain, ja
niistä raportoidaan kyseisen konserniyhtiön johdolle.
Sampo-konserni on asettanut työtyytyväisyystavoitteet
muun muassa sisäisen ja ulkoisen vertailuanalyysin ja
historiatietojen avulla. Tulostason arvioimiseksi konserni
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
99
seuraa trendejä sisäisesti ja pyrkii, mikäli mahdollista,
vertaamaan tuloksia alan keskiarvoon eri
toimintamaissa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista
voidaan pitää erinomaisena suorituksena.
Sampo-konsernin yhtiöiden ylimmän johdon lisäksi
työtyytyväisyyskyselyjen tavoitteiden laadinnassa on
ollut mukana edustajia konsernin eri osista. Tavoitteista
keskustellaan myös ammattiliittojen edustajien kanssa,
ja ulkopuolisten sidosryhmien palaute huomioidaan
tarvittaessa. Johtoryhmät hyödyntävät
työtyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja muita omaan
työvoimaan liittyviä tietoja organisaation
kehitysprosesseissa.
Ifin (pois lukien Topdanmark) eNPS-tulos laski vuoden
ensimmäisellä puoliskolla päivitettyjen
hybridityöskentelyä koskevien ohjeiden (ts. vaatimus
olla vähintään kolme päivää viikossa toimistolla)
käyttöönoton seurauksena. Ennakoidakseen vuoden
2025 puolivälissä toteutetun Topdanmarkin
integroimiseen liittyvän organisaatiomuutoksen
vaikutuksia, If asetti vuoden 2025 toisen vuosipuoliskon
kyselylle hieman matalamman tavoitetason. eNPS-tulos
laski odotusten mukaisesti ja eri maiden ja yksiköiden
tuloksissa oli merkittäviä eroja. Jatkossa tavoitteena on
kääntää tulosten suunta nousuun. Tiiminvetäjät ovat
analysoineet tuloksia yhdessä tiimiensä kanssa ja
keskustelleet tarvittavista jatkotoimista. If seuraa
vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon
kyselytuloksia ja suunnittelee tarvittaessa lisätoimia
niiden perusteella. Isossa-Britanniassa Hastings edisti
henkilöstön tyytyväisyyttä vuoden 2024
työtyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella, mikä auttoi
pitämään työtyytyväisyyden vakaana vuonna 2025.
Työtyytyväisyyskyselyt
Sampo-konserni
Kysely
Asteikko
Tavoite
2025
2024
H1
H2
H1
H2
If:
HeartBeat
-100–100
2025: 45
36
23
52
54
Hastings:
Your Voice
0–100
2025: 75
80
79
77
78
Sampo Oyj:
Work Life
Survey
-100–100
-
-
46
-
42
Kyselyt ovat yhtiökohtaisia, eivätkä ne ole keskenään
vertailukelpoisia. Sammon työtyytyväisyyskysely tehdään kerran
vuodessa syksyllä. Ifin ja Sammon osalta asteikko on -100–100.
Yleisesti ottaen tulosta, joka on nollan yläpuolella, voidaan pitää
hyvänä/positiivisena, kun taas tulosta, joka on yli 50, voidaan
pitää erinomaisena. Tulostasot voivat kuitenkin vaihdella
esimerkiksi toimialan ja organisaatiotyypin mukaan. Hastingsin
kyselyssä tulosta, joka on yli 70, voidaan pitää korkeana.
Ifin 2024 ja H1/2025 luvut eivät sisällä Topdanmarkia. Sampo
Oyj:llä ei ole työtyytyväisyyskyselyyn liittyvää tavoitetta.
Hallituksen monimuotoisuus
Sampo Oyj
Sukupuoli
31.12.2025
31.12.2024
Naiset
37,5 %
33,3 %
Miehet
62,5 %
66,7 %
Yhteensä
100,0 %
100,0 %
Molempien sukupuolten tulee olla edustettuna hallituksessa
siten, että hallituksen jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia
ja miehiä. Joitain poikkeuksia voidaan kuitenkin soveltaa, mikäli
se katsotaan hallituksen jäsenten lukumäärän vuoksi
kohtuulliseksi.
Laskentaperiaatteet
Omaan työvoimaan liittyvät mittarit raportoidaan ESRS-
standardin vaatimusten mukaisesti. Laskennassa
käytetään joko henkilömäärää tai henkilötyövuosia
(HTV), ja käytetty menetelmä raportoidaan kunkin
mittarin yhteydessä. Tuntipalkkaiset työntekijät,
kesätyöntekijät, muut kuin työsuhteiset työntekijät ja
harjoittelijat on jätetty henkilömäärä- ja HTV-laskelmien
ulkopuolelle. HTV-laskelmissa työaikaa mukautetaan, jos
työntekijä on pidemmällä vapaalla, kuten
vanhempainvapaalla. Raportoinnissa käytetään vuoden
lopun lukuja, ellei toisin mainita. Sampo-konserni kerää
tietoa vain binäärisestä sukupuolesta lakisääteisten
rajoitusten ja järjestelmätuen puutteen vuoksi. Näin
ollen raportointi sisältää tiedot vain naisista ja miehistä.
Tarkemmat laskentaperiaatteet on kuvattu mittareiden
yhteydessä. Sampo-konsernin tilinpäätös ei sisällä
omaan työvoimaan liittyviä lukuja.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
100
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden
ominaisuudet
Sampo-konsernin työntekijöiden kokonaismäärä
31.12.2025 oli 16 157. Henkilömäärä kasvoi hieman
edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa Sampo-konsernin
työntekijöistä työskenteli vuonna 2025 Isossa-
Britanniassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja
Norjassa. Naisten osuus oli hieman suurempi kuin
miesten, mutta yleisesti binäärinen sukupuolijakauma oli
varsin tasainen. Sampo-konsernin työntekijät
työskentelivät vuoden lopussa pääasiassa kokoaikaisesti
vakituisella työsopimuksella.
Henkilömäärää käytetään laskettaessa työntekijöiden
kokonaismäärää, nollatuntisopimuksella työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden määrää, koko- ja osa-
aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrää, ja
vakinaisten sekä määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrää. Pieni määrä työntekijöitä
työskentelee “muissa maissa”, joka on raportoinnissa
käytetty termi. Nämä maat on laskettu raportoinnissa
yhteen niissä olevan toiminnan koon vuoksi. Muut maat
-raportointikategorian maita ovat Espanja, Gibraltar,
Ranska, Saksa, Alankomaat ja Yhdysvallat.
Sampo-konsernin työsuhteisten työntekijöiden
vaihtuvuus ja lähteneiden työntekijöiden määrä laskivat
vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Suhteellisen
korkea vaihtuvuus Muut maat -kategoriassa johtuu
kyseisten maiden vähäisestä työntekijämäärästä, jolloin
jo yksi henkilöstövaihdos voi vaikuttaa vaihtuvuuteen
merkittävästi. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla
raportointivuoden aikana lähteneiden työntekijöiden
lukumäärä henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä
henkilömäärää käyttäen. Lukuihin sisältyy ulkoinen
vapaaehtoinen ja tahaton vaihtuvuus.
Työntekijöiden kokonaismäärä
sukupuolen mukaan
Sampo-konserni
Sukupuoli
31.12.2025
31.12.2024
Naiset
8 384
8 134
Miehet
7 773
7 447
Muut
-
-
Ei ilmoitettu
-
-
Työsuhteiset
työntekijät yhteensä
16 157
15 581
Työntekijöiden kokonaismäärä maan
mukaan
Sampo-konserni
Maa
31.12.2025
31.12.2024
Iso-Britannia
4 878
4 314
Tanska
2 866
2 977
Ruotsi
2 789
2 770
Suomi
2 150
2 130
Norja
1 786
1 827
Latvia
577
573
Viro
542
514
Espanja
323
230
Liettua
189
190
Gibraltar
34
32
Alankomaat
8
8
Ranska
7
7
Saksa
7
8
Yhdysvallat
1
1
Työsuhteiset
työntekijät yhteensä
16 157
15 581
Lähteneiden työntekijöiden kokonais-
määrä ja työntekijöiden vaihtuvuus
Sampo-konserni
2025
2024
Maa
Lähteneet
työntekijät
Vaih-
tuvuus
Lähteneet
työntekijät
Vaih-
tuvuus
Iso-Britannia
749
16,1%
776
19,9%
Tanska
246
8,5%
416
13,7%
Ruotsi
312
11,2%
312
11,4%
Suomi
151
7,1%
130
6,1%
Norja
181
9,9%
143
8,1%
Baltian maat
92
7,2%
93
7,4%
Muut maat
113
33,6%
102
36,8%
Sampo-
konserni
yhteensä
1 844
11,6%
1 972
13,1%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
101
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot sukupuolen mukaan
Sampo-konserni
31.12.2025
31.12.2024
Naiset
Miehet
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Naiset
Miehet
Muut
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärä
8 384
7 773
-
-
16 157
8 134
7 447
-
-
15 581
Vakinaisten
työntekijöiden määrä
8 302
7 732
-
-
16 034
8 016
7 384
-
-
15 400
Määräaikaisten
työntekijöiden määrä
82
41
-
-
123
118
63
-
-
181
Nollatuntisopi-
muksellisten työn-
tekijöiden määrä
92
66
-
-
158
168
126
-
-
294
Kokoaikaisten
työntekijöiden määrä
7 361
7 509
-
-
14 870
7 125
7 170
-
-
14 295
Osa-aikaisten
työntekijöiden määrä
1 022
265
-
-
1 287
1 007
279
-
-
1 286
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot maan mukaan
Sampo-konserni
31.12.2025
31.12.2024
Iso-
Britannia
Tanska
Ruotsi
Suomi
Norja
Baltian
maat
Muut
maat
Yhteensä
Iso-
Britannia
Tanska
Ruotsi
Suomi
Norja
Baltian
maat
Muut
maat
Yhteensä
Työsuhteisten
työntekijöiden
kokonaismäärä
4 878
2 866
2 789
2 150
1 786
1 308
380
16 157
4 314
2 977
2 770
2 130
1 827
1 277
286
15 581
Vakinaisten
työntekijöiden määrä
4 847
2 852
2 774
2 137
1 763
1 282
379
16 034
4 268
2 940
2 754
2 111
1 791
1 250
286
15 400
Määräaikaisten
työntekijöiden määrä
31
14
15
13
23
26
1
123
46
37
16
19
36
27
0
181
Nollatuntisopi-
muksellisten työn-
tekijöiden määrä
0
15
60
0
83
0
0
158
0
142
93
0
59
0
0
294
Kokoaikaisten
työntekijöiden määrä
4 258
2 661
2 622
1 980
1 710
1 271
368
14 870
3 741
2 766
2 576
1 955
1 736
1 245
276
14 295
Osa-aikaisten
työntekijöiden määrä
620
205
167
170
76
37
12
1 287
573
211
194
175
91
32
10
1 286
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
102
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden määrä Sampo-konsernissa
31.12.2025 oli 3 200, mikä on hieman vähemmän kuin
edellisvuonna. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä on
laskettu raportointikauden lopun henkilömääränä. Muut
kuin työsuhteiset työntekijät kuuluvat Sampo-konsernin
työvoimaan, mutta eivät ole konsernin palkkaamia
(esim. konsultit, freelancerit, muut itsenäiset
ammatinharjoittajat, henkilöstövuokrauspalvelujen
kautta työllistetyt työntekijät). Sampo-konsernissa
kyseiset työntekijät työskentelevät esimerkiksi IT-
tehtävissä tai asiakaspalvelukeskuksissa.
Muut kuin työsuhteiset työntekijät
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2025
31.12.2024
Muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden lukumäärä
3 200
3 283
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen
kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Sampo-konsernin työntekijöistä 58,7 prosenttia (60,9
prosenttia vuonna 2024) kuului työehtosopimusten
piiriin 31.12.2025. Pieni lasku edellisvuoteen verrattuna
johtuu Isossa-Britanniassa työskentelevien
työntekijöiden määrän kasvusta. Sampo-konsernin
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa ei tapahtunut
merkittäviä muutoksia vuonna 2025 vuoteen 2024
verrattuna.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus lasketaan
jakamalla työehtosopimusten piiriin kuuluvien
työntekijöiden määrä kaikkien työntekijöiden
lukumäärällä käyttämällä henkilömäärää. Luvussa ovat
mukana vain työntekijät, jotka ovat tosiasiallisesti
työehtosopimusten piirissä niissä maissa, joissa
ammattiliittojen asema on virallisesti tunnustettu. 
Työehtosopimuksia sovelletaan kuitenkin useimpiin
työntekijöihin (ylin johto pois lukien) vaikka he eivät
kuuluisikaan sopimuksen piiriin. Sampo-konsernin
toiminnoissa Euroopan talousalueen maissa sovelletaan
useampia eri työehtosopimuksia maantieteellisestä
sijainnista ja paikallisista käytännöistä riippuen.
Konsernin toiminnoissa Isossa-Britanniassa ei neuvotella
ammattiliittojen kanssa, mutta työehtoja verrataan
säännöllisesti markkinakäytäntöihin.
Työpaikkaedustuksen laskennassa on käytetty arvioita.
Sampo-konsernilla ei ole maailmanlaajuisia
puitesopimuksia (Global Framework Agreements). Ifillä
on eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works
Council) määräykseen perustuva sopimus tiedonanto- ja
konsultaatioprosessista työntekijöiden edustajien
kanssa. Ylimmän tason vuoropuhelua työntekijöiden
edustajien kanssa käydään viestintäneuvostossa, jonka
puheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja.
Viestintäneuvosto kokoontuu kvartaaleittain ja
käsittelee aiheita, jotka koskevat enemmän kuin yhtä
toimintamaata tai liiketoiminta-aluetta.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Sampo-konserni, 31.12.2025
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät –
ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät –
muu kuin ETA-alue
Edustus työpaikalla
(vain ETA-alue)
0–19 %
-
Iso-Britannia
-
20–39 %
-
-
-
40–59 %
-
-
-
60–79 %
-
-
Tanska, Ruotsi
80–100 %
Tanska, Ruotsi, Suomi, Norja
-
Suomi, Norja
Taulukko sisältää maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
103
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
Sampo-konsernissa ikäjakauma on perinteisesti ollut
tasainen ja oli sitä myös vuonna 2025. Ikäjakauma
lasketaan vuoden lopun tilanteesta henkilömäärän
mukaan.
Ylimmän johdon määritelmää päivitettiin tasojen 2–4
osalta vuonna 2025 konsernirakenteen muutosten
vuoksi. Tästä syystä vuoden 2024 ja 2025 luvut eivät
ole vertailukelpoisia näiden tasojen osalta. Vuodesta
2025 alkaen Sampo-konsernin määritelmän mukaan
ylimpään johtoon kuuluu konsernijohtaja (taso 1),
konsernijohtajalle raportoivat johtajat (taso 2), tasolle 2
raportoivat johtajat (taso 3) ja tasolle 3 raportoivat
johtajat (taso 4). Tasoilla 2–4 olevien johtajien määrä on
kasvanut vuodesta 2024 vuoteen 2025
tasomääritelmien muutoksen vuoksi.
Sampo-konsernin neljän ylimmän johtotason binäärisen
sukupuolijakauman tarkastelu 31.12.2025 osoittaa, että
aivan ylimmässä johdossa sukupuolten
monimuotoisuudessa on edelleen parannettavaa. Heti
ylimmän johdon alapuolella naisten ja miesten osuus on
kuitenkin tasapainoisempi.
Ylimmän johdon sukupuolijakauma
Sampo-konserni
Sukupuoli
31.12.2025
31.12.2024
Taso 1
(konsernijohtaja)
Taso 2 (raportoi
konsernijohtajalle)
Taso 3 (raportoi
tasolle 2)
Taso 4 (raportoi
tasolle 3)
Taso 1
(konsernijohtaja)
Taso 2 (Sampo
Oyj:n
tytäryhtiöiden
toimitusjohtajat)
Taso 3
(toimitusjohtajille
raportoivat
johtajat)
Taso 4 (tasolle 3
raportoivat
johtajat)
Naiset
0
0,0%
3
27,3%
18
31,6%
95
41,5%
0
0,0%
0
0,0%
9
25,7%
77
40,8%
Miehet
1
100,0%
8
72,7%
39
68,4%
134
58,5%
1
100,0%
3
100,0%
26
74,3%
112
59,2%
Sampo-konserni
yhteensä
1
100,0%
11
100,0%
57
100,0%
229
100,0%
1
100,0%
3
100,0%
35
100,0%
189
100,0%
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma
Sampo-konserni
Ikäryhmä
31.12.2025
31.12.2024
Alle 30-vuotiaat
3 374
20,9%
3 264
20,9%
30–50-vuotiaat
8 827
54,6%
8 730
56,0%
Yli 50-vuotiaat
3 956
24,5%
3 587
23,0%
Sampo-konserni
yhteensä
16 157
100,0%
15 581
100,0%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
104
S1-10 – Riittävä palkka
Sampo-konsernissa palkitseminen riippuu objektiivisista
kriteereistä, kuten työkokemuksesta, osaamisesta,
asemasta ja vastuista. Kaikille työntekijöille maksetaan
riittävää palkkaa soveltuvien verrokkiryhmien
mukaisesti. Palkka ja muut etuudet eivät perustu
sukupuoleen tai mihinkään muuhun ei-ammatilliseen
ominaisuuteen. Sampo-konsernilla on esimerkiksi
työnimike- ja työtehtävärakenteita, joilla varmistetaan,
että samassa tehtävässä työskentelevillä on samat
työehdot. Lisäksi palkkatasojen määrittämisessä
käytetään sisäisiä ja ulkoisia verrokkiryhmiä.
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluvat sosiaalisen
suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista, kuten
sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta
vammasta ja työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta
ja eläkkeelle siirtymisestä, johtuvien tulonmenetysten
varalta.
S1-12 – Vammaiset henkilöt
Sampo-konserni ei kerää tietoja henkilökohtaisista
ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta, lakisääteisten
rajoitusten vuoksi.
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit
Kaikki Sampo-konsernin työsuhteiset työntekijät ovat
oikeutettuja säännöllisiin urakehitysarviointeihin.
Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin
osallistuneiden työntekijöiden prosenttiosuus laski
vuonna 2025. Tämä johtui entisten Topdanmarkin
työntekijöiden arviointien lykkääntymisestä vuodelle
2026. Osuus työsuhteisista työntekijöistä, jotka
osallistuivat tulos- ja urakehitysarviointeihin, lasketaan
jakamalla arviointeihin osallistuneiden työntekijöiden
lukumäärä vuoden lopun henkilömäärällä, jaoteltuna
sukupuolen mukaan.
Sampo-konserni tarjoaa työntekijöilleen monipuolisia
sisäisiä ja ulkoisia koulutusmahdollisuuksia. Vuonna
2025 konserni ryhtyi vahvistamaan taitojen
kehittämiseen liittyviä raportointiprosessejaan ja pystyy
nyt raportoimaan keskimääräiset koulutustunnit
sukupuolen mukaan. Jatkokehitystä tarvitaan
raportointikäytäntöjen ja konsernin sisäisen
yhdenmukaisuuden parantamiseksi myös tulevina
vuosina. Tällä hetkellä koulutustunnit sukupuolen
mukaan eriteltynä sisältää pakollisen sisäisen
koulutuksen ja johtamiskoulutuksen. Koulutustunnit
lasketaan jakamalla koulutustuntien kokonaismäärä
keskimääräisellä henkilömäärällä.
Niiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus, jotka osallistuivat
säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin
Sampo-konserni
Sukupuoli
2025
2024
Naiset
61,1%
66,2%
Miehet
57,3%
64,0%
Sampo-konserni yhteensä
59,3%
65,1%
Keskimääräiset koulutustunnit
sukupuolen mukaan eriteltynä
Sampo-konserni
Sukupuoli
2025
Naiset
7
Miehet
6
Sampo-konserni yhteensä
7
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
105
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat
mittarit
Kaikki Sampo-konsernin työntekijät kuuluivat edelleen
31.12.2025 työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin. Järjestelmällä viitataan
työnantajan työntekijöille tarjoamiin työterveyshuollon
palveluihin. Järjestelmä voi olla lakisääteinen tai
vapaaehtoisesti tarjottu. Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien työsuhteisten
työntekijöiden osuus on laskettu henkilömäärän
mukaan.
Sampo-konsernissa ei ollut vuonna 2025 työperäisten
vammojen aiheuttamia kuolemantapauksia, ja
työtapaturmien määrä pysyi edellisvuoden tasolla.
Työperäisten tapaturmien suhdeluku on laskettu
jakamalla tapausten lukumäärä työtuntien arvioidulla
kokonaismäärällä kerrottuna miljoonalla. Suhdeluku
vastaa työperäisten tapaturmien määrää miljoonaa
tehtyä työtuntia kohti. Raportoidut mittarit koskevat
Sampo-konsernin työsuhteisia työntekijöitä.
Sampo-konserni ei kerää tietoa työperäisistä
terveysongelmista ja niistä johtuvista kuolemista tai
menetetyistä päivistä lakisääteisten rajoitusten vuoksi.
Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2025
31.12.2024
Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin
kuuluvien työntekijöiden osuus
100,0%
100,0%
Työperäiset vammat ja
kuolemantapaukset
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Työperäisten vammojen
aiheuttamien kuolemantapausten
lukumäärä
0
0
Kirjattavien työtapaturmien
lukumäärä
47
49
Kirjattavien työtapaturmien
osuus
1,9
2,1
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä ja osuus vuonna 2024
laskettiin uudelleen tietojen kokoamisessa tapahtuneen virheen
vuoksi. Vuonna 2024 raportoidut tiedot olivat 80
työtapaturmaa ja työtapaturmien osuus 3,4.
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa
koskevat mittarit
Kaikilla Sampo-konsernin työntekijöillä on oikeus
perhevapaaseen sosiaaliturvan tai työehtosopimusten
nojalla. Vuonna 2025 perhevapaata käyttäneiden
työntekijöiden osuus pysyi vakaana vuoteen 2024
verrattuna, ja sukupuolijakauma kehittyi aavistuksen
tasaisempaan suuntaan. Perhevapaa sisältää äitiys-,
isyys-, vanhempain-, omaishoito- ja adoptiovapaat.
Perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus on laskettu jakamalla perhevapaalla
olleiden työntekijöiden henkilömäärä vuoden lopun
henkilömäärällä, jaoteltuna sukupuolen mukaan.
Niiden työsuhteisten työntekijöiden
prosenttiosuus jotka käyttivät
perhevapaata
Sampo-konserni
Sukupuoli
2025
2024
Naiset
9,6%
10,2%
Miehet
6,8%
6,3%
Sampo-konserni yhteensä
8,3%
8,3%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
106
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit
Sukupuolten välinen palkkaero pysyi vakaana vuonna
2025. Palkkaero on Sampo-konsernin kehityskohde ja
sitä seurataan säännöllisesti palkka-analyyseillä.
Sukupuolten välinen palkkaero kuvaa todellisen
maksetun palkkion eroa miesten ja naisten välillä.
Palkkaeroa voidaan selittää esimerkiksi asemalla
yhtiössä, työtehtävillä, vastuilla ja poissaoloilla.
Ansiotuloon liittyvät mittarit on laskettu käyttämällä
HTV-keskiarvoa.
LTI 2020 -kannustinjärjestelmän korkean palkkion
vuoksi entisen konsernijohtajan palkka oli vuonna 2025
korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä vaikutti
korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja konsernin
työntekijöiden mediaaniansion suhteeseen. Vuotuisen
mediaaniansion laskentaan käytettävät palkkatiedot,
joita käytetään korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja
vuotuisen mediaaniansion välisen suhteen laskemiseen,
kerätään Sampo-konsernin HR-järjestelmistä.
Palkkatiedot sisältävät vuotuisen sopimuksen mukaisen
kiinteän palkan ennen veroja sekä kaikki muuttuvat
palkkio- ja bonuserät. Vuotuista mediaaniansiota
koskeva luku perustuu raportointivuoden lopussa
Sampo-konsernissa työsuhteessa olleiden
kuukausipalkkaisten työntekijöiden (pois lukien
korkeinta ansiotuloa saava henkilö) palkkoihin.
Tiedonkeruuprosessia päivitettiin vuonna 2025 Ifin ja
Topdanmarkin integraation ja siihen liittyvien
palkanlaskentajärjestelmien muutosten vuoksi. Täten
vuosien 2024 ja 2025 luvut eivät ole vertailukelpoisia.
Valuuttakursseilla voi olla vaikutusta tässä
Kestävyysselvityksessä esitettyihin ansiotulolukuihin.
Sukupuolten palkkaero
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Kiinteä palkitseminen
19,7%
19,8%
Kiinteä ja muuttuva palkitseminen
24,9%
24,5%
Korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja
muiden työsuhteisten työntekijöiden
mediaaniansion välinen suhde
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Palkkasuhde
111,5
89,6
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
Sampo-konsernin omaa työvoimaa koskevia vakavia
ihmisoikeustapauksia, jotka on määritelty vakaviksi
ihmisoikeuksien ja työoikeuslainsäädännön
loukkauksiksi, ei raportoitu vuonna 2025. 19 syrjintä- ja
häirintätapausta raportoitiin ja korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdyttiin tapauskohtaisesti sisäisten prosessien ja
ohjeiden mukaisesti. Luku sisältää Sampo-konsernin
toimintaperiaatteiden määritelmän mukaiset syrjintä- ja
häirintätapaukset, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin
(esim. varoitus tai irtisanominen) raportointivuoden
aikana. Mikään vuoden aikana raportoiduista tapauksista
ei johtanut sakkoihin, sanktioihin tai
vahingonkorvauksiin Sampo-konsernille.
Sampo-konsernin oman työvoiman käytössä olevien
kanavien kautta tehtyjä valituksia oli yhteensä 23 (pois
lukien syrjintä- ja häirintätapaukset, jotka on raportoitu
edellä). Nämä ovat työntekijöiden valitusmekanismien ja
whistleblowing-kanavien kautta tekemiä valituksia, jotka
koskevat sosiaalisia teemoja, ihmisoikeuksia ja
työoikeuksia. Luku sisältää kaikki vuoden 2025 aikana
tehdyt valitukset riippumatta niiden tilasta
raportointivuoden lopussa.
Vakavien ihmisoikeustapausten
lukumäärä
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Lukumäärä
0
0
Syrjintä- ja häirintätapausten lukumäärä
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Lukumäärä
19
2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
107
S2 Arvoketjun työntekijät
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Ihmisoikeudet ja
työkäytännöt
↓ Ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyviä mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia voi esiintyä Sampo-konsernin
koko arvoketjussa. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia
voidaan lieventää, mutta alihankkijoiden,
liikekumppaneiden, yritysasiakkaiden ja
sijoituskohteena olevien yhtiöiden suuren määrän
vuoksi kielteisten vaikutusten (esim. työoloihin ja tasa-
arvoiseen kohteluun liittyen) riskiä ei voida täysin
poistaa.
↑ Sampo-konserni voi omalla toiminnallaan vaikuttaa
positiivisesti alihankkijoidensa, liikekumppaneidensa,
yritysasiakkaidensa ja sijoituskohteena olevien
yhtiöidensä vastuullisuuteen, esimerkiksi tehokkaiden
due diligence -prosessien sekä vastuullisten vakuutus-
ja sijoitustoimintojen kautta. Tämä voi myös parantaa
arvoketjun työntekijöiden työoloja (esim. työn
vakautta ja terveysnäkökohtia) ja yhdenvertaista
kohtelua.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↓ Mikäli Sampo-konsernin alihankkijat tai liikekumppanit
riistävät työntekijöitään, tilanne voi johtaa kyseisen
alihankkijan tai kumppanin oikeudellisiin, maineeseen
liittyviin ja liiketoiminnallisiin riskeihin. Näistä voi
puolestaan muodostua Sampo-konsernille
operatiivinen riski uuden kumppanin etsimiseen,
viivästyksiin ja huonolaatuisiin hankintoihin liittyen.
↓ Mikäli Sampo-konserni sijoittaisi tai vakuuttaisi
toimialoja, joiden toiminnasta on haittaa arvoketjun
työntekijöille, voisi se aiheuttaa konsernille
mainehaittaa ja taloudellisia riskejä.
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua taloudellisia riskejä
ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvän
lainsäädännön lisääntymisestä ja kiristymisestä (esim.
raportointikustannukset, mahdolliset sakot,
mainehaitat).
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Politiikat ja ohjeet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteet, vastuullisen sijoittamisen
politiikat, vakuutusperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
alihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt,
seulonta, vaikuttaminen)
• Sitoumukset vastuulliseen sijoitus- ja
vakuutustoimintaan (esim. PRI, SBTi)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-konsernin
strategiaan ja toimiin. Ihmisoikeudet ja työkäytännöt liittyvät ESRS-osa-aiheisiin Työolot, Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä Muut työhön liittyvät oikeudet.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
108
Strategia
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konsernilla on vaikutuksia arvoketjun
työntekijöihin alihankkijoidensa, liikekumppaneidensa,
yritysasiakkaidensa ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden
kautta. Konserni on havainnut esimerkiksi
kaksoisolennaisuusarvioinnin ja ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnin perusteella, että sillä voi olla kielteisiä
vaikutuksia erityisesti arvoketjun loppupään
työntekijöihin (esim. korvauskäsittelyn alihankkijoiden
työntekijät). Nämä työntekijät voivat kohdata heidän
rooliinsa ja toimintaympäristöihinsä liittyviä riskejä, joita
pyritään hallitsemaan muun muassa Sampo-konsernin
alihankkijoiden toimintaperiaatteiden edellyttämillä
terveys- ja turvallisuusstandardeilla.
Taloudellisten riskien vähentämiseksi ja
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Sampo-konserni
pyrkii varmistamaan, että sen alihankkijat kunnioittavat
ihmis- ja työoikeuksia. Näitä oikeuksia loukkaaville
alihankkijoille voi koitua oikeudellisia, maineeseen
kohdistuvia ja liiketoiminnallisia seuraamuksia, joista voi
puolestaan aiheutua operatiivinen riski Sampo-
konsernille. Vakaa liikesuhde vastuullisen alihankkijan
kanssa on kilpailuetu, ja siksi sitä voidaan pitää myös
liiketoiminnan kannalta mahdollisuutena.
Sampo-konserni lisää ymmärrystään erityisen
haavoittuvassa asemassa olevista arvoketjun
työntekijöistä muun muassa alihankkijoiden täyttämillä
itsearviointikyselylomakkeilla ja tekemällä yhteistyötä
sijoituskohteena olevien yhtiöiden, yritysasiakkaiden ja
alihankkijoiden kanssa. Esimerkkejä erityisen
haavoittuvista ryhmistä Sampo-konsernin arvoketjussa
ovat erilaiset vähemmistöt ja siirtotyöläiset.
Sampo-konserni huomioi raportoinnissaan kaikki
arvoketjun työntekijät, joihin sen toiminta, tuotteet,
palvelut ja liikesuhteet voivat olennaisesti vaikuttaa.
Pääpaino on kuitenkin suorissa alihankkijoissa (Tier 1),
joihin konsernilla odotetaan olevan suurin vaikutus.
Lisäksi Sampo-konserni ottaa huomioon vaikutukset,
joita sillä voi olla yritysasiakkaidensa ja sijoituskohteena
olevien yhtiöiden kautta.
Sampo-konsernin arvoketjun alkupäähän kuuluvat
toimistotarvikkeiden ja -palvelujen toimittajat (esim.
ohjelmisto- ja laitteistoyritykset) sekä muut
liiketoimintaa tukevien palvelujen tarjoajat (esim.
konsultit, ulkoiset datan tarjoajat). Arvoketjun
loppupäähän kuuluvat puolestaan esimerkiksi ajoneuvo-
ja kiinteistökorjausurakoitsijat sekä terveyspalvelujen
tarjoajat. Konsernin alihankkijoiden tuottamat keskeiset
tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteistö-, ajoneuvo- ja
irtaimistokorjauksiin, terveys- ja sairaalapalveluihin sekä
matkapalveluihin. Sampo-konserni tiedostaa, että
ihmisoikeusriskien laajuus voi vaihdella toimialasta ja
maantieteellisestä alueesta riippuen, ja erot korostuvat
esimerkiksi rakennus- ja ajoneuvokorjauksissa.
Suurin osa Sampo-konsernin korvauspalveluja
tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa
ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin
monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat
kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti
tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen,
kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy
ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua
epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille
työajoille ja vaarallisille aineille. Muita riskejä ovat myös
pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden
loukkaukset, joita voidaan pitää systeemisinä riskeinä.
Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluvat
myös sen yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena olevien
yhtiöiden työntekijät ja toimitusketjut, joiden kautta
konsernilla voi olla vaikutuksia työntekijöihin omien
toimintamaidensa ulkopuolella. Näihin voivat kuulua
esimerkiksi pakkotyön, lapsityövoiman, epäterveellisten
työolojen tai syrjinnän ja häirinnän riski, joita voi esiintyä
toimialoilla tai alueilla, joilla yritysasiakkaat ja
sijoituskohteena olevat yhtiöt toimivat. Koska nämä
riskit toteutuvat kauempana arvoketjussa, Sampo-
konsernin mahdollisuudet hillitä vaikutuksia ovat
rajalliset.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvä
politiikka on Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, jotka
käydään läpi vuosittain ja hyväksytään Sammon
hallituksessa. Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
Sampo-konsernin yhtiöitä, ja jokaisen konsernin
työntekijän tulee noudattaa niitä. Toimintaperiaatteissa
todetaan, että Sampo-konserni noudattaa soveltuvin
osin kaikkea ihmisoikeus-, työoikeus- ja
työvoimalainsäädäntöä. Lisäksi konserni on sitoutunut
kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia,
mukaan lukien ihmisoikeuksien yleismaailmallista
julistusta, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia
koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, Taloudellisia,
sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa
kansainvälistä yleissopimusta sekä ILO:n
yleissopimuksia. Sampo-konserni tukee myös YK:n
Global Compact -periaatteita ja kansainvälisiä yrityksiä
ja ihmisoikeuksia koskevia standardeja, kuten YK:n
yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita (UNGP)
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
109
ja OECD:n ohjeita monikansallisille yrityksille. Sampo-
konserni on täten sitoutunut noudattamaan
ihmisoikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan ja kehittämään
jatkuvasti niihin liittyviä käytäntöjä (esim.
ihmisoikeuksien due diligence -prosessit) omassa
toiminnassaan ja arvoketjussaan.
Sampo-konsernilla on OECD:n monikansallisille
yrityksille tarkoitettujen ohjeiden mukaiset due diligence
-prosessit, joiden avulla konsernin on mahdollista
tunnistaa, ehkäistä ja käsitellä mahdollisia haitallisia
vaikutuksia ihmis- ja työoikeuksiin, ympäristöön ja
korruption ehkäisyyn liittyen. Nämä mahdolliset
haitalliset vaikutukset voivat syntyä esimerkiksi
alihankintaketjuissa sekä vakuutus- ja
sijoitustoiminnassa.
Kuten toimintaperiaatteissa todetaan, Sampo-konserni
tuomitsee kaikenlaisen pakkotyön sekä lapsityövoiman
ja modernin orjuuden (esim. ihmiskauppa) omassa
toiminnassaan ja arvoketjussaan. Konsernin
toimintaperiaatteiden lisäksi kukin konserniyhtiö on
ottanut käyttöön omiin tarkoituksiinsa soveltuvia
täydentäviä ja yksityiskohtaisempia politiikkoja, ohjeita
ja prosesseja.
Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana
raportoitu vakavista vahvistetuista tapauksista, joissa
arvoketjun työntekijöihin liittyviä globaaleja standardeja
olisi rikottu yhtiön arvoketjun alku- tai loppupäässä.
Tämä koskee suoria alihankkijoita (Tier 1),
yritysasiakkaita ja suoria sijoituksia.
Alihankkijat ja liikekumppanit
Sampo-konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi
konsernilla on alihankkijoiden toimintaperiaatteita, jotka
asettavat vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden
odotetaan täyttävän esimerkiksi oikeudenmukaisen ja
yhdenvertaisen kohtelun, yksityisyyden suojan,
työehtojen, työajan, oikeudenmukaisen palkan,
terveyden ja turvallisuuden sekä
järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusten osalta.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet perustuvat YK:n
Global Compact -aloitteeseen ja sen taustalla oleviin
periaatteisiin, ja niitä sovelletaan alihankkijoihin sekä
alihankkijoiden alihankkijoihin. Kunkin Sampo-konsernin
yhtiön hallitus tai muu hallintoelin hyväksyy
alihankkijoiden toimintaperiaatteet. Lopullinen vastuu
toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on kunkin yhtiön
johdolla. Politiikat ovat saatavilla Sampo-konsernin
verkkosivuilla ja niistä viestitään alihankkijoille.
Sampo-konserni on yhteydessä alihankkijoihinsa
esimerkiksi vuoropuhelun, itsearviointikyselyjen,
arviointien ja toimipaikkavierailujen kautta. Jos
alihankkijoiden toimintaperiaatteita rikotaan, konserni on
yhteydessä alihankkijaan esittääkseen parannuksia sen
toimintaan. Sampo-konserni seuraa tilannetta ja
mahdolliset jatkotoimet riippuvat alihankkijan
toteuttamista korjaavista toimenpiteistä. Konserni voi
irtisanoa yhteistyösopimuksen, jos alihankkija ei ryhdy
korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa.
Yritysasiakkaat ja sijoituskohteena olevat yhtiöt
Sampo-konserni tarjoaa vakuutuksia yritysasiakkailleen
vakuutusperiaatteidensa mukaisesti ja hoitaa
sijoituksiaan vastuullisen sijoittamisen politiikkojen
mukaisesti. Konserni päivittää vakuuttamiseen ja
sijoitustoimintaan liittyvät politiikkansa vuosittain ja ne
hyväksytään kunkin konserniyhtiön hallituksessa.
Politiikat sisältävät muun muassa kuvauksia siitä, miten
kestävyysriskit ja -tekijät otetaan huomioon vakuutus- ja
sijoitustoiminnassa.
Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa ja suorat
sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja
vasten (esim. YK:n Global Compact -periaatteet,
OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille, ILO:n
kolmikantainen periaatejulistus koskien monikansallisia
yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevat ohjaavat periaatteet, Pariisin ilmastosopimus)
ulkoisten palveluntarjoajien avulla. Jos Sampo-konserni
havaitsee normi- tai standardirikkomuksen, se voi ryhtyä
rikkomuksen vakavuuden, luonteen ja laajuuden
mukaisiin toimiin, kuten suoraan vuoropuheluun tai
muihin vaikuttamistoimiin. Viimeisenä keinona
vakuutussopimus voidaan irtisanoa tai sijoitus myydä,
jos yritysasiakas tai sijoituskohteena oleva yhtiö ei ryhdy
korjaaviin toimenpiteisiin.
Normipohjaisen seulonnan lisäksi Sampo-konserni
käyttää sektoripohjaista seulontaa yritysasiakkaisiin ja
sijoituskohteena oleviin yhtiöihin ja sulkee tietyt
toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle, elleivät
ennalta määritellyt kriteerit täyty. Esimerkkejä tällaisista
toimialoista ovat tupakka, hiili ja kiistanalaiset aseet,
johtuen mahdollisista ihmisoikeusriskeistä, työoikeuksiin
liittyvistä riskeistä, maineriskistä ja/tai sääntelyriskeistä.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
110
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
Sampo-konserni ei ole suoraan yhteydessä arvoketjunsa
työntekijöihin tai heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin
valtuutettuihin. Yhteyttä pidetään kuitenkin välillisesti
alihankkijoiden, yritysasiakkaiden tai sijoituskohteena
olevien yhtiöiden kautta. Yhteydenpito voi olla osa
virallisia due diligence -prosesseja tai liikesuhteen
säännöllistä seurantaa. Nämä prosessit auttavat Sampo-
konsernia ymmärtämään ja hallitsemaan sen vaikutuksia
arvoketjun työntekijöihin.
Yhteydenpidon tiheys ja toteutustapa riippuvat
arvioidusta riskistä, johon vaikuttaa kyseessä olevan
liikekumppanin koko ja luonne. Yhteydenpidon
tehokkuutta seurataan esimerkiksi tapaamalla
alihankkijoita ja yritysasiakkaita tai ulkoisten
palveluntarjoajien avulla, kun kyse on sijoituskohteena
olevasta yhtiöstä. Eri henkilöt vastaavat yhteydenpidon
toteuttamisesta sen mukaan, mikä liiketoimintoyksikkö
valvoo kumppanuutta. Esimerkiksi hankinnasta
vastaavat asiantuntijat ja liiketoiminnan kehittäjät (tai
vastaavat) huolehtivat yhteydenpidosta
korvauskäsittelykumppaneiden kanssa, kun taas
sijoitustoiminnan tiimit keskittyvät sijoituskohteena
oleviin yhtiöihin.
Sampo-konserni kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden
näkökulmista pääasiassa ihmisoikeuksia koskevien due
diligence -prosessien kautta. Näihin kuuluvat esimerkiksi
ihmisoikeusvaikutusten arviointi, alihankkijoiden arviointi
kestävyyskriteereitä vasten sekä yritysasiakkaiden ja
sijoitusten seulonta.
Sampo-konserni arvioi arvoketjun työntekijöihin
liittyvien toimien ja aloitteiden tehokkuutta ylläpitämällä
vuoropuhelua, tarkkailemalla jatkuvasti prosessejaan
sekä tarvittaessa tarkistamalla käytäntöjään. Tämä voi
sisältää esimerkiksi toimintaperiaatteiden päivittämistä
tai väärinymmärrettyjen materiaalien (kuten
kyselylomakkeiden) muokkaamista, jotta arvoketjun
työntekijöitä ymmärrettäisiin paremmin.
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet, alihankkijoiden
toimintaperiaatteet sekä vastuullisen vakuuttamisen ja
sijoittamisen käytännöt asettavat selkeät vaatimukset
arvoketjun työntekijöihin liittyen. Jos vaatimuksia
rikotaan, Sampo-konserni ottaa yhteyttä alihankkijaan,
yritysasiakkaaseen tai sijoituskohteena olevaan yhtiöön
tilanteen korjaamiseksi ja toiminnan yhdenmukaista­
miseksi konsernin toimintaperiaatteiden kanssa, sekä
tekee suunnitelmat korjaustoimenpiteiden
tarkastamiseen ja seuraamiseen. Jos virhe tai
sopimusrikkomus on merkittävä tai toinen osapuoli on
haluton tekemään parannuksia määräajassa, konserni
voi irtisanoa yhteistyösopimuksen tai myydä sijoituksen.
Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista
on kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien arvoketjun
työntekijöiden, käytettävissä lainvastaista tai epäeettistä
toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten.
Kanavia hallinnoidaan ulkoisesti, ja ne mahdollistavat
anonyymin raportoinnin. Lisäksi useimmissa Sampo-
konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai
alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden
on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen.
Alihankkijoiden on myös ilmoitettava
toimintaperiaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille.
Sampo-konsernilla ei ole virallisia prosesseja, joilla se
voisi arvioida, ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia
kanavista, joiden kautta huolenaiheita voi tuoda esiin.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteissa kuitenkin
todetaan, että alihankkijoiden tulee kertoa
työntekijöilleen ilmoituskanavista, ja varmistaa, että
asiaankuuluvat käytännöt ja kanavat ovat arvoketjun
työntekijöiden saatavilla. Ulkoiset sidosryhmät ovat
käyttäneet konsernin raportointikanavia, mikä osoittaa,
että kanavat ovat asianmukaisten osapuolten saatavilla.
Sampo-konsernin whistleblowing-kanavien kautta
ilmoitetut tapaukset tutkitaan viipymättä paikallisen
lainsäädännön mukaisesti. Sampo-konserni varmistaa
kanaviensa tehokkuuden sisäisen ja ulkoisen viestinnän
sekä koulutuksen avulla. Konserni on myös sitoutunut
kehittämään toimintatapojaan. Whistleblowing-kanavia
käsitellään tarkemmin G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
-osiossa (s. 122).
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
111
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Sampo-konserni kehitti vuonna 2025 prosessejaan, joilla
se havaitsee, ehkäisee ja lieventää mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia arvoketjun työntekijöiden ihmis- ja
työoikeuksiin. Kehitystyö perustui vuonna 2024
ensimmäisen kerran toteutettuun konserninlaajuiseen
ihmisoikeusvaikutusten arviointiin ja muihin lähteisiin,
joilla mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia tunnistetaan.
Lisäksi Sampo-konserni jatkoi säännöllistä yhteistyötä
olennaisten alihankkijoiden, liikekumppanien,
yritysasiakkaiden ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden
kanssa varmistaakseen konsernin politiikkojen
noudattamisen. Konserni arvioi jatkuvien prosessiensa
avulla, tarvitaanko tietyn alihankkijan, yritysasiakkaan tai
sijoituskohteena olevan yhtiön kanssa vaikuttamis- tai
muita lisätoimenpiteitä mahdollisten arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten
käsittelemiseksi. Sampo-konsernin politiikat sekä
seulonta- ja vaikuttamiskäytännöt mahdollistavat myös
konsernin arvoketjun työntekijöihin liittyvien riskien
lieventämisen ja mahdollisuuksien tavoittelun.
Sampo-konserni ei ole havainnut tosiasiallisia olennaisia
kielteisiä vaikutuksia sen arvoketjun työntekijöihin, eikä
konsernin alku- tai loppupään arvoketjusta ole
raportoitu Sammolle vakavista ihmisoikeusongelmista
tai -tapauksista vuonna 2025. Mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin seurataan
esimerkiksi alihankkijoiden itsearviointikyselyjen,
toimipaikkavierailujen, tapaamisten ja muiden
vaikuttamiskäytäntöjen avulla. Jos alihankkija,
yritysasiakas tai sijoitusten kohteena oleva yhtiö ei ole
noudattanut Sampo-konsernin kestävyysvaatimuksia,
voi se johtaa liikesuhteen päättämiseen.
Mikäli arvoketjun työntekijöihin kohdistuu olennaisia
kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on prosessit
epäkohtien ilmoittamiseen ja käsittelemiseen sekä
korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Vastuu
arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
vaikutusten hallinnasta on kunkin konserniyhtiön
soveltuvalla yksiköllä, kuten hankinta-,
sijoitustenhallinta-, vakuutustoiminta- (esim. Ifin
Suurasiakkaat-liiketoiminta-alue) ja
vastuullisuusyksiköllä.
Alihankkijat ja liikekumppanit
Sampo-konserni edisti vuonna 2025 alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttämistä prosesseihin,
kehitti due diligence -käytäntöjään ja valvoi
alihankkijoiden kestävyyskriteereiden noudattamista.
Lisäksi Topdanmarkin käytäntöjä ryhdyttiin
integroimaan osaksi Ifin due diligence -prosesseja. Muita
toimia alihankkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön
kehittämiseksi olivat ESG-kyselylomakkeiden läpikäynti
sekä digitaalisen alustan ja ulkopuolisen konsultoinnin
tarjoaminen ostajien due diligence -prosessien tueksi.
Näiden toimien tarkoitus on tukea arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten
ehkäisemistä ja positiivisten vaikutusten edistämistä.
Yritysasiakkaat ja sijoituskohteena olevat yhtiöt
Sampo-konserni päivitti jälleen konsernin vastuullisen
sijoittamisen politiikkoja vuonna 2025. Muutokset
liittyivät muun muassa Ifin ja Topdanmarkin
integraatioon, tieteeseen pohjautuviin
ilmastotavoitteisiin ja sektorikohtaiseen seulontaan.
Konsernin vastuullisen sijoittamisen käytäntöjen
kehittäminen jatkuu tulevina vuosina muun muassa
sisäisten vastuullisuustavoitteiden, ulkoisten
sidosryhmien palautteen ja yleisen markkinakehityksen
perusteella.
Sampo-konserni pyrkii vaikuttamaan sijoituskohteena
oleviin yhtiöihin yhdessä muiden sijoittajien kanssa,
mikäli sen uskotaan olevan tehokas keino saavuttaa
haluttu muutos sijoituskohteessa. Konserni osallistui
vuonna 2025 yhdeksään yhteisvaikuttamiseen, jotka
liittyivät ympäristöön, korruptioon, ihmisoikeuksiin ja
työoikeuksiin.
Raportointivuoden aikana Sampo-konsernin
rahastosijoituksia hallinnoivat varainhoitajat, jotka ovat
allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen
periaatteet (Principles for Responsible Investment, PRI).
Merkittävää osaa näistä varoista hallinnoivat
varainhoitajat, jotka ovat sitoutuneet YK:n Global
Compact -periaatteisiin.
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2025 suorien
sijoitustensa ja suurten yritysasiakkaidensa seulontaa
YK:n Global Compact -periaatteita vasten. Seulontojen
perusteella Sampo-konsernin yritysasiakkaiden joukosta
ei löytynyt vakavia ja vahvistettuja rikkomustapauksia.
Suorien sijoitusten seulonnassa tunnistettiin yksi
salkkuyhtiö, jolla on vahvistettu vakava rikkomus
kilpailua rajoittaviin käytäntöihin liittyen. Tilannetta
seurataan jatkuvasti.
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2025 suorien
sijoitustensa seulontaa sensitiivisten toimialojen osalta
havaitakseen ja hallitakseen mahdollisia ihmis- ja
työoikeuksiin liittyviä riskejä. Konserni aloitti myös
yritysasiakkaiden sektorikohtaisen seulonnan
konsernitasolla vuoden aikana. Tämä sisäinen seuranta
tukee kestävyysriskien hallintaa, mukaan lukien
ihmisoikeuksiin, työoikeuksiin, maineeseen ja/tai
sääntelyyn liittyvät riskit. Yritysasiakkaiden seulonnassa
käytetyt sektorit ovat yhdenmukaiset
sijoitustoiminnassa seurattavien sektoreiden kanssa.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
112
Mittarit ja tavoitteet
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Sampo-konserni ei ole toistaiseksi asettanut
konsernitason tavoitteita arvoketjun työntekijöihin
liittyville mittareilleen. Konsernin pitkän aikavälin
pyrkimyksenä kuitenkin on, että kaikki alihankkijat ovat
allekirjoittaneet alihankkijoiden toimintaperiaatteet.
Sampo-konserni arvioi säännöllisesti prosessejaan
arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Konsernitason
ulkoisesti julkaistu tavoite voidaan asettaa, mikäli tämä
nähdään arvokkaana lisänä.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteita
koskevat mittarit
Sampo-konserni mittaa alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttämistä alihankkija­
sopimuksiinsa arvioidakseen, miten tehokkaasti se
onnistuu vähentämään arvoketjun työntekijöihin ja
heidän ihmis- ja työoikeuksiinsa mahdollisesti
kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tämä myös tukee
konsernia arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
kielteisiin vaikutuksiin liittyvien taloudellisten riskien
hallinnassa sekä mahdollisuuksien tavoittelemisessa
vastuullisten kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön
kautta.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden
alihankkijoiden osuutta mitataan jakamalla toiminta­
periaatteet allekirjoittaneiden alihankkijoiden lukumäärä
(mukaan lukien alihankkijat joilla on omat, Sampo-
konsernin hyväksymät toimintaperiaatteet) kaikkien
alihankkijoiden lukumäärällä. Laskentamenetelmässä on
konserniyhtiökohtaisia mukautuksia toimitusketjujen
rakenteellisten erojen vuoksi. Mittari koskee sekä Sampo-
konsernin arvoketjun alkupään (esim.
toimistotarvikkeiden sekä IT-laitteiden ja -palvelujen
toimittajat) että loppupään (esim. korvaustenkäsittelyn
palveluntarjoajat) alihankkijoita. Vaikka alihankkijoiden
toimintaperiaatteet on otettu käyttöön koko konsernissa,
kaikissa yksiköissä ei ole vielä riittäviä rakenteita
edistymisen seurantaan. Lisäksi joitain alihankkijoita,
kuten suuria IT-yrityksiä ja konsultteja, on jätetty mittarin
ulkopuolelle. Jatkossa Sampo‑konserni pyrkii
parantamaan datan laatua siten, että mittari kattaa kaikki
konsernissa allekirjoitetut alihankkijasopimukset.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteet allekirjoittaneiden
alihankkijoiden osuus kasvoi vuonna 2025. Osuuden
kasvu johtui pääasiassa siitä, että Hastings otti vuonna
2024 käyttöön alihankkijoiden toimintaperiaatteet, mikä
kasvatti myös konsernitason lukua vuonna 2025.
Alihankkijoiden toimintaperiaatteiden
sisällyttäminen sopimuksiin
Sampo-konserni
Mittari
31.12.2025
31.12.2024
Osuus alihankkijoista
89,7%
75,6%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
113
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Asiakkaiden
terveys ja
turvallisuus
↑ Asiakkaiden terveys ja turvallisuus ovat
vakuutusliiketoiminnan ja näin ollen myös Sampo-
konsernin toiminnan ytimessä. Sampo-konsernin
strategia keskittyy kurinalaiseen vakuuttamiseen ja
huolelliseen riskienhallintaan, ja konsernilla on
tosiasiallinen positiivinen vaikutus kuluttajien ja
loppukäyttäjien terveyteen, sillä se tarjoaa
vakuutustuotteita ja auttaa siten asiakkaitaan
riskienhallinnassa.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
↑ Sampo-konserni voi luoda taloudellisia
mahdollisuuksia tarjoamalla kuluttajille ja
loppukäyttäjille heidän tarvitsemiaan ja haluamiaan
tuotteita ja palveluja. Mahdollisuuksia voidaan
saavuttaa myös esimerkiksi pienentämällä
kustannuksia digitaalisten ratkaisujen avulla ja
kehittämällä uusia tuotteita ja palveluja.
↓ Epäonnistuminen asiakkaiden tarpeita vastaavien
sopivien tuotteiden ja palvelujen (kuten terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvien vakuutusten) tarjoamisessa
voi vaikuttaa kielteisesti Sampo-konsernin
taloudelliseen tulokseen.*
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet,
vakuutusperiaatteet, riskienhallintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, vahingontorjunta, riskienhallinta)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. NPS, EPSI, Trustpilot)
Myynti- ja
markkinointi-
käytännöt
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä yhteiskunnallisia
vaikutuksia mahdollisten vastuuttomien myynti- ja
markkinointikäytäntöjen kautta (esim.
saavuttamattomuus, syrjintä, harhaanjohtaminen).
↑ Sampo-konsernilla voi olla positiivisia vaikutuksia
ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen vastuullisten
myynti- ja markkinakäytäntöjen kautta sekä
tarjoamalla vakuutustuotteita monimuotoiselle
asiakaskunnalle.*
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
↓ Vastuuttomat myynti- ja markkinointikäytännöt voivat
aiheuttaa Sampo-konsernille taloudellisen riskin
mahdollisten lainsäädännöllisten seuraamusten (esim.
sakot) ja mainehaitan kautta.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
palautekanavat, laadukas viestintä, vastuulliset
palkitsemiskäytännöt)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
Tietosuoja,
tietoturva ja
kyber-
turvallisuus
↓ Vakuutusyhtiönä Sampo-konserni käsittelee ja
säilyttää suuria määriä asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien henkilötietoja. Lisääntyvän
digitalisaation ja tekoälyn käytön myötä on olemassa
riski esimerkiksi tietoturvaloukkauksille,
kyberturvallisuushyökkäyksille ja
tietosuojaloukkauksille, millä voi olla kielteisiä
vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
↓ Sampo-konserniin kohdistuu tietosuoja-, tietoturva- ja
kyberturvallisuusriskejä yhtiön käsittelemien ja
prosessoimien arkaluonteisten tietojen suuren määrän
vuoksi. Yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvissä
tapauksissa negatiiviset taloudelliset riskit, kuten
sakot ja mainehaitta, voivat olla merkittäviä.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet,
tietosuojaselvitys, tietoturvaperiaatteet,
riskienhallintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
viitekehykset ja raportointirakenteet, seulonta,
vaikutustenarvioinnit, turvallisuuskäytännöt,
tiedonkäsittelysopimukset, riskiarviot,
jatkuvuussuunnitelmat, laatujärjestelmät ja
infrastruktuuri)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-
konsernin strategiaan ja toimiin. Asiakkaiden terveys ja turvallisuus liittyy ESRS-osa-aiheeseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus. Myynti- ja markkinointikäytännöt liittyy ESRS-
osa-aiheiseen Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio. Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus liittyy ESRS-osa-aiheeseen Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset.
* Vaikutus, riski tai mahdollisuus on lisätty kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksessä 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
114
Strategia
SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Sampo-konserni tarjoaa vakuutustuotteita ja -palveluja
kolmelle pääasiakasryhmälleen, joihin sillä voi siten olla
vaikutuksia: yksityis-, yritys- ja suurasiakkaille. Näiden
lisäksi Sampo-konsernilla voi olla vaikutuksia
potentiaalisiin asiakkaisiin ja vakuutusten
loppukäyttäjiin, jotka eivät itse ole konsernin asiakkaita
(esim. edunsaajat). Arvioidessaan olennaisia vaikutuksia
Sampo-konserni pyrkii ottamaan huomioon kaikenlaiset
kuluttajat ja loppukäyttäjät, joille saattaa aiheutua
vaikutuksia konsernin omasta toiminnasta tai sen
arvoketjun kautta.
Sampo-konserni ei tarjoa tuotteita tai palveluja, jotka
ovat luonnostaan haitallisia kuluttajien tai
loppukäyttäjien terveydelle, turvallisuudelle tai
sananvapaudelle. Sen sijaan Sampo-konsernilla on
tuotteidensa ja palvelujensa kautta myönteinen vaikutus
kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja
turvallisuuteen, sillä se auttaa asiakkaita muun muassa
vahingontorjunnassa, riskienhallinnassa sekä vahinko-,
onnettomuus- ja vammautumistilanteissa.
Sampo-konsernin myynti- ja markkinointikäytännöillä
voi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen
saavuttamattomuuden vuoksi tai jos heikommassa
asemassa olevien ryhmien tarpeet eivät täyty riittävällä
tavalla. Vakuutuksentarjoajana Sampo-konserni on
myös mahdollista yhdistää syrjintään riskiarviointien
takia, jotka voivat joissain tapauksissa (esim.
lakisääteisten rajoitusten vuoksi) estää tiettyjä
asiakkaita saamasta vakuutusta. Tietyt vakuutukset
eivät esimerkiksi välttämättä ole saatavilla asiakkaille,
joilla on erityinen riskiprofiili tai ne ovat saatavilla vain
korkeammilla vakuutusmaksuilla.
Vakuutusyhtiönä Sampo-konsernin on käsiteltävä suuria
määriä asiakkaiden henkilötietoja, ja konsernilla voi siten
olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden kautta.
Asiakkaiden yksityisyys voi vaarantua, mikäli Sampo-
konsernin tietosuoja- ja tietoturvatoimia rikotaan
esimerkiksi kyberhyökkäyksen seurauksena. Tietoturva-
ja kyberturvallisuushyökkäysten riski voi kasvaa
esimerkiksi digitalisaation ja lisääntyvän tekoälyn käytön
myötä, mikä voi johtaa mahdollisten kielteisten
vaikutusten lisääntymiseen.
Tarjotessaan vakuutuksia kuluttajille ja loppukäyttäjille,
jotka voivat olla alttiimpia terveys-, yksityisyys- tai
esteettömyysvaikutuksille (esim. vanhukset, vammaiset,
puutteellisen talousosaamisen omaavat henkilöt), ja
edunsaajille, jotka eivät itse ole Sampo-konsernin
asiakkaita (esim. lapset), on erityisen tärkeää, että
Sampo-konserni tarjoaa täsmällistä ja helposti saatavilla
olevaa tietoa heidän vakuutuksistaan ja vakuutus-
turvastaan. Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeus-
vaikutusten arvioinnin ymmärtääkseen paremmin, mitkä
sidosryhmät, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät,
ovat erityisen alttiita kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille.
Lisäksi konsernin sidosryhmävuoropuhelu ja
asiakaspalautekanavat ovat keino olla yhteydessä
vaikutusten kohteena oleviin kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
sekä ymmärtää mahdollisia ihmisoikeusriskejä.
Riskit ja riskienhallinta ovat luontainen osa vakuutus-
yhtiöiden liiketoimintaa ja toimintaympäristöä. Sampo-
konsernissa riskien, pääoman ja tuloksen tasapaino
edellyttää, että kannattavuuteen vaikuttavat riskit sekä
muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja
analysoidaan. Tämä tarkoittaa, että vakuutusriskit
hinnoitellaan niiden luontaisten riskitasojen mukaisesti
kunkin yksittäisen asiakkaan riskiprofiilin perusteella,
mikä voi lisätä esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin
kautta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin.
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Sampo-konsernilla on useita politiikkoja kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Konsernitasoisia
ohjaavia periaatteita ovat esimerkiksi Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, tietosuojaselvitys ja
tietoturvaperiaatteet. Periaatteet käydään läpi
vuosittain, hyväksytään Sammon hallituksessa ja ne ovat
saatavilla Sammon verkkosivuilla. Konsernitasoisten
periaatteiden lisäksi Sampo-konsernilla on täydentäviä
ja yksityiskohtaisempia politiikkoja (esim.
vakuutusperiaatteet, jakelupolitiikat,
tietosuojaselvitykset), ohjeita ja prosesseja (esim. due
diligence) määriteltyihin tarkoituksiin. Päävastuu
konsernitason periaatteiden ja muiden politiikkojen
toimeenpanosta on kunkin Sampo-konsernin yhtiön
johdolla. Lakien, säännösten ja sisäisten politiikkojen
noudattamisen varmistamiseksi konsernilla on
koulutusohjelmia, jotka ohjaavat työntekijöiden
toimintaa ja kasvattavat heidän osaamistaan.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa todetaan, että
konserni noudattaa kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta ja kahta sen yleissopimusta,
ILO:n ydinsopimuksia ja OECD:n ohjeistuksia
monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compact
-periaatteita. Toimintaperiaatteissa kerrotaan myös, että
Sampo-konserni on sitoutunut ihmisoikeuksiin liittyviin
velvoitteisiin ja niihin liittyvien käytäntöjen jatkuvaan
kehittämiseen (esim. ihmisoikeuksien due diligence
-prosessit). Sampo-konsernin due diligence -prosessit
kattavat sekä konsernin oman toiminnan että
arvoketjun, mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
115
Toimintaperiaatteet sitovat kaikkia Sampo-konserniin
kuuluvia yhtiöitä. Jokainen Sampo-konsernin työntekijä
vastaa henkilökohtaisesti toimintaperiaatteiden
noudattamisesta. Toimintaperiaatteet velvoittavat
työntekijöitä varmistamaan, että ihmisoikeuksia
kunnioitetaan ja ylläpidetään kaikissa toiminnoissa,
myös arvoketjun loppupäässä. Sampo-konserni viestii
toimintaperiaatteissa käsitellyistä aiheista kuluttajille ja
loppukäyttäjille esimerkiksi verkkosivujen,
kestävyysraportoinnin ja muun asiakasviestinnän avulla.
Yhteistyöstä sidosryhmien kanssa on kerrottu
tarkemmin SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
-otsikon alla (s. 65).
Sampo-konsernille ei ole raportointivuoden aikana
raportoitu vakavista vahvistetuista tapauksista, joissa
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä globaaleja
standardeja olisi rikottu yhtiön arvoketjun loppupäässä.
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus sekä Myynti- ja
markkinointikäytännöt
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat
konsernitason vaatimukset tuotteille ja palveluille (ts.
asiakkaiden terveydelle ja turvallisuudelle) Sampo-
konsernissa. Toimintaperiaatteissa todetaan, että
Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa edun
mukaisesti tarjoamalla tuotteita ja palveluja, joita
asiakkaat tarvitsevat ja haluavat. Tuotteiden ja
palvelujen tulee olla oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja
suunniteltuja vastaamaan kaikkien asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi ESG-näkökohdat on
otettava huomioon vakuuttamisessa.
Toimintaperiaatteissa painotetaan, että Sampo-
konsernin myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on
oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja
puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia.
Sampo-konserni huolehtii, että asiakkaille annetaan
läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää
tietoa tuotteiden ja palvelujen kustannuksista, riskeistä
ja ehdoista sekä vakuutus- tai korvauspäätökseen
johtavista syistä. Lisäksi Sampo-konsernissa kaikkia
asiakkaita on kohdeltava oikeudenmukaisesti eikä
yksittäistä asiakasta saa suosia muiden asiakkaiden
kustannuksella. Vakuutusmaksut perustuvat vain
asianmukaisiin tietoihin eivätkä syrjiviin tekijöihin, kuten
seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen
vakaumukseen tai etniseen taustaan. Sampo-konserni
edellyttää, että sen alihankkijat noudattavat samoja
käytäntöjä omassa toiminnassaan.
Sampo-konsernilla on seurantatoimia, joilla se varmistaa,
että asiakkaille annetut tiedot ovat saavutettavia,
olennaisia ja ajantasaisia ennen kuin asiakas sitoutuu
mihinkään ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sille
asetetut sääntely- ja toimintavelvoitteet. Konserni pyrkii
kertomaan asiakkaille selkeästi heidän
valitusvaihtoehdoistaan sekä varmistamaan, että
valitusprosessi on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä.
Mahdolliset toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi riippuvat
vaikutusten luonteesta. Sampo-konserni toimii
tapauskohtaisesti ja vakiintuneiden sisäisten prosessien
mukaisesti. Arvioidessaan korjaavien toimenpiteiden
tehokkuutta konserni hyödyntää myös
sidosryhmävuoropuhelun kautta saatuja tietoja.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Sampo-konsernin tietosuoja-, tietoturva- ja
kyberturvallisuuspolitiikat määrittelevät, miten konserni
on sitoutunut käsittelemään henkilötietoja laillisella,
oikeudenmukaisella ja läpinäkyvällä tavalla, kunnioittaen
ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osa-alueilla.
Politiikoissa tuodaan esiin, miten Sampo-konserni suojaa
tietoja ja ylläpitää kyberturvallisuutta. Niissä myös
todetaan, että korkeatasoinen tietosuoja, tietoturva ja
kyberturvallisuus ovat konsernille ensisijaisen tärkeitä.
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Sampo-konsernilla on asiakaskokemusohjelmia (tai
vastaavia), jotka kulkevat läpi koko organisaation ja
ulottuvat eri asiakaskontaktipisteisiin. Ne mahdollistavat
konsernille asiakastiedon keräämisen ja siihen liittyvien
tulosten seurannan. Sampo-konserni on yhteydessä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin asiakaspolun eri vaiheissa,
niin ennen asiakastapahtumaa, kuin sen aikana ja sen
jälkeenkin. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi mahdollisuus
jättää palautetta asiakaspolusta tai tietyn tapahtuman
perusteella.
Asiakaspalautetta kerätään päivittäin, viikoittain tai
kuukausittain tilanteesta ja keräystavasta riippuen.
Palaute käsitellään ja mahdollisia kysymyksiä tai
kommentteja käydään tarvittaessa läpi yhdessä
asiakkaan kanssa. Asiakaspalautetta kerätään muun
muassa puhelimitse, sähköpostitse, tekstiviesteillä ja
chatin kautta. Operatiivinen vastuu yhteydenpidosta
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on Sampo-konsernin
yhtiöiden ylimmällä johdolla.
Sampo-konserni saa tietoa yhteydenpidon
tehokkuudesta useista kanavista, kuten
asiakastyytyväisyyskyselyistä (esim. NPS, EPSI,
Trustpilot) ja asiakaskontaktipisteistä (esim. puhelin,
sähköposti, tekstiviestit, chat, tapaamiset). Palaute voi
pienentää asiakkaan menettämisen riskiä ja sitä
käytetään myös esimerkiksi palveluun, tuotteisiin,
prosesseihin ja järjestelmiin liittyvien kehityskohteiden
tunnistamisessa. Lisäksi asiakasvaltuutettu toimii
valituksen tehneiden asiakkaiden kanssa ja voi
yhteistyön pohjalta ehdottaa muutoksia esimerkiksi
asiakasprosesseihin, korvausmenettelyihin tai tuotteiden
ehtoihin.
Aiemmin mainittujen kanavien lisäksi Sampo-konserni
kerää tietoa vaikutusten kohteena olevien kuluttajien ja
loppukäyttäjien näkökulmista esimerkiksi konsernin
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
116
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin kautta. Arvioinnissa
hyödynnetään konsernin olemassa olevaa aineistoa ja
luotettavien edustajien näkemyksiä osana
työpöytätutkimusta. Arvioinnissa otetaan huomioon
myös vaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin
ryhmiin.
Kun asiakas tai vakuutettu ei pysty valvomaan omaa
etuaan esimerkiksi iän, sairauden, loukkaantumisen tai
vammaisuuden vuoksi, Sampo-konserni varmistaa
paikallisten lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, että
asiakkaalla on edunvalvoja tai huoltaja, joka huolehtii
tämän edusta. Sampo-konsernilla on myös ohjeita
siihen, miten toimia haavoittuvassa asemassa olevien
asiakkaiden kanssa (esim. vakavien tilanteiden käsittely
välittävällä asenteella, yksityisyyden turvaaminen
kommunikoitaessa kuulorajoitteisten asiakkaiden
kanssa, korvausten järjestäminen holhouksen alla
olevalle vakuutetulle).
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Sampo-konserni tarjoaa asiakkaille useita kanavia
huolenaiheiden tai tarpeiden esittämiseen. Asiakkaat
voivat olla suoraan yhteydessä yhtiöön muun muassa
asiakaspalvelun (esim. puhelin, verkkosivut, sovellus,
chat), asiakaskyselyjen ja yhtiön asiakasvaltuutetun
kautta. Epäsuora yhteydenpito on mahdollista ulkoisten
asiakasvaltuutettujen, whistleblowing-kanavien ja
ulkoisten vakuutuslautakuntien kautta. Whistleblowing-
kanavia hallinnoidaan ulkoisesti.
Sampo-konserni kannustaa alihankkijoitaan tarjoamaan
asiakkailleen vastaavia kanavia huolenaiheiden esiin
nostamiseen esimerkiksi alihankkijoiden
toimintaperiaatteissa ja osana sopimusneuvotteluja. Osa
Sampo-konsernin kanavista, kuten whistleblowing-
kanavat, on myös alihankkijoiden ja liikekumppaneiden
asiakkaiden ja loppukäyttäjien käytettävissä.
Sampo-konserni seuraa ja mittaa asiakastyytyväisyyttä
jatkuvasti. Sekä positiivista että negatiivista palautetta
analysoidaan huolellisesti ja käytetään tuotteiden ja
palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen
parantamiseen. Asiakaspalautteeseen perustuva
laadunvarmistus on myös tärkeää. Sampo-konserni
seuraa asiakaspolkua löytääkseen palautteen
perimmäiset syyt ja korjatakseen asiakassuhteen
tarvittaessa. Saatua tietoa hyödynnetään koulutuksissa
sekä prosessien ja asiakaspolun kehittämisessä.
Vuoropuheluun kannustamalla Sampo-konserni voi
tunnistaa ja käsitellä kuluttajien ja loppukäyttäjien
tyytymättömyyttä. Edistääkseen läpinäkyvyyttä ja
rakentaakseen luottamusta Sampo-konsernilla on
verkkosivuillaan luettelo yhtiön olennaisimmista ja
julkisesti saatavilla olevista periaatteista ja politiikoista.
Lisäksi Sampo-konserni on sitoutunut
toimintaperiaatteissaan vastatoimien kieltoon
suojellakseen henkilöitä, jotka ilmaisevat huolensa. Näin
varmistetaan, että he voivat tehdä niin ilman
vastatoimien pelkoa. Mekanismit, joilla varmistetaan,
että käyttäjät voivat luottaa whistleblowing-kanaviin ja
että nämä ovat suojattuja vastatoimilta, on kuvattu G1
Liiketoiminnan harjoittaminen -osiossa (s. 122).
Sampo-konsernilla on useita prosesseja
korjaustoimenpiteiden tarjoamiseen tai niihin
osallistumiseen tilanteesta riippuen. Tuotteiden ja
palvelujen myyntiin ja markkinointiin liittyvässä
asiakasvalituksessa ensisijaisena tavoitteena on
keskustella asiakkaan kanssa molemmille osapuolille
tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi. Lisäksi konsernilla
on erilaisia asiakasvaltuutettuja, joille asiakkaat voivat
esittää valituksensa. Mikäli yksimielisyyttä ei löydetä,
asiakkaalla on oikeus viedä asia ulkoisen
vakuutuslautakunnan (tai vastaavan) ratkaistavaksi
kunkin Sampo-konsernin toimintamaan paikallisten
käytäntöjen mukaisesti. Tapausten lopputuloksesta
riippumatta Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi
parantaa myynti- ja markkinointikäytäntöjään.
Sampo-konsernilla on toimintatavat rikkomustapausten
tutkimiseen ja prosessit korjaaville toimenpiteille
kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilötietojen
suojaamiseksi. Tietosuojaloukkauksia ja tietoturva­
poikkeamia analysoidaan ja käsitellään ennalta
määrättyjen prosessien mukaisesti, ja ne arvioidaan ja
raportoidaan soveltuvin osin paikallisille viranomaisille
oikea-aikaisesti. Jos riskiä pidetään suurena kuluttajille ja
loppukäyttäjille, heille ilmoitetaan tapauksesta.
Sampo-konserni arvioi tarjoamiensa
korjaustoimenpiteiden tehokkuutta varmistaakseen, että
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin kielteisiin
vaikutuksiin puututaan tarvittaessa. Tämä tehdään
järjestelmällisten seurantamenettelyjen kautta, joihin
kuuluvat asiakastyytyväisyyden seuranta päätöksen
jälkeen, valitusten ja ratkaisumallien analysointi sekä
korjausprosessien tarkistaminen kehityskohteiden
tunnistamiseksi. Sampo-konserni myös seuraa ja
käsittelee jokaisen tietosuojaloukkauksen tai
tietoturvapoikkeaman arvioidakseen, miten vastaavat
tapaukset voidaan jatkossa ehkäistä ja siten varmistaa
rekisteröityjen oikeuksien ja vapauksien toteutuminen.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
117
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Sampo-konserni on sitoutunut toimintaperiaatteissaan
ja täydentävissä politiikoissaan ehkäisemään
vastuuttomia myynti- ja markkinointikäytäntöjä ja
varmistamaan, että kaikki asiakasviestintä on selkeää,
olennaista ja oikea-aikaista. Konserni arvioi
säännöllisesti tuotteidensa sopivuutta ja lakisääteisten
velvoitteiden mukaisuutta. Tätä työtä tukevat jatkuvat
koulutusohjelmat, jotka kehittävät asiakasrajapinnassa
työskentelevien tiimien toimintaa ja osaamista. Sampo-
konserni kerää asiakaspalautetta aktiivisesti, ja sillä on
käytössä läpinäkyvät valitusprosessit, joihin kuuluu
mahdollisuus valitusten käsittelyyn ulkoisissa
vakuutuslautakunnissa.
Sampo-konserni kohdistaa resursseja muun muassa
tuote- ja palvelukehitykseen, myyntiin ja markkinointiin,
tietotekniikkaan ja riskienhallintaan parantaakseen
myynti- ja markkinointikäytäntöjään sekä asiakkaidensa
yksityisyydensuojaa, terveyttä ja turvallisuutta. Konserni
tekee myös yhteistyötä viranomaisten ja valvojien
kanssa ja osallistuu erilaisten verkostojen (esim.
asiakaskokemukseen ja kyber- ja tietoturvaan liittyvät
verkostot), toimialajärjestöjen (esim. Finanssiala, Svensk
Försäkring, Finans Norge, Forsikring & Pension ja
Association of British Insurers) sekä tiedon jakamiseen
keskittyvien foorumien työhön. Yhteistyö antaa Sampo-
konsernille mahdollisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia
muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta,
vahingon­torjunnasta, riskienhallinnasta, terveydestä ja
turvallisuudesta.
Sampo-konserni varmistaa tehokkaat valitusten
käsittelyprosessit ja korjaustoimet asiakkaisiin
kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten varalta
seuraamalla tarkasti asiakaspalautetta,
asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia ja ulkoisissa
vakuutuslautakunnissa käsiteltyjä tapauksia. Kun
konsernin toiminnasta aiheutuu kielteisiä vaikutuksia,
asianmukaiset korjaustoimenpiteet riippuvat
rikkomuksen luonteesta. Tapauksissa, joissa asiakkaisiin
kohdistuu kielteisiä vaikutuksia, Sampo-konsernilla on
tapausten käsittelyyn vakiintuneet prosessit, joilla se
pystyy valvomaan ja varmistamaan, että korjaustoimet
ovat tilanteeseen sopivia ja mahdollisimman tehokkaita.
Hallintorakenteet, mukaan lukien tuotearviot ja
asiakasfoorumit, tukevat systeemisten riskien
ennakoivaa tunnistamista.
Raportointivuoden aikana Sampo-konsernille ei
raportoitu konsernin kuluttajiin tai loppukäyttäjiin
liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai
ihmisoikeuksien loukkauksista.
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus sekä Myynti- ja
markkinointikäytännöt
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2025 vahingontorjuntaan
liittyvien palvelujen tarjoamista kuluttajille ja
loppukäyttäjille. Vahingontorjunnan ensisijaisena
tarkoituksena on estää vahinkojen syntyminen, mutta se
lisää myös turvallisuutta sekä pienentää riskejä ja
taloudellisia kustannuksia. Sampo-konserni tarjosi
yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa kodin
kuntokartoituksia henkilöasiakkaille, jotka omistavat
talonsa ja joilla on laaja vakuutusturva. Asiakas saa
kodin kuntokartoituksesta raportin, joka auttaa sekä
suunnittelemaan kiinteistön ylläpitoa että minimoimaan
odottamattomien tapahtumien riskiä. Asuinrakennuksia
Norjassa ja Suomessa omistaville pk-yritysasiakkaille
Sampo-konserni tarjosi rakennustarkastuksia.
Tarkastuksen jälkeen asiakkaat saavat apua esimerkiksi
sen tunnistamiseen, missä huolto- ja
paloturvallisuustoimenpiteitä tarvitaan eniten.
Rakennustarkastusten ja suurimmille pk-yritysasiakkaille
tarjottavien käytännön neuvojen avulla Sampo-
konsernin asiakkaat saavat tietoa riskeistä ja ehdotuksia
niiden lieventämiseksi. Suurille yritysasiakkaille tarjottiin
edelleen vuoden aikana paikan päällä toteutettavia
riskienhallintapalveluja.
Terveysvakuutukset ovat tärkeä lisä terveydenhuollon
kysynnän kasvaessa, ja niiden kautta Sampo-konserni
auttaa asiakkaitaan Pohjoismaissa heidän kohdatessaan
terveysongelmia. Konserni tukee esimerkiksi
yritysasiakkaitaan työympäristövaatimusten
kartoittamisessa ja tarjoamalla yritysasiakkaidensa
työntekijöille ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.
Henkilöasiakkailleen Sampo-konserni tarjoaa tukea
heidän kohdatessaan terveysongelmia, mutta myös
tilanteissa, joissa niihin voidaan vaikuttaa
ennaltaehkäisevillä toimilla edistäen siten asiakkaiden
kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisätäkseen tietoisuutta
ja kasvattaakseen ymmärrystä aiheesta, If julkaisi
Pohjoismaisen terveystutkimuksen vuonna 2025
kolmatta vuotta peräkkäin. Raportti perustuu
pohjoismaiseen kyselytutkimukseen ja tarjoaa
näkemyksiä stressistä, työn ja yksityiselämän tasapainoa
tukevista tekijöistä sekä sosiaalivakuutus- ja
terveydenhuoltojärjestelmien roolista Pohjoismaissa.
Autoja ja niiden käyttöä koskevan datan saatavuuden
parantuessa Sampo-konserni etsii jatkuvasti uusia
keinoja kannustaa turvallisempaan ajotapaan.
Käyttöperusteiset vakuutusohjelmat hyödyntävät
autoista ja älypuhelimista saatavaa tietoa, joiden avulla
voidaan tunnistaa kunkin yksittäisen kuljettajan
kehitysmahdollisuuksia ja tarjota kannustimia ajotapojen
kehittämiseksi. Sampo-konserni jatkoi Isossa-
Britanniassa turvallisempien ajotapojen edistämistä
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
118
autovakuutuksensa kautta vuonna 2025. Turvallisiksi
todetut kuljettajat palkitaan alemmilla
vakuutusmaksuilla, ja heille tarjotaan henkilökohtaisia
vinkkejä ajotapojen parantamiseksi.
Palvelujen laadun jatkuva parantaminen sekä
digitaalisissa että analogisissa kanavissa on Sampo-
konsernille tärkeää. Konserni pyrki vuonna 2025 erilaisin
aloittein vahvistamaan tapoja, joilla asiakkaat ovat
yhteydessä yhtiöön. Tähän kuului esimerkiksi
digitaalisten alustojen kehittäminen ja uusien
viestintäkanavien testaaminen. Lisäksi
asiakaskokemusten ymmärtäminen eri kanavien kautta
pysyi yhtenä Sampo-konsernin painopistealueena, sillä
sen avulla voidaan tunnistaa mahdollisuuksia parantaa
asiakaspolkuja ja -tyytyväisyyttä.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Sampo-konserni toteutti vuonna 2025 useita
toimenpiteitä vahvistaakseen tietosuojaa ja
varmistaakseen alan standardien ja säännösten
noudattamisen. Toimenpiteisiin kuului esimerkiksi
tietoisuuden lisääminen organisaation sisällä tietosuojan,
tietoturvan ja kyberturvallisuuden merkityksestä,
työntekijöiden kouluttaminen viimeisimmästä
kehityksestä, uusista laeista ja sääntelystä (esim. Digital
Operational Resilience Act -asetus, DORA) sekä
ulkopuolisen yrityksen palkkaaminen yrittämään murtaa
organisaation puolustuksia ja tunnistamaan
haavoittuvuuksia. Lisäksi Sampo-konserni valvoi
henkilötietojen käsittelyä varmistaakseen käsittelyn
avoimuuden ja yksilöiden yksityisyyden kunnioittamisen.
Keskeisiä toimia olivat esimerkiksi tietosuojavaikutusten
arvioinnit sekä käsittelytoimien dokumentointi ennen
uusien käsittelytoimien aloittamista tai muutosten
tekemistä olemassa oleviin käytäntöihin.
Sampo-konsernissa keskityttiin vuonna 2025 vahvasti
Ifin ja Topdanmarkin integraatioon sekä tarpeeseen
yhdenmukaistaa prosesseja, joilla varmistetaan
tietosuojamääräysten noudattaminen. Keskeisenä
toimena oli integroida tiedonkäsittelytoiminta
konserniyhtiöissä tavalla, joka varmistaa
tietosuojamääräysten jatkuvan noudattamisen ja
vähentää kuluttajiin ja loppukäyttäjiin mahdollisesti
kohdistuvaa riskiä.
Sampo-konserni päivittää politiikkojaan, ohjeistuksiaan
ja koulutusmateriaalejaan säännöllisesti pysyäkseen ajan
tasalla tietosuojan, tietoturvan ja kyberturvallisuuden
kehityksestä. Konsernissa toteutettiin vuonna 2025
vuosittainen politiikkapäivitys, jossa esimerkiksi
tekoälyyn liittyviä periaatteita, politiikkoja ja ohjeistuksia
päivitettiin. Kaikille konsernin työntekijöille tarjottiin
vuoden aikana myös koulutusta tekoälytyökalujen
käytöstä.
Sampo-konserni on suunnitellut vuodelle 2026 useita
toimenpiteitä henkilötietojen suojan parantamiseksi ja
vahvistamiseksi. Näihin kuuluu esimerkiksi uusia
aloitteita hankintojen parantamiseksi sekä
tietojenkäsittelijöiden (kolmannen osapuolen
palveluntarjoajien) seurantaa varten.
Mittarit ja tavoitteet
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus sekä Myynti ja
markkinointikäytännöt
Sampo-konserni pyrkii toimimaan asiakkaidensa
parhaaksi konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Tämä tarkoittaa, että pyrkimyksenä on tarjota tuotteita
ja palveluja, jotka ovat oikeudenmukaisia,
ymmärrettäviä ja suunniteltu vastaamaan asiakkaiden
muuttuviin tarpeisiin.
Sampo-konserni mittaa asiakastyytyväisyyttä Net
Promoter Score (NPS) -mittarilla, joka auttaa konsernia
edistämään myönteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin. NPS tukee myös mahdollisten
kielteisten vaikutusten ja riskien seurannassa ja niihin
reagoimisessa. NPS on -100:sta 100:aan ulottuva indeksi,
joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella yrityksen
tuotteita tai palveluja muille. Sitä käytetään yleisesti
arvioitaessa asiakkaan tyytyväisyyttä yrityksen
tuotteeseen tai palveluun sekä uskollisuutta brändiä
kohtaan. Transactional Net Promoter Score (tNPS)
arvioi asiakkaan tyytyväisyyttä yksittäistä
palvelutapahtumaa kohtaan, ja se ottaa laaja-alaisesti
huomioon asiakaskokemukset liittyen esimerkiksi
hintaan, tuotteeseen, laskutukseen, brändiin ja
markkinointiin. tNPS-luku kertoo, haluavatko asiakkaat
suositella yritystä muille sen jälkeen, kun he ovat olleet
yhteydessä yritykseen. Luku lasketaan pyytämällä
asiakkaita vastaamaan kysymykseen, missä määrin he
suosittelisivat yhtiötä muille, ja vähentämällä
arvostelijoiden (asiakkaat, jotka vastasivat 0–6)
prosenttiosuus suosittelijoiden (asiakkaat, jotka
vastasivat 9–10) prosenttiosuudesta.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
119
Sampo-konserni on asettanut asiakastyytyväisyydelle
tavoitteet. Tavoitteet ovat konserniyhtiökohtaisia ja
niiden laajuus vaihtelee konserniyhtiöittäin
yhtiökohtaisten erityispiirteiden vuoksi (esim. koko,
rakenne, toimintamaat). Ulkoiset sidosryhmät eivät ole
suoraan osallistuneet tavoitteiden asettamiseen.
Kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat kuitenkin olleet
välillisesti mukana, sillä tavoitteiden asettamiseen on
osallistunut asiakasrajapinnassa toimivia yksiköitä.
Tavoitteet on esitetty Asiakastyytyväisyys (tNPS)
-taulukossa (s. 120).
tNPS-tuloksia seurataan ja analysoidaan Sampo-
konsernissa aktiivisesti, ja ne raportoidaan säännöllisesti
ylimmälle johdolle ja sisäisille komiteoille
kokonaistulosten arvioimiseksi. Sampo-konserni seuraa
tNPS-tuloksia kuukausittain sisäisesti ja on asettanut
tavoitteita jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.
Sampo-konserni julkaisee tulokset ja tavoitteet myös
ulkoisesti neljännesvuosittain. Järjestelmällisellä
asiakastyytyväisyyden mittaamisella Sampo-konserni
haluaa tunnistaa tekijät, joita asiakkaat arvostavat, sekä
kohdat asiakaspolussa, joita tulisi parantaa. Tuloksia
hyödynnetään yleisen asiakaskokemuksen parantamisen
lisäksi koulutuksissa sekä tuotteiden, palvelujen ja
asiakkaisiin liittyvien prosessien kehittämisessä. tNPS-
mittarin lisäksi Sampo-konserni kerää palautetta muiden
kanavien, kuten asiakaspalautteen ja
asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Palaute ei
ainoastaan edistä tNPS:ää, vaan antaa myös syvemmän
käsityksen asiakaskokemuksesta, mikä tarjoaa Sampo-
konsernille mahdollisuuden vastata mahdollisiin
huolenaiheisiin ennakoivasti.
Sampo-konserni on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti
asiakaspalautteeseen. Matalat tNPS-tulokset johtavat
yhteydenpitoon asiakkaan kanssa asian ratkaisemiseksi
ja palvelun parantamiseksi. Esimerkkejä
asiakaspalautteen perusteella tehdyistä parannuksista
ovat sopimusehtojen selkeyttäminen ja
asiakasviestinnän ja -palvelun parantaminen. Nämä
prosessit varmistavat palvelun laadun ja
asiakastyytyväisyyden jatkuvan kehityksen.
NPS-menetelmällä voi olla rajoitteita, kuten asiakkaiden
mielipiteiden liiallinen yksinkertaistaminen ja
yksityiskohtaisen palautteen puute parannettavista osa-
alueista. Yksittäisten asiakkaiden seuranta voi kuitenkin
antaa syvemmän käsityksen mahdollisista
kehitysalueista.
Ifin asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla vuonna
2025, ja Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen tNPS-
tulos vakiintui vahvalle tasolle, heijastaen
johdonmukaista ja yhtenäistä kehitystä. Työ Ifin ja
Topdanmarkin asiakastyytyväisyyskyselyjen
yhdistämiseksi jatkuu vuonna 2026. Isossa-Britanniassa
Hastings jatkoi investointeja teknologiaan ja
asiakaspalveluun ja ylitti tNPS-tavoitteensa vuonna
2025. Esimerkkejä parannuksista, jotka tukivat
myönteistä asiakaskokemusta, olivat muun muassa
mobiilisovelluksen 24/7-viestikanava ja lisääntyneet
itsepalveluominaisuudet.
Tietosuoja, tietoturva ja kyberturvallisuus
Sampo-konsernin tietosuojatoiminnan tavoitteena on
suojata henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
henkilötietoja. Lisäksi konsernin tietoturva- ja
kyberturvallisuustoimet varmistavat, että kaikkea tietoa
suojataan sen arkaluonteisuuden ja tärkeyden
perusteella sekä soveltuvia sääntöjä ja määräyksiä
noudattaen. Keskeisiä mittareita ovat rekisteröityjen
tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet
valitukset, paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut
tietosuojaloukkaukset sekä viranomaisille raportoidut
tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamat
raportointivuoden aikana.
Rekisteröityjen valitukset perustuvat Sampo-konsernin
sisäisiin järjestelmiin, joissa valituksia käsitellään. Yleensä
Sampo-konsernin tietosuojavastaavat vastaanottavat
valituksia sekä suoraan asiakkailta että
tietosuojavaltuutettujen kautta. Valituksia voidaan
vastaanottaa eri kanavien kautta (esim. sähköposti,
puhelin, posti/kirje) konserniyhtiöstä ja paikallisesta
lainsäädännöstä riippuen. Jos rekisteröity on raportoinut
suoraan paikalliselle tietosuojavaltuutetulle, he välittävät
valituksen Sampo-konsernille.
Sampo-konsernin tietosuojavastaavat (tai muut
vastaavat henkilöt) arvioivat, edellyttääkö sisäisesti
raportoitu tietosuojaloukkaus ulkoista raportointia
paikallisille tietosuojavaltuutetuille. Raportoitavat
tapaukset perustuvat lainsäädäntöön (esim. yleinen
tietosuoja-asetus eli GDPR). GDPR:n mukaan
henkilötietoja koskeva loukkaus on tietosuojaloukkaus,
jos se johtaa siirrettyjen, tallennettujen tai muuten
käsiteltyjen henkilötietojen tahattomaan tai laittomaan
tuhoamiseen, katoamiseen, muuttamiseen, luvattomaan
paljastamiseen tai niihin pääsyyn. Tietosuojaloukkausten
raportoinnissa paikallisille tietosuojavaltuutetuille on
kuitenkin alueellisia eroja perustuen
tietosuojavaltuutettujen ohjeistuksiin. Raportoitujen
tietosuojaloukkausten määrä laski Sampo-konsernissa
vuonna 2025, mitä selittävät konsernin jatkuva
valvonnan tehostaminen ja Ison-Britannian
tietosuojavaltuutetun muuttuneet
raportointivaatimukset.
Tietoturva- ja kyberturvallisuuspoikkeamia seurataan
Sampo-konsernissa sisäisesti. Vakavista tapauksista
ilmoitetaan viranomaisille paikallisen lainsäädännön
mukaisesti. Ilmoituksen tekeminen on laki- tai
tietoturvayksikköjen (tai vastaavien) vastuulla. Sampo-
konserni koki tietoturvapoikkeaman vuoden 2025
alussa, kun yhden tietojärjestelmän toiminta keskeytyi
tilapäisesti. Poikkeamasta ilmoitettiin
finanssivalvontaviranomaiselle sovellettavien
säännösten mukaisesti.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
120
Asiakastyytyväisyys (tNPS)
Sampo-konserni
Mittari
Tavoite
2025
2024
If (Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alue)
2025: 57
57
57
Hastings
2025: 55
64
56
Ifin luvut eivät sisällä Topdanmarkia.
Rekisteröityjen tekemät ja tietosuojavaltuutetun kautta tulleet
valitukset
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Rekisteröityjen tekemät valitukset
208
135
Tietosuojavaltuutetun kautta tulleet valitukset
9
3
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut
tietosuojaloukkaukset
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Paikallisille tietosuojavaltuutetuille ilmoitetut
tietosuojaloukkaukset
109
414
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja
kyberturvallisuuspoikkeamat
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Viranomaisille ilmoitetut tietoturva- ja
kyberturvallisuuspoikkeamat
1
0
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
121
Hallintotapatiedot
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Aihe
Vaikutukset
Riskit ja mahdollisuudet
Strategia ja toimet
Korruptio ja
lahjonta
↓ Sampo-konsernilla voi olla kielteisiä vaikutuksia
yhteiskuntaan, sillä finanssialan yrityksiä suositaan
usein talousrikosten, korruption ja lahjonnan väylinä
esimerkiksi asiakastukitoimintojen, sijoitusten,
alihankkijoiden tai liikekumppaneiden kautta.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↓ Sampo-konsernille voi aiheutua maineriskejä, juridisia
riskejä ja liiketoimintariskejä sekä mahdollisia
kustannuksia, jos se ei onnistu torjumaan
talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden
kaikissa eri muodoissa.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet,
vastuullisen sijoittamisen politiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
yleiset riskienhallintatoimet, suorien sijoitusten ja
yritysasiakkaiden seulonta, vastuullisuuden
edistäminen toimitusketjuissa, raportointikanavat)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. raportoidut tapaukset)
Vastuulliset
liiketoiminta-
käytännöt
↑ Sampo-konsernin liiketoiminnan ytimessä oleva
laadukas riskienhallinta synnyttää todellisia positiivisia
vaikutuksia. Riskienhallinnalla varmistetaan, että
konserni voi tarjota turvallisuutta ja taloudellista
turvaa asiakkailleen, sijoittajilleen ja yhteiskunnalle.
↑ Kestävyyden ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen
korostaminen strategiassa ja liiketoiminnassa voi
johtaa positiivisiin vaikutuksiin Sampo-konsernin
arvoketjussa.
↓ Mikäli Sampo-konserni epäonnistuu tehokkaassa
riskienhallinnassa, se voi heikentää konsernin kykyä
tarjota turvaa ja siten aiheuttaa mahdollisia kielteisiä
vaikutuksia asiakkaille ja muille sidosryhmille.*
↓ Rikkomuksista ilmoittajien suojelun laiminlyönti voi
vaikuttaa kielteisesti Sampo-konsernin arvoketjuun,
sillä se voi heikentää luottamusta ja ylläpitää kielteisiä
vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön.*
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↓ Vastuulliset liiketoimintakäytännöt ja laadukas
riskienhallinta (esim. riittävät johtamis- ja
valvontajärjestelmät, sisäiset standardit ja prosessit)
ovat vakuutusyhtiöiden, kuten Sampo-konsernin,
liiketoiminnan ytimessä. Konsernin ja sen arvoketjun
koon vuoksi ei kuitenkaan ole mahdollista kokonaan
poistaa mahdollisten kielteisten vaikutusten riskiä
(esim. lisääntyvän sääntelyn tai inhimillisen virheen
aiheuttaman vaatimustenvastaisuuden riski).
↓ Jos vastuullisuus ei ole kiinteä osa Sampo-konsernin
hallintoa ja liikkeenjohtoa, se voi aiheuttaa konsernille
taloudellisen riskin esimerkiksi mahdollisten
lainsäädännöllisten seurausten (esim. sakkojen) ja
mainehaittojen vuoksi.
↑ Vastuullisuuden integrointi osaksi Sampo-konsernin
hallintoa ja liiketoimintaa auttaa valmistautumaan
esimerkiksi tulevaan sääntelyyn ja yhteiskunnan
kestävään kehitykseen (esim. vihreä siirtymä), mikä
voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia konsernille.
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim.
riskienhallintaperiaatteet, compliance-periaatteet,
toimintaperiaatteet)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
Sampo-konsernin hallintokehikko, riskienhallinnan
hallintokehikko, säännellyt riskienhallintatoimet,
kestävyysraportointi ja vastuullisuuden
hallintorakenne, whistleblowing-kanavat)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
Vastuulliset
kumppanuudet
ja toimitusketjut
↓ Sampo-konserni voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia
alihankkijoille ja liikekumppaneille, jos se ei hallinnoi
alihankkijasuhteitaan sovittujen ehtojen mukaisesti
(esim. maksuviivästykset).
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
↑ Vakaat liikesuhteet vastuullisten alihankkijoiden ja
liikekumppaneiden kanssa voivat luoda kilpailuetua ja
taloudellisia mahdollisuuksia Sampo-konsernille.*
↓ Vastuuttomien alihankkijoiden tai liikekumppaneiden
kanssa toimiminen voi aiheuttaa Sampo-konsernille
kasvavia kustannuksia (esim. alihankkijan vaihdon
kustannukset, toimitusviiveet, huonolaatuiset
toimitukset) ja mainehaittoja.*
• Aikahorisontti: lyhyt–keskipitkä
• Sijainti arvoketjussa: oma toiminta, arvoketjun
alkupää, arvoketjun loppupää
• Sisäiset politiikat ja ohjeet (esim. toimintaperiaatteet,
alihankkijoiden toimintaperiaatteet,
vastuullisuuspolitiikat, hankintapolitiikat)
• Tehokkaat hallintorakenteet ja toimintatavat (esim.
allihankkijoiden riskiarviot, auditoinnit, kyselyt,
yhteydenpito)
• Sisäiset koulutukset ja osaamisen kehittämisen
ohjelmat
• Mittarit ja tavoitteet (esim. alihankkijoiden
toimintaperiaatteiden sisällyttäminen sopimuksiin)
Taulukossa on esitetty Sampo-konsernin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi tunnistamat liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä näiden yhteys Sampo-
konsernin strategiaan ja toimiin. Korruptio ja lahjonta liittyy samannimiseen ESRS-osa-aiheeseen. Vastuulliset liiketoimintakäytännöt liittyy ESRS-osa-aiheisiin Yrityskulttuuri ja Väärinkäytösten paljastajien
suojelu. Vastuulliset kumppanuudet ja toimitusketjut liittyy ESRS-osa-aiheeseen Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt.
* Vaikutus, riski tai mahdollisuus on lisätty kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksessä 2025.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
122
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Sampo-konsernin liiketoimintatapoja ja yrityskulttuuria
ohjaava politiikka on Sampo-konsernin
toimintaperiaatteet, jotka käydään läpi vuosittain ja
hyväksytään Sammon hallituksessa. Toiminta­
periaatteissa todetaan, että Sampo-konserni noudattaa
kaikessa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä
toimivaltaisten viranomaisten sääntöjä ja määräyksiä.
Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi Sampo-
konsernilla on täydentäviä, yksityiskohtaisempia
politiikkoja, ohjeita ja prosesseja määriteltyihin
tarkoituksiin (esim. HR-politiikat, vakuutusperiaatteet,
vastuullisen sijoittamisen politiikat, alihankkijoiden
toimintaperiaatteet). Sampo-konserni on myös YK:n
Global Compact -aloitteen jäsen ja tukee sen
periaatteita ihmisoikeuksiin, työkäytäntöihin,
ympäristöön ja korruption ehkäisemiseen liittyen.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet sitovat kaikkia
Sampo-konserniin kuuluvia yhtiöitä. Konserni tarjoaa
kaikille työntekijöille säännöllistä koulutusta (esim.
verkkokoulutusta, työpajoja) toimintaperiaatteiden
aiheista ja on sitoutunut viestimään aiheista
työntekijöilleen (esim. politiikkapäivitykset intranetissä).
Koulutuksia järjestetään konserniyhtiöstä ja koulutuksen
aiheesta riippuen vuosittain tai joka toinen vuosi.
Whistleblowing-kanavat
Sampo-konsernilla on whistleblowing-kanavia
(ilmoituskanavia), joiden kautta työntekijät ja
asiaankuuluvat sidosryhmät voivat nimettömästi
ilmoittaa tapauksista, joissa heillä on perusteltu syy
epäillä, että Sampo-konsernin palveluksessa oleva
henkilö on rikkonut konsernin toimintaperiaatteita,
lakeja, määräyksiä tai muita vakuutusalan kannalta
merkityksellisiä sääntöjä. Whistleblowing-kanavien
kautta raportoidut olennaiset tapaukset raportoidaan
emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance- ja
vastuullisuusraportointia konsernitasoisen seurannan
varmistamiseksi. Whistleblowing-kanavien lisäksi
Sampo-konserni kannustaa työntekijöitään
raportoimaan muista työperäisistä epäkohdista ja
päivittäisistä huolenaiheista sisäisten
raportointikanavien kautta. Epäkohdista voi ilmoittaa
suoraan myös esimerkiksi esihenkilölle,
henkilöstöhallinnolle tai compliance-yksiköille.
Sampo-konsernilla on määritellyt rakenteet
whistleblowing-kanavien kautta tulleiden ilmoitusten
käsittelyyn. Konserni varmistaa, että ilmoituskanaviin
liittyvät selvitykset ja korjaustoimet ovat kansainvälisesti
tunnustettujen ihmisoikeuksien mukaisia.
Whistleblowing-kanavista ja muista sisäisistä
raportointikanavista viestitään työntekijöille aktiivisesti
esimerkiksi intranet-sivuilla. Sampo-konserni tarjoaa
työntekijöilleen myös koulutusta ja tietoa ilmoituksia
käsittelevän henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta.
Tehtävään nimetyt työntekijät saavat koulutusta, kun
heidät nimitetään tehtävään (esim. perehdytys, työn
ohessa oppiminen). Olennainen osa ilmoituksia
käsittelevien henkilöiden työnkuvaa on toimia
objektiivisesti. Sampo-konserni varmistaa, että
ilmoituksia käsittelevät henkilöt ovat erillään niistä, joita
ilmoitus koskee, ja ilmoitusten tutkijat tai
tutkintakomiteat ovat erillään asiaan liittyvästä
johtamisketjusta.
Kaikki whistleblowing-ilmoitukset tutkitaan viipymättä,
luottamuksellisesti ja ilmoituksen tekijän henkilöllisyyttä
aina suojaten. Sampo-konserni kieltää kaikenlaiset
vastatoimet työntekijää kohtaan, joka on vilpittömässä
mielessä nostanut esille huolensa epäillystä tai
todellisesta väärinkäytöksestä, minkä tahansa
raportointikanavan kautta, tai joka tekee yhteistyötä
väärinkäytöksen tutkinnassa.
G1-2 – Suhteet toimittajiin
Sampo-konserni noudattaa maksukäytännöissä
soveltuvaa paikallista lainsäädäntöä ja sääntelyä.
Konsernilla on myös sisäisiä ohjeita (esim. kirjanpito-
ohjeet, korvausohjeet), joilla varmistetaan maksaminen
ajoissa. Automatisoidut järjestelmät ja digitaalinen
laskutus auttavat ehkäisemään maksuviivästyksiä.
Sampo-konserni ostaa merkittäviä määriä tuotteita ja
palveluja erityisesti korvauskäsittelyn yhteydessä, joten
konsernilla on toimitusketjujen kautta vaikutuksia
talouteen, ympäristöön ja ihmisiin. Sampo-konsernissa
painotetaan vastuullisuustekijöitä alihankkijoiden kanssa
työskenneltäessä, sillä vastuullisuusnäkökohtiin voi
liittyä maine- ja operatiivisia riskejä, jos niitä ei hallita
oikein. Sampo-konsernin toimintaperiaatteet asettavat
konsernitason vaatimukset vastuulliselle
toimitusketjujen hallinnalle. Toimintaperiaatteiden
mukaan Sampo-konserni edellyttää alihankkijoiden ja
muiden liikekumppaneiden noudattavan konsernin
toimintaperiaatteita omassa toiminnassaan ja
alihankintaketjuissaan.
Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat ovat olennainen
osa Sampo-konsernin alihankkijoiden valintaprosessia.
Konsernin toimintaperiaatteiden lisäksi Sampo-
konsernilla on täydentäviä politiikkoja (esim.
alihankkijoiden toimintaperiaatteet), ohjeita ja
prosesseja (esim. riskiarviot), jotka ohjaavat
alihankkijoiden valintaa yksityiskohtaisemmalla tasolla.
Näissä politiikoissa käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi
ihmisoikeudet, työkäytännöt, ympäristötekijät ja
korruption ehkäiseminen. Sampo-konserni on sitoutunut
kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan näiden
pyrkimyksissä toimia vastuullisesti. Vaatimalla
aktiivisesti alihankkijoiltaan innovatiivisia ratkaisuja,
resurssitehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta,
Sampo-konserni pyrkii minimoimaan kielteiset
vaikutuksensa ja edistämään kestävää tuotantoa ja
kulutusta. Selkeät vaatimukset ja läheinen yhteistyö
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
123
alihankkijoiden kanssa tarjoavat Sampo-konsernille
mahdollisuuden kehittää liiketoimintaansa ja samalla
edistää kestävää kehitystä.
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
Sampo-konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle
erityisesti asiakastukitoimintojensa (esim. myynti,
korvauskäsittely), sijoitustensa sekä alihankkijoidensa ja
liikekumppaneidensa (esim. hankinta, korvauskäsittely,
IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi
liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen
käsittelyyn. Sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa
esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla
on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja
liikekumppanit voivat kohdata riskejä, jotka liittyvät
riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista
ja monimutkaisista hankintaketjuista.
Korruptiota ja lahjontaa koskevat syytökset ja tapaukset
havaitaan yleensä raportointikanavien (esim.
whistleblowing-kanavat), asiakkaiden ja suorien
sijoitusten seulonnan sekä alihankkijoiden valinta- ja
riskinarviointiprosessien kautta. Riskejä hallinnoidaan
sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näihin kuuluvat
sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin (esim. YK:n
Global Compact), politiikat ja ohjeistukset (esim.
toimintaperiaatteet, sijoituspolitiikat), työntekijöiden
koulutus sekä muut manuaaliset ja automaattiset
valvontatoimet.
Sampo-konsernin toimintaperiaatteet määrittävät
korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet
konsernissa. Lisäksi Sampo-konsernilla on täydentäviä,
yksityiskohtaisempia politiikkoja ja ohjeita erityisiin
tarkoituksiin. Nämä vuosittain päivitettävät ohjeistukset
sisältävät muun muassa ohjeita lahjoihin, tilaisuuksiin
osallistumiseen ja vieraanvaraisuuteen liittyen. Niissä
kerrotaan myös työntekijöitä koskevista odotuksista
sekä rooleista ja vastuista.
Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön
toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja
lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit.
Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy
tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin noudattaakseen
paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai EU:n asettamia
pakoteohjelmia.
Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä
mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty
Sampo-konsernissa siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden
johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon
käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikki
whistleblowing-kanavien kautta vastaanotetut
asianmukaiset ilmoitukset raportoidaan konsernin
emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance-
raportointia. Sammon riskienhallintaorganisaatio valvoo
olennaisten tapausten raportointia Sammon
tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.
Sampo-konserni tarjoaa koulutusta (esim.
verkkokoulutuksena ja sopimusneuvottelujen
yhteydessä) liiketoimintatapaan liittyvistä asioista
varmistaakseen, että työntekijöillä, alihankkijoilla ja
muilla liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot.
Aiheeseen liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla
intranet-sivuilla kaikille konsernin työntekijöille ja
konserniyhtiöiden verkkosivuilla muille sidosryhmille.
Lisäksi kaikille Sampo-konsernin työntekijöille ja
ylimmälle johdolle (esim. toimitusjohtajat) tarjotaan
vähintään joka toinen vuosi koulutusta (esim.
verkkokoulutus) korruption ja lahjonnan ehkäisemisestä.
Näin myös kaikki työntekijät, jotka työskentelevät
toiminnoissa, joissa kielteisten vaikutusten riski on suurin
(esim. asiakastukitoiminnot, sijoitustoiminta,
toimitusketjun hallinta), saavat koulutusta aiheesta.
Korruption ja lahjonnan torjunta on osa
liiketoimintaetiikkaa ja -tapaa käsitteleviä
koulutusohjelmia. Lisäksi työntekijöille tiedotetaan
näihin aiheisiin liittyvien politiikkojen päivityksistä
esimerkiksi intranet-sivuilla.
Sampo-konserni jatkoi vuonna 2025 säännöllisiä
toimiaan varmistaakseen, että sen liiketoimintaa
koskevat prosessit ovat ajan tasalla. Tähän kuuluivat
muun muassa vuosittaiset politiikkapäivitykset ja
asiaankuuluvan koulutuksen tarjoaminen kaikille
työntekijöille sekä Ifin ja Topdanmarkin
oppimiskäytäntöjen yhdistäminen. Lisäksi konserni
vahvisti sisäisiä prosessejaan parantamalla
prosessikuvauksiaan ja siihen liittyvää dokumentaatiota
sekä yhdenmukaistamalla raportointikäytäntöjään.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
124
Mittarit ja tavoitteet
G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
Sampo-konsernia ei tuomittu vuonna 2025 korruptio-
tai lahjontatapauksista, joten se ei maksanut niihin
liittyviä sakkoja. Konsernin ei niin ikään tarvinnut ryhtyä
erityistoimiin korruption ja lahjonnan vastaisten
toimintatapojen tai standardien rikkomusten vuoksi.
Sampo-konsernia vastaan ei ollut vuonna 2025
myöskään korruptiota tai lahjontaa koskevia julkisia
oikeustapauksia.
Raportoinnissa mukana olevat korruptio- ja
lahjontatapaukset ovat vahvistettuja tapauksia, joista
konserniyhtiöt ilmoittavat Sammolle osana säännöllistä
vastuullisuus- ja compliance-raportointia ja/tai
riskienhallintaraportointia. Konserniyhtiöt saavat nämä
tiedot vakiintuneiden raportointikanaviensa, kuten
whistleblowing-kanavien, kautta.
Korruptio- ja lahjontatapaukset
Sampo-konserni
Mittari
2025
2024
Vahvistetut korruptio- ja
lahjontatapaukset
0
0
G1-6 – Maksukäytännöt
Sampo-konserni on sitoutunut oikeudenmukaisiin ja
vastuullisiin maksukäytäntöihin. Se tiedostaa
alihankkijoille tehtävien maksujen oikea-aikaisuuden
tärkeyden ja pyrkii varmistamaan, että sen
maksukäytännöt ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia
koko toimitusketjussa.
Keskimääräinen aika, jossa Sampo-konserni maksoi
laskun vuonna 2025, oli 23 päivää. Maksukäytännöt-
taulukossa on esitetty vakiomaksuehdot ja
vakiomaksuehtojen mukaisesti maksettujen laskujen
osuus. 85,9 prosenttia Sampo-konsernin kaikista
maksuista vuonna 2025 maksettiin sovittujen
maksuehtojen mukaisesti. Myöhästyneiden maksujen
pääasiallisia syitä olivat viivästykset laskujen
tarkastuksessa ja hyväksymisprosessissa, laskujen
myöhäinen saapuminen konsernille sekä haasteet uusien
alihankkijoiden kanssa (esim. lyhyet maksuehdot
kertaluonteisissa hankinnoissa, alihankkijoiden
hyväksymistarkastuksiin tarvittava aika, laskujen lähetys
väärään osoitteeseen). 62,8 prosenttia myöhästyneistä
maksuista maksettiin kuitenkin seitsemän päivän
kuluessa eräpäivästä.
Maksuehto on laskettu laskun päivämäärän ja eräpäivän
välisen ajanjakson mukaan. Keskimääräinen aika, jossa
Sampo-konserni maksoi laskun, on laskettu laskun
päivämäärän ja laskun maksupäivän välisen ajanjakson
mukaan. Raportoidut tiedot liittyvät ESRS:n mukaisesti
konsernin arvoketjun alkupään alihankkijoihin, ja tiedot
on kerätty koko konsernista, lukuun ottamatta tietojen
saatavuudesta johtuvia vähäisiä poikkeuksia.
Sampo-konsernin maksuehtoihin vaikuttavat monet
tekijät, kuten alihankkijasuhteen luonne, toimintamaa tai
maantieteellinen alue sekä markkinakäytännöt.
Alihankkijoiden moninaisuuden ja
luottamuksellisuusnäkökohtien vuoksi Sampo-konserni
ei pysty raportoimaan tietoja yleisistä maksuehdoista
alihankkijaluokittain jaoteltuna. Sampo-konserni ei ollut
31.12.2025 osapuolena missään oikeudenkäynnissä
maksuviivästysten vuoksi.
Maksukäytännöt
Sampo-konserni, 2025
Maksuehto
Osuus kakista
maksuista
Maksettu
maksuehdon
mukaisesti
14 päivän kuluessa
24,5%
70,2%
15–30 päivän kuluessa
57,7%
90,7%
31 päivän kuluessa tai
myöhemmin
17,8%
92,2%
Yhteensä
100,0%
85,9%
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
125
Liitteet
Liite 1: ESRS-sisältöindeksi
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
tavoitteet
E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS S1 Oma työvoima
S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa
S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien hallintaan
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 – Riittävä palkka
S1-11 – Sosiaalinen suojelu
S1-12– Vammaiset henkilöt
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
126
Tiedonantovaatimus
Sijainti
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille
ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
G1–2 – Suhteet toimittajiin
G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset
G1–6 – Maksukäytännöt
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
127
Liite 2: Luettelo muusta EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen
jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä
koskevasta due diligence -prosessista 30
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin
aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn
ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan
d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen
2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119
2 artiklan 1 kohta
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohdat ja 12
artiklan 2 kohta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
128
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan
(vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä
aloilla 40–43 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope
2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1 kohta,
6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen
bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
129
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin
ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan
a alakohta
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat
– Vakuuden
energiatehokkuus
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä,
joka mainitaan E-PRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva
eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa
kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Epäolennainen
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
130
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen
jäte kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 kohdan f alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten
riski 14 kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan
b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-14 Loukkaantumisten,
onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Vaiheittain
käyttöön
otettava
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman
suuri palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
131
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n ilmastolakiin
Sijainti
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä
aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19
kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
132
Tunnusluvut
Tunnusluvut
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Konserni
Bruttomaksutulo sekä tuotot broker-liiketoiminnasta
Milj. e
10 738
9 931
8 870
8 375
—
—
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
Milj. e
9 078
8 386
7 412
7 168
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
1 485
1 316
1 164
1 031
1 314
1 282
Nettorahoitustulos
Milj. e
1 210
636
560
1 056
—
—
Tulos ennen veroja
Milj. e
2 436
1 559
1 481
1 924
1 863
3 171
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta
Milj. e
1 998
1 154
1 323
2 107
1 427
2 567
Operatiivinen tulos
Milj. e
1 343
1 193
1 046
—
—
—
Riskisuhde
%
58,3
59,0
—
—
—
—
Toimintakulusuhde
%
25,4
25,3
—
—
—
—
Konsernin yhdistetty kulusuhde
%
83,6
84,3
84,6
85,8
82,1
81,4
Pohjoismaiden alla oleva riskisuhde
%
63,5
63,8
—
—
—
—
Pohjoismaiden operatiivinen toimintakulusuhde
%
22,6
22,7
—
—
—
—
Konsernin vakavaraisuussuhde1 3
%
174
177
182
210
210
185
Velkaisuusaste
%
23,6
26,9
25,3
24,4
25,6
23,8
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle varallisuudelle (RoEOF)
%
32,3
29,5
24,7
—
—
—
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
15 003
14 280
13 935
13 550
13 550
13 274
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Bruttomaksutulo
Milj. e
4 183
3 872
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
3 995
3 667
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
715
628
—
—
—
—
Riskisuhde
%
60,9
60,7
—
—
—
—
Toimintakulusuhde
%
21,2
22,2
—
—
—
—
Yhdistetty kulusuhde
%
82,1
82,9
—
—
—
—
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
133
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Bruttomaksutulo (sis. broker-tuotot)
Milj. e
2 865
2 565
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
Milj. e
2 000
1 659
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
216
190
—
—
—
—
Riskisuhde
%
53,6
52,3
—
—
—
—
Toimintakulusuhde
%
35,6
36,2
—
—
—
—
Yhdistetty kulusuhde
%
89,2
88,5
—
—
—
—
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Bruttomaksutulo
Milj. e
2 391
2 173
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
2 201
2 128
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
376
352
—
—
—
—
Riskisuhde
%
58,4
58,9
—
—
—
—
Toimintakulusuhde
%
24,5
24,5
—
—
—
—
Yhdistetty kulusuhde
%
82,9
83,5
—
—
—
—
Pohjoismaiden suurasiakkaat
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Bruttomaksutulo
Milj. e
1 046
1 070
—
—
—
—
Vakuutusmaksutuotot, netto
Milj. e
584
657
—
—
—
—
Underwriting-tulos
Milj. e
109
74
—
—
—
—
Riskisuhde
%
58,4
69,2
—
—
—
—
Toimintakulusuhde
%
22,9
19,5
—
—
—
—
Yhdistetty kulusuhde
%
81,3
88,7
—
—
—
—
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
134
Osakekohtaiset tunnusluvut
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Osakekohtainen tulos
euro
0,74
0,45
0,52
0,79
0,54
0,93
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot 2
euro
0,74
0,45
0,42
0,58
—
—
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot
euro
—
—
0,10
0,22
—
—
Osakekohtainen operatiivinen tulos
euro
0,50
0,47
0,41
—
—
—
Osakekohtainen oma pääoma
euro
3,04
2,62
2,89
3,74
3,49
4,68
Osakekohtainen substanssi
euro
3,04
2,62
3,06
4,00
3,75
5,10
Osakekohtainen osinko
euro
0,36
0,34
0,36
0,52
0,52
0,82
Kokonaisosinko
Milj. e
956
915
903
1 321
1 321
2 186
Osingonjakosuhde
%
71,2
76,7
86,4
—
—
—
Efektiivinen osinkotuotto
%
3,5
4,3
4,5
5,3
5,3
9,3
Hinta/operatiivinen voitto -suhde (PE-luku)
20,6
16,9
—
—
—
—
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
13,9
17,5
15,1
12,3
18,1
9,5
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 5
1 000 kpl
2 661 809
2 691 239
2 508 984
2 571 847
2 571 845
2 734 060
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä5
1 000 kpl
2 684 637
2 560 572
2 529 695
2 651 481
2 651 480
2 771 585
Osakekannan markkina-arvo4
Milj. e
27 496
21 196
19 876
25 112
25 112
24 093
A-sarja
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Osakkeiden lukumäärä 31.12.5
1 000 kpl
2 660 809
2 690 239
2 507 984
2 570 847
2 570 845
2 728 060
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä5
1 000 kpl
2 683 637
2 559 572
2 528 695
2 650 481
2 650 480
2 765 585
Painotettu keskimääräinen kaupantekokurssi
euro
9,17
8,02
7,87
8,85
8,85
8,10
Antioikaistu ylin kurssi4
euro
10,36
8,47
9,04
9,99
9,99
9,47
Antioikaistu alin kurssi4
euro
7,70
7,48
6,91
7,17
7,17
6,76
Antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
euro
10,33
7,88
7,92
9,76
9,76
8,81
Osakkeen pörssivaihto tilikaudella
1 000 kpl
787 550
894 548
894 006
1 289 395
1 289 395
1 218 815
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
%
29,3
34,9
35,4
48,6
48,6
44,1
B-sarja
2025
2024
2023
2022 (oikaistu)
2022 (julkaistu)
2021
Osakkeiden lukumäärä 31.12.5
1 000 kpl
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
6 000
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä5
1 000 kpl
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
6 000
1 Konsernin vakavaraisuus on laskettu Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EY) mukaisella konsolidointimenetelmällä.
2 Vertailukauden 2022 osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista sisältää Topdanmark Lifen luovutetuiksi luokitellut toiminnot.
3 Vuoden 2023 vakavaraisuussuhde on pro forma -luku, joka ei sisällä Saxo pankin vaikutusta konsernin vakavaraisuuspääomavaateeseen (SCR).
4 Osakekurssit on oikaistu huomiomaan vuonna 2023 tapahtunut Mandatumin eriyttäminen konsernista osittaisjakautumisen seurauksena.
5 Sekä raportointipäivän osakemäärä että keskimääräinen osakemäärä vertailuvuosina on oikaistu vertailukelpoisiksi vuonna 2025 tehdyn osakesplittauksen johdosta.
Tunnuslukuja laskettaessa veroina on otettu huomioon tilikauden tulosta vastaava vero.
Vertailukausilla ennen vuotta 2024 on osakekohtaista substanssia laskettaessa huomioon otettu konsernin arvostusero silloin pörssinoteeratusta tytäryhtiö Topdanmarkista. Tilikauden 2024 päättyessä
Topdanmark ei ollut enää pörssinoteerattu yhtiö.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
135
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut on laskettu valtiovarainministeriön asetuksen ja sitä tarkentavan Finanssivalvonnan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Konsernin vakavaraisuus on laskettu
konsernitasoisesti Solvenssi II -direktiivin (2009/138/EU) ja vakuutusyhtiölain (521/2008) mukaisella konsolidointimetodilla.
Konsernin vaihtoehtoisista tunnusluvuista löytyy lisätietoa osoitteessa www.sampo.com .
Tuotto oman pääoman ehtoiselle omalle
varallisuudelle, %
+
operatiivinen tulos (vuositasolla)
x 100 %
+
rajoittamaton Tier 1 oma varallisuus
(vuoden alun ja raportointikauden lopun keskiarvo)
Velkaisuusaste1
rahoitusvelat
x 100 %
oma pääoma + rahoitusvelat
1 Konsernin velkaisuusaste sisältää ainoastaan pitkäaikaisen rahoituksen. RT1
instrumentti sisällytetty rahoitusvelkoihin (ei omaan pääomaan).
Vakuutusmaksutuotot, netto
+
vakuutusmaksutuotot, brutto
-
jälleenvakuuttajan osuus maksutuotosta
-
quota share -jälleenvakuutusmaksut (Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa)
vakuutusmaksutuotot, netto
Underwriting-tulos
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa)
-
korvauskulut
-
liikekulut
underwriting-tulos
Operatiivinen tulos
+
tulos verojen jälkeen
-
vahinkovakuutustoimintojen määräysvallattomien omistajien osuudet
-
vahinkovakuutustoiminnan sijoitusten realisoitumattomat voitot/tappiot
(pl. johdannaiset)
-
vahinkovakuutustoiminnan diskonttauskorkojen muutosten tulosvaikutus
-
vahinkovakuutustoiminnan ei-operatiivisten aineettomien hyödykkeiden
poistot
-
kertaluonteiset erät
-
veroihin liittyvä oikaisu
operatiivinen tulos
Yhdistetty kulusuhde, %
+
korvauskulut
+
liikekulut
x 100 %
+
vakuutusmaksutuotot, netto
+
muut tuotot (Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa)
Riskisuhde, %
+
korvauskulut
–
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
136
Riskisuhteen alla oleva kehitys Pohjoismaissa, %
(sisältää Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa, Pohjoismaiden yritysasiakkaat,
Pohjoismaiden suurasiakkaat ja muita vähäisiä eriä muista toiminnoista)
Riskisuhde, %
–
suurvahingot
–
vakavat säävahingot
–
aiempien vuosien kehitys, riskioikaisu ja muut tekniset vaikutukset, %
–
diskonttovaikutus, kuluva vuosi, %
alla oleva riskisuhde, %
Toimintakulusuhde, %
+
liikekulut
+
korvausten käsittelykulut
x 100 %
vakuutusmaksutuotot, netto
Pohjoismaiden operatiivinen toimintakulusuhde
(sisältää Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa, Pohjoismaiden yritysasiakkaat,
Pohjoismaiden suurasiakkaat ja muut toiminnot pois lukien sisäisen
jälleenvakuutuksen)
+
liikekulut
+
korvausten käsittelykulut
vakuutusmaksutuotot, netto
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
emoyhtiön omistajien osuus tilikauden voitosta
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen operatiivinen tulos
operatiivinen tulos
osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen oma pääoma
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekohtainen substanssi
+
emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta
±
noteerattujen konserniyhtiöiden arvostuserot konsernissa
osakkeiden antioikaistu lukumäärä raportointikauden päätöspäivänä
Osakekannan markkina-arvo
osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x raportointikauden
viimeinen kaupantekokurssi
Osingonjakosuhde
kokonaisosinko
x 100 %
operatiivinen tulos
Efektiivinen osinkotuotto
osakekohtainen osinko
x 100 %
antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)
antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
osakekohtainen tulos
Operatiivinen hinta/voitto-suhde
antioikaistu viimeinen kaupantekokurssi
osakekohtainen operatiivinen tulos
Osakkeen suhteellinen pörssivaihto
osakkeen pörssivaihto tilikaudella
x 100 %
osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, A-sarja
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025
137
Raportoinnissa käytetyt vaihtokurssit
1–12/2025
1–9/2025
1–6/2025
1–3/2025
1–12/2024
EURSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
11,0680
11,1076
11,1000
11,2368
11,4345
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
10,8215
11,0565
11,1465
10,8490
11,4590
DKKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
1,4827
1,4882
1,4873
1,5061
1,5327
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
1,4489
1,4811
1,4940
1,4540
1,5365
NOKSEK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
0,9444
0,9485
0,9516
0,9643
0,9831
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,9137
0,9429
0,9419
0,9506
0,9715
EURDKK
Tuloslaskelma (keskikurssi)
7,4635
7,4617
7,4608
7,4600
7,4589
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
7,4689
7,4649
7,4609
7,4613
7,4578
EURGBP
Tuloslaskelma (keskikurssi)
0,8569
0,8507
0,8426
0,8357
0,8467
Tase (raportointikauden
päätöspäivänä)
0,8726
0,8734
0,8555
0,8354
0,8292
TILINPÄÄTÖS 2025
138
Konsernin IFRS-tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma ...........................................................................................
Konsernitase .............................................................................................................................
Laskelma oman pääoman muutoksista ..........................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma .............................................................................................
TILINPÄÄTÖS 2025
139
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. e
Liite
1-12/2025
1-12/2024
Vakuutusmaksutuotot
10 272 
9 450 
Vakuutuspalvelukulut
-8 126
-7 684
Jälleenvakuutustulos
-556
-372
Vakuutuspalvelutulos
1
1 590
1 394
Sijoitustoiminnan nettotuotot
2
1 285
888
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
3
-74
-252
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut, brutto
-180
-309
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut,
jälleenvakuuttajien osuus
106
57
Nettorahoitustulos
1 210
636
Muut tuotot
4
369
312
Muut kulut
5
-651
-685
Rahoituskulut
7
-83
-103
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
0
6
Tulos ennen veroja
2 436
1 559
Verot
15,16
-439
-330
Tulos jatkuvista toiminnoista
1 998
1 229
Luovutetut toiminnot, nettona verojen jälkeen
—
-26
Tulos verojen jälkeen
1 998
1 203
Milj. e
Liite
1-12/2025
1-12/2024
Muut laajan tuloslaskelman erät
8
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-13
-4
Kassavirtasuojaukset
-2
1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä nettona verojen jälkeen
-16
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
24
0
Verot
-5
0
Erät, joita ei voi siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä, nettona verojen jälkeen
19
0
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä,
nettona verojen jälkeen
3
-3
Laaja tulos yhteensä
2 001
1 200
Tilikauden voitosta
Emoyhtiön omistajien osuus
1 998
1 154
Määräysvallattomien omistajien osuus
—
50
Tilikauden laajasta tuloksesta
Emoyhtiön omistajien osuus
2 001
1 151
Määräysvallattomien omistajien osuus
—
50
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa
0,74
0,45
Helmikuussa 2025 Sampo suoritti osakkeiden splittauksen vastikkeettomana osakeantina. Uudet
osakkeet annettiin osakkeenomistajille heidän sen hetkisen omistuksen mukaisessa suhteessa siten,
että kutakin osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta osaketta. Vertailukauden osakekohtainen tulos -
tunnusluku on oikaistu osakesplittauksen vaikutuksella. Aikaisemmin julkaistu EPS vertailukaudelta
1-12/2024 oli 2,25 euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
140
Konsernitase
Milj. e
Liite
12/2025
12/2024
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
10
301
284
Aineettomat hyödykkeet
11
3 492
3 637
Osakkuusyhtiösijoitukset
5
4
Rahoitusvarat
12,13,14
17 154
16 090
Laskennalliset verosaamiset
15
2
2
Varat jälleenvakuutussopimuksista
19
2 488
2 618
Muut varat
17
962
880
Käteiset varat
1 319
962
Varat yhteensä
25 723
24 478
Velat
Velat vakuutussopimuksista
18,19,20,21
12 760
12 286
Huonomman etuoikeuden omaavat velat
22
1 317
1 642
Muut rahoitusvelat
22
1 413
1 395
Laskennalliset verovelat
15
553
535
Muut velat
23
1 589
1 562
Velat yhteensä
17 631
17 419
Oma pääoma
25
Osakepääoma
98
98
Rahastot
3 531
3 531
Tier 1 -joukkovelkakirjalainat
298
—
Kertyneet voittovarat
4 927
4 176
Muut oman pääoman erät
-762
-746
Oma pääoma yhteensä
8 092
7 059
Oma pääoma ja velat yhteensä
25 723
24 478
TILINPÄÄTÖS 2025
141
Laskelma oman pääoman muutoksista
Milj. e
Osake-
pääoma
Vara-
rahasto
Sijoitetun
vapaan
pääoman
rahasto
Tier 1-
joukko-
velkakirja
lainat 5
Voitto-
varat1
Muunto-
erot
Kassa-
virta-
suojauk-
set
Yht.
Määräys-
vallatto-
mien
osuudet
Yht.
Oma pääoma 1.1.2024
98
4
1 527
—
6 378
-742
-1
7 263
424
7 687
Muutokset omassa pääomassa
Suunnattu osakeanti 2
—
—
2 000
—
—
—
—
2 000
—
2 000
Hankitut määräysvallattomien omistajien osuudet 2
—
—
—
—
-1 666
—
—
-1 666
-334
-2 000
Määräysvallattomien omistajien osuuksien lunastus2
—
—
—
—
-265
—
—
-265
-59
-325
Määräysvallattomien osuuksien hankintaan liittyvät
transaktiokulut
—
—
—
—
-31
—
—
-31
—
-31
Osingonjako 3
—
—
—
—
-903
—
—
-903
-69
-972
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
—
-475
—
—
-475
—
-475
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
—
-14
—
—
-14
-11
-25
Kauden tulos
—
—
—
—
1 154
—
—
1 154
50
1 203
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
—
0
-4
1
-3
—
-3
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
—
1 153
-4
1
1 151
50
1 200
Oma pääoma 31.12.2024
98
4
3 527
—
4 176
-746
—
7 059
—
7 059
Oma pääoma 1.1.2025
98
4
3 527
—
4 176
-746
0
7 059
—
7 059
Muutokset omassa pääomassa
Osingonjako 3
—
—
—
—
-915
—
—
-915
—
-915
Omien osakkeiden hankinta4
—
—
—
—
-350
—
—
-350
—
-350
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku
—
—
—
298
-5
—
—
293
—
293
Muut oman pääoman muutokset
—
—
—
—
4
—
—
4
—
4
Kauden tulos
—
—
—
—
1 998
—
—
1 998
—
1 998
Muut laajan tuloksen erät
—
—
—
—
19
-13
-2
3
—
3
Laaja tulos yhteensä
—
—
—
—
2 017
-13
-2
2 001
—
2 001
Oma pääoma 31.12.2025
98
4
3 527
298
4 927
-759
-3
8 092
—
8 092
1IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin nettovaikutus voittovaroihin oli 19 miljoonaa euroa (-0).
2Osakeanti suunnattiin Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien omistajille. Lisätietoja annetaan liitteessä 28.
3Osakekohtainen osinko 0,36 euroa (0,34).
4Omien osakkeiden hankinnat sisältävät jo hankittuja osakkeita 290 miljoonaa euroa sekä voittovaroja vastaan kirjatun velan osto-ohjelman jäljellä olevista osakkeista 60 miljoonaa euroa.
Sampo Oyj mitätöi 5.11.2025 tilikauden 2025 aikana hankkimansa omat osakkeet, yhteensä 20 484 833 kappaletta.
5Sampo laski raportointikaudella liikkeelle uuden, 300 miljoonan euron suuruisen, rajoitetun luokan 1 pääoman (Tier 1) joukkovelkakirjalainan. Kuponkikorko lainalle on 5,25 prosenttia ja ensimmäinen
mahdollinen lunastuspäivä Sammolle vuonna 2035. Rajoitettu Tier 1 -instrumentti luetaan osaksi pääomaa.
TILINPÄÄTÖS 2025
142
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. e
1–12/2025
1–12/2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja
2 436
1 533
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumistappiot
211
180
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot
-667
-227
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
-68
-58
Vakuutussopimusten velkojen muutos
279
383
Muut oikaisut
-383
132
Oikaisut yhteensä
-627
410
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset 1
220
-223
Muut varat
-45
-98
Yhteensä
176
-321
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
201
122
Muut velat
75
5
Yhteensä
276
127
Maksetut tuloverot ja korot
Maksetut tuloverot
-413
-331
Maksetut korot
-89
-91
Yhteensä
-501
-422
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
1 759
1 327
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 2
-165
-142
Myynnit aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
15
17
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
-150
-125
Milj. e
1–12/2025
1–12/2024
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-915
-903
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille
—
-69
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta
—
-325
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankintaan
liittyvät kulut
—
-31
Omien osakkeiden hankinta
-290
-475
Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen sekä
luottolaitosvelkojen lisäykset 3
428
194
Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lyhennykset3
-480
-50
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat
-1 257
-1 660
Rahavirrat yhteensä
351
-458
Rahavarat tilikauden alussa
962
1 415
Muuntoerot
5
5
Rahavarat tilikauden lopussa
1 319
962
Rahavarojen nettomuutos
351
-458
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
1–12/2025
1–12/2024
Saadut korot
562
512
Saadut osingot (pl. rahastojen voitto-osuudet)
42
42
Vuokrasopimuksista johtuvat lähtevät rahavirrat yhteensä
-39
-39
1 Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt sekä rahoitusvarat.
2 Aineellisten hyödykkeiden osuus investoinneista oli -92 miljoonaa (-37) euroa ja aineettomien -74
miljoonaa (-105) euroa.
3 Muutokset lyhytaikaisten liikkeeseen laskettujen velkakirjojen lisäyksissä ja lyhennyksissä on
esitetty nettona.
Vertailuvuoden tulos ennen veroja on konsernin tulos sekä lopetettujen/luovutettujen toimintojen
tulos ennen veroja yhteensä. Tilikaudella liiketoiminnan rahavirtaan sisältyy näin ollen -26 miljoonaa
euroa luovutetuista toiminnoista.
Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja
myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.
Tilikauden rahavaroihin sisältyy kassa 1 091 miljoonaa euroa (682) sekä lyhytaikaiset enintään 3 kk:n
talletukset  228 miljoonaa euroa (280).
TILINPÄÄTÖS 2025
143
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Segmenttitiedot ......................................................................................................................
Maantieteellinen informaatio ............................................................................................
Muut liitetiedot ........................................................................................................................
1 Vakuutuspalvelutulos ..............................................................................................................
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot .............................................................................................
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot tai -kulut ...............................................
4 Muut tuotot ...............................................................................................................................
5 Muut kulut ..................................................................................................................................
6 Tilintarkastajan palkkiot ........................................................................................................
7 Rahoituskulut ............................................................................................................................
8 Laajan tuloksen muut erät ...................................................................................................
9 Osakekohtainen tulos ............................................................................................................
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet .........................................................................
11 Aineettomat hyödykkeet .....................................................................................................
12 Rahoitusvarat ..........................................................................................................................
13 Käypien arvojen määritys ja hierarkia ............................................................................
15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat ......................................................................
16 Verot ..........................................................................................................................................
17 Muut varat ................................................................................................................................
18 Vakuutussopimusvelat .........................................................................................................
19 Vakuutussopimusvelkojen täsmäytyslaskelma ...........................................................
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen kehitys ..............................................................
22 Rahoitusvelat ..........................................................................................................................
23 Muut velat ................................................................................................................................
24 Työsuhde-etuudet ................................................................................................................
25 Oma pääoma ..........................................................................................................................
26 Kannustinjärjestelmät ..........................................................................................................
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä ....................................................................................................
28 Topdanmarkin määräysvallattomien osuuksien hankinta ......................................
29 Lähipiiriliiketoimet ................................................................................................................
30 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä oikeudenkäynnit ...............................................
31 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ..............................................................
32 Sampo-konsernin riskienhallinta .....................................................................................
TILINPÄÄTÖS 2025
144
Konsernin tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laadintaperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä
listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on
lisäksi rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja
Nasdaq Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on
Helsinki ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa
Fabianinkatu 21, 00130 Helsinki, Suomi.
Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän
tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä
31.12.2025. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja
rahoitustoimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,
Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa.
Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla
osoitteesta www.sampo.com.
Laatimisperusta
Sammon konsernitilinpäätös laaditaan EU:n
hyväksymien kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS® Accounting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöstä
laadittaessa Sampo on soveltanut kaikkia
liiketoimintaansa liittyviä 31.12.2024 voimassa olleita ja
EU:n komission hyväksymiä standardeja ja tulkintoja.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulleilla IFRS-standardien
vuosittaisilla lisäyksillä tai muilla standardimuutoksilla ei
ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on
otettu huomioon myös suomalainen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädäntö sekä viranomaissäännökset.
Sampo Oyj:n hallitus on arvioinut toiminnan
jatkuvuuden periaatteen toteutumisen ja
konsernitilinpäätös on laadittu tämän olettamuksen
pohjalta.
Konsernitilinpäätös esitetään euroina pyöristettynä
lähimpään miljoonaan, ellei toisin ole mainittu.
Sampo Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen
julkaistavaksi 12.3.2026. Osakeyhtiölain mukaisesti
varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai
hylätä konsernitilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen
julkaisemisen jälkeen.
Konsernitilinpäätös
Tytäryhtiöt
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Sampo Oyj:n ja
sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä
käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta.
Määräysvalta toteutuu, kun konsernilla on yli puolet
äänivallasta tai sillä on valta yrityksessä ja se olemalla
osallisena yrityksessä altistuu muuttuvalle tuotolle sekä
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon. Hankitut yritykset
yhdistellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun
konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut
tytäryhtiöt siihen päivään saakka, kun määräysvalta
lakkaa.
Tytäryhtiöiden hankinnat käsitellään
hankintamenomenetelmällä. Hankintameno
kohdistetaan hankinnan kohteen yksilöitävissä oleville
varoille, veloille ja ehdollisille veloille, jotka arvostetaan
hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankintaan
liittyvät menot kirjataan kuluksi. Mahdollinen
määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai
määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien
suhteellista osuutta hankitun tytäryhtiön
nettovarallisuudesta. Hankekohtaisesti valitulla
käsittelytavalla on vaikutusta sekä kirjattavaan
määräysvallattomien omistajien osuuteen että liikearvon
määrään. Määrä, jolla maksettu vastike,
määräysvallattomien omistajien osuus sekä
mahdollisesti aiemmin omistettu osuus yhteen-
laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun yhtiön
nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan
liikearvoksi.
Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä
laadintaperiaatteita samankaltaisissa olosuhteissa
toteutuviin samanlaisiin liiketoimiin ja muihin
tapahtumiin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Määräysvallattomien omistajien osuudet
Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen jakautuminen
emoyhtiön omistajien sekä määräysvallattomien
omistajien laskennalliseen osuuteen esitetään laajan
tuloslaskelman jälkeen. Määräysvallattomille
kohdistetaan osuus siinäkin tapauksessa, että se olisi
negatiivinen.
Määräysvallattomien omistajien osuus omasta
pääomasta esitetään taseessa omana eränään.
TILINPÄÄTÖS 2025
145
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan
kohteesta voidaan arvostaa joko käypään arvoon tai
suhteellisena osuutena hankinnan kohteen
nettovarallisuudesta. Valinta on hankintakohtainen.
Vertailuvuoden 2024 lopussa, Topdanmarkin
määräysvallattomien osuuksien hankinnan johdosta
konsernin omassa pääomassa ei esitetty erikseen
määräysvallattomien omistajien osuutta. 
Määräysvallattomien omistajien suhteellisen
omistusosuuden muututtua sekä emoyhtiön että
määräysvallattomien omistajien osuuksien
kirjanpitoarvot oikaistiin kuvastamaan muutoksia.
Määräysvallattomien osuuksien kirjanpitoarvon sekä
maksetun vastikkeen välinen ero kirjattiin omaan
pääomaan (kertyneet voittovarat) ja kohdistettiin
emoyhtiön osakkeenomistajille.
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta
raportointikaudella laskettiin painotettuna keskiarvona
ottaen huomioon määräysvallattomien omistajien jäljellä
oleva omistusosuus.
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet
Konsernitilinpäätös laaditaan euroina, joka on konsernin
ja emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Konserniyhtiöt ovat laatineet tilinpäätöksensä käyttäen
toimintavaluuttaa, joka on kunkin yhtiön taloudellisen
toimintaympäristön päävaluutta. Yhtiöiden ulkomaan
rahan määräiset liiketoimet kirjataan toimintavaluutan
määräisiksi tapahtumapäivän kurssiin tai
kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä
ulkomaan rahan määräiset tase-erät muutetaan yhtiön
toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisten liiketapahtumien ja
monetaaristen tase-erien toimintavaluutan määräisiksi
muuttamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan
valuuttakurssivoittoina tai -tappioina tuloslaskelmaan.
Ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ei
ole euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi tilikauden
keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin.
Syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan
muuntoeroksi, jonka muutos kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai
osittain, kertyneet muuntoerot siirretään omasta
pääomasta tuloslaskelmaan ja esitetään osana
myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankintaan liittyvä liikearvo ja
käyvän arvon oikaisut käsitellään tilinpäätöksessä kuin
ne olisivat ulkomaisen yksikön varoja ja velkoja.
Muuntoerot, jotka syntyvät näiden erien muuntamisesta
tilinpäätöspäivän kurssiin, kirjataan omaan pääomaan ja
niiden muutos muihin laajan tuloksen eriin.
Valuuttakurssierot monetaarisista eristä, jotka ovat osa
Sammon ulkomaiseen yksikköön tekemää
nettosijoitusta (tytäryhtiö), kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin.
Monetaarinen erä, joka on osa nettosijoitusta
ulkomaiseen yksikköön, voidaan määrittää Sammon
(raportoiva yhteisö) toimintavaluutan määräisenä,
ulkomaisen yksikön toimintavaluutan määräisenä tai
muussa valuutassa, joka poikkeaa Sammon ja
ulkomaisen yksikön toimintavaluutoista. Mikäli
ulkomaisesta tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai
osittain, kumulatiiviset valuuttakurssierot siirretään
omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.
Konsernitilinpäätöksessä on käytetty seuraavia
valuuttakursseja:
1 euro =
Tilinpäätöspäivän
kurssi
Tilikauden
keskikurssi
Ruotsin kruunua
10,8215
11,0680
Tanskan kruunua
7,4689
7,4635
Englannin puntaa
0,8726
0,8569
Segmenttiraportointi
Konsernin segmentointi perustuu liiketoiminta-alueisiin,
joiden riskit ja kannattavuuteen vaikuttavat lähtökohdat
sekä sääntely-ympäristö poikkeavat toisistaan.
Liiketoiminnan valvonta ja ohjaus sekä raportointi
johdolle on organisoitu liiketoimintasegmenttien
mukaisesti.
Helmikuussa 2025 Sampo esitteli uudet
raportointisegmentit, jotka kuvastavat konsernin
muutosta täysin yhtenäiseksi
vahinkovakuutuskonserniksi vuonna 2024 toteutetun
Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnan seurauksena. Konsernin
liiketoimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat
Pohjoismaissa, Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa,
Pohjoismaiden yritysasiakkaat ja Pohjoismaiden
suurasiakkaat. Vertailuvuoden 2024 tiedot on oikaistu
vastaamaan uutta segmenttirakennetta. Lisätietoja
uusista segmenteistä voi lukea Segmenttitiedot-osiosta.
Neljän edellä kuvatun raportointisegmentin lisäksi
Sampo esittää muut toiminnot, jotka koostuvat
pääasiassa konsernin Baltian liiketoiminnoista sekä
konsernieliminoinneista ja muista sisäisistä eristä. Muut
toiminnot eivät täytä IFRS 8:n mukaisia erillisen
raportointisegmentin kriteerejä, jonka vuoksi niitä ei
esitetä erillisenä raportointisegmenttinä.
TILINPÄÄTÖS 2025
146
Maantieteellisiä alueita koskevina tietoina on esitetty
tuotot ulkopuolisilta asiakkailta sekä pitkäaikaiset varat.
Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska,
Iso-Britannia sekä Baltia.
Segmenttien ja yhtiöiden välisten kotimaisten ja rajat
ylittävien liiketoimien hinnoittelussa on sovellettu
markkinaehtoperiaatetta. Hinnoittelu perustuu OECD:n
siirtohinnoitteluohjeistukseen sekä EU:n
siirtohinnoitteludokumentoinnista antamaan
käytännesääntöön.
Konsernitilinpäätöksessä segmenttien väliset
liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan
eräkohtaisesti.
Vakuutussopimuksiin liittyvien
tuottojen ja kulujen
kirjaamisperiaatteet
Vakuutuspalvelutulos, joka koostuu vakuutusmaksu­
tuotoista, vakuutuspalvelukuluista sekä jälleenvakuutus­
tuloksesta, kuvaa vakuutussopimusten myöntämisestä
ja hoitamisesta syntyvää tulosta. Nettorahoitustulos
kuvaa vakuutussopimuksiin liittyvien rahoituserien
vaikutuksia.
Vakuutusmaksutuotot
Vakuutusmaksutuotot kuvastavat Sammon
vakuutuksenottajilta saamaa, ansaintaperiaatteen
mukaisesti jaksotettua vastiketta vakuutusriskin
siirtämisestä (vakuutussopimuspalvelut).
Raportointikaudelle kirjatut vakuutusmaksutuotot
perustuvat sekä jo saatuihin vakuutusmaksuihin että
odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin, allokoituna
lineaarisesti perustuen esimerkiksi ajan kulumiseen. 
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa pienennetään
vakuutusmaksutuottoja vastaavalla määrällä.
Vakuutuspalvelukulut
Vakuutuspalvelukulut sisältävät sekä korvaus- että
liikekulut.
Korvauskulut raportointikaudella sisältävät kaudella
maksetut korvaukset sekä muutoksen toteutuneista
vahinkotapahtumista aiheutuneessa velassa. Muutos
kyseisessä velassa sisältää muutokset
diskonttaamattoman velan parhaassa arviossa,
diskontatussa riskioikaisussa sekä diskonttaus­
vaikutuksessa, joka aiheutuu muutoksista parhaassa
arviossa tai maksuolettamissa. Korvauskulut sisältävät
myös korvausten käsittelykulut ja muutokset
tappiokomponentissa.
Liikekulut, jotka on kirjattu vakuutuspalvelukuluihin,
liittyvät vakuutussopimusten hallinnoimisesta syntyviin
kuluihin. Lisäksi liikekulut sisältävät vakuutussopimusten
hankintaan liittyvien rahavirtojen tulokseen jaksotetun
osuuden, joka vastaa määrältään jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta purettua osuutta.
Jälleenvakuutustulos
Jälleenvakuutustulos koostuu jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvistä kuluista ja jälleenvakuuttajien osuuksista
korvauskuluista. Otetuista jälleenvakuutuksista
aiheutuvat kulut kirjataan ensivakuutuksen
vakuutusmaksutuottojen tapaan ja ne kuvaavat
maksettuja ja kaudelle kohdistettuja jälleenvakuutus­
maksuja vastaten vastaanotettua jälleenvakuutus­
sopimuspalvelua. Saadut jälleenvakuutuskomissiot
pienentävät jälleenvakuutusmaksuihin liittyviä kuluja.
Jälleenvakuuttajien osuudet korvauskuluista kirjataan
kuten ensivakuutuksen vakuutuspalvelukulut, jolloin ne
sisältävät myös jälleenvakuuttajaan liittyvän
vastapuoliriskin.
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot
tai -kulut
Nettorahoitustulokseen sisältyvät vakuutussopimuksiin
liittyvät rahoitustuotot tai -kulut kuvaavat rahoituseristä
johtuvia vaikutuksia. Erä sisältää diskonttauskorkojen
muutoksesta ja diskonttovaikutuksen purkautumisesta
aiheutuvat muutokset toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvassa velassa. Tästä
syystä korkojen muutosten vaikutus sekä korkokulut
esitetään kokonaisuudessaan vakuutussopimuksiin
liittyvissä rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Myös
eläkekorvauksiin liittyvät indeksikorotukset esitetään
vakuutussopimuksiin liittyvissä rahoitustuotoissa tai       
-kuluissa. Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät määrät
esitetään erillään. Konserni ei sovella optiota esittää
diskonttauskorkojen muutoksiin liittyviä vaikutuksia
osana laajaa tulosta.
Diskonttausvaikutuksen muutos kohdistetaan
vakuutuspalvelukuluihin sekä vakuutuksen
rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot ja osingot
Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron
menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetel-
mällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitus­
instrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa
instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Osingot
kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden
saamiseen on syntynyt.
Palkkiot
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusinstrumenttien palkkiot ja transaktiokulut
kirjataan suoraan tulokseen instrumentin alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä.
TILINPÄÄTÖS 2025
147
Myyntituotot asiakassopimuksista
Muut tuotot sisältävät tuotot vakuutustoimintaan
liittyvistä palveluista, joihin ei liity merkittävän
vakuutusriskin siirtymistä, jolloin ne käsitellään IFRS 15
Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin
mukaisesti.  Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm.
vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon
ja korvauksiin liittyvistä palveluista, joita suoritetaan
muiden osapuolten puolesta.
Myös Ifin tytäryhtiön, Viking Assistance Group AS:n,
tarjoamien tiepalveluiden tuotot kirjataan muihin
tuottoihin palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsilla on lisäksi IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisia
vakuutusvälitystoiminnasta syntyviä myyntituottoja.
Nämä tuotot koostuvat pääosin palkkioista ja
komissioista, joita yhtiö saa välittäessään kolmannelle
osapuolelle toisen yhtiön puolesta vakuutussopimuksia,
sekä näihin liittyvistä lisätuotteista.
Vakuutustoimintaan liittyvät välityspalkkiotuotot
tuloutetaan niiden myyntihetkellä ja muut myyntituotot
tuloutetaan sen kauden aikana, kun palvelu tuotetaan.
Välityspalkkiotuotot vakuutussopimuksista kirjataan
nettomääräisinä saamisen käypään arvoon, jota
oikaistaan odotettavissa olevilla peruutuksista
aiheutuvilla palautuksilla. Hastings voi tarjota
asiakkailleen myös muita asiakaskohtaisia sopimuksia,
jotka tuloutetaan tiettynä ajanhetkenä, kun
suoritevelvoite on täytetty. Tuloutettava rahamäärä
vastaa sitä vastiketta, johon Hastings odottaa olevansa
oikeutettu.
Konsernitilinpäätöksessä ulkoisesta
välitysliiketoiminnasta aiheutuvat palkkiotuotot ja -kulut
sekä komissiot sisältyvät Muihin tuottoihin ja Muihin
kuluihin.
Hastingsillä on myös lainanantoliiketoiminnastaan IFRS
15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia
tuottoja. Muihin tuottoihin sisältyy
lainalähetekomissioita (ansaittu asiakkaiden
ohjaamisesta kolmansille luotontarjoajille),
palveluntarjoajapalkkioita sekä käteisvaroista kertyneitä
korkotuottoja. Lainalähetekomissioihin liittyvä
suoritevelvoite tarkoittaa lähetepalvelujen tarjoamista
asiakkaille. Palveluntarjoajapalkkioissa suoritevelvoite on
kerätä arvopaperistamisjärjestelyyn siirrettyihin
saataviin liittyviä maksuja sekä tarjota muita
hallinnollisia palveluja. Suoritevelvoitteet täytetään 
yhtenä ajankohtana.
Rahoitusvarat ja -velat
Alkuperäinen taseeseen ja taseesta pois
kirjaaminen
Rahoitusvarat ja -velat arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon. Jos hankittua
rahoitusvaraa tai -velkaa ei arvosteta käypään arvoon,
hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta suoraan johtuvat
kulut sisällytetään vai vähennetään hankintahinnasta.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan
taseeseen kauppapäivänä, jolloin sitoudutaan ostamaan
tai myymään kyseinen rahoitusvaroihin tai -velkoihin
kuuluva erä. Lainat ja muut saamiset kirjataan taseeseen
lainaa nostettaessa.
Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa
nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on
laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen
ja velka suorittaa samanaikaisesti.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun
sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan
erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet on siirretty
toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun niiden velvoitteet on täytetty, peruutettu
tai niiden voimassaolo on lakannut.
Rahoitusvarojen luokittelu ja
arvostusperiaatteet
Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettaviksi
joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Merkittävä osa Sampo-konsernin
rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja vain rajoitettu määrä
rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon. Mitään rahoitusvaroja ei arvosteta
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Rahoitusvarojen luokittelu arvostusluokkiin perustuu
konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen
hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin
rahavirtaominaisuuksiin. Liiketoimintamalli kuvastaa sitä,
kuinka rahoitusvaroja hallinnoidaan liiketoiminnallisen
tavoitteen saavuttamiseksi sekä rahavirtojen
keräämiseksi. Seuraavat tekijät vaikuttavat sijoitussalkun
liiketoimintamallin määrittämiseen: miten
rahoitusvarojen tuloksellisuutta arvioidaan ja
raportoidaan johdolle; miten riskejä määritellään ja
hallitaan; aiemmat kokemukset siitä, miten rahavirrat
ovat kertyneet, ja miten saatu vastike liittyy
suoritukseen. 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksista osakkeisiin
ja rahastoihin, saamistodistuksista sekä muista
lainasaamisista.
Sijoitukset osakkeisiin luokitellaan ja arvostetaan
käypään arvon tulosvaikutteisesti.
TILINPÄÄTÖS 2025
148
Velkainstrumentit, kuten velkakirjat ja muut
korkosijoitukset, luokitellaan arvostettavaksi käypään
arvoon tulosvaikutteisesti, kun liiketoimintamalli
kuvastaa varojen hallinnointia ja arviointia käyvän arvon
pohjalta. Instrumentit on alun perin ja myöhemmin
arvostettu käypään arvoon. Transaktiokustannukset,
jotka ovat suoraan kohdistettavissa liikkeeseen laskuun
tai hankintaan, kirjataan kuluina tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutoksista johtuvat tai myytäessä
realisoituneet voitot ja tappiot, yhdessä korkotuottojen
ja osingon kanssa, kirjataan tulosvaikutteisesti erään
Sijoitustoiminnan nettotuotot. 
Johdannaissopimukset, joita ei ole määritetty
suojaaviksi ja jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja,
luokitellaan käypään arvoon arvostettaviksi
rahoitusvaroiksi. Johdannaiset arvostetaan niitä alun
perin kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.
Johdannaissopimuksista kirjataan taseeseen saaminen,
kun käypä arvo on positiivinen ja velka, kun käypä arvo
on negatiivinen. Johdannaiset arvostetaan taseessa
käypään arvoon ja käyvän arvon muutos yhdessä
realisoituneiden voittojen ja tappioiden kanssa kirjataan
tuloslaskelmaan erään Sijoitustoiminnan nettotuotot.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena
on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvaran sopimukseen
perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit (solely
payments of principal and interests). Toisin sanoen se
on johdonmukainen peruslainanantojärjestelyn kanssa.
SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin
sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan
pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron
maksuja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat sisältävät pääosin saamistodistuksia sekä
muita lainoja ja saamisia.
Lainat ja muut saamiset merkitään niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon, sisältäen
suoraan kohdistettavissa olevat transaktiomenot.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmää käyttäen.
Korkotuotot lasketaan soveltamalla efektiivisen koron
menetelmää. IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin
kohdistuvat tappiota koskevan vähennyserän eli
odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL)
vaatimukset.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat eli huonomman etuoikeuden omaavat
velat, joukkovelkakirjalainat sekä muut rahoitusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron menetelmää. Korkokulut sekä voitot
ja tappiot taseesta pois kirjaamisen yhteydessä kirjataan
tulokseen.
Rahoitusvelat johdannaisista arvostetaan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Jos omia velkoja lunastetaan takaisin ennen eräpäivää,
velat kirjataan pois taseesta, ja velan kirjanpitoarvon ja
lunastuksessa maksetun vastikkeen erotus kirjataan
tulokseen.
Käypä arvo
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
ensisijaisesti toimivilla markkinoilla noteerattujen
hintojen perusteella. Instrumentit arvostetaan
ostokurssiin tai viimeiseen kaupantekohintaan, mikäli
hintalähteen pörssissä on käytössä
huutokauppamenettely. Poikkeuksena tähän ovat
syndikoidut lainat, jotka arvostetaan keskihintaan
alhaisemman likviditeetin takia. Myös
johdannaissopimukset arvostetaan viimeiseen
kaupantekohintaan. Mikäli rahoitusinstrumentille on
olemassa sen markkinariskin kumoava vastaerä,
arvostuksessa käytetään tältä osin samaa hintalähdettä
vastaavissa ja vastattavissa. Jos rahoitusinstrumentille
kokonaisuutena ei ole olemassa julkista noteerausta,
mutta sen osatekijöille on olemassa toimivat markkinat,
käypä arvo määritetään osatekijöiden markkinahintojen
perusteella.
Rahoitusvarojen käyvän arvon arvostus perustuu joko
julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, käypä arvo
määritetään markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla käyttämällä asiaa tuntevien,
liiketoimintaan halukkaiden osapuolten välisten
viimeaikaisten markkinatransaktioiden hintoja, toisen
olennaisilta osin samanlaisen instrumentin
tilinpäätöshetken käypää arvoa, rahavirtojen
diskonttausmenetelmää sekä optiohinnoittelumalleja.
Pienelle osalle instrumenteista on määritetty arvo näitä
muita menetelmiä käyttäen.
Rahavarojen ja muihin varoihin sisältyvien
kauppahintasaamisten kirjanpitoarvoa käytetään
arviona niiden käyvästä arvosta.
Lainojen ja muiden vastaavien rahoitusinstrumenttien,
joilla ei ole hintanoteerausta toimivilla markkinoilla,
käypä arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen
perusteella käyttäen markkinoilla noteerattavia korkoja.
Markkinoilta saatavaa korkokäyrää oikaistaan
rahoitusinstrumenttien muiden osatekijöiden, esim.
luottoriskin perusteella.
TILINPÄÄTÖS 2025
149
Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on
liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen hierarkiatasoon
perustuen mm. siihen, toimivatko markkinat, joilla
instrumentilla käydään kauppaa, tai ovatko
arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa. Lisätietoja käypien
arvojen määrittämisestä ja hierarkiasta on esitetty
liitteessä 13.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Raportointikauden päättyessä arvioidaan, onko
objektiivista näyttöä siitä, että muun kuin käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan
rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Kun
arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai
useamman alkuperäisen kirjaamisen jälkeisen
toteutuneen tappion synnyttävän tapahtuman
seurauksena ja näillä tapahtumilla on luotettavasti
arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroista
tulevaisuudessa saataviin arvioituihin rahavirtoihin,
kirjataan arvonalentumistappio.
Objektiivisena näyttönä arvonalentumisesta pidetään
esimerkiksi liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittäviä
taloudellisia vaikeuksia, jotka johtavat
maksukyvyttömyyteen ja arvioon siitä, että asiakas ei
todennäköisesti selviydy maksuvelvoitteistaan
konsernille. Kun on objektiivista näyttöä siitä, että
jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityistä
rahoitusvaroista on syntynyt arvonalentumistappiota,
tappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon
ja saamisesta arvioitujen kerrytettävissä olevien tulevien
rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona
käytetään saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa.
Erotus kirjataan arvonalentumistappioksi
tuloslaskelmaan. Konserni arvioi arvonalentumisen
sopimuskohtaisesti jokaisen rahoitusvaran osalta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvarat
IFRS 9:n johdosta konsernissa on otettu käyttöön
tulevaisuuteen kohdistuva ECL-laskentamalli, jota
sovelletaan pääasiassa jaksotettuun hankintamenoon
arvostettaviin rahoitusvaroihin. Vaatimukset eivät koske
oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia
rahoitusvaroja. Odotettavissa olevat luottotappiot
heijastavat menneitä tapahtumia eli aiemmin
toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita sekä
ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.
IFRS 9:n säännökset sisältävät yleisen lähestymistavan,
jossa tappioita koskeva vähennyserä arvostetaan
määrään, joka vastaa joko 12 kuukaudelta odotettavissa
olevia luottotappioita tai koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Kolmivaiheista
mallia käytetään odotettavissa olevien luottotappioiden
määrittämiseen jokaisena raportointipäivänä. Vaiheessa
1 luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi. Tappiota
koskeva vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa
12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 2 ja 3 luottoriski on kasvanut merkittävästi
alkuperäisestä kirjaamisesta. Tappiota koskeva
vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.
Vaiheessa 3 rahoitusvarojen luottokelpoisuuden
arvioidaan alentuneen (maksukyvyttömyyden
yhteydessä) ja korko lasketaan luottoarvon alentuneelle
määrälle bruttokirjanpitoarvon sijaan.
Konsernissa yleinen lähestymistapa perustuu kolmeen
osatekijään, jotka ovat maksukyvyttömyyden
todennäköisyys (probability of default, PD),
maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus (loss
given default, LGD) ja vastuun määrä
maksukyvyttömyyshetkellä (exposure at default, EAD).
Johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Johdannaissopimukset luokitellaan
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin sopimuksiin ja
suojaaviin sopimuksiin, ja ne sisältävät korko-,
luottoriski-, valuutta-, osake- sekä hyödykejohdannaiset.
Johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon. Kaikki
johdannaissopimukset kirjataan taseeseen varoiksi, jos
niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, jos käypä
arvo on negatiivinen.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Johdannaissopimukset, joita ei ole merkitty suojaaviksi, 
käsitellään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä
johdannaissopimuksina. Kaupankäyntitarkoituksessa
pidettävät johdannaissopimukset arvostetaan käypään
arvoon, ja käyvän arvon muutokset sekä myyntivoitot ja
-tappiot yhdessä korkotuottojen ja -kulujen kanssa
kirjataan tuloslaskelmaan.
Suojaavat johdannaissopimukset ja
suojausperiaatteet
Suojausperiaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan
suojautua korkoriskiltä, valuuttakurssiriskiltä ja
hintariskiltä soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran
suojausta. Rahavirran suojauksella suojaudutaan
tulevien rahavirtojen vaihtelulta. Kuluneella tilikaudella
konsernissa on sovellettu rahavirran suojausta
Hastingsissa.
Suojauslaskentaa sovelletaan suojauksiin, jotka ovat
suojattavan riskin osalta tehokkaita ja täyttävät IFRS 9 
-standardin suojauslaskennan ehdot. Suojaussuhde
suojaavan johdannaisen ja suojattavan kohteen välillä
sekä suojaukseen liittyvät riskienhallintatavoitteet
dokumentoidaan suojauksen alkaessa.
TILINPÄÄTÖS 2025
150
Rahavirran suojaus
Rahavirran suojauksella suojataan vaihtuvakorkoisten
velkakirjalainojen tai muiden vaihtuvakorkoisten varojen
tai velkojen korkorahavirtoja. Suojaavina
instrumentteina käytetään mm. valuuttatermiinejä.
Johdannaissopimukset, jotka on luokiteltu rahavirran
suojaukseksi, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän
arvon muutoksesta tehokkaan suojauksen osuus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin
suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Kun suojaava johdannainen erääntyy, myydään,
suojaussuhde päätetään tai suojaus ei enää täytä
suojauslaskennan ehtoja, omaan pääomaan suojauksen
loppumishetkeen mennessä kertynyt käyvän arvon
muutos jää omaan pääomaan, kunnes se kirjataan
tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolloin suojauksen
kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat.
Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti
vuokrasopimukset esitetään lähtökohtaisesti taseella.
Ainoat valinnaiset poikkeukset koskevat tiettyjä
lyhytaikaisia alle 12 kuukautta pitkiä sopimuksia tai
arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia, jotka voidaan
edelleen kirjata tasaerinä vuokrasopimuksen
voimassaoloaikana.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat
käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää
vuokrasopimuksen kohdetta) kirjataan varoihin osana
Aineellisia hyödykkeitä ja niitä vastaavat
vuokravelvoitteet taseen velkapuolelle osaksi Muita
velkoja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka
sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän sekä
vuokralle antajalle mahdollisesti ennalta suoritetut
maksut. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot kirjataan
tasapoistoin vuokrasopimuksen voimassaoloaikana.
Vuokrasopimusvelka kirjataan samoin vuokra-ajan
alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen
nykyarvoon.
Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserästä
tehtävät suunnitelman mukaiset poistot sekä vuokra-
velasta aiheutuvat korkokulut.
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää
konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen
yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten
velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-
ajankohtana. Sitä aiempien hankintojen liikearvo vastaa
aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,
jota on käytetty IFRS:n mukaisena
oletushankintamenona.
Liikearvo arvostetaan kertyneillä
arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Liikearvosta ei tehdä poistoja.
Liikearvolle tehdään sen sijaan arvonalentumistestaus
vähintään vuosittain.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, käsitellään ulkopuolelta
hankittuja ja sisäisesti aikaansaatuja IT-ohjelmistoja sekä
muita aineettomia hyödykkeitä, jos on todennäköistä,
että niistä johtuva odotettavissa oleva vastainen
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja
hyödykkeiden hankintameno on luotettavasti
määritettävissä.
Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen
hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi
kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot
kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne toteutuvat.
Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-
ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien
ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan
vain ne, jotka täyttävät edellä mainitut taseeseen
kirjaamisen edellytykset.
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen
taloudellinen vaikutusaika, kirjataan kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• IT-ohjelmistot 3–10 vuotta
• Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta
Liiketoimintojen yhdistymisten yhteydessä hankittujen
tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika määritetään
varakohtaisesti. Poistettaville tavaramerkeille
odotettavissa oleva vaikutusaika on 10 vuotta ja ne
poistetaan tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Aineettomia hyödykkeitä, joilla
on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika ei poisteta.
Sen sijaan niille suoritetaan vähintään kerran
tilikaudessa arvonalentumistestaus.
TILINPÄÄTÖS 2025
151
Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti
tuloslaskelman erään Muut kulut.
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat omassa
käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä
kalusto.
Kiinteistöt ja muut aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyyn
alkuperäiseen hankintamenoon.
Perusparannusmenot lisätään kiinteistöjen kirjanpito-
arvoon silloin kun on todennäköistä, että niistä koituva
vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan
kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan
tasapoistoin niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan
kuluessa. Pääsääntöisesti jäännösarvo arvioidaan nollan
suuruiseksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Taloudellisen
vaikutusajan arviota tarkistetaan tilinpäätöksen
yhteydessä. Poistoaikoja oikaistaan, mikäli arvio
muuttuu merkittävästi. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat hyödykeryhmittäin ovat seuraavat:
• Rakennukset 20–50 vuotta
• Rakennusten ainesosat 15–20 vuotta
• Rakennusten ja vuokrahuoneistojen
perusparannusmenot 4–10 vuotta
• IT-laitteet ja autot 2–5 vuotta
• Muut toimistokalusteet 3–15 vuotta.
Poistot ja arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti
tuloslaskelman erään Muut kulut.
Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen
kirjaaminen lopetetaan, mikäli omaisuuserä luokitellaan
myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat
pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot           
-standardin mukaisesti.
Aineettomien ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
arvonalentuminen
Tilikauden päättyessä arvioidaan, onko viitteitä siitä,
että aineettomiin hyödykkeisiin tai aineellisiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvan omaisuuserän
arvo saattaa olla alentunut. Jos arvonalentumisesta on
viitteitä, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain liikearvosta, keskeneräisistä
aineettomista hyödykkeistä sekä taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista
hyödykkeistä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta
viitteitä. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta
varten hankinta-ajankohdasta lähtien konsernin
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Testissä verrataan
yksikön liikearvon sisältävää kirjanpitoarvoa yksiköstä
kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän
käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla
menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla
tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta
yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa
ennen veroja määritettyä korkoprosenttia käyttäen. Jos
omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä, siitä kirjataan
tuloslaskelmaan arvonalentumistappio. Kirjaamisen
yhteydessä poistettavan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Arvonalentumistappio peruutetaan, jos olosuhteissa on
tapahtunut muutos ja hyödykkeestä kerrytettävissä
oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion
kirjaamisajankohdasta, ei kuitenkaan enempää kuin mikä
hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumis-
tappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumis-
tappiota ei peruuteta missään tilanteessa.
Vakuutussopimukset
Konserni on soveltanut IFRS 17 Vakuutussopimukset             
-standardia 1.1.2023 alkaen. Sampo-konsernin toiminnot
keskittyvät vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja Sampo
käyttää pääasiassa IFRS 17 -standardin mukaista
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa (premium allocation approach, PAA).
Vakuutussopimuksiin liittyviä riskejä on kuvattu laajasti
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32.
Soveltamisala
Konsernin vakuutussopimuksissa vakuutusriski on
merkittävä. Kolmansien osapuolien (panel underwriters)
myöntämät vakuutussopimukset, jotka eivät tuo
vakuutusriskiä konsernille, eivät kuulu IFRS 17                 
-standardin soveltamisalaan. Sen sijaan nämä
vakuutussopimukset käsitellään IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisesti.
Vakuutussopimukset voivat sisältää yhden tai
useamman komponentin, jotka kuuluisivat eri
tilinpäätösstandardien soveltamisalaan ja jotka
käsiteltäisiin erillään toisistaan. Sampo arvioi
vakuutussopimukset tunnistaakseen komponentit
sopimuksista. Vakuutussopimus voi esimerkiksi sisältää
sijoitus- tai palvelukomponentin (tai molemmat), jotka
eivät ole osa vakuutussopimuspalvelua.
TILINPÄÄTÖS 2025
152
Vakuutussopimusten yhdistelytaso
IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset
muodostavat vakuutussopimussalkkuja. Salkku koostuu
sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset
ja joita hallinnoidaan yhdessä. Salkut jaetaan edelleen
vuosikohortteihin eli ryhmitellään sopimukset, joita ei
ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.
Sampo-konsernissa vakuutussopimussalkut on
määritetty perustuen liiketoiminnan segmentteihin tai
vakuutuslajien yhdistelmiin (johdon määritelmän
mukaisesti), liiketoiminta-alueeseen ja maahan. Salkut
määritetään erikseen kullekin juridiselle yhtiölle tai
perustuen tuoteryhmään.
Sampo-konserni on tunnistanut tiettyjä tappiollisia
sopimuksia, mutta tappiollisten sopimusten määrä on
kaiken kaikkiaan vähäinen.
Vakuutussopimus- ja jälleenvakuutussopimussalkkujen
kirjanpitoarvot määrittävät sen, esitetäänkö ne taseessa
saamisissa vai veloissa.
Sopimusraja
Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen
sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat
rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat
sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon
sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja
velvoitteet sekä myös voimassa olevasta sääntelystä
tulevat vaateet.
Sampo-konsernissa suurimmalla osalla sopimuksista on
yhden vuoden sopimusraja tyypillisesti vakuutuskauden
uusiutumiseen asti, eli sopimuksella on yhden vuoden
vakuutuskausi, johon ajoittuu tosiasiallisia oikeuksia ja
velvoitteita.
Arvostaminen
IFRS 17 sisältää yleisen lähestymistavan (general
measurement model, GMM), joka on sovellettavissa
kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen
arvostamisessa. Yleisen lähestymistavan mukaan
vakuutussopimukset arvostetaan perustuen tuleviin
rahavirtoihin, jotka on oikaistu heijastamaan rahan aika-
arvoa, mukaan lukien riskioikaisu ja sopimukseen
sisältyvä palvelumarginaali (contractual service margin,
CSM).
Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat
voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen
yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen
perustuvaa lähestymistapaa (PAA). PAA soveltuu
vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään
yksi vuosi. Tätä lähestymistapaa voidaan soveltaa myös
niihin sopimuksiin, joiden arvostaminen käyttäen
kyseistä lähestymistapaa (PAA) ei olennaisesti eroaisi
arvosta, joka saataisiin soveltamalla yleistä
lähestymistapaa. Sampo-konsernissa PAA-
lähestymistapaa sovelletaan kaikkiin
vakuutussopimuksiin, koska suurimmassa osassa
vakuutussopimuksia vakuutuskausi on enintään yksi
vuosi, ja vakuutuskaudeltaan pidemmille sopimuksille
soveltuvuuskriteerit täyttyvät.
Vakuutusvelan arvo koostuu jäljellä olevan
vakuutuskauden velasta (liability for remaining
coverage, LRC) ja vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista varoista sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for
incurred claims, LIC). Jälkimmäinen sisältää sekä jo
raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että
vielä raportoimattomat korvaukset.
Alkuperäisen kirjaamisen hetkellä 
vakuutussopimusryhmien jäljellä olevan
vakuutuskauden velan arvostus perustuu jo saatuihin
vakuutusmaksuihin vähennettynä vakuutusten
hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla. Tappiollisista
sopimuksista kirjataan tappiokomponentti.
Hankinnasta aiheutuvat ja jäljellä olevan
vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa vähentävät
rahavirrat sisältävät pääasiassa myyjiin liittyviä
henkilöstökustannuksia ja myyntipalkkioita sekä tiettyjä
myyntisopimuskustannuksia, jotka liittyvät
hintavertailusivustojen kautta tapahtuvaan myyntiin.
Mahdolliset yleiskustannukset kirjataan kuluiksi
välittömästi. Sampo-konsernin Henkilöasiakkaat-
liiketoiminta-alue on valinnut kirjata hankinnasta
aiheutuvat rahavirrat kuluiksi silloin, kun ne syntyvät.
Muilla liiketoiminta-alueilla hankinnasta aiheutuvat
kustannukset jaksotetaan sopimuskaudelle, yleensä
yhdelle vuodelle tai pidemmälle ajalle, jos sopimusten
odotetaan uusiutuvan.
Vakuutussopimusryhmiin, joita ei ole vielä kirjattu,
liittyvät hankinnasta aiheutuvat rahavirrat esitetään
erillisenä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
omaisuuseränä.
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy
velvoitteeseen tutkia ja maksaa vielä toteutumattomat 
vakuutuskorvaukset. Myöhemmillä raportointikausilla
jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo
kasvaa kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla ja
vähenee määrällä, joka on kirjattu
vakuutusmaksutuottoihin kauden aikana tuotetuista
palveluista, joka useimmissa tuotteissa perustuu ajan
kulumiseen (jaksotus tasaisesti). Näin ollen saadut
vakuutusmaksut, jotka kohdistuvat raportointihetken
jälkeen tuotettaviin vakuutuspalveluihin, pysyvät osana
tätä velkaa. Velan kirjanpitoarvo kasvaa myös
seuraavilla kausilla saaduilla vakuutusmaksuilla
vähennettynä hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen
lisäyksellä. Jäljellä olevan vakuutuskauden velan
kirjanpitoarvoa ei diskontata tai oikaista rahoitusriskin
vaikutuksella, koska palvelun tarjoamisen ja siihen
TILINPÄÄTÖS 2025
153
liittyvän vakuutusmaksun eräpäivän välinen aika on
yleensä enintään vuosi.
Tappiollisten sopimusten ryhmissä tappiokomponentti
on osa jäljellä olevan vakuutuskauden velan
tappiokomponenttia. Tappiokomponentti on laskettu
yleisen arvostusmallin (GMM) mukaisen velan ja
vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan
arvostusmallin (PAA) mukaisen velan välisenä
erotuksena.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
(LIC) on tarkoitus kattaa koko korvausmeno sisältäen
korvausvaateet, joita ei ole vielä raportoitu yhtiöön, ja
kaikki korvausten käsittelykulut. Sampo-konserni
arvostaa toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuneen velan perustuen toteutuneeseen palveluun
liittyvien sopimusten täyttämisestä aiheutuvien
rahavirtojen määrään, jotka liittyvät odotettuihin
korvausrahavirtoihin. Sopimuksen täyttämisestä
aiheutuvat rahavirrat koostuvat kolmesta
komponentista, jotka ovat odotettavissa olevat
rahavirrat, diskonttausvaikutus sekä riskioikaisu.
Arvioidut tulevaisuuden rahavirrat (paras arvio) on
laskettu perustuen tilastollisiin menetelmiin tai
vahinkokohtaisiin arvioihin yksittäisten korvausten
määrästä.
Paras arvio sekä riskioikaisu on diskontattu nykyarvoon
käyttämällä vakiintuneita aktuaarimenetelmiä ja
soveltamalla markkinaperusteisia tuottokäyriä. Käyrät
on muodostettu jokaiselle päävaluutalle perustuen
riskittömään korkoon ja likviditeettipreemioon.
Diskonttaus
Sampo-konserni on määrittänyt diskonttauskorot
perustuen ns. bottom-up -lähestymistapaan. Korkokäyrä
sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion
kullekin valuutalle. Epälikviditeettipreemio johdetaan
pääasiassa joukkovelkakirjalainojen tuottokäyrän ja
koronvaihtosopimusten tuottokäyrän välisen
korkomarginaalin perusteella korkokäyrän likvidille
osalle. Tämän jälkeen korkokäyrä konvertoituu kohti
päätekorkoa, joka on yhdenmukainen suhteessa
EIOPA:n määrittämään käyrään. Diskonttauskorot
laaditaan erikseen jokaiselle Sampo-konsernin
tytäryhtiössä käytössä olevalle valuutalle.
Kuluvan vuoden toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuvien velkojen diskonttausvaikutus ja rahavirtojen
muutokset kirjataan vakuutuspalvelutulokseen.
Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutus ja muut
rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään
tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitus-
tuottoina tai -kuluina. Sampo-konserni on päättänyt olla
soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata
näitä vaikutuksia muihin laajan tuloksen eriin.
Riskioikaisu
IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin
rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun osana
vakuutusvelkojen arvostusta. Riskioikaisu kuvastaa
epävarmuuden hintaa sellaisen rahavirtojen määrää ja
ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta ja
välttämisestä, joka aiheutuu muusta riskistä kuin
rahoitusriskistä. Vahinkovakuutustoiminnassa
riskioikaisun määrittämisessä tyypillisesti huomioidut
riskit ovat vastuuvelkariski, pitkäikäisyysriski,
inflaatioriski ja vakuutusmaksuriski. 
Sampo-konsernissa riskioikaisu johdetaan
luottamusvälitekniikalla, jossa johto määrittää sopivan
kvantiilin. Riskioikaisu lasketaan tytäryhtiötasolla ja
yhdistellään Sampo-konsernin konsolidoiduksi
riskioikaisuksi ottamatta huomioon mitään
hajautusvaikutuksia konsernitasolla. Vakuutusmaksujen
kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa
sovellettaessa riskioikaisu sisällytetään ainoastaan
toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuneeseen
velkaan, ellei vakuutussopimusryhmä ole tappiollinen.
Jälleenvakuutus
Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa
lähestymistapaa, PAA-mallia, sovelletaan otettuihin
jälleenvakuutussopimuksiin. Jälleenvakuutussopimusten
arvostuksessa sovelletaan vastaavia laadintaperiaatteita
kuin myönnettyjen vakuutussopimusten arvostamisessa.
Näin ollen, vastaavasti kuin myönnettyjen
vakuutussopimusten kohdalla,
jälleenvakuutussopimusvarat koostuvat jäljellä olevan
vakuutuskauden varasta ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta varasta. Jo
sattuneisiin vahinkotapahtumiin liittyvän varan
arvostuksessa otetaan huomioon jälleenvakuuttajaan
liittyvä vastapuoliriski.
Sijoituskomponentteja sisältyy vakuutuksenottajana
tehtyjen jälleenvakuutussopimuksien kassavirtoihin,
jotka maksetaan takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa
olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko
vakuutustapahtuma vai ei. Tunnistettuja
sijoituskomponentteja vastaavaa määrää ei sisällytetä
eriin, jotka kirjataan jälleenvakuutustulokseen konsernin
laajassa tuloksessa.
Työsuhde-etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia ovat eläkkeet
ja henkivakuutukset.
Sammolla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Ruotsissa
ja Norjassa; muissa maissa eläkejärjestelyt ovat
maksupohjaisia. Merkittävin maksupohjainen järjestely
on Suomen TyEL-perusvakuutus. 
Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa
kiinteitä maksuja eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa
lisämaksuja. Maksupohjaisista järjestelyistä aiheutuvat
TILINPÄÄTÖS 2025
154
velvoitteet kirjataan kuluksi kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä yritykselle jää velvoitteita
tilikauden maksun suorittamisen jälkeenkin, ja näiden
vakuutusmatemaattisen ja/tai sijoitusriskin kantaa yritys.
Velvoite lasketaan kustakin järjestelystä erikseen
käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen
määrän laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia
oletuksia. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden
palvelusajalle.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä on sekä rahastoituja että
rahastoimattomia järjestelyjä. Näissä tilikauden
eläkekuluksi kirjataan vuoden vakuutusmatemaattisten
laskelmien mukainen vanhuuseläkekertymä laskettuna
lineaarisesti eläkeiän saavuttamishetken eläkepalkan
pohjalta. Tähän lisätään korkokuluina aikaisempien
vuosien eläkesitoumusten hyvityksistä/lisäyksistä
aiheutuvat laskennalliset vaikutukset. Tilikauden
eläkekulut arvioidaan vuoden alussa ja laskelma
perustuu muun muassa palkkojen korotusolettamiin,
hintainflaatioon eläkesitoumuksen koko keston ajalta
sekä sen hetkiseen markkinakorkoon suhteutettuna
eläkevelvoitteen duraatioon.
Tilikauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno sekä
nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti
eläkekuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (pois lukien
nettokorko) kirjataan omana eränään muihin laajan
tuloksen eriin tilikaudella, jona ne syntyvät.
Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään järjestelyyn
kuuluvat varat käypään arvoon arvostettuina ja näin
saatu nettovelka tai -omaisuus kirjataan taseeseen
omaksi eräkseen.
Konsernilla on lisäksi vapaaehtoisia etuuspohjaisia
eläkevakuutuksia, joiden määrä on epäolennainen.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat
etuudet
Irtisanomiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi
silloin, kun konserni on todistettavasti sitoutunut
lopettamaan yhden tai useamman henkilön työsuhteen
ennen normaalia eläkkeelle jäämisen ajankohtaa tai
myöntämään irtisanomisen yhteydessä suoritettavia
etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi
tehdyn tarjouksen seurauksena. Etuuksista ei koidu
työnantajalle taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, joten
ne kirjataan välittömästi kuluksi. Myöhemmin kuin 12
kuukauden kuluttua tilinpäätöksestä erääntyvät
velvoitteet diskontataan. Sammossa irtisanomisen
yhteydessä suoritettavia etuuksia ovat irtisanomiseen
liittyvät rahapaketit ja eläkepaketit.
Osakeperusteiset maksut
Sammolla oli tilikauden aikana viisi voimassa olevaa
käteisvaroina maksettavaa osakeperusteista
kannustinjärjestelmää (Johdon ja asiantuntijoiden
pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät 2020 I, 2020 II, 2020
III,  2024 sekä 2025).
Topdanmarkin entiselle johdolle oli omina osakkeina
maksettava osakeoptiojärjestelmä, joka muunnettiin
haamuosakeyksiköihin perustuvaksi ohjelmaksi vuonna
2024. Hastingsilla oli tilikaudella kaksi osakeperusteista
kannustinjärjestelmää. Lisätietoa konsernin eri yhtiöiden
kannustinjärjestelmistä on saatavilla tilinpäätöksen
liitetiedossa 26 Kannustinjärjestelmät.
Järjestelyt on arvostettu käypään arvoon niiden
myöntämishetkellä sekä jokaisena raportointipäivänä
tämän jälkeen.
Käteisvaroina maksettavissa järjestelyissä arvostus
kirjataan velaksi ja sen muutos tuloslaskelmaan.
Osakkeina maksettavissa järjestelyissä saadut
toteutushinnat kirjataan omaan pääomaan.
Kannustimien käypä arvo on määritetty pääosin Black-
Scholes–hinnoittelumallin avulla. Markkinaperusteisen
kannustinosan käyvässä arvossa on huomioitu
hinnoittelumallilla ennakoitu toteuma palkkiona
maksettavien kannusteyksiköiden määrästä. Ei-
markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä
kannustimen käypään arvoon, vaan ne otetaan
huomioon niiden kannusteyksiköiden määrissä, joihin
oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson
kuluessa. Tältä osin konserni päivittää oletuksen
arvioidusta lopullisesta kannusteyksiköiden määrästä
jokaisena väli- ja tilinpäätöspäivänä.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernille on aikaisempien
tapahtumien seurauksena syntynyt oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen
on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti.
Jos velvoitteesta tai osasta siitä on mahdollista saada
korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus
kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain silloin, kun sen
saaminen on käytännössä varmaa.
Velka omien osakkeiden osto-
ohjelmasta
Sampo kirjasi omaa pääomaa vastaan rahoitusvelan,
joka edustaa Sammon osto-ohjelmasta aiheutuvaa
sitoutumista Sammon puolesta takaisinostoista
vastuussa olevan rahoituslaitoksen kanssa.
TILINPÄÄTÖS 2025
155
Velan kirjaamishetkellä velka arvostettiin osto-ohjelman
todennäköisesti toteutuvaan määrään.
Raportointihetkellä velka arvostettiin määrään, joka
vastaa osto-ohjelman vielä takaisin ostamattomien
osakkeiden määrää.
Tuloverot
Tuloslaskelman verokulu sisältää kauden verotettavaan
tuloon perustuvan veron ja laskennallisen veron.
Verokulu kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan
omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan
kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero kirjataan
kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan kunkin maan voimassa olevan
verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista
eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä.
Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvon
arvonalentumisesta ei kirjata laskennallista veroa eikä
tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata
laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset netotetaan
yhtiöittäin silloin, ja vain silloin, kun ne liittyvät saman
verosaajan perimiin tuloveroihin ja yhtiöllä on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata nämä.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä
tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään
asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää.
Sammon konserniyhtiöt ovat noudattaneet pakollisia
helpotuksia liittyen laskennallisten verojen
vähimmäisverokannan laskentaan ja kirjaavat
mahdolliset täydennysverot silloin, kun ne realisoituvat.
Osakepääoma
Osakkeiden liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan
kohdistettavissa uusien osakkeiden tai optioiden
liikkeeseen laskemiseen tai liiketoiminnan hankkimiseen,
esitetään omassa pääomassa verovaikutukset huomioon
ottaen saadun tulon vähennyksenä.
Osingot kirjataan omasta pääomasta sinä tilikautena,
jona yhtiökokous päättää osingonjaosta. Kun emoyhtiö
tai muu konserniyhtiö ostaa emoyhtiön osakkeita,
maksettu vastike vähennetään omasta pääomasta ja
esitetään erässä Omat osakkeet siihen asti, kunnes
osakkeet mitätöidään. Jos osakkeet myöhemmin
myydään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu
vastike kirjataan omaan pääomaan.
Omat osakkeet
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman alkaessa
Sampo kirjaa koko takaisinosto-ohjelman määrän
etukäteen rahoitusvelkoihin voittovaroja vastaan.
Omien osakkeiden ostosta, myynnistä,
liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai
tappiota. Mikäli osakkeet lasketaan uudelleen
liikkeeseen, kirjataan hankintahinnan ja saadun
vastikkeen välinen erotus ylikurssirahastoon.
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan
liikkeeseenlasku
Rajoitetun Tier 1 (RT1) -instrumentin kirjanpitokäsittely
riippuu sopimusjärjestelyn sisällöstä. Rajoitettu Tier 1 -
instrumentti luetaan osaksi omaa pääomaa, koska
joukkovelkakirjalainat ovat vakuudettomia ja toissijaisia
sekä ikuisia ilman erikseen määritettyä
erääntymispäivää. Koron- tai pääoman maksu ovat
Sammon päätettävissä. Edellä mainituin perustein
rajoitetut Tier 1 -joukkovelkakirjalainat voidaan IAS 32:n
mukaan luokitella oman pääoman ehtoiseksi
instrumentiksi.
Liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut on kirjattu
suoraan voittovaroihin. Korkokulut kirjataan samoin
voittovarojen vähennykseksi.
Rahavarat
Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan
kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (3 kk).
Sampo esittää liiketoiminnan rahavirrat käyttäen
epäsuoraa esitystapaa, jolloin voittoa (tappiota) ennen
veroja oikaistaan ei-kassaperusteisten tapahtumien
vaikutuksella, varojen ja velkojen muutoksilla sekä
tuotoilla ja kuluilla, jotka liittyvät investointien tai
rahoituksen rahavirtoihin.
Rahavirtalaskelmassa saadut ja maksetut korot
esitetään liiketoiminnan rahavirroissa. Myös saadut
osingot muilta kuin osakkuusyhtiöiltä sisältyvät
liiketoiminnan rahavirtoihin. Osakkuusyhtiöiltä saadut
osingot esitetään sijoitustoiminnan rahavirroissa.
Maksetut osingot esitetään rahoitustoiminnan
rahavirroissa.
TILINPÄÄTÖS 2025
156
Johdon harkintaa
edellyttävät
laadintaperiaatteet ja
arvioihin liittyvät keskeiset
epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti
edellyttää johdon tekemiä arvioita ja oletuksia, jotka
ovat vaikuttaneet tilinpäätöksessä esitettäviin
tuottoihin, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä ehdollisiin
velkoihin. Harkintaa joudutaan käyttämään myös
tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden soveltamisessa.
Arviot perustuvat tilinpäätöshetkellä parhaaseen
käytettävissä olleeseen tietoon. Arviointi perustuu sekä
aikaisempiin kokemuksiin että tulevaisuutta koskeviin
tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidettyihin
oletuksiin. Toteutumatiedot voivat poiketa näistä
arvioihin ja oletuksiin perustuvista päätöksistä.
Mahdolliset arvioiden muutokset kirjataan sillä
tilikaudella, jonka aikana arviota korjataan, ja kaikilla
tämän jälkeisillä ajanjaksoilla.
Vakuutussopimusvelat
Sampo-konsernin johto käyttää harkintaa
diskonttauskorkojen ja riskioikaisun määrittämisessä.
Korkokäyrä sisältää riskittömän koron ja
epälikviditeettipreemion. Johto määrittelee periaatteet
epälikviditeettipreemiolle, joka Sampo-konsernissa on
johdettu pääosin korkean luottoluokituksen
joukkovelkakirjojen salkusta.
Riskioikaisu määritellään erikseen kaikille Sampo-
konsernin yhtiöille ja yhdistetään konsernitasolla.
Johdon näkemyksen mukaan tämä heijastelee
kompensaatiota, jota eri yhtiöt vaatisivat muusta kuin
rahoitusriskin kantamisesta sekä yhtiöiden
riskinottohalukkuutta. Konserniyhtiöissä sovelletaan
luottamustasomenetelmää. Riskioikaisun laskennassa
käytetty luottamustaso on 85 prosenttia.
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Vakuutusvelkojen arviointiin liittyy aina epävarmuutta,
sillä vakuutusvelka perustuu tehtyihin arvioihin ja
oletuksiin tulevista korvausmenoista. Arviot perustuvat
tilinpäätöspäivänä käytettävissä oleviin konsernin omiin
tilastoihin aikaisemmista vahinkotapahtumista. Arvioihin
liittyvä epävarmuus on yleensä suurempi arvioitaessa
uusia vakuutuskantoja tai vakuutuskantoja, joissa
vahingon selviäminen kestää kauan, sillä näistä ei ole
vielä saatavilla täydellisiä vahinkotilastoja.
Historiatietojen lisäksi vakuutusvelkojen arvioinnissa
otetaan huomioon mm. vahinkokehitys,
maksamattomien korvausten määrä, lakimuutokset,
oikeuden päätökset sekä yleinen taloudellinen tilanne.
Huomattava osa konsernin vahinkovakuutuksen
vakuutusveloista liittyy lakisääteisiin tapaturma- ja
liikennevakuutuksiin. Näiden velkojen arviointiin
sisältyvistä epävarmuustekijöistä huomattavimmat
sisältyvät oletuksiin inflaatiosta, kuolevuudesta,
diskonttauskoroista sekä lakimuutosten ja
oikeuskäytäntöjen vaikutuksista.
IAS 19:n mukaiset etuuspohjaiset eläke-etuudet
arvioidaan myös vakuutusmatemaattisten periaatteiden
mukaisesti. Eläkejärjestelyn varauksen laskenta perustuu
tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, jolloin
diskonttauskoron määrittelyn lisäksi tehdyt arviot
koskevat oletuksia mm. kuolevuudesta, henkilöstön
vaihtuvuudesta, hintainflaatiosta sekä
palkkakehityksestä.
Käypien arvojen määritys
Jos rahoitusvaroilla ei ole toimivilla markkinoilla
noteerattuja hintoja, käypä arvo määritetään
markkinoilla yleisesti hyväksyttyjen
arvostusmenetelmien avulla.
Arvonalentumistestaukset
Liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan
vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat
rahamäärät on pääosin määritetty käyttöarvoon
perustuvilla laskemilla. Nämä edellyttävät johdon
tekemiä arvioita mm. tulevista kassavirroista,
diskonttauskorosta sekä talouden yleisestä inflaatio- ja
kasvukehityksestä.
Tilikaudella 2025 Sampo uudelleenorganisoi IFRS 8:n
mukaiset raportointisegmenttinsä siten, että liikearvoa
sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen sisältö
muuttui. Johdon arvion mukaan liikearvon jako
perustuen niihin tosiasiallisiin yksiköihin tai
kokonaisuuksiin, joihin liikearvo kuuluu ja joissa sitä
sisäisesti seurataan, edustaa tarkoituksenmukaista
allokointitapaa.
Topdanmarkin
määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinta
Sampo hankki tilikaudella 2024 Topdanmarkin jäljellä
olleet määräysvallattomien omistajien osuudet.
Lisätietoja hankinnasta löytyy liitteestä 28.
IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin mukaisesti
määräysvallan saavuttamisen jälkeen tytäryhtiössä
olevan omistusosuuden muutokset, joiden seurauksena
emoyritys ei menetä määräysvaltaa, ovat omaa
pääomaa koskevia liiketoimia määräysvallattomien
omistajien ja emoyhtiön omistajien välillä  (IFRS 10.23).
Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
TILINPÄÄTÖS 2025
157
osuuksien hankinta käsiteltiin määräysvallattomien sekä
emoyhtiön omistajien välisenä liiketoimena.
Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If
Skadeförsäkring Holding AB:lle
Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen
liiketapahtuma, joten kaikki vaikutukset mukaan lukien
myyntivoitto osakkeista eliminoitiin Sampo-konsernissa.
Konsernin sisäinen osakkeiden myynti vastasi common
control -liiketapahtuman määritelmää, sillä sekä If
Skadeförsäkring Holding AB että Topdanmark A/S
olivat Sampo Oyj:n määräysvallassa ennen ja jälkeen
liiketoimen.
Osana konsernin sisäistä myyntitransaktioita, Sampo
myönsi If Skadeförsäkring Holding AB:lle lainat, jotka
ovat osittain sellaisissa valuutoissa, jotka eivät vastaa
joko Sampo Oyj:n tai If Skadeförsäkring Holding AB:n
toimintavaluuttaa. IAS 21 Valuuttakurssien muutosten
vaikutukset mahdollistaa lainoista (monetaarinen erä)
johtuvien valuuttakurssierojen kirjaamisen muihin laajan
tuloksen eriin, mikäli laina on osa yhteisön ulkomaiseen
yksikköön tekemää nettosijoitusta. Sampo on arvioinut,
että konsernitilinpäätöksessä pitkäaikainen
lainasaaminen sisältyy Sampo Oyj:n nettosijoitukseen
ulkomaiseen yksikköön eli sijoitukseen
tytäryhtiöosakkeisiin  If Skadeförsäkring Holding AB:ssa.
Varaukset
Uudelleenjärjestelyvaraus
Hankittuaan määräysvallattomien omistajien osuudet
Topdanmarkista, Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n
osakkeet If Skadeförsäkring Holding AB:lle
Topdanmarkin integroimiseksi If-konserniin.
Topdanmarkin hankinnasta ja integraatiosta If-
konserniin aiheutui kertaluonteisia
uudelleenjärjestelyvaraukseen liittyviä kuluja.
If ja Topdanmark ovat arvioineet, että varauksen
kirjaamisen IAS 37 Varaukset, ehdolliset varat ja
ehdolliset velat mukaiset kriteerit täyttyivät tilikauden
lopussa. Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu, sillä on
todennäköistä, että uudelleenjärjestelykustannuksia
syntyy integraation toteutuksen yhteydessä.
Kustannukset liittyvät pääosin päällekkäisiin
resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja
alasajoon sekä uudelleenbrändäykseen.
Varaukseen sisältyy johdon harkintaa lähinnä
uudelleenjärjestelykulujen suuruusluokan ja muiden
lisäkulujen osalta. Harkinta perustuu muiden tietojen
lisäksi taloudellisen suunnitteluprosessin tuottamaan
sisäiseen informaatioon.
Varaus verotukseen liittyen
Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian
että Gibraltarin veroviranomaisten valvonnan alaisia.
Hastings aloitti vuonna 2016 keskustelut vero- ja
tulliviranomaisten kanssa koskien liiketoimintamallien
tiettyjä piirteitä ja erinäisten tuottojen allokointia
Hastingsin operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa-
Britannissa toimivan Hastings Insurance Services
Limitedin (HISL), ja Gibraltarilla toimivan Advantage
Insurance Company Limitedin (AICL) välillä.
Johto arvioi todennäköisimmäksi lopputulemaksi, että
lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Kuitenkin 
siirtohinnoittelun subjektiivisesta luonteesta johtuen
lisämaksuvelvollisuuden syntyminen on mahdollista.
Tämän johdosta Hastings on kirjannut varauksen
verovelasta perustuen mahdollisten lopputulemien
todennäköisyyksien arviointiin. Lopullinen määrä saattaa
poiketa varauksena kirjatusta määrästä riippuen
tapauksen lopputulemasta.
Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-
tilinpäätösstandardit, jotka eivät
vielä ole voimassa
Konserni tulee noudattamaan sen liiketoimintaan
liittyviä uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja
tilikausina, jolloin ne tulevat voimaan, tai mikäli
voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden alkamispäivä,
voimaantuloa seuraavan tilikauden alusta alkaen.
(Muutokset, joita ole vielä hyväksytty sovellettavaksi
EU:ssa on merkitty *).
• IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos: Muutokset
rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen
(voimaantulo 1.1.2026)
• IFRS 9:n ja IFRS 7:n muutos: Sopimukset, joissa
viitataan luonnonolosuhteista riippuvaiseen sähköön
(voimaantulo 1.1.2026)
• Vuosittaiset parannukset IFRS -tilinpäätös-
standardeihin – osa 11 (voimaantulo 1.1.2026)
• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot* (voimaantulo
1.1.2027)
• IFRS 19 Tytäryritykset, joilla ei ole julkista
tilivelvollisuutta: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot*
(voimaantulo 1.1.2027)
• Muutos IAS 21 Muuntaminen hyperinflatoriseen
esittämisvaluuttaan* (voimaantulo 1.1.2027)
Uusilla tilikaudella 2026 voimaantulevilla IFRS-
standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin
taloudelliseen raportointiin.
TILINPÄÄTÖS 2025
158
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot -standardi julkaistiin huhtikuussa 2024
ja tulee voimaan 1.1.2027. Standardia ei ole vielä
hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 18 -standardi korvaa IAS 1 -standardin
Tilinpäätöksen esittäminen ja tuo samalla uusia
raportointivaatimuksia. Samalla standardilla muutetaan
myös muita IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7
Rahavirtalaskelmat, IAS 8 Tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden
muutokset ja virheet ja IAS 33 Osakekohtainen tulos.
IFRS 18 -standardi sisältää muun muassa uusia
vaatimuksia:
• esittää määritellyt ryhmät ja välisummat voittoa tai
tappiota osoittavassa laskelmassa
• esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa tietoja johdon
määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista
(MPM)
• parantaa esitettävien tietojen yhdistämistä ja
erittelemistä.
IAS 7:n ja IAS 33:n muutokset sekä uudistetut IAS 8 ja
IFRS 7 tulevat voimaan kun yhteisö soveltaa IFRS 18:ta.
IFRS 18 otetaan käyttöön takautuvasti tiettyjä
siirtymäsäännöksiä noudattaen.
Sampo on aloittanut uuden standardin
vaikutusarvioinnin ja seuraa kuinka standardi tullaan
sisällyttämään kansalliseen ja eurooppalaiseen
lainsäädäntöön. Johto ennakoi näiden muutosten
soveltamisen mahdollisesti voivan vaikuttaa
konsernitilinpäätökseen tulevilla kausilla.
TILINPÄÄTÖS 2025
159
Segmenttitiedot
Helmikuussa 2025 Sampo esitteli uudet
raportointisegmentit, jotka kuvastavat konsernin
muutosta täysin yhtenäiseksi
vahinkovakuutuskonserniksi vuonna 2024 toteutetun
Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankinnan seurauksena.
Sampo raportoi taloudellisesta kehityksestään
perustuen konsernin operatiivisiin liiketoiminta-alueisiin,
joita ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa
säännöllisesti. Segmenttien asiakasryhmät, riskit ja
taloudelliset mittarit eroavat toisistaan. Liiketoiminnan
kontrollit ja hallinnointi sekä johdon raportointi on
järjestetty liiketoiminta-alueiden mukaisesti. Uudet
segmentit ovat Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa,
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa, Pohjoismaiden
yritysasiakkaat ja Pohjoismaiden suurasiakkaat:
• Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa -segmentti sisältää
konsernin pohjoismaisen henkilöasiakastoiminnan,
joka  aiemmin esitettiin Ifin ja Topdanmarkin
segmenteissä Sammon raportoinnissa. Sampo toimii
Pohjoismaiden henkilövakuutusmarkkinoilla
pääbrändinsä Ifin ja muiden brändien, kuten
Topdanmarkin, sekä erilaisten white label -
kumppanuuksien kautta.
• Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa -segmentti
sisältää konsernin Ison-Britannian liiketoiminnan, joka
raportoitiin Sammossa aiemmin Hastings-
segmenttinä. Sampo toimii Ison-Britannian
henkilöasiakasvakuutusmarkkinoilla Hastings-
asiakasbrändillä, joka on yksi Ison-Britannian
johtavista digitaalisella alustalla toimivista
vahinkovakuuttajista ja tarjoaa henkilöauto-,
moottoripyörä-, pakettiauto- ja kotivakuutuksia.
• Pohjoismaiden yritysasiakkaat -segmentti sisältää
konsernin pohjoismaisen yritysasiakasliiketoiminnan,
joka oli Sammon raportoinnissa aiemmin osa Ifin ja
Topdanmarkin segmenttejä, sekä Oona Health:in.
Segmentin toiminnot keskittyvät erityisesti pk-
yrityksiin.
• Pohjoismaiden suurasiakkaat -segmentti sisältää
konsernin pohjoismaisen suurasiakasliiketoiminnan,
joka aiemmin raportoitiin osana Ifin segmenttiä
Sammon raportoinnissa. Suurasiakkaiksi luokitellaan
yritykset, joiden liikevaihto on yli 500 miljoonaa
Ruotsin kruunua (noin 45 miljoonaa euroa) tai joiden
palveluksessa on yli 500 työntekijää.
Neljän edellä kuvatun raportointisegmentin lisäksi
Sampo esittää muut toiminnot, jotka koostuvat
pääasiassa konsernin Baltian liiketoiminnoista sekä
konsernieliminoinneista ja muista sisäisistä eristä. Muut
toiminnot eivät täytä IFRS 8:n mukaisia erillisen
raportointisegmentin kriteerejä, jonka vuoksi niitä ei
esitetä erillisenä raportointisegmenttinä.
Yhtiön ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi
(CODM) katsotaan Sammon laajennettu johtoryhmä
(GEC).
TILINPÄÄTÖS 2025
160
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2025
Sampo raportoi jokaisesta raportointisegmentistä keskeisimmät tuloslaskelman erät
vakuutusmaksutuotoista underwriting-tulokseen saakka. Nämä keskeisimmät
tuloslaskelman erät raportoidaan säännöllisesti johdolle segmenttien taloudellisen
kehityksen arvioimiseksi. Underwriting-tuloksen alapuolelle jäävät tuloslaskelman
rivit, kuten sijoitustoiminnan nettotuotot sekä vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -
kulut, raportoidaan konsernitasolla.
Milj. e
Henkilö-
asiakkaat
Pohjoismaissa
Henkilö-
asiakkaat
Isossa-Britanniassa
Pohjoismai-
den yritys-
asiakkaat
Pohjoismai-
den suur-
asiakkaat
Muut toiminnot
Sampo-konserni
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
3 995
2 000
2 201
584
298
9 078
Korvauskulut, netto
-2 431
-1 073
-1 285
-341
-161
-5 290
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-849
-712
-539
-134
-68
-2 302
Underwriting-tulos
715
216
376
109
69
1 485
Sijoitustoiminnan nettotuotot
1 285
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-74
Nettorahoitustulos
1 210
Muut tuotot tai kulut
-48
Ei-operatiiviset poistot
-128
Rahoituskulut
-83
Tulos ennen veroja
2 436
Underwriting-tulos on määritelty osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.
TILINPÄÄTÖS 2025
161
Tulos segmenteittäin 1.1.–31.12.2024
Milj. e
Henkilö-
asiakkaat
Pohjoismaissa
Henkilö-
asiakkaat
Isossa-Britanniassa
Pohjoismai-
den yritys-
asiakkaat
Pohjoismai-
den suur-
asiakkaat
Muut toiminnot
Sampo-konserni
Vakuutusmaksutuotot (sis. broker-tuotot), netto
3 667
1 659
2 128
657
275
8 386
Korvauskulut, netto
-2 226
-868
-1 254
-455
-146
-4 948
Liikekulut (sis. korvausten käsittelykulut)
-814
-601
-522
-128
-57
-2 122
Underwriting-tulos
628
190
352
74
72
1 316
Sijoitustoiminnan nettotuotot
888
Vakuutuksen nettorahoitustuotot tai -kulut
-252
Nettorahoitustulos
636
Muut tuotot tai kulut
-210
Ei-operatiiviset poistot
-79
Rahoituskulut
-103
Tulos ennen veroja
1 559
Vertailukauden tiedot on oikaistu uuden segmenttirakenteen mukaisiksi.
TILINPÄÄTÖS 2025
162
Segmenttilukujen täsmäytyslaskelmat
Alla olevissa taulukoissa esitetään täsmäytyslaskelmat segmenttiraportoinnin luvuista
Sampo-konsernin esittämiin lukuihin.
Vakuutusmaksutuotot, brutto
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Vakuutusmaksutuotot, netto (sis. broker-tuotot)
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
3 995
3 667
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
2 000
1 659
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
2 201
2 128
Pohjoismaiden suurasiakkaat
584
657
Raportointisegmenttien vakuutusmaksutuotot
yhteensä (netto)
8 780
8 111
Segmenttien väliset eliminoinnit vakuutustoiminnoissa
-50
-24
Segmenttien väliset eliminoinnit
jälleenvakuutustoiminnoissa
50
23
Muut toiminnot
298
275
Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot, netto
9 078
8 386
Jälleenvakuutustoiminnot ja sijoituskomponentti
1 347
1 201
Muut erät
-153
-138
Sampo-konsernin vakuutusmaksutuotot, brutto
10 272
9 450
Vakuutuspalvelutulos
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Underwriting-tulos
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
715
628
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
216
190
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
376
352
Pohjoismaiden suurasiakkaat
109
74
Raportointisegmenttien underwriting-tulos yhteensä
1 416
1 244
Segmenttien väliset eliminoinnit
0
3
Muut toiminnot
69
69
Sampo-konsernin underwriting-tulos
1 485
1 316
Muut erät
106
78
Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos
1 590
1 394
TILINPÄÄTÖS 2025
163
Tase segmenteittäin 31.12.2025
Sampo raportoi jokaisessa segmentissä keskeiset tase-erät liittyen kyseisten
segmenttien vakuutustoimintoihin. Nämä keskeiset tase-erät raportoidaan
säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle segmenttien
liiketoimintojen arvioimiseksi. Muita tase-eriä ei allokoida segmenteille
raportoitaessa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle, koska niitä seurataan
vain konsernitasolla.
Milj. e
Henkilö-
asiakkaat
Pohjoismaissa
Henkilö-
asiakkaat
Isossa-
Britanniassa
Pohjoismai-
den yritys-
asiakkaat
Pohjoismai-
den suur-
asiakkaat
Muut toiminnot
Sampo-konserni
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara
-1
334
-8
17
-10
332
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
48
1 609
260
297
-59
2 156
Varat jälleenvakuutussopimuksista
47
1 943
252
314
-69
2 488
Vakuutussopimusvelat
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
676
668
268
226
50
1 888
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
3 126
3 092
3 047
1 436
182
10 884
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat varat
—
—
-9
-4
—
-12
Vakuutussopimusvelat, yhteensä
3 801
3 760
3 306
1 659
233
12 760
Tase segmenteittäin 31.12.2024
Milj. e
Henkilö-
asiakkaat
Pohjoismaissa
Henkilö-
asiakkaat
Isossa-
Britanniassa
Pohjoismai-
den yritys-
asiakkaat
Pohjoismai-
den suur-
asiakkaat
Muut toiminnot
Sampo-konserni
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara
—
270
-1
20
-14
276
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
28
1 625
232
469
-12
2 342
Varat jälleenvakuutussopimuksista
27
1 896
231
490
-26
2 618
Vakuutussopimusvelat
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
639
713
266
231
48
1 896
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
2 888
2 683
3 028
1 634
176
10 409
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat varat
—
—
-16
-4
—
-20
Vakuutussopimusvelat, yhteensä
3 527
3 396
3 278
1 861
224
12 286
TILINPÄÄTÖS 2025
164
Maantieteellinen informaatio
Milj. e
2025
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 761 
2 046 
1 948 
2 217 
2 836 
250 
11 060 
Pitkäaikaiset varat
123 
455 
181 
1 574 
1 461 
4 
3 798 
Milj. e
2024
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Iso-Britannia
Baltia
Yhteensä
Tuotot ulkopuolisilta asiakkailta
1 269 
1 954 
1 749 
2 126 
2 234 
245 
9 577 
Pitkäaikaiset varat
99 
433 
179 
1 639 
1 570 
6 
3 925 
Maantieteellinen informaatio raportoidaan tuotoista ulkopuolisilta asiakkailta sekä
pitkäaikaisista varoista. Raportoitavat alueet ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Iso-
Britannia sekä Baltia.
Vakuutustoiminnan tuotot sisältävät vakuutusmaksutuotot vakuutuksen
myöntämismaan mukaan sekä vakuutusvälitystoiminnasta syntyvät tuotot. Sampo
Oyj:n osalta tuotot sisältävät sijoitustoiminnan nettotuotot sekä muut tuotot.
Pitkäaikaiset varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin,
aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sekä sijoituskiinteistöt.
TILINPÄÄTÖS 2025
165
Muut liitetiedot
1 Vakuutuspalvelutulos
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Vakuutusmaksutuotot
PAA-mallin mukaisesti arvostetut vakuutussopimukset
Bruttomaksutulo
10 294
9 527
Muutos jäljellä olevan vakuutuskauden velassa
-313
-343
Tuotot välitysliiketoiminnasta
291
266
Vakuutusmaksutuotot yhteensä
10 272
9 450
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut
Maksetut korvaukset
-5 820
-5 827
Korvausten käsittelykulut
-581
-518
Muutos toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvassa
velassa
-57
118
Riskioikaisun muutos
-150
-80
Tappiokomponentin muutos
-10
21
Vakuutuspalvelukulut, jotka liittyvät korvauskuluihin
-6 618
-6 287
Liikekulut
-1 507
-1 396
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
-8 126
-7 684
Jälleenvakuutustulos
Maksut
-1 003
-909
Saadut korvaukset
448
537
Jälleenvakuutustulos yhteensä
-556
-372
Vakuutuspalvelutulos yhteensä
1 590
1 394
TILINPÄÄTÖS 2025
166
2 Sijoitustoiminnan nettotuotot
Sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät sijoitustoiminnan tuotot ja kulut
konserniyhtiöiden rahoitusvaroista ja -veloista.
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Johdannaissopimukset
Korkotuotot
3 
4
Korkokulut
-12 
— 
Voitot tai tappiot, netto
-30
13
Johdannaissopimukset yhteensä
-38
17
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
Korkotuotot
496
493
Voitot tai tappiot, netto
41
147
Osakkeet ja osuudet
Osinkotuotot
28
37
Voitot tai tappiot, netto
652
81
Rahastot
Tuotonmaksut
14
6
Korkotuotot
10
10
Voitot tai tappiot, netto
83
70
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
1 325
844
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Korkotuotot
17 
39
Odotettavissa olevat luottotappiot
-17
-7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
0
32
Tuotot tai kulut rahoitusvaroista yhteensä
1 287
892
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Muut
Omaisuudenhoitokulut
-33
-21
Muut tuotot
44
57
Muut kulut
-8
-38
Palkkiokulut
-5
0
Kulut sijoituskiinteistöistä
0
-3
Muut yhteensä
-2
-4
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä
1 285
888
Saamistodistusten nettovoitot tai -tappiot sisältävät valuuttakurssieroja -8 miljoonaa
euroa (2).
Lisätietoja jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin liittyvistä
odotettavissa olevista luottotappioista on esitetty liitteessä 12.
Ruotsalainen pankki NOBA Group saattoi loppuun pörssilistautumisensa syyskuun
2025 lopussa. Tämän seurauksena Sampo myi osan omistuksestaan NOBAssa ja kirjasi
myynnistä 58 miljoonan euron nettomyyntivoiton. Sammon NOBAssa jäljellä olevan
omistuksen arvostusvoitto oli koko raportointikaudelta 487 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
167
3 Vakuutukseen liittyvät nettorahoitustuotot
tai -kulut
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Vakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
-321 
-324 
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus
141 
15 
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
-180
-309
Jälleenvakuutussopimukset
Kertyneen koron vaikutus
81 
86
Jälleenvakuuttajien osuus korkojen ja muiden taloudellisten
oletusten muutosten vaikutuksesta
25
-29
Jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot tai -kulut
yhteensä
106
57
Nettorahoitustulos vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista
-74
-252
4 Muut tuotot
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Muut tuotot
364 
300 
Tuotot välitysliiketoiminnasta
5 
12 
Muut tuotot yhteensä
369 
312 
Ifin muista tuotoista noin 155 miljoonaa euroa (144) on vakuutustoimintaan liittyviä
tuottoja, joihin ei sisälly vakuutusriskin siirtymistä. Tällaiset tuotot kertyvät pääosin mm.
vakuutussopimusten myyntikomissioista sekä hallintoon ja korvauksiin liittyvistä
palveluista, joita suoritetaan muiden osapuolten puolesta. Nämä tuotot ovat  IFRS 15
Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin alaisia eriä. Lisäksi liiketoiminnan muissa
tuotoissa on Ifin tytäryhtiö Viking Assistance Group AS:n tarjoamien tiepalveluiden
tuotot, jotka kirjataan tulokseen palvelun tultua suoritetuksi.
Hastingsin liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy 159 miljoonaa euroa (134) IFRS 15   
-standardin alaisia tuottoja, jotka koostuvat palkkioista ja komissioista
palveluntarjoajille, lisätuotetuotoista sekä muista vähittäismyyntituotoista. Myös tuotot
välitysliiketoiminnasta, johon ei liity vakuutusriskin siirtymistä Hastingsiin, ovat IFRS 15   
-standardin alaisia tuottoja.
5 Muut kulut
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Muut kulut
-337 
-465 
Poistot ja arvonalentumiset
-173 
-120 
Palkat ja muut henkilöstökulut
-141 
-100 
Muut kulut yhteensä
-651 
-685 
TILINPÄÄTÖS 2025
168
Kululajikohtaiset kustannukset
Sampo esittää kulut toiminnoittain tuloslaskelmassa, joten seuraavassa taulukossa on
esitetty kululajikohtaista lisäinformaatiota sisältäen poistoista ja työsuhde-etuuksista
aiheutuvat kulut.
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-1 072
-967
Käteisvaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
-25
-22
Osakevaroina toteutetut osakeperusteiset maksut
—
-7
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt
-104
-101
Etuuspohjaiset järjestelyt
-15
-9
Muut henkilösivukulut
-211
-188
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista
käyttöomaisuushyödykkeistä
Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
-18
-17
Poistot, IFRS 16
-31
-34
Arvonalentumistappiot
-7
—
Alaskirjaukset
-20
—
Poistot aineettomista
Poistot asiakassuhteista
-94
-72
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä
-60
-57
Alaskirjaukset
-8
—
Vuokrat
-30
-35
Tietohallintokulut
-284
-243
Markkinointikulut
-78
-75
Muut
-692
-824
Kululajikohtaiset kustannukset yhteensä
-2 750 
-2 653 
Muut-rivillä suurimmat erät koostuvat komissioista 209 miljoonaa euroa (146), muista
vakuutusteknisistä kuluista 239 miljoonaa euroa (228), hankintakustannuksista 145
miljoonaa euroa (125) sekä veroluonteisista maksuista 59 miljoonaa euroa (47).
6 Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1-12/2025
1-12/2024
Tilintarkastuspalkkiot
Deloitte
-4 055 
-4 322 
Sirius
-263 
— 
Muut palkkiot
Deloitte
-827 
-712 
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä
-5 145 
-5 034 
7 Rahoituskulut
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Korkokulut rahoitusveloista
-20 
-21 
Korkokulut pääomalainoista
-47 
-52 
Muut
-16 
-30 
Rahoituskulut yhteensä
-83 
-103 
Raportointikaudella Sampo julkisti 300 miljoonan euron takaisinostotarjouksen
huonomman etuoikeuden (Tier 2) joukkovelkakirjalainoistaan. Tämän seurauksena
Sampo lunasti 316 miljoonan euron kokonaisnimellisarvosta vuonna 2025 erääntyviä
joukkovelkakirjojaan 295 miljoonalla eurolla. Transaktiosta syntyi positiivinen
kertaluonteinen 20 miljoonan euron vaikutus rahoituskuluihin.
TILINPÄÄTÖS 2025
169
8 Laajan tuloksen muut erät
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
-91
-25
Muuntoerot nettosijoituksesta ulkomaiseen yksikköön
78
21
Rahavirran suojaus
-2
1
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä
-16
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä syntyvät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
24
0
Verot
-5
0
Erät, joita ei voi siirtää  tulosvaikutteisiksi yhteensä, nettona
verojen jälkeen
19
0
Muut laajan tuloslaskelman erät yhteensä, nettona verojen
jälkeen
3
-3
Vertailuvuonna Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If
Skadeförsäkring Holding AB:lle 1.11.2024. Osana järjestelyä Sampo Oyj myönsi If P&C
Holding AB:lle 1 724 miljoonan euron suuruisen lainan, joka koostui Tanskan
kruunumääräisestä 6 432 erästä sekä euromääräisestä 862 miljoonan erästä.
Lainasaamisen katsotaan olevan osa Sampo Oyj:n nettosijoitusta ulkomaiseen
yksikköön (tytäryhtiö) ja siten lainasta johtuvat mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin. Nettovaluuttakurssierot kirjataan osaksi oman pääoman
kertyneitä muuntoeroja.
Lisätietoja transaktiosta löytyy liitteestä 28 Topdanmarkin määräysvallattomien
osuuksien hankinta.
9 Osakekohtainen tulos
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
1 998 
1 154 
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden
aikana*
2 685 
2 561 
Osakekohtainen tulos (EUR/osake)
0,74 
0,45 
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
0,74 
0,45 
* Lukumäärässä huomioitu omien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana.
Muita osakkeisiin liittyviä transaktioita ei ole tilikaudella ollut.
Helmikuussa 2025 Sampo suoritti osakkeiden splittauksen vastikkeettomana osakeantina. Uudet
osakkeet annettiin osakkeenomistajille heidän sen hetkisen omistuksen mukaisessa suhteessa siten,
että kutakin osaketta kohti annettiin neljä (4) uutta osaketta. Oikaisematon ja raportoitu
osakekohtainen tulos vertailuvuodelle oli 2,25 euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
170
10 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
2025
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät 1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto 2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
294
108
197
599
Kertyneet poistot
-160
-9
-147
-315
Kirjanpitoarvo 1.1.
134
100
51
284
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
43
19
29
91
Alaskirjaukset
0
-19
-2
-21
Poistot
-31
0
-18
-49
Arvonalentumistappiot
—
-7
—
-7
Valuuttakurssierot
2
—
1
3
Kirjanpitoarvo 31.12.
148
92
61
301
31.12.
Hankintameno
339
108
225
672
Kertyneet poistot
-191
-9
-164
-364
Kertyneet
arvonalentumistappiot
—
-7
—
-7
Kirjanpitoarvo 31.12.
148
92
61
301
2024
Milj. e
Käyttöoikeus-
omaisuuserät 1
Maa-alueet
ja
rakennukset
Koneet ja
kalusto 2
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
286
114
182
582
Kertyneet poistot
-126
-9
-130
-264
Kirjanpitoarvo 1.1.
160
106
52
318
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
14
2
17
33
Vähennykset
-4
-7
-1
-12
Poistot
-34
0
-17
-51
Valuuttakurssierot
-4
0
0
-4
Muut muutokset
1
-1
—
—
Kirjanpitoarvo 31.12.
134
100
51
284
31.12.
Hankintameno
294
108
197
599
Kertyneet poistot
-160
-9
-147
-315
Kirjanpitoarvo 31.12.
134
100
51
284
1Konserni on vu okralle ottajana useissa vuokrasopimuksissa, jotka koskevat toimistotiloja, autoja
sekä toimistolaitteita. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältävät konsernin toimitilavuokrasopimukset.
Konserni vuokraa pääsääntöisesti tilat omaan käyttöön. Vuokrasopimusajat vaihtelevat 2–12 vuoden
välillä. Useimmat sopimukset sisältävät mahdollisuuden uusia sopimus vuokra-ajan päättyessä. Osa
sopimuksista on mahdollista päättää myös ennen vuokrakauden loppua. Vuokramaksut ovat
yleisesti sidottuja kuluttajahintaindeksin muutoksiin.
Liitteessä 23 Muut velat on annettu lisätietoa laajemmin konsernin vuokrasopimuksista.
2Sisältää omat IT-laitteet ja toimistokalusteet.
TILINPÄÄTÖS 2025
171
11 Aineettomat hyödykkeet
2025
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 490
719
234
151
777
4 371
Kertyneet poistot
—
-354
0
-1
-378
-733
Kertyneet
arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 490
365
233
149
399
3 637
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
—
—
—
64
56
120
Alaskirjaukset
—
—
—
—
-10
-10
Poistot
—
-94
-1
—
-60
-155
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-51
5
-46
Muut muutokset
—
-10
6
1
3
0
Valuuttakurssierot
-22
-6
-9
-1
-16
-54
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 468
254
230
161
377
3 492
31.12.
Hankintameno
2 468
703
231
164
815
4 381
Kertyneet poistot
—
-448
-1
-1
-438
-888
Kertyneet
arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Kirjanpitoarvo 31.12
2 468
254
230
161
377
3 492
2024
Milj. e
Liikearvo
Asiakas-
suhteet
Trade-
mark
Kesken-
eräiset
projektit
Muut
Yhteensä
1.1.
Hankintameno
2 469
726
233
91
722
4 241
Kertyneet poistot
—
-282
0
-1
-321
-604
Kirjanpitoarvo 1.1.
2 469
443
233
90
401
3 637
Kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset
—
—
—
96
5
101
Vähennykset
-5
-13
-6
—
-1
-25
Poistot
—
-72
—
—
-57
-129
Arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Siirrot keskeneräisistä
—
—
—
-36
36
—
Valuuttakurssierot
26
7
6
0
14
54
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 490
365
233
149
399
3 637
31.12.
Hankintameno
2 490
719
234
151
777
4 371
Kertyneet poistot
—
-354
—
-1
-378
-733
Kertyneet
arvonalentumistappiot
—
—
—
-2
—
-2
Kirjanpitoarvo 31.12
2 490
365
233
149
399
3 637
Asiakassuhteiden taloudellinen käyttöaika on konsernissa 3-10 vuotta. Poistot tehdään
tasapoistoina.
TILINPÄÄTÖS 2025
172
Liikearvon arvonalentumistestaus
Liikearvojen osalta suoritetaan vuosittain IAS 36 Omaisuuden arvonalentuminen            
-standardin tarkoittama arvonalentumistestaus. Raportointivuoden lopussa suoritetut
arvonalentumistestit eivät osoita tarvetta kirjata arvonalentumistappio.
Vuonna 2025 Sampo uudelleenorganisoi IFRS 8:n mukaiset raportointisegmenttinsä
siten, että liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksikköjen sisältö muuttui.
Rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat raportointisegmentit Henkilöasiakkaat
Pohjoismaissa, Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa, Pohjoismaiden yritysasiakkaat ja
Pohjoismaiden suurasiakkaat. Lisäksi muille toiminnoille on kohdistettu vähäinen määrä
liikearvoa, vaikka kyse ei ole IFRS 8:n mukaisesta raportointisegmentistä. Tämä
liikearvo on myös arvonalentumistestauksen kohteena. Lisätietoa raportointirakenteen
muutoksesta on esitetty liitteessä Segmenttitiedot.
Segmenttirakenteen muutoksen seurauksena Sampo on uudelleenallokoinut liikearvon
uusille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Uudelleenallokointi perustuu tosiasiallisille
yksiköille, joihin liikearvo liittyy kiinteästi ja joissa sitä seurataan sisäistä raportointia
varten. Vakuutuspalvelutulosta käytetään tarvittaessa kohdistusperusteena.
Liikearvon kohdistaminen on esitetty alla olevassa taulukossa:
Milj.e
2025
Milj.e
2024
Henkilöasiakkaat
Pohjoismaissa
700 
If
537 
Henkilöasiakkaat Isossa-
Britanniassa
872 
Topdanmark
1 036 
Pohjoismaiden
yritysasiakkaat
778 
Hastings
918 
Pohjoismaiden
suurasiakkaat
42 
Muut toiminnot
76 
Yhteensä
2 468 
Yhteensä
2 490 
Liikearvon arvonalentumistestausta varten Sampo määrittelee kerrytettävissä olevan
rahamäärän käyttöarvoon perustuen niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille
liikearvoa on kohdistettu. Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty
käyttäen diskontattua rahavirtamallia.
Malli pohjautuu historiatietojen lisäksi yhtiöiden johdon parhaisiin arvioihin
taloudellisista olosuhteista, kuten maksutulosta, korvauskuluista,
jälleenvakuuttamisesta, marginaaleista, koroista, pääomarakenteesta sekä tuotto- ja
kustannuskehityksestä. Saadut rahavirrat on diskontattu ennen veroja määritetyllä
oman pääoman kustannuksella, joka segmentissä Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa on
9,5 prosenttia, Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa 11,6 prosenttia, Pohjoismaiden
yritysasiakkaat 9,7 prosenttia ja Pohjoismaiden suurasiakkaat 9,5 prosenttia. Pääoman
kustannus on määritelty CAPM-mallilla ulkoisista lähteistä kuvastamaan kunkin yhtiön
riskiä suhteessa markkinoihin.
Johdon ja hallitusten hyväksymät rahoitussuunnitelmat Ifille ja Hastingsille kattavat
vuodet 2026-2028. Tämän ajanjakson jälkeiset kassavirrat on ekstrapoloitu käyttäen
2 prosentin kasvuvauhtia. 
Segmentin Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä
ylittää sen kirjanpitoarvon noin 530 miljoonalla eurolla. Käytetyllä laskentatekniikalla
esimerkiksi noin 1,7 prosenttiyksikön nousu pääoman kustannuksessa johtaisi
tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi sama kuin yksikön
kirjanpitoarvo.
Muiden segmenttien osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos
käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan sitä, että yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi
sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.
TILINPÄÄTÖS 2025
173
Herkkyysanalyysi
Seuraavien muutosten vaikutus nykyarvoon (mrd. euroa)
2025
Henkilöasiakkaat Pohjoismaissa
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks
-1,3
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks
1,3
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-1,4
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
2,0
Pääoman kustannus +1 %-yks.
-1,7
Pääoman kustannus -1 %-yks.
2,5
Henkilöasiakkaat Isossa-Britanniassa
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
0,2
Pääoman kustannus +1 %-yks.
-0,4
Pääoman kustannus -1 %-yks.
0,5
Pohjoismaiden yritysasiakkaat
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks
-0,7
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks
0,7
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-0,7
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
1,0
Pääoman kustannus +1 %-yks.
-0,9
Pääoman kustannus -1 %-yks.
1,3
Pohjoismaiden suurasiakkaat
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde +2,5 %-yks
-0,2
Pitkän aikavälin yhdistetty kulusuhde -2,5 %-yks
0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti -1 %-yks.
-0,2
Pitkän aikavälin kasvuvauhti +1 %-yks.
0,3
Pääoman kustannus +1 %-yks.
-0,3
Pääoman kustannus -1 %-yks.
0,4
TILINPÄÄTÖS 2025
174
12 Rahoitusvarat
Milj. e
12/2025
12/2024
Rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
24
26
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
13 867
13 325
Osakkeet ja osuudet
1 650
1 288
Rahastot
982
823
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
16 501
15 436
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
123
272
Lainat ja ennakot asiakkaille
506
356
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
yhteensä
629
629
Rahoitusvarat yhteensä
17 154
16 090
Lainat ja ennakot asiakkaille sisältävät Hastingsin asiakkaille myöntämiä lainoja.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainat sisältävät lisäksi yhteensä 90 (101)
miljoonan euron lainasaamisen Mandatum Oyj:ltä.
NOBA Group saattoi loppuun pörssilistautumisensa syyskuun 2025 lopussa, minkä
jälkeen osakesijoituksen arvostus perustuu markkinahintaan aktiivisilla markkinoilla
(käyvän arvon hierarkia tasolle 1). Raportointikauden päättyessä Sammon jäljellä
olevien NOBA-osakkeiden arvo oli 814 miljoonaa euroa. NOBAn osakkeiden
kaupankäynnin Nasdaq Tukholmassa alkamisajankohdasta lähtien Sammolla on 180
päivän lock-up-jakso, jonka aikana se ei voi myydä lisää NOBAn osakkeita.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat tasoittain
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat arvonalentumistarkastelun
soveltamisalan piirissä. Arvonalentumismalli perustuu eteenpäin katsovaan
odotettavissa olevien luottotappioiden (expected credit loss model, ECL) malliin.
Odotettavissa olevien luottotappioiden malli sisältää kolmivaiheisen lähestymistavan,
joka perustuu muutoksiin luottoriskissä. Kahdentoista kuukauden odotettavissa olevaa
luottotappiota (taso 1) sovelletaan kaikkiin eriin, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen
luottoriski ole kasvanut merkittävästi. Koko voimassaoloajan odotettavissa olevaa
luottoriskiä sovelletaan eriin, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi (taso 2), tai
eriin, jotka ovat arvoltaan alentuneet (taso 3).
TILINPÄÄTÖS 2025
175
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittäminen on kuvattu laadintaperiaatteissa.
Seuraavassa taulukossa esitetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvarojen brutto kirjanpitoarvo ja tappiota koskeva vähennyserä tasoittain.
2025
Milj. e
Taso 1 -
12 kuukauden ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo-
ajan ECL, luotto-
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo-
ajan ECL, luotto-
kelpoisuus alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
116
8
—
124
Lainat ja ennakot asiakkaille
488
26
29
543
Talletukset
1
—
—
1
Tappiota koskeva vähennyserä
-10
-7
-22
-39
Yhteensä
595
27
7
629
2024
Milj. e
Taso 1 -
12 kuukauden ECL
Taso 2 - koko
voimassaolo-
ajan ECL, luotto-
kelpoisuus
muuttumaton
Taso 3 - koko
voimassaolo-
ajan ECL, luotto-
kelpoisuus alentunut
Yhteensä
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
273
—
—
273
Lainat ja ennakot asiakkaille
347
16
14
377
Talletukset
1
—
—
1
Tappiota koskeva vähennyserä
-8
-3
-11
-23
Yhteensä
613
13
3
629
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen bruttokirjanpitoarvo oli
668  miljoonaa (651 )  euroa ja tappiota koskeva vähennyserä -39 miljoonaa (-23) 
euroa. Raportointikaudella odotettavissa olevien luottotappioiden tulosvaikutus oli -17
miljoonaa euroa ja vertailukaudella -7 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
176
Johdannaissopimukset
2025
Käypä arvo
2024
Käypä arvo
Milj. e
Nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
OTC-johdannaiset
Koronvaihtosopimukset
121
2
54
456
2
49
Inflaatiosuoja
7
12
18
211
13
18
Korkojohdannaiset
yhteensä
128
14
72
667
15
68
Valuuttajohdannaiset
OTC-johdannaiset
Valuuttatermiinit
5 149
10
31
2 760
10
19
Valuuttaoptiot, ostetut
ja myydyt
6
0
0
24
1
0
Valuuttajohdannaiset
yhteensä
5 155
10
31
2 784
11
20
Kaupankäyntitarkoituk-
sessa pidettävät
johdannaissopimukset
yhteensä
5 284
23
102
3 451
26
87
2025
Käypä arvo
2024
Käypä arvo
Milj. e
Nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Suojaavat
johdannaissopimukset
Käypää arvoa suojaavat
Valuuttatermiinit
39
1
—
—
—
—
Käypää arvoa suojaavat
johdannaiset yhteensä
39
1
—
—
—
—
Rahavirtasuojaukset
Valuuttatermiinit
15
—
—
5
0
—
Koronvaihtosopimukset
961
—
3
576
—
1
Rahavirtasuojaukset
yhteensä
976
—
3
581
0
1
Suojaavat
johdannaissopimukset
yhteensä
1 015
1
3
581
0
1
Konsernin
johdannaissopimukset
yhteensä
6 298
24
105
4 032
26
88
TILINPÄÄTÖS 2025
177
13 Käypien arvojen määritys
ja hierarkia
Suurin osa Sampo-konsernin rahoitusinstrumenteista
arvostetaan käypään arvoon. Näiden arvostus perustuu
joko julkisiin hintanoteerauksiin tai arvostuksiin, jotka
perustuvat saatavilla olevaan markkinainformaatioon.
Mikäli näitä ei ole ollut käytettävissä, pienelle osalle
instrumenteista on määritetty arvo muita menetelmiä
käyttäen. Käypään arvoon arvostetut
rahoitusinstrumentit on liitetiedoissa ryhmitelty kolmeen
hierarkiatasoon perustuen mm. siihen, ovatko markkinat,
joilla instrumentilla käydään kauppaa, toimivat tai
ovatko arvostustekniikoissa käytettävät syöttötiedot
objektiivisesti todennettavissa. Rahoitusvarojen
luokittelua hierarkiatasoille arvioidaan kvartaaleittain.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään
käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja
markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää
tai optiohinnoittelumalleja.
Käyvät arvot ovat ns. puhtaita arvoja, joissa ei ole
mukana siirtyvien korkojen osuutta.
Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu toimivilla
markkinoilla noteerattuun hintaan, jota käytetään täysin
samanlaisten rahoitusvarojen tai -velkojen
arvostuksessa. Toimivien markkinoiden noteerattujen
hintojen katsotaan kuvaavan parasta arviota
rahoitusvarojen käyvästä arvosta. Toimivilla markkinoilla
noteeratut hinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla ja kuvaavat todellisia ja säännöllisesti
tapahtuvia markkinaehtoisia liiketoimia.
Tasolla 2 instrumentin arvostuksessa käytetään
syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia kuin
toimivilla markkinoilla noteerattuja hintoja joko suoraan
tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.
Tasolla 3 arvostus perustuu muihin kuin todennettavissa
oleviin markkinahintoihin. Konsernin tason 3
rahoitusvarat koostuvat pääosin sijoituksesta
vaihtoehtorahastoihin.
Rahastosijoitusten osalta alla olevien sijoitusten arvon
määrittää rahastonhoitaja, jolla on olennaiset ja riittävät
tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämiseksi.
Rahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa
kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon
ja vieraan pääoman määrään. Alla olevien sijoitusten
arvonmääritysten pohjana käytetään esimerkiksi
hankintahintaan perustuvaa arvostusta, julkisesti
vaihdettujen verrokkiyhtiöiden arvoa,
tuottokerroinperusteista arvostusta tai kassavirtoihin
perustuvaa arvostusta.
Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot ja
käyvät arvot sekä käypien arvojen hierarkiatasot on
esitetty seuraavassa taulukossa. Rahoitusvarojen ja
rahoitusvelkojen, joita ei ole arvostettu käypään arvoon,
käypiä arvoja ei ole esitetty taulukossa, mikäli
kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä
arvosta.
TILINPÄÄTÖS 2025
178
Milj. e
31.12.2025
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
—
2
Valuuttajohdannaiset
10
—
10
—
10
Inflaatiojohdannaiset
12
—
12
—
12
Yhteensä
24
—
24
—
24
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
13 867
7 767
6 094
6
13 867
Osakkeet ja osuudet
1 650
1 643
1
6
1 650
Rahastot
982
612
243
127
982
Yhteensä
16 501
10 024
6 338
139
16 501
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
16 525
10 024
6 362
139
16 525
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
123
—
90
33
123
Lainat ja ennakot asiakkaille
506
—
—
506
506
Muut
1
—
—
1
1
Yhteensä
629
—
90
540
629
Rahoitusvarat yhteensä
17 154
10 024
6 451
679
17 154
NOBA-konserni vei loppuun listautumisensa syyskuussa 2025, jonka jälkeen osakkeen
arvostus perustuu markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla (käypä arvo hierarkiatasolla
1). Sijoitus esitettiin aiemmin käyvän arvon hierarkiatasolla 3, koska sen arvostus
perustui muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Milj. e
31.12.2025
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
57
—
57
—
57
Valuuttajohdannaiset
31
—
31
—
31
Inflaatiojohdannaiset
18
—
18
—
18
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
105
—
105
—
105
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 317
1 317
—
—
1 317
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
787
703
84
—
787
Velat luottolaitoksille
460
—
—
460
460
Velka omien osakkeiden osto-
ohjelmasta1
60
—
—
60
60
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 624
2 019
84
520
2 624
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
2 730
2 019
190
521
2 730
1Arvostus omien osakkeiden osto-ohjelmasta aiheutuvasta velasta kuvaa Sammon sopimukseen
perustuvaa sitoumusta kolmantena osapuolena toimivaa rahoituslaitosta kohtaan, joka toteuttaa
osakkeiden takaisinostoja Sammon puolesta.
TILINPÄÄTÖS 2025
179
Milj. e
31 joulukuuta 2024
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
—
2
Valuuttajohdannaiset
11
—
11
—
11
Inflaatiojohdannaiset
13
—
13
—
13
Yhteensä
26
—
26
—
26
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
13 325
8 469
4 839
17
13 325
Osakkeet ja osuudet
1 288
837
19
432
1 288
Rahastot
823
491
176
157
823
Talletukset ja muut
0
—
0
—
0
Yhteensä
15 436
9 796
5 033
606
15 436
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvarat yhteensä
15 462
9 796
5 059
606
15 462
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat
Lainat
272
—
101
171
272
Lainat ja ennakot asiakkaille
356
—
—
356
356
Muut
1
—
—
1
1
Yhteensä
629
—
101
528
629
Rahoitusvarat yhteensä
16 090
9 796
5 160
1 134
16 090
Milj. e
31 joulukuuta 2024
Kirjanpito
arvo
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
50
—
50
—
50
Valuuttajohdannaiset
20
—
20
—
20
Inflaatiojohdannaiset
18
—
18
—
18
Käypään arvoon arvostettavat
rahoitusvelat yhteensä
88
0
88
—
88
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
Velat, joilla on huonompi
etuoikeus
Pääomalainat
1 642
1 535
20
—
1 555
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Joukkovelkakirjalainat
954
847
80
—
927
Velat luottolaitoksille
353
—
—
353
353
Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
2 948
2 382
100
353
2 835
Konsernin rahoitusvelat
yhteensä
3 036
2 382
188
353
2 923
TILINPÄÄTÖS 2025
180
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Siirrot tasojen 1 ja 2 välillä
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Siirrot
tasolta 2
tasolle 1
Siirrot
tasolta 1
tasolle 2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
438
302
192
181
Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin
kaupankäynnin volyymeissa.
Käypien arvojen herkkyysanalyysi
Rahoitusvarojen ja -velkojen herkkyyttä valuuttakurssimuutoksille tarkastellaan
liiketoiminta-alueittain eri kotivaluuttojen vuoksi.
Milj. e
12/2025
12/2024
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
Kirjattu
tulosvaikut-
teisesti
If
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Ruotsin kruunua vastaan
26
17
Hastings
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen Englannin puntaa vastaan
-1
8
Omistusyhteisö
Kaikkien muiden valuuttojen 10 prosenttiyksikön
heikkeneminen euroa vastaan
-71
-68
Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen herkkyysanalyysi eri
markkinariskiskenaarioissa on esitetty seuraavassa taulukossa. Vaikutukset kuvaavat
yksittäisessä markkinamuuttujassa tapahtuvan yhtäkkisen muutoksen vaikutusta
instrumenttien käypään arvoon tilanteessa 31.12.2025. Herkkyystarkastelut sisältävät
johdannaispositioiden vaikutukset. Kaikki herkkyysanalyysit on laskettu ennen veroja.
Milj. e
Korko
Korko
Osake
Muut
sijoitukset
1 %:n
tasoliike
alas
1 %:n
tasoliike
ylös
20 %:n
hinnanlasku
20 %:n
hinnanlasku
Vaikutus tulokseen
370
-356
-459
-61
TILINPÄÄTÖS 2025
181
14 Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja uudel-
leenluokit-
telut
Myynnit
Suoritukset
Siirrot tasoille 1 ja
2
31.12.2025
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
17
1
—
-4
-9
—
6
Osakkeet ja osuudet
432
-57
1
-25
—
-345
6
Rahastot
157
-33
3
—
—
—
127
Yhteensä
606
-89
4
-29
-9
-345
139
NOBA Bank listautui raportointivuoden aikana Nasdaq Tukholmassa, ja tämän seurauksena osakkeiden arvo 345 miljoonaa euroa siirrettiin tasolle yksi.
Milj. e
Rahoitusvarat
1.1.
Tulokseen kirjatut
voitot/
tappiot
yht.
Ostot ja uudel-
leenluokit-
telut
Myynnit
Suoritukset
31.12.2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Saamistodistukset
19
0
—
—
-2
17
Osakkeet ja osuudet
730
-1
5
-302
—
432
Rahastot
151
6
—
—
—
157
Yhteensä
900
6
5
-302
-2
606
Sampo sai 13.5.2024 päätökseen 19,8 prosentin suuruisen Saxo Bank -omistuksensa myynnin Mandatum Oyj:lle. Kauppahinta oli 302 miljoonaa euroa saadut osingot huomioiden.
TILINPÄÄTÖS 2025
182
Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen
herkkyysanalyysi
12/2025
12/2024
Milj. e
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Kirjanpitoarvo
Jokseenkin
mahdollisten
muutosten
vaikutus (+/-)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat
Saamistodistukset
6
0
17
-1
Osakkeet ja osuudet
6
-1
432
-86
Rahastot
127
-25
157
-31
Yhteensä
139
-26
606
-118
Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason
nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on
oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia.
Raportointikaudella edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella
mahdollinen korkotason muutos aiheuttaisi saamistodistusten osalta -0 miljoonan
euron (-1) ja muiden instrumenttien mahdollinen hinnan alentuminen -26 miljoonan
euron (-118)  arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa. Jokseenkin mahdollinen
tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna 3,2 prosenttia (1,7).
TILINPÄÄTÖS 2025
183
15 Laskennalliset verosaamiset ja verovelat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana
Milj. e
1.1.
Tulokseen kirjatut
erät
Omaan pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
1
0
—
0
1
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
156
-14
24
0
166
Yhteensä
157
-14
24
1
167
Laskennallisten verojen netotus
-165
Laskennalliset verosaamiset taseella
157
-14
24
1
2
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
196
-1
—
4
199
Käyvän arvon muutokset
228
2
—
3
233
Eläkesaamiset
8
1
5
—
13
Muut veronalaiset tilapäiset erot
259
-13
24
3
273
Yhteensä
690
-11
28
10
718
Laskennallisten verojen netotus
-165
Laskennalliset verovelat taseella
690
-11
28
10
553
Laskennallisten verovelkojen aloittavien saldojen esitystapa on yhdenmukaistettu Topdanmark A/S:n sulauduttua If P&C Insurance Holdingiin tilikaudella.
TILINPÄÄTÖS 2025
184
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana
Milj. e
1.1.
Tulokseen kirjatut
erät
Omaan pääomaan
kirjatut erät
Muuntoerot
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
1
—
—
0
1
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot
116
38
1
—
156
Yhteensä
117
38
1
0
157
Laskennallisten verojen netotus
-155
Laskennalliset verosaamiset taseella
117
38
1
0
2
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot
224
1
—
-5
219
Käyvän arvon muutokset
194
32
—
2
228
Eläkesaamiset
7
1
0
—
8
Muut veronalaiset tilapäiset erot
255
-18
0
-3
235
Yhteensä
680
15
1
-6
690
Laskennallisten verojen netotus
-155
Laskennalliset verovelat taseella
680
15
1
-6
535
TILINPÄÄTÖS 2025
185
Vahvistetut tappiot verotuksessa
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2025
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset tappiot
paikallisessa valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen on
kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
453 milj. euroa
453
453
—
—
20,00%
91
If P&C Insurance Ltd
Ranska
16 milj. euroa
16
16
—
—
25,80%
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
10 milj. Englannin puntaa
12
12
—
—
25,00%
-*
Insrt AB
Ruotsi
—
—
—
—
—
20,60%
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
65 milj. Ruotsin kruunua
6
2
4
1
20,60%
—
Viking Assistance A/S
Tanska
18 milj. Tanskan kruunua
2
2
—
—
22,00%
1
Viking Membership AB
Ruotsi
—
—
—
—
—
20,60%
—
Viking Guard AS
Norja
11 milj. Norjan kruunua
1
—
1
0
22,00%
—
Viking Assistance A/S
Viro
0 milj. euroa
0
0
—
—
20,00%
—
Hastings Group Finance plc
Iso-Britannia
7 milj. Englannin puntaa
8
8
—
—
25,00%
2
Hastings Holdings Limited
Iso-Britannia
1 milj. Englannin puntaa
1
1
—
—
25,00%
0
Yhteensä
94
* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän 
johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. 
TILINPÄÄTÖS 2025
186
Milj. e
Käyttämätön verotuksellinen
tappio 2024
Maa
Käyttämättömät
verotukselliset tappiot
paikallisessa valuutassa
Käyttämätön
verotuksellinen
tappio
Joista ei ole
kirjattu
laskennallista
verosaamista
Joista
laskennallinen
verosaaminen
on kirjattu
Kirjattu
laskennallinen
verosaaminen
Sovellettava
veroaste
Mahdollinen
laskennallinen
verosaaminen,
jota ei ole
kirjattu
Sampo Oyj
Suomi
413 milj. euroa
413
413
—
—
20,0 %
83
If P&C Insurance Holding Ltd
Norja
83  milj. Norjan kruunua
7
7
—
—
22,0 %
-*
If P&C Insurance Ltd
Saksa
—
—
—
—
—
27,4 %
-*
If P&C Insurance Ltd
Ranska
15 milj. euroa
15
15
—
—
25,8 %
-*
If P&C Insurance Ltd
UK
9 milj. Englannin puntaa
11
11
—
—
25,0 %
-*
If P&C Insurance AS
Latvia
—
—
—
—
—
20,0 %
—
Insrt AB
Ruotsi
6 milj. Ruotsin kruunua
1
—
0
0
20,6 %
—
Viking Sverige AB
Ruotsi
61 milj. Ruotsin kruunua
5
2
4
1
20,6 %
0
Viking Assistance A/S
Tanska
27 milj. Tanskan kruunua
4
4
0
0
22,0 %
1
Viking Membership AB
Ruotsi
3 milj. Ruotsin kruunua
0
0
—
—
20,6 %
0
Viking Guard AS
Norja
6 milj. Norjan kruunua
1
—
1
0
22,0 %
—
Viking Assistance A/S
Viro
0 milj. euroa
0
0
—
—
20,0 %
0
Hastings Group Finance plc
Iso-Britannia
9 milj. Englannin puntaa
9
9
—
—
25,00%
2
Hastings Holdings Limited
Iso-Britannia
0 milj. Englannin puntaa
0
0
—
—
25,00%
0
Hastings (US) Limited
Iso-Britannia
0 milj. Englannin puntaa
0
0
—
—
25,00%
0
Yhteensä
86
* Tappio on syntynyt ulkomaisessa sivuliikkeessä ja se on vähennetty pääkonttorissa. Tappion hyödyntäminen paikallisesti ulkoisessa sivuliikkeessä ei vaikuttaisi yhtiön verokuluun kokonaisuutena. Tämän 
johdosta ulkomaiseen sivuliikkeeseen liittyvää laskennallista verosaamista ei voida kirjata. 
TILINPÄÄTÖS 2025
187
16 Verot
Milj. e
2025
2024
Tulos ennen veroja
2 436
1 559
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla
-487
-312
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
1
3
Vähimmäisverokannan mukainen vero
-5
-4
Verovapaat tulot
116
9
Vähennyskelvottomat kulut
-15
-17
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista
tappioista
-24
-10
Verokannan muutokset
-3
0
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-21
1
Konsernin verot yhteensä
-439 
-330 
Efektiivinen verokanta oli 18 prosenttia (21).
17 Muut varat
Milj. e
12/2025
12/2024
Saamiset ensivakuutustoiminnasta
247
233
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta
131
174
Kauppahintasaamiset
13
8
Kertyneet korot
171
155
Eläkevarat
66
36
Muut
333
274
Muut varat yhteensä
962
880
Erä Muut sisältää mm. potilasvakuutuksiin liittyviä varoja 51 miljoonaa euroa (56),
vakuussaamisia 62 miljoonaa euroa (3) sekä vahinkotavarasaamisia ja ennakkoon
maksettuja kuluja.
Muista varoista pitkäaikaisten osuus on 50 miljoonaa euroa (53).
TILINPÄÄTÖS 2025
188
18 Vakuutussopimusvelat
Vakuutussopimusvelat kuvaavat vastuita, jotka konsernilla on velkana taseellaan
konsernissa myönnetyistä vakuutuksista. Velka koostuu kahdesta osasta eli jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta (liability for remaining coverage) vähennettynä
vakuutusten hankinnasta aiheutuneilla rahavirroilla ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (liability for incurred claims).
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka liittyy velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia
vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Velka koostuu
tilikauden jälkeen tuotettavista vakuutuspalveluista saaduista vakuutusmaksuista eli
vakuutussuojan erääntymättömästä osuudesta, jota oikaistaan hankintaan liittyvillä
kassavirroilla. Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka liittyy
velvollisuuteen selvittää ja maksaa sitovia vakuutuskorvauksia vahingoista, jotka ovat jo
tapahtuneet. Velan tulee kattaa ennakoidut tulevat maksut kaikista toteutuneista
vakuutustapahtumista, mukaan lukien ne vakuutustapahtumat, joita ei ole vielä
raportoitu.
Lisätietoja vakuutussopimusvelkojen laadintaperiaatteista löytyy liitteestä
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Milj. e
12/2025
12/2024
Vakuutussopimusvelat - PAA-mallin mukaisesti arvostetut
sopimukset
Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
1 888
1 896
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka
10 884
10 409
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat varat
-12
-20
Velat vakuutussopimuksista yhteensä
12 760 
12 286 
Varat jälleenvakuutussopimuksista
Jäljellä olevan vakuutuskauden vara
332
276
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva vara
2 156
2 342
Varat jälleenvakuutussopimuksista
2 488 
2 618 
Vakuutussopimukset nettona jälleenvakuutuksen jälkeen
10 272 
9 668 
Alla olevassa taulukossa esitetään vakuutusvelkojen rahavirtojen diskonttauksessa
käytetyt tuottokäyrät valuutoittain prosentteina.
2025
2024
Valuutta,
%
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
1
vuotta
5
vuotta
10
vuotta
20
vuotta
30
vuotta
DKK
2,43
2,83
3,21
3,56
3,59
2,23
2,13
2,26
2,25
2,38
EUR
2,37
2,77
3,15
3,50
3,54
2,44
2,34
2,47
2,46
2,55
GBP
3,86
4,23
4,88
5,61
5,86
4,70
4,58
4,92
5,41
5,69
NOK
4,34
4,28
4,36
4,19
3,99
4,82
4,52
4,45
4,23
4,01
SEK
2,40
2,90
3,30
3,36
3,34
2,91
3,07
3,29
3,35
3,33
TILINPÄÄTÖS 2025
189
19 Vakuutussopimusvelkojen
täsmäytyslaskelma
Vakuutussopimukset
Ensimmäisessä taulukossa esitetään myönnetyistä
vakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden velan sekä toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuvan velan
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena. Vakuutussopimusveloista
esitetty informaatio esitetään sopimuksista, jotka
arvostetaan PPA-mallin mukaisesti.
If ja Hastings solmivat keskinäisen
jälleenvakuutussopimuksen vuonna 2024. Keskinäinen
jälleenvakuutusjärjestely on eliminoitu esitettävistä
luvuista.
Jälleenvakuutussopimukset
Seuraavassa taulukossa esitetään
jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvan jäljellä olevan
vakuutuskauden varan ja toteutuneista
vakuutustapahtumista aiheutuneen varan 
kirjanpitoarvojen tilikauden aikainen täsmäytyslaskelma
konsernin laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen erien ja
kassavirtojen seurauksena.
Muutos esittämistavassa
Sampo-konserni on muuttanut vakuutussopimusveloista
ja jälleenvakuutussopimuksista annettavan
täsmäytyslaskelman esittämistasoa tilikaudella 2025.
Molemmat täsmäytyslaskelmat esitetään ainoastaan
Sampo-konserni tasoisina. Vertailukaudesta esitettäviä
tietoja on muutettu vastaavasti. 
TILINPÄÄTÖS 2025
190
Sampo-konserni - Vakuutussopimusvelat, brutto 31.12.2025 ja 31.12.2024
2025
2024
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Jäljellä olevan
vakuutuskauden velka
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva velka
Milj. e
Ilman tappio-
komponenttia
Tappio-
komponentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Ilman tappio-
komponenttia
Tappio-
komponentti
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa
1 891
6
9 853
557
12 305
1 701
27
9 547
459
11 734
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-20
-18
12 286
11 716
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Vakuutusmaksutuotot
-10 272
—
—
—
-10 272
-9 450
—
—
—
-9 450
Vakuutuspalvelukulut
Korvauskulut ja muut vakuutuspalvelukulut 
—
—
7 011
200
7 211
—
—
6 847
186
7 032
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien
rahavirtojen jaksotus
306
—
—
—
306
262
—
—
—
262
Aiempaan palveluun liittyvät muutokset (LIC)
—
—
-329
-50
-379
—
—
-174
-100
-274
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset (LRC)
—
10
—
—
10
—
-21
—
—
-21
Vakuutuspalvelukulut yhteensä
306
10
6 683
150
7 148
262
-21
6 673
85
7 000
Vakuutuspalvelutulos
-9 966
10
6 683
150
-3 123
-9 188
-21
6 673
85
-2 450
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut
—
—
180
3
182
—
—
307
—
307
Muut erät (ml. valuuttakurssivaikutukset)
-305
1
-1
-18
-323
-62
0
24
11
-27
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-10 271
10
6 862
135
-3 264
-9 250
-21
7 004
97
-2 170
Rahavirrat kauden aikana
Saadut maksut
10 573
—
—
—
10 573
9 718
—
—
—
9 718
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
—
-6 530
—
-6 530
—
—
-6 703
—
-6 703
Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet rahavirrat
-312
—
—
—
-312
-283
—
—
—
-283
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
10 261
—
-6 530
—
3 731
9 435
—
-6 703
—
2 732
Siirrot muihin tase-eriin
-9
—
8
—
0
—
—
—
—
—
Muut
0
—
—
—
0
5
—
4
0
9
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
1 872
16
10 192
692
12 772
1 891
6
9 853
557
12 305
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuva vara
-12
-20
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa
12 760
12 286
TILINPÄÄTÖS 2025
191
Sampo-konserni - Jälleenvakuutussopimukset 31.12.2025 ja 31.12.2024
2025
2024
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Jäljellä
olevan
vakuutus-
kauden vara
Toteutuneista
vakuutustapahtumista
aiheutuva vara
Milj. e
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Arvio
vastaisten
rahavirtojen
nykyarvosta
Muuta kuin
rahoitusriskiä
koskeva
riskioikaisu
Yhteensä
Vara kauden alussa
276
2 090
252
2 618
258
1 803
220
2 282
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla
Maksettujen jälleenvakuutusmaksujen jaksotus
-1 003
—
—
-1 003
-909
—
—
-909
Jälleenvakuuttajilta saatavat määrät
Saadut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut
—
586
89
675
—
521
79
600
Oikaisu toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan varaan
0
-187
39
-148
0
21
-52
-31
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus
—
0
—
0
—
0
—
0
Nettokulut jälleenvakuutussopimuksista
-1 003
398
128
-477
-909
542
28
-340
Vakuutuksen rahoitustuotot tai -kulut
jälleenvakuutussopimuksista
—
107
1
108
—
57
—
57
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
17
-221
-28
-232
-33
29
4
-1
Jälleenvakuutuksen sijoituskomponentti
—
—
—
—
—
—
—
—
Muutokset laajalla tuloslaskelmalla yhteensä
-986
285
101
-601
-943
628
31
-284
Sijoituskomponentti, jota ei sisällytetä
jälleenvakuutussopimuksiin liittyviin nettokassavirtoihin
-178
178
—
—
-216
216
—
—
Rahavirrat kauden aikana
Maksetut maksut
1 220
—
—
1 220
1 176
—
—
1 176
Saadut määrät
—
-730
—
-730
—
-556
—
-556
Rahavirrat kauden aikana yhteensä
1 220
-730
—
490
1 176
-556
—
620
Muut muutokset
—
-20
—
-20
—
—
—
—
Vara kauden lopussa
332
1 803
352
2 488
276
2 090
252
2 618
TILINPÄÄTÖS 2025
192
20 Varat vakuutussopimusten hankinnasta
aiheutuvista rahavirroista
Taulukossa esitetään vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen kirjanpito-
arvon täsmäytyslaskelma raportointikausien avaavien ja päättävien erien välillä.
Milj. e
2025
2024
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien varojen täsmäytys
1.1.
20
18
Varaksi kirjatut rahavirrat
1
32
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan kirjatut erät
-8
-30
31.12.
12
20
Seuraavassa taulukossa esitetään ajankohta, jolloin vakuutusten hankinnasta aiheutuneet
rahavirtasaamiset kirjataan pois saamisista ja sisällytetään sen sijaan osaksi jäljellä olevaa
vakuutuskauden velkaa siinä vakuutussopimusryhmässä, johon ne on kohdistettu.
Aikasarja: Varat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista
rahavirroista
2025
Arvioitu poiskirjaamisen ajankohta
Milj. e
2026
2027-2028
2029-2030
2031-
Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
3
4
1
4
12
2024
Arvioitu poiskirjaamisen ajankohta
Milj. e
2025
2026-2027
2028-2029
2030-
Yhteensä
Vakuutusten
hankkimiseen liittyvä
vara
7
6
1
5
20
21 Vahinkovakuutuksen korvauskulujen
kehitys
Aiempien vuosien korvauskuluja koskevat arviot korvausvuosittain mittaavat myös
Sampo-konsernin kykyä ennakoida lopullisia korvauskuluja. Seuraavat taulukot
esittävät korvauskulujen kehitystä ennen ja jälkeen jälleenvakuutuksen. Aiempien
vahinkovuosien tiedot esitetään yhdistettynä yhdellä rivillä. Vuonna 2025 Sampo
esitteli uuden segmenttiraportointirakenteensa, jonka jälkeen vahinkovakuutuksen
korvauskulujen kehitys raportoidaan vain konsernitasolla. Lähestymistapa on linjassa
esitettyjen tietojen kanssa riskienhallintaliitteessä 32.
Taulukon ylemmässä osassa esitetään, miten vahinkovuosikohtaisten
kokonaiskorvauskulujen arvio kehittyy vuosittain sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien
diskonttaamattomien rahavirtojen pääoma-arvojen osalta (fulfilment cash flows eli
sisältäen sekä parhaan arvion kassavirroista että riskioikaisun). Taulukon alemmassa
osassa esitetään, kuinka suuri osuus arviosta esitetään taseessa. Lisätietoja
vakuutussopimusveloista esitetään riskienhallintaliitteessä 32.
Koska Sampo-konsernin yhtiöillä on toimintaa useissa maissa, niiden vakuutusportfoliot
altistuvat useiden eri valuuttojen valuuttariskille. Valuuttakurssivaikutukset
huomioidaan muuttamalla paikalliset raportointivaluutat euroiksi 31.12.2025
päätöskurssilla. Näin ollen taulukko ei ole täysin vertailtavissa vastaaviin aiempina
vuosina raportoituihin taulukoihin, koska kaikki vahinkovuodet sisältävät lukuja, jotka
on käännetty raportointikauden päätöskurssiin. Taulukko ei ole suoraan vertailtavissa
myöskään tuloslaskelmaan, jossa käytetään keskimääräisiä valuuttakursseja koko
vuoden ajan, ja koska vaikutus esitetään osittain toteutuneissa korvauskuluissa ja
osittain vakuutuksen rahoitustuotoissa ja -kuluissa, kun kyseessä ovat eläkekorvauksiin
liittyvät indeksikorotukset.
TILINPÄÄTÖS 2025
193
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys ennen jälleenvakuutusta
Milj. e
Korvauskulut, brutto
Vahinkovuosi
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
4 021
4 145
4 381
4 625
4 704
4 892
5 362
6 311
6 485
6 806
1 vuoden kuluttua
4 085
4 147
4 476
4 647
4 659
4 999
5 417
6 428
6 410
2 vuoden kuluttua
4 050
4 147
4 518
4 702
4 659
4 917
5 363
6 459
3 vuoden kuluttua
4 025
4 148
4 560
4 691
4 593
4 853
5 310
4 vuoden kuluttua
3 924
4 131
4 541
4 649
4 528
4 861
5 vuoden kuluttua
3 970
4 107
4 485
4 610
4 539
6 vuoden kuluttua
3 946
4 082
4 492
4 600
7 vuoden kuluttua
3 931
4 101
4 481
8 vuoden kuluttua
3 932
4 079
9 vuoden kuluttua
3 924
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 924
4 079
4 481
4 600
4 539
4 861
5 310
6 459
6 410
6 806
Kokonaan maksetut
-3 706
-3 835
-4 186
-4 262
-4 126
-4 260
-4 498
-5 078
-4 588
-3 122
Taseeseen sisältyvä velka, brutto
218
244
295
338
412
601
812
1 380
1 822
3 684
9 806
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, brutto
2 924
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-2 537
Velka korvausten hoitokuluista ja muut
erät
751
Eliminointi
-60
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
10 884
TILINPÄÄTÖS 2025
194
Sampo-konserni - Vakuutuskorvausten kehitys jälleenvakuutuksen jälkeen
Milj. e
Korvauskulut, jälleenvakuutuksen
osuuden jälkeen
Vahinkovuosi
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
Yhteensä
Arvioidut korvauskulut
Vahinkovuoden päättyessä
3 756
3 917
4 172
4 387
4 366
4 452
4 930
5 516
5 871
6 141
1 vuoden kuluttua
3 778
3 941
4 254
4 379
4 296
4 498
4 984
5 592
5 930
2 vuoden kuluttua
3 771
3 934
4 298
4 413
4 284
4 452
4 955
5 596
3 vuoden kuluttua
3 742
3 949
4 348
4 444
4 263
4 416
4 935
4 vuoden kuluttua
3 714
3 941
4 347
4 425
4 224
4 434
5 vuoden kuluttua
3 736
3 951
4 312
4 396
4 230
6 vuoden kuluttua
3 737
3 926
4 319
4 390
7 vuoden kuluttua
3 706
3 914
4 308
8 vuoden kuluttua
3 693
3 897
9 vuoden kuluttua
3 691
Nykyinen arvio korvauskulujen
kokonaismäärästä
3 691
3 897
4 308
4 390
4 230
4 434
4 935
5 596
5 930
6 141
Kokonaan maksetut
-3 537
-3 721
-4 050
-4 130
-3 922
-4 014
-4 370
-4 739
-4 632
-3 223
Taseeseen sisältyvä velka, netto
155
175
258
260
307
420
565
858
1 298
2 918
7 215
Taseeseen sisältyvä velka aikaisempiin
vuosiin liittyen, netto
2 729
Diskonttauksen vaikutus, brutto
-1 945
Velka korvausten hoitokuluista
727
Jälleenvakuuttajan laiminlyöntiriski
2
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka yhteensä
8 728
TILINPÄÄTÖS 2025
195
22 Rahoitusvelat
Konserni
Milj. e
12/2025
12/2024
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
1 317
1 642
Velat, joilla on huonompi etuoikeus yhteensä
1 317
1 642
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
105
88
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
787
954
Velat luottolaitoksille
460
353
Velka omien osakkeiden osto-ohjelmasta
60
—
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä
1 308
1 307
Muut rahoitusvelat yhteensä
1 413
1 395
Rahoitusvelat yhteensä
2 730
3 036
Yhtiöittäin esitetyt rahoitusvelat pitävät sisällään huonomman etuoikeuden omaavat
velat ja velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut
rahoitusvelat.
If
Milj. e
12/2025
12/2024
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina, 2021
(nimellisarvo 1 500 milj. Ruotsin
kruunua)
30 vuotta
  3 kk Stibor
+ 1,30 %
139
131
Pääomalaina Tier 1,  2022
(nimellisarvo 400 milj. Tanskan
kruunua)
ikuinen
3 kk Cibor +
4,75 %
-
54
Pääomalaina, 2021 (nimellisarvo
700 milj. Tanskan kruunua)
12/2031
3 kk Cibor +
1,25 %
-
94
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
139
278
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
74
63
Rahoitusvelat yhteensä
212
341
Vuoden 2021 pääomalaina on vaihtuvakorkoinen. Lainaehtojen mukaisesti viiden
vuoden jälkeen, minä tahansa päivänä kolmen kuukauden ajanjaksolla ensimmäisen
viiden vuoden jälkeen ja siitä eteenpäin erääntyvinä korkopäivinä voidaan suorittaa
lainan takaisinmaksu. Laina on listattuna Luxemburgin pörssissä.
Topdanmark A/S:n osakkeet myytiin vuonna 2024 If P&C Insurance Holdingille. Tästä
johtuen Topdanmarkin vertailuvuoden rahoitusvelat esitetään nyt Ifin taulukossa.
Topdanmarkin pääomalainat luettiin kokonaisuudessaan Topdanmarkin omiin varoihin.
Pääomalainoista noin 127 miljoonaa euroa (950 milj. Tanskan kruunua) oli Ifin
sijoitussalkussa. Vertailuvuoden johdannaissopimukset sisältävät myös 43 miljoonaa
euroa Topdanmarkin johdannaisinstrumentteja.
TILINPÄÄTÖS 2025
196
Hastings
Milj. e
12/2025
12/2024
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
3
1
Velat luottolaitoksille
460
353
Rahoitusvelat yhteensä
464
353
Hastingsin rahoituslaitoksen kanssa solmimasta 115 miljoonan euron (103)
luottolimiittisopimuksesta on raportointihetkellä nostamatta 55 miljoonaa euroa (39).
Joulukuussa 2025 luottolimiitti uudelleen neuvoteltiin luottolaitoksen kanssa ja
luottolimiitin kokonaismäärää kasvatettiin 85 miljoonasta punnasta 100 miljoonaan
puntaan. Voimassaoloajaltaan pidennetty luottolimiitti erääntyy joulukuussa 2027. 
Edellä mainittuun luottolimiittisopimukseen sisältyy velkaantumisasteeseen ja
korkokatteisiin liittyviä kovenanttiehtoja, joiden alaisen velan kirjanpitoarvo olisi 60
miljoonaa (63) euroa. Mitkään tosiasiat tai olosuhteet eivät indikoi, että Hastingsilla olisi
vaikeuksia noudattaa kovenanttiehtoja tai että Hastings ei olisi noudattanut
kovenanttiehtoja, jos niiden noudattamista olisi arvioitu Hastingsin olosuhteiden
perusteella tilinpäätöshetkellä 31.12.2025.
Hastingsilla on rahoituslaitoksen kanssa myös arvopaperistamisjärjestely, joka on tehty
myönnettyjen lainojen jälleenrahoittamiseksi. Järjestelyn kokonaismäärästä 430
miljoonaa euroa (332) oli raportointihetkellä nostamatta 25 miljoonaa euroa (42).
Marraskuussa 2025 arvopaperistamisjärjestelyn määrää kasvatettiin 350 miljoonasta
punnasta 375 miljoonaan puntaan. Järjestelyn voimassaoloaikaa pidennettiin nyt
marraskuusta 2026 vuoden 2027 marraskuuhun.
Hastingsilla on lisäksi 29.10.2026 erääntyvä ja toistaiseksi nostamaton 86 miljoonan 
euron (90) luottolimiittisopimus Sampo Oyj:n kanssa.
Holding
Milj. e
12/2025
12/2024
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat
Maturiteetti
Korko
Pääomalaina 2020
(nimellisarvo 1 000 milj. euroa)
32 vuotta
2,50 %
681
994
Pääomalaina 2019
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
30 vuotta
3,38 %
498
497
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
yhteensä
1 178
1 491
Muut rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
28
25
Liikkeeseen lasketut velkakirjat
Maturiteetti
Korko
Joukkovelkakirjalaina 2017,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
8 vuotta
1,25 %
—
162
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
10 vuotta
1,625 %
312
312
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 500 milj. euroa)
12 vuotta
2,25 %
391
395
Joukkovelkakirjalaina 2018,
(nimellisarvo 1 000 milj. Norjan
kruunua)
10 vuotta
3,10 %
84
85
Joukkovelkakirjalainat yhteensä
787
954
Velka omien osakkeiden osto-
ohjelmasta
60
—
Rahoitusvelat yhteensä
2 054
2 470
Vuoden 2019 pääomalaina on kiinteäkorkoinen ensimmäiset 10 vuotta ja vuoden 2020
ensimmäiset 12 vuotta. Sen jälkeen lainat muuttuvat vaihtuvakorkoisiksi, mutta
sisältävät oikeuden lainojen takaisinmaksuun koron vaihtumishetkellä tai milloin
tahansa myöhemmin korkojen erääntymispäivinä. Lainat on listattu Lontoon pörssissä.
Raportointikaudella Sampo julkisti 300 miljoonan euron takaisinostotarjouksen
huonomman etuoikeuden (Tier 2) joukkovelkakirjalainoistaan. Tämän seurauksena
Sampo lunasti 316 miljoonan euron kokonaisnimellisarvosta vuonna 2025 erääntyviä
joukkovelkakirjojaan 295 miljoonalla eurolla.
TILINPÄÄTÖS 2025
197
Liikkeeseen lasketut rahoitusvelat pienenivät 162 miljoonaa euroa raportointikaudella
Sampo Oyj:n liikkeeseen laskeman etuoikeutetun joukkovelkakirjan erääntyessä
toukokuussa.
Segmenttien hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen käypien arvojen
määritys ja hierarkia on esitetty liitteessä 13. Tämän määrityksen mukaan pääomalainat
ja joukkovelkakirjalainat kuuluvat joko tasolle 1 tai 2.
Rahoitustoiminnasta johtuvat muutokset veloissa
Milj. e
1.1.2025
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2025
Pääomalainat
1 642
—
-315
6
-16
1 317
Joukkovelkakirjalainat
954
—
-165
-1
787
Muut lainat
353
130
—
-20
-3
460
Tier 1 -joukkovelka-
kirjalaina*
—
298
—
—
—
298
Yhteensä
2 948
428
-480
-15
-19
2 862
*Tier 1 -joukkovelkakirjalaina on taseella oman pääoman ehtoinen instrumentti eikä rahoitusvelka.
Milj. e
1.1.2024
Sisään-
tulevat
kassa-
virrat
Ulos-
menevät
kassa-
virrat
Valuutta-
kurssi-
muutokset
Muut
31.12.2024
Pääomalainat
1 645
—
—
-3
—
1 642
Joukkovelkakirjalainat
959
—
-2
-3
—
954
Muut lainat
194
194
-48
13
—
353
Yhteensä
2 798
194
-50
7
—
2 948
TILINPÄÄTÖS 2025
198
23 Muut velat
Milj. e
12/2025
12/2024
Velat ensivakuutustoiminnasta
250
176
Velat jälleenvakuutustoiminnasta
113
126
Kauppahintavelat
6
90
Varaukset
142
174
Korot
29
29
Verovelat
38
14
Vuokrasopimusvelat
151
134
Eläkevelka
20
21
Siirtovelat
339
265
Muut
501
535
Muut velat yhteensä
1 589
1 562
Erä Muut sisältää mm. vakuutusmaksuveroja 139 miljoonaa euroa (148), velkoja
potilasvakuutuksista 46 miljoonaa euroa (54) sekä muita verovelkoja 108 miljoonaa
euroa (96).
Muista veloista pitkäaikaisten osuus on 107 miljoonaa euroa (96) .
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten aiheuttama kokonaisvaikutus rahavirtalaskelmalla oli -32 miljoonaa
euroa (-36). Ei-rahavirtavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista
taseen eriin oli 25 miljoonaa euroa (12).
Milj. e
1-12/2025
1-12/2024
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut
-3
-2
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimusvelkoihin
-7
-4
Varaukset
Milj. e
2025
1.1.
174
Tilikauden aikana käytetyt määrät
-73
Tilikauden aikana käyttämättömien varauksien peruutus
-7
Tilikaudella kirjatut varaukset
47
Muuntoerot
0
31.12.
141
Vuonna 2024 Topdanmarkin hankinnan ja If-konserniin integroinnin yhteydessä
kirjattiin uudelleenjärjestelyvaraus 149 miljoonaa euroa. Kustannukset liittyvät pääosin
päällekkäisiin resursseihin, järjestelmien käytöstä poistamiseen ja alasajoon sekä
uudelleenbrändäykseen. Vuoden 2025 aikana varauksesta käytettiin 49 miljoonaa
euroa kertyneitä kustannuksia vastaan. Raportointikauden päättyessä varauksen määrä
taseessa oli 99 (148) miljoonaa euroa.
Muut uudelleenjärjestelyvaraukset, yhteensä 2 (13) miljoonaa euroa, liittyvät varoihin,
jotka on tarkoitettu kustannusten kattamiseen jo aiemmin käyttöön otetuista tai
sovituista tulevista organisaatiomuutoksista. Kustannukset liittyen Topdanmark Liv
Holding-konsernin (nyk. Nordea Pension Holding Danmark A/S) myyntiin Nordealle
sisältyvät myös kyseiseen erään.
Hastings-alakonsernin yhtiöt ovat sekä Ison-Britannian että Gibraltarin veroviran-
omaisten valvonnan alaisia. Hastings aloitti 2016 keskustelut vero- ja tulliviranomaisten
kanssa koskien liiketoimintamallien tiettyjä piirteitä ja eri tuottojen allokointia Hastingsin
operatiivisten tytäryhtiöiden Isossa-Britanniassa toimivan Hastings Insurance Services
Ltd:n ja Gibraltarilla toimivan Advantage Insurance Company Ltd:n välillä. Johto on
tarkastanut nykyiset ja edeltävät veroilmoitukset, tarkastellut meneillään olevia
selvityksiä ja arvioinut, että asianmukainen määrä veroa on suoritettu jokaiselta
arvioitavana olevalta kaudelta. Tämän johdosta johto arvioi todennäköisimmäksi
lopputulemaksi, että lisäverovelvoitteelle ei ole aihetta. Kuitenkin siirtohinnoittelun
subjektiivisesta luonteesta johtuen, lisämaksuvelvollisuuden syntyminen on mahdollista.
Hastings on siis kirjannut 16 miljoonan punnan (19 milj. euron) varauksen mahdollisesta
verovelasta 31.12.2025. 
Varaukset sisältävät säästöhenkivakuutusten sosiaalikuluihin ja muihin epävarmoihin
velkoihin liittyvien työnantajamaksujen kattamiseksi tehdyt varaukset.
Pitkäaikaisten erien osuus varauksista on 96 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
199
24 Työsuhde-etuudet
IAS 19:n Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti Sampo-konsernin tytäryhtiö If on
tunnistanut etuuspohjaisia eläkejärjestelmiä Ruotsissa ja Norjassa. Konsernilla on myös
muita eläkevakuutuksia, jotka on luokiteltu joko maksuperusteisiksi eläkejärjestelyiksi
tai ne on tunnistettu etuuspohjaisiksi, mutta kirjataan maksuperusteisina, koska
eläkkeistä ei ole riittävästi tarpeellista tietoa niiden kirjaamisen perusteeksi tai
järjestelyt ovat luonteeltaan epäolennaisia.
If suorittaa etuuspohjaisista eläkeohjelmista kiinteät maksut eikä sillä ole velvollisuutta
lisäsuoritteisiin maksujen tultua suoritetuiksi. Eläkekulu etuuspohjaisesta
eläkeohjelmasta on sama kuin Ifin maksama vakuutusmaksu tilikaudella.
Eläkevelvoitteet
Milj. e
2025
2024
Etuuspohjainen eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset
204
213
Eläkesijoitusten käypä arvo
255
232
Nettomääräinen eläkesaaminen etuuspohjaisista
eläkevelvoitteista
-51
-19
Muu eläkevelvoite, ml. sosiaalikustannukset
4
4
Taseeseen kirjattu nettomääräinen saaminen eläkevelvoitteista
-46
-15
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevaroihin Muihin saamisiin
66
36
josta kirjattu nettomääräisiin eläkevelkoihin Muihin velkoihin
20
21
Ruotsin etuuspohjainen eläkeohjelma FTP2 käsittää useamman työnantajan ja on
suljettu vuonna 1972 tai sitä myöhemmin syntyneille uusille työntekijöille. Norjassa on
muutamia pienempiä etuuspohjaisia eläkeohjelmia, pääosin rahastoimattomia eläke-
etuuksia, joiden jatkuvista maksuista If on vastuussa. Nämä ohjelmat sisältävät
ensisijaisesti entisten työntekijöiden yksilöllisiä eläkejärjestelyjä. Ifillä on eläkeohjelma
myös nykyisille työntekijöille, joiden palkka ylittää 12 G:tä eli kahdentoista perusmäärän
(National Insurance basic amount, G). Kyseessä on maksuperusteinen ohjelma, mutta
velvoite kirjataan taseeseen. Ohjelmasta kirjattava velka käsitellään erikseen
etuuspohjaisista eläkevelvoitteista johtuen niiden maksuperusteisuusluonteesta, jolloin
velvoite ei pohjaudu lopulliseen palkkaan, vaan ennemminkin ansaittujen maksujen
arvoon sekä kertyneisiin tuottoihin joulukuun lopussa.
Yhteistä etuuspohjaisille eläkeohjelmille on, että etuuden piiriin kuuluvat työntekijät ja
lesket ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, jonka määrä riippuu työntekijän
palvelusajasta sekä eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta eläkkeelle siirtymishetkellä.
Mittavin etuus koskee vanhuuseläkettä, jolla tarkoitetaan eliniän mittaista eläkettä
ennakoidun eläkkeelle siirtymisiän jälkeen.
Elinikäiseen eläkkeeseen liittyvä ennakoitu eläkkeelle siirtymisikä on Ruotsissa 65
vuotta. Elinaikainen vanhuuseläke täyden palvelusajan jälkeen on noin 10 prosenttia
eläkkeeseen oikeuttavasta palkasta välillä 0 ja 7,5 ansiotuloperusmäärästä, 65
prosenttia palkasta välillä 7,5 ja 20 ansiotuloperusmäärästä sekä 32,5 prosenttia välillä
20 ja 30 ansiotuloperusmäärästä. Vapaakirja- ja eläkemaksuissa ruotsalaisissa
ohjelmissa huomioidaan normaalisti muutokset kuluttajahintaindekseissä. Mitään
sopimusta ei kuitenkaan ole takaamassa etuuksien arvoa, joten maksettavat eläke-
etuudet voivat näin joko nousta tai laskea.
Eläkkeet Ruotsissa rahoitetaan ensisijaisesti vakuutuksilla, joissa vakuutuksenantaja
määrää vakuutusmaksun suuruuden ja maksaa eläke-etuudet. Ifin velvoitteet täytetään
pääosin vakuutusmaksujen suorittamisella. Mikäli eläkemaksuihin tarkoitetut varat eivät
olisikaan riittävät kattamaan taattuja eläke-etuuksia, If voi joutua maksamaan
lisävakuutusmaksuja tai takaamaan eläkevelvoitteet jollain muulla tavalla.
Vakuutuksenantajien keskittyminen huomioiden riski sille, että If joutuisi turvautumaan
sellaisiin toimiin, on kuitenkin vähäinen.
Jotta vakuutetut eläke-etuudet Ruotsissa sekä pienen eläkeohjelman osuus Norjassa
saadaan katettua, hallitaan vastaavaa pääomaa osana vakuutuksenantajan
sijoitussalkkua. Uudet ja olemassa olevat omaisuuskategoriat arvioidaan tasaisin
väliajoin, jotta omaisuussalkut voidaan hajauttaa ennakoidun riskikorjatun tuoton
optimoimiseksi. Mahdollinen ylijäämä, joka syntyy omaisuudenhoidosta, kertyy
normaalisti Ifille ja/tai vakuutetulle eikä mitään omaisuusarvon siirtoa tapahdu muulle
vakuutusyhteisölle.
Vakuutuksenantajat ja If yhdessä ovat vastuussa eläkeohjelmien valvonnasta, mukaan
lukien niihin liittyvistä sijoituspäätöksistä ja lisäsuorituksista. Kaikkiin eläkeohjelmiin
kohdistuu suurelta osin samantyyppisiä olennaisia riskejä liittyen lopullisten etuuksien
määrään, vakuutettujen elinikään, ohjelmiin kuuluvien varojen sijoitusriskeihin sekä
diskonttauskoron valinnan vaikutuksesta tilinpäätöksessä käytettäviin arvostuksiin.
Eläkevelvoitteet sekä verokaudelle lankeavat eläkekulut lasketaan ns. Projected Unit
Credit -metodilla IAS 19 Eläkevelvoitteet -standardin mukaisesti. Eläkevelvoitteen
laskenta perustuu tulevaisuudessa odotettavissa oleviin eläkkeisiin, ja laskennassa
TILINPÄÄTÖS 2025
200
huomioidaan vuosittain tarkistettavat oletukset palkkakehityksestä, inflaatiosta,
kuolevuudesta ja henkilöstön vaihtuvuudesta. Nimellisarvoisena laskettu velka
diskontataan nykyarvoon korkokannoilla, joille viitearvot saadaan paikallisissa
valuutoissa liikkeelle lasketuista AAA- sekä AA-luokiteltujen yritysten
joukkovelkakirjalainoista, mukaan lukien kiinteistövakuudelliset joukkovelkakirjalainat,
joulukuun puolessa välissä. Valituissa diskonttokoroissa on sekä Ruotsissa että Norjassa
huomioitu eläkevelvoitteiden duraatio. Järjestelyihin kuuluvien varojen vähentämisen
jälkeen kirjataan taseeseen nettovarat tai -velat.
Ohessa olevat taulukot sisältävät useita olennaisia oletuksia, eläkekulujen ja omaisuus-
ja velkaerien erittelyjä sekä herkkyysanalyysin, josta käy ilmi velvoitteiden jokseenkin
mahdollisten muutosten vaikutus näihin oletuksiin verovuoden lopussa.
Kirjanpitoarvoissa on mukana Ruotsin erityinen palkkavero (24,26 %) ja Norjan
vastaava maksu (14,1–19,1 %).
Erittely eläkevelvoitteiden jakautumisesta maittain
2025
2024
Milj. e
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Tuloslaskelmaan ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattu määrä
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat kulut
3
0
3
2
0
3
Yhteensä vakuutuspalvelutuloksessa
3
0
3
2
0
3
Nettoeläkevelvoitteen korkokulu
-1
1
-1
-1
1
-1
Nettoeläkevelvoitteen uudelleenarvostus ennen veroja
-23
-1
-24
-1
1
0
Yhteensä nettokulut (tuotot) laajassa tuloslaskelmassa
-22
—
-22
0
2
2
Taseeseen kirjattu määrä
Etuuspohjainen eläkevelvoite sosiaalikuluineen
187
18
204
194
19
213
Eläkesijoitusten käypä arvo
253
2
255
230
1
232
Nettomääräinen eläkevelvoite (-vara)
-66
16
-50
-36
17
-19
Sijoitusomaisuusjakauma
Saamistodistukset
40%
—
41%
—
Osakkeet
24%
—
22%
—
Kiinteistöt
10%
—
9%
—
Muut
26%
—
28%
—
TILINPÄÄTÖS 2025
201
Laskettaessa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteita Ruotsissa ja Norjassa on käytetty seuraavia vakuutusmatemaattisia oletuksia:
Ruotsi
Ruotsi
Norja
Norja
31.12.2025
31.12.2024
31.12.2025
31.12.2024
Diskonttauskorko
4,00%
3,25%
4,25%
4,00%
Palkkakehitys
3,00%
3,00%
3,00%
3,25%
Hintainflaatio
2,00%
2,00%
2,00%
2,25%
Kuolevuustaulukko
DUS23
DUS23
K2013
K2013
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden keskimääräinen duraatio
16 vuotta
17 vuotta
11 vuotta
11 vuotta
Odotetut kontribuutiot eläkejärjestelmään vuosina 2026 ja 2025
6
5
-
-
2025
2024
Herkkyysanalyysi jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutuksesta
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Ruotsi
Norja
Yhteensä
Diskonttokorko, +0,50 %
-14
-1
-14
-15
-1
-16
Diskonttokorko, -0,50 %
15
1
16
17
1
18
Palkkakehitys, +0,25 %
3
0
3
3
0
4
Palkkakehitys, -0,25 %
-3
0
-3
-3
0
-3
Odotettu elinikä, +1 vuosi
6
1
6
7
1
7
2025
2024
Milj. e
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Rahastoitu
Rahastoimaton
Yhteensä
Erittely eläkevelvoitteen jakautumisesta rahastoituihin ja
rahastoimattomiin
Etuuspohjainen eläkevelka sisältäen sosiaalikulut
188
16
204
196
17
213
Eläkesijoitusten käypä arvo
255
—
255
232
—
232
Nettovelka (vara) etuuspohjaisesta eläkevelvoitteesta
-66
16
-50
-36
17
-19
Muu eläkevelvoite sisältäen sosiaalikulut
—
4
4
—
4
4
Taseeseen kirjattu nettovelka (-vara)
-66
20
-46
-36
20
-15
TILINPÄÄTÖS 2025
202
Erittely taseeseen kirjatun etuuspohjaisen
eläkevelvoitteen muutoksesta
Milj. e
2025
2024
Eläkevelvoitteet
Tilikauden alussa
210
202
Tilikauden aikana ansaitut
3
2
Korkokulut
7
7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, taloudelliset
olettamukset
-23
7
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot, kokemukseen perustuvat
oikaisut
0
4
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
11
-7
Maksetut eläkkeet
-6
-6
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., ilman sosiaalikuluja
202
210
Sosiaalikulut
2
3
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet 31.12., sis. sosiaalikulut
204
213
Eläkesijoitukset
Tilikauden alussa
232
220
Korkotuotto
8
7
Ero todellisen tuoton ja lasketun korkotuoton välillä
1
11
Maksut
6
5
Ulkomaisten järjestelyjen valuuttakurssierot
14
-7
Maksetut eläkkeet
-5
-5
Eläkesijoitukset 31.12.
255
232
Muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
Konsernissa on muita lyhytaikaisia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä, joiden ehdot
vaihtelevat maa-, liiketoiminta-alue- tai yhtiökohtaisesti. Palkkiot kirjataan sen
tilikauden kuluksi, jolta ne syntyvät. Arvio konsernissa vuodelta 2025 maksettavista
tulospalkkioista sosiaalikuluineen on 108 miljoonaa euroa.
TILINPÄÄTÖS 2025
203
25 Oma pääoma
Osakepääoma (1 000 kpl)
12/2025
12/2024
Osakepääoma (1 000 kpl)
2 661 809
2 691 239
Osakkeet jakautuvat A-sarjan ja B-sarjan osakkeisiin siten, että A-sarjan osakkeita on
vähintään 179 000 000 kappaletta ja enintään 711 200 000 kappaletta sekä B-sarjan
osakkeita vähintään 0 kappaletta ja enintään 4 800 000 kappaletta. Jokainen A-sarjan
osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen ja B-sarjan osake viisi ääntä. Osakkeilla ei
ole nimellisarvoa.
Helmikuussa 2025 Sampo suoritti osakkeiden splittauksen vastikkeettomana
osakeantina. Uudet osakkeet annettiin osakkeenomistajille heidän sen hetkisen
omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin neljä (4)
uutta osaketta.
Tilinpäätöspäivänä A-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 2 661 808 524 kappaletta ja B-
sarjan osakkeiden 1 000 000 kappaletta. Vertailuvuonna 2024 julkaistu A-sarjan
osakkeiden lukumäärä oli 538 047 772 ja B-sarjan lukumäärä 200 000.
Omat osakkeet (1 000 kpl)
12/2025
12/2024
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)
8 945 503
—
Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat
Vararahasto
Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä
vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä
osakepääomaan.
Tilikaudella 2024 rahastoon kirjattiin Topdanmarkin määräysvallattomien omistajien
osuuksien hankintaan liittynyt suunnattu osakeanti 2 000 miljoonaa euroa.
Tier 1 -joukkovelkakirjalainat
Syyskuussa 2025 Sampo laski liikkeelle 300 miljoonan euron suuruisen uuden
rajoitetun Tier 1 -joukkovelkakirjalainan. Velan kuponkikorko on 5,25 prosenttia ja
ensimmäinen mahdollinen lunastuspäivä vuonna 2035. Rajoitettu Tier 1 -instrumentti
luetaan osaksi omaa pääomaa. Liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut on kirjattu
suoraan voittovaroihin.
Rajoitetun Tier 1 -instrumentin kirjanpitokäsittely riippuu sopimusjärjestelyn sisällöstä.
Rajoitettu Tier 1 luetaan oman pääoman ehtoiseksi, koska joukkovelkakirjalainat ovat
vakuudettomia ja toissijaisia sekä ikuisia ilman erikseen määritettyä erääntymispäivää.
Koron tai pääoman maksu on Sammon päätettävissä. Korkokulut kirjataan suoraan
voittovaroihin. Edellä mainituin perustein rajoitetut Tier 1 -joukkovelka-kirjalainat
voidaan IAS 32:n mukaan luokitella oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi.
Muut oman pääoman erät
Muut oman pääoman erät sisältävät muutokset muuntoeroissa, rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstrumenttien käyvissä arvoissa, uudelleenarvostusrahastossa
sekä nettosijoitusten suojauksissa.
Muutokset oman pääoman rahastoissa ja kertyneissä voittovaroissa on esitetty
konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla.
TILINPÄÄTÖS 2025
204
26 Kannustinjärjestelmät
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaiset
kannustinjärjestelmät 2020:I
Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä 2020:I 
Sampo-konsernin avainhenkilöille. Sampo Oyj:n hallitus on valtuuttanut
konsernijohtajan päättämään kannustepalkkion määräytymisperusteena olevien
kannusteyksiköiden jakamisesta. Konsernijohtajan ja Sampo-konsernin johtoryhmän
jäsenten osalta vastaavat päätökset tekee Sampo Oyj:n hallitus.
Kannustepalkkion määrä perustuu Sammon A-osakkeen arvon kehitykseen sekä
Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuottoon. Yhden laskennallisen
kannusteyksikön arvo on Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi
kannustinjärjestelmän ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla
vähennettynä. Kannustinjärjestelmien lähtökurssi on 8,70–8,95 euroa. Laskennallisen
kannusteyksikön enimmäisarvo on 12,64–12,89 euroa. Kannustepalkkiota laskettaessa
otetaan lisäksi huomioon riskisopeutetun pääoman tuotto. Mikäli riskisopeutettu
pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto + 5 prosenttia, maksetaan
kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on
vähintään riskitön tuotto + 3 prosenttia mutta vähemmän kuin riskitön tuotto + 5
prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman
tuotto on alle riskitön tuotto + 3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan.
Kussakin ohjelmassa on kolme suoritusjaksoa, ja kannustepalkkiot maksetaan käteisenä
kolmessa erässä. Määrättyjen henkilöiden tulee ostaa Sammon A-osakkeita 50
prosentilla saamansa erän määrästä tuloveron ja vastaavien maksujen vähentämisen
jälkeen. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta erän maksamispäivästä.
Kannustepalkkiot saatetaan maksaa ennenaikaisesti mikäli konsernirakenteeseen tulee
muutoksia. Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.
2020:I
2020:I/2
2020:I/3
Ehdot hyväksytty*
5 elok. 2020
5 elok. 2020
5 elok. 2020
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2024**
5 258
595
790
Myönnetty  (tuhat kpl)  31.12.2025
—
271
553
Kausi päättyy I 30 %
Q2-2023
Q2-2024
Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %
Q2-2024
Q2-2025
Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %
Q2-2025
Q2-2026
Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %
09/2023
09/2024
09/2025
Maksuajankohta II 35 %
09/2024
09/2025
09/2026
Maksuajankohta III 35 %
09/2025
09/2026
09/2027
Sammon A-osakkeen kurssi ehtojen
hyväksymispäivänä, euroa**
6,06
6,06
6,06
Lähtökurssi, euroa**/***
6,59
8,70
8,95
Lähtökurssi oikaistuna osingolla, euroa
31.12.2025**
3,28
5,73
6,80
Sammon A-osakkeen päätöskurssi
31.12.2025, euroa
10.33
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)
—
1
1
Velka yhteensä
3
Raportointikauden kulu yhteensä pl.
sivukulut (milj. euroa)
18
* Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat.
** Sammon 12. helmikuuta 2025 tekemä osakesplit huomiotuna
*** Vaihdolla painotettu keskikurssi 25 kaupankäyntipäivän ajan Sampo Oyj:n vuoden 2020
puolivuotiskatsauksen julkistamisen jälkeen.
TILINPÄÄTÖS 2025
205
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä 2024
Sampo Oyj:n hallitus päätti 6.3.2024 suoriteperusteisen pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja
mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille.
Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä 
yhteensä 1 778 495 kappaletta (maksimimäärästä 1 850 000 kpl).  Suoriteperusteisilla
kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet 2024–
2026, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan
sääntelyn mukaisesti.
Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina
kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampo-
konsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan
Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on
kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden
vapauttamista osallistujille.
Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista
taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu seuraaviin
ansaintakriteereihin:
Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A-
osakkeen kokonaistuottoon suhteessa verrokkiryhmän yhtiöihin.
Oikaistu absoluuttinen osaketuotto: 25 prosenttia palkkiosta perustuu Sammon A-
osakkeen kurssikehitykseen ja yhteenlaskettuihin osinkoihin ansaintajakson aikana.
Underwriting-tuloksen kehitys: 40 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin
underwriting-tuloksen kehitykseen ansaintajakson aikana.
Vastuullisuusperiaate: 10 prosenttia palkkiosta perustuu Sampo-konsernin
vastuullisuustoimintaan.
Lisäksi suoriteperusteisten kannusteyksiköiden arvo muuttuu ansaintajakson aikana
Sammon A-osakkeen kurssikehityksen mukaisesti. Osakkeen kurssikehitys on rajoitettu
enimmäistasoon, liiallisten palkkioiden ja riskinoton rajoittamiseksi.
Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo -hinnoittelumallia.
Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 75 henkilöä. Raportointikauden kulu oli 4
miljoonaa euroa sekä ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä 5 miljoonaa euroa. 
Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä 2025
Sampo Oyj:n hallitus päätti 12.3.2025 suoriteperusteisen pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän käyttöönotosta konsernin johtoryhmälle (konsernijohtaja
mukaan lukien) sekä Sampo-konsernin muulle ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille.
Kannustinjärjestelmän osallistujille myönnettiin suoriteperusteisia kannusteyksiköitä
yhteensä 2 058 196 kappaletta (maksimimäärästä 2 250 000 kpl). Suoriteperusteisilla
kannusteyksiköillä on kolmivuotinen ansaintajakso, joka kattaa toimintavuodet
2025-2027, minkä jälkeen niihin sovelletaan lykkäys Sampo-konserniin sovellettavan
sääntelyn mukaisesti.
Palkkio maksetaan käteiskorvauksena. Osallistujat, jotka ovat lykkäyssäännön alaisina
kannustinjärjestelmän käyttöönottohetkellä voimassa olevien asianomaisten Sampo-
konsernin yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti, ovat velvollisia ostamaan
Sammon A-osakkeita nettona veron jälkeen 50 prosentilla palkkiosta. Lykkäysaika on
kolme vuotta, ja hallitus suorittaa riski- ja compliance-arvioinnin ennen osakkeiden
vapauttamista osallistujille.
Kannustinjärjestelmän maksimipalkkion saavuttamiseksi vaaditaan erinomaista
taloudellista ja operatiivista suoritusta. Suoritusarvio perustuu samoihin
ansaintakriteereihin kuin vuoden 2024 kannustinjärjestelmässä. Kriteerit löytyvät
edellisestä kappaleesta Sammon johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä 2024.
Ohjelman käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo -hinnoittelumallia.
Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 94 henkilöä. Raportointikauden kulu sekä
ohjelmasta kirjattu velka tilinpäätöshetkellä olivat 3 miljoonaa euroa. 
TILINPÄÄTÖS 2025
206
Topdanmarkin entisen johdon pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä
Topdanmarkin entinen varatoimitusjohtaja sekä konsernin johto kuuluvat pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän piiriin.
Topdanmarkin jäljellä olleita osakkeita koskeneen pakollisen ostotarjouksen
loppuunsaattamisen yhteydessä lokakuussa 2024 konvertoitiin pitkäaikaisen
kannustinjärjestelmän piirissä ja vielä ulkona olleet oikeudet Topdanmarkin osakkeisiin
niin, että pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluvat saivat Sammon A-
osakkeen kurssikehitykseen sidottuja haamuosakekannustinyksiköitä. Lunastus
tapahtuu käteisellä. Konvertoinnissa haamuosakekannustinyksiköiksi optioiden
markkina-arvo määritettiin käyttäen Black-Scholes-mallia.
Tilikauden päättyessä ohjelmaan kuului 16 henkilöä.
Hastingsin osakekannustinjärjestelmät
Osakekannustinjärjestelmistä kirjattiin tilikauden tulokseen kuluja yhteensä 32
miljoonaa euroa (29) vuoden 2025 aikana. Taseessa aktivoitu velka järjestelmistä oli 51
miljoonaa euroa (36) tilinpäätöspäivänä.
Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä
Osa Hastings-konsernin johtoon kuuluvasta henkilökunnasta osallistuu pitkäaikaiseen
käteisvaroina suoritettavaan kannustinjärjestelmään. Oikeuden syntyminen edellyttää
kolmen vuoden palvelussuhdetta ja tiettyjen kriteerien täyttymistä tänä aikana.
Kriteerit perustuvat tulokseen ennen veroja sekä voimassa oleviin asiakassopimuksiin.
Tilikaudella 2025 myönnettiin käteismaksuna suoritettavia palkkioita 16 miljoonaa euroa
(15), ja käteisvaroina suoritettavista palkkioista mitätöitiin 4 miljoonaa euroa (9).
Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon
parhaisiin arvioihin edunsaajien käyttäytymisestä. Maksamatta olevien käteisvaroina
maksettavien palkkioiden määrä taseessa 31.12.2025 oli noin 40 miljoonaa euroa (40).
Rajoitetut osakepalkkiot
Määrätyille johtoon kuuluville avainhenkilöille myönnettiin korvaavia käteismaksuina
suoritettavia palkkioita edellyttäen, että palvelussuhde Hastings-konsernissa jatkuu.
Palkkion odotettavissa oleva elinkaari on sopimuksen pituus oikaistuna johdon parhailla
arvioilla edunsaajamuutoksista. Vuonna 2025 tietyille johtoon kuuluville avainhenkilöille
suoritettiin palkkioita käteismaksuna yhteensä 1 miljoonaa euroa (1) edellyttäen, että
palvelussuhde konsernissa jatkuu. Maksamatta olevien käteisvaroina maksettavien
palkkioiden määrä tilinpäätöshetkellä oli taseessa noin 3 miljoonaa euroa (1).
Vuoden 2021 osakepalkkiojärjestelmä
Vuoden 2021 lopussa määrätyt yhtiön johtoryhmän avainhenkilöt kutsuttiin
osallistumaan osakepalkkiojärjestelmään, jonka myötä heidät voidaan palkita enintään
viittä yhtiön B-sarjan osaketta vastaavalla palkkiolla jokaista B-sarjan osaketta kohden,
jonka he omistavat.
Osaketta vastaavat palkkiot voidaan luovuttaa kahdessa erässä, josta 50 prosenttia
perustuu osakkeen kokonaistuottoon neljän vuoden ajanjaksolla mitattuna ja 50
prosenttia viiden vuoden ajanjaksolla mitattuna. Järjestelmässä on asetettu
kokonaistuotolle vähimmäis- ja enimmäistasot, ja palkkion määrä perustuu
kokonaistuoton toteumaan. Kunkin ajanjakson lopuksi 50 prosenttia osakkeista
luovutetaan avainhenkilöille ja 50 prosenttia lykätään 12 kuukaudeksi. Kunkin osuuden
luovutuksen edellytyksenä on, että avainhenkilö on yhtiön palveluksessa, joten aikaväli
on neljästä kuuteen vuoteen.
Palkkioita ei maksettu vuosina 2024 tai 2025. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä
rahastoon talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä oli 0,6 miljoonaa euroa (-).
Mahdollinen osaketta vastaava maksimipalkkio oli 2,6 miljoonaa B-sarjan osaketta.
Osaketta vastaavien palkkioiden käyvän arvon, laskettuna Monte Carlo -arvostus-
mallilla, arvioitiin olevan 1,7 miljoonaa euroa (1,7) tai noin 3,7 euroa per osake.
Vuoden 2025 osakepalkkiojärjestelmä
Vuonna 2025 yhtiö esitteli uuden osakepalkkiojärjestelmän yhtiön määrätyille
johtoryhmän avainhenkilöille. Järjestelmän ehdot ovat olennaisilta osin samanlaiset kuin
vuoden 2021 osakepalkkiojärjestelmässä, pois lukien erot palkkioiden määrissä sekä
saajien äänestysoikeuksien puuttumisessa. Merkittyjen ja järjestelmän sisällä rahastoon
talletettujen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä vuonna 2025 oli 1,3 miljoonaa euroa
(-). Mahdollinen osaketta vastaava maksimipalkkio oli 6,2 miljoonaa B-sarjan osaketta.
Osaketta vastaavien palkkioiden käyvän arvon, laskettuna Monte Carlo -arvostus-
mallilla, arvioitiin olevan 8,8 miljoonaa euroa (1,7) tai noin 8,1 euroa per osake.
TILINPÄÄTÖS 2025
207
27 Sijoitukset tytäryhtiöissä
12/2025
12/2024
Nimi
Konsernin omistusosuus, %
Kirjanpitoarvo
Konsernin omistusosuus, %
Kirjanpitoarvo
If P&C Insurance Holding Ltd
100
4 820 
100
4 820 
If P&C Insurance Ltd
100
6 380 
100
1 441 
If P&C Insurance AS
100
41 
100
39 
Viking Assistance Group AS
100
85 
100
80 
If IT Services A/S
100
32 
100
0 
Topdanmark A/S
100
42 
100
39 
Topdanmark Forsikring A/S
—
— 
100
4 614 
Topdanmark EDB A/S
100
44 
100
41 
Topdanmark BidCo A/S*
100
277 
100
261 
Hastings Group (Consolidated) Ltd
100
2 611 
100
2 611 
Hastings Group Holdings Limited
100
2 410 
100
2 535 
Advantage Global Holdings Limited
100
1 442 
100
1 518 
Advantage Insurance Company Limited
100
269 
100
283 
Hastings Insurance Services Limited
100
511 
100
537 
* Topdanmark BidCo A/S on perustettu Oona Health A/S:n hankintaan/omistukseen liittyen.
Taulukko ei sisällä Isossa-Britanniassa sijaitsevia pöytälaatikkoyhtiöitä, konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä
tai muita konsernin tilinpäätöstietojen kannalta epäolennaisia yhtiöitä.
Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2025
Topdanmark Forsikring A/S sulautui If P&C Insurance Ltd:iin 1.7.2025.
If IT Services A/S:n kirjanpitoarvomuutos johtuu tilikaudella tehdystä
lisäpääomituksesta.
Muutokset tytäryhtiöosakkeissa 2024
Sampo hankki Topdanmark A/S:n loput ulkona olevat osakkeet julkisen
vaihtotarjouksen sekä sitä seuranneen pakollisen lunastusmenettelyn kautta vuoden
2024 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Osakkeet myytiin tämän jälkeen marraskuussa
2024 If P&C Holdingille. Samassa yhteydessä Sampo Oyj teki If P&C Holdingiin
osakkeenomistajan lisäpääomituksen 2 934 miljoonaa euroa.
Hastingsin yhtiöiden kirjanpitoarvojen muutokset liittyvät Hastings-alakonsernin
tekemiin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin.
TILINPÄÄTÖS 2025
208
28 Topdanmarkin määräysvallattomien
osuuksien hankinta
Tausta
Sampo hankki vuonna 2024 Topdanmark A/S:n jäljellä olevat määräysvallattomien
omistajien osuudet. Liiketoimi saatettiin loppuun 25.10.2024. Määräysvallattomien
osuuksien hankinnan jälkeen Sampo Oyj myi kaikki Topdanmark A/S:n osakkeet If
Skadeförsäkring Holding AB:lle.
Oman pääomanehtoinen liiketapahtuma
Koska liiketoimi määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään oman pääoman
sisäisenä tapahtumana, kirjattiin määräysvallattomille osakkeenomistajille heidän
Topdanmarkin osakkeistaan maksettu korvaus,  2 325 miljoonaa euroa kertyneiden
voittovarojen vähennykseksi. Määräysvallattomien omistajien suhteellinen osuus
omasta pääomasta, 394 miljoonaa euroa kohdistettiin emoyhtiön osakkeenomistajille ja
kirjattiin kertyneiden voittovarojen lisäykseksi. Kertyneet voittovarat vähentyivät
yhteensä 1 931 miljoonaa euroa.
Oman pääomanehtoiseen liiketapahtumaan liittyvät yhteensä 31 miljoonan euron
transaktiokulut vähennettiin omasta pääomasta. Yhteensä transaktio vähensi Sampo-
konsernin omasta pääomasta 356 miljoonaa euroa koostuen osana pakollista
lunastusmenettelyä käteisellä maksetusta 325 miljoonan euron kompensaatiosta sekä
edellä mainituista 31 miljoonan euron transaktiokustannuksista.
Topdanmark A/S:n osakkeiden myynti If Skadeförsäkring Holding
AB:lle
Sampo Oyj myi kaikki omistamansa Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring
Holding AB (publ):lle 1.11.2024. Transaktio toteutettiin markkinaehtoisesti. Transaktiota
edeltävään markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659 miljoonaa euroa eli
noin 34,7 miljardia Tanskan kruunua. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan Sammon ja
If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in välisellä lainajärjestelyllä sekä
osakkeenomistajan lisäpääomasijoituksella. 1.11.2024 annettu 1 724 miljoonan euron
lainajärjestely koostui 862 miljoonan euromääräisestä erästä sekä 6 432 miljoonan
Tanskan kruunumääräisestä  erästä (noin 862 milj. euroa). Jäljelle jäänyt osa
myyntihinnasta katettiin Sampo Oyj:n If Holdingille myöntämällä osakkeenomistajan
lisäpääomituksella, yhteensä 34 029 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin 2 934 milj.
euroa). Lisäpääomitus kirjattiin If Holdingin osakkeiden tasearvoon Sampo Oyj:ssä.
Topdanmarkin osakkeiden myynti oli konsernin sisäinen liiketapahtuma, joten kaikki
vaikutukset, myyntivoitto osakkeista mukaan lukien, eliminoitiin Sampo-konsernissa.
TILINPÄÄTÖS 2025
209
29 Lähipiiriliiketoimet
Sampo-konsernin lähipiiriin luetaan tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lisäksi
lähipiiriin luetaan alla mainitusti johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27. Konsernilla ei ollut
merkittäviä osakkuusyhtiösijoituksia tilikauden päättyessä.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty
liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Sampo Oyj myi vertailukaudella Topdanmark A/S:n osakkeet If Holding A/B:lle.
Myyntiin liittyi merkittäviä konserniyhtiöiden välisiä liiketoimia ja rahoitusjärjestelyjä.
Lisätietoja on luettavissa liitteessä 28.
Liiketoimet lähipiirin kanssa on tehty markkinaehtoisesti.
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän lähipiiriinsä
kuuluvat henkilöt
Sampo-konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Sampo Oyj:n hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja (CEO) ja Sampo-konsernin johtoryhmä. Heidän lähipiiriinsä
kuuluvat heidän läheiset perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän
läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio
Milj. e
2025
2024
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
-11
-8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-5 
-4
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
-12 
-8
Maksetut kompensaatiot yhteensä
-27 
-20
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät tilikaudelle kirjatut palkat ja tulospalkkiot
sosiaaliturvamaksuineen.
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät TyEL-perusvakuutuksen
perusteella tilikaudelle kirjatut maksut sekä vapaaehtoiset lisäeläkemaksut.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät johdon ja asiantuntijoiden pitkäaikaisten
kannustinjärjestelmien perusteella tilikaudelle kirjatut palkkiot (ks. liite 26).
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiriliiketoimet
Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja konserniyhtiöiltä.
TILINPÄÄTÖS 2025
210
30 Ehdolliset velat, sitoumukset sekä
oikeudenkäynnit
Milj. e
12/2025
12/2024
Taseen ulkopuoliset erät
Takaukset
1
9
Sijoitussitoumukset
125
40
Muut
2
2
Yhteensä
129
51
Vakuudeksi annettu omaisuus ja vakuudelliset velat ja
sitoumukset
12/2025
12/2024
Milj. e
Annettu
vakuus
Velat/
sitoumukset
Annettu
vakuus
Velat/
sitoumukset
Vakuudeksi annettu omaisuus
Sijoitukset
390
268
403
294
Tytäryhtiöosakkeet
91
25
91
25
Käteisvarat
66
—
66
43
Yhteensä
547
293
559
362
Johdannaiskaupan vakuudeksi
annettu omaisuus
Käteisvarat
65
66
Vakuutusvastuiden vakuudeksi
annettu omaisuus
Sijoitukset
390
403
Lainojen vakuudeksi annettu
omaisuus
Tytäryhtiöosakkeet
91
91
Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-eriin Rahoitusvarat, Muut saamiset tai Käteisvarat.
Muut taloudelliset sitoumukset
If
If Skadeförsäkring AB:llä on useita keskinäisesti velvoittavia vakuutuksia mm.
Pohjoismaisessa Ydinvakuutuspoolissa, norjalaisessa Naturskadepoolenissa ja
hollantilaisessa Terroripoolissa.
Kun Skandia-konsernin vahinkovakuutusliike siirrettiin If-konserniin 1.3.1999, If
Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB asettivat Försäkringsaktiebolaget
Skandian (publ) hyväksi takuun. Kyseiset If-konsernin yhtiöt takasivat
yhteisvastuullisesti, että Skandia-ryhmän yhtiöille korvataan kaikki sellaiset vaatimukset
ja sitoumukset, jotka perustuvat Skandia-konsernista If-konserniin siirrettyyn
vahinkovakuutustoimintaan liittyviin takuisiin ja muihin vastaaviin sitoumuksiin.
If Skadeförsäkring Holding AB ja If Skadeförsäkring AB ovat kumpikin solmineet
Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Tryg-Baltica Forsikring AS:n kanssa
sopimuksen, jonka mukaan Skandialle ja Tryg-Balticalle korvataan kaikki sellaiset
vaatimukset, jotka liittyvät Försäkringsaktiebolaget Skandian (publ) ja Vesta Forsikring
AS:n Skandia Marine Insurance Companylle (UK) (nimi vaihtunut Marlon Insurance
Company Ltd:stä, yhtiö lakkautettiin heinäkuussa 2017) antamiin takuisiin ja joiden
edunsaajana on Institute of London Underwriters. Marlon Insurance Company Ltd
myytiin vuonna 2007, jolloin ostaja antoi If-konsernin hyväksi takuun koko määrästä,
jonka If mahdollisesti joutuu korvaamaan edellä mainittujen sopimusten perusteella.
If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj:llä, Suomen sivuliikkeellä, on voimassa olevia sitoumuksia
yksityisille pääomarahastoille 21 miljoonaa (40) euroa, mikä vastaa enimmäissummaa,
jonka yhtiö on sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut rahastoihin
tapahtuvat useamman vuoden aikana sitä mukaa, kun rahastot suorittavat
investointeja.
Tiettyjen Sammon kanssa yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien osalta If
Skadeförsäkring Holding AB on sitoutunut korvaamaan Sammolle mahdolliset
kustannukset, joita järjestelmien omistaja voi Sammolta vaatia.
If-ryhmä kuuluu tanskalaisen yhtiöverotuslain mukaan  yhteisverotuksen piiriin
Tanskassa. Topdanmark A/S vastaa hallinnollisesti verotuksesta, mutta yhtiöt kuuluvat
yhteisverotuksen piiriin.
TILINPÄÄTÖS 2025
211
If Skadeförsäkring AB on uuden asiakasjärjestelmän implementoinnin yhteydessä
sitoutunut auttamaan Topdanmark EDB IV ApS:ia tiettyjen palveluntarjoajien
velvoitteiden täyttämisessä.
Hastings
Advantage Insurance Company Limitedillä on voimassa olevia sitoumuksia yksityisille
pääomarahastoille 98 miljoonaa euroa, mikä vastaa enimmäissummaa, jonka yhtiö on
sitoutunut rahastoihin sijoittamaan. Pääomakutsut rahastoihin tapahtuvat ensi vuoden
aikana.
Vuokrasitoumukset
Sampo Oyj allekirjoitti vertailukaudella 2024 vuokrasopimuksen uusista toimitiloista.
Vuokrakausi alkoi kesäkuussa 2025. 
Oikeudenkäynnit
Konserniyritykset ovat osapuolina oikeudenkäynneissä, joissa käsittely on kesken
31.12.2025. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Yhtiöiden arvioiden
mukaan ei ole todennäköistä, että yrityksille aiheutuisi oikeudenkäyntien tuloksena
merkittäviä menetyksiä.
31 Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat
Osingonjakoehdotus yhtiökokoukselle
Hallitus päätti 4. helmikuuta 2026 pidetyssä kokouksessa ehdottaa 22. huhtikuuta 2026
pidettävälle yhtiökokoukselle vuodelta 2025 jaettavan osingon määräksi 0,36 euroa
osakkeelta (yht. noin 958 miljoonaa euroa perustuen tilinpäätöshetkellä ulkona olleisiin
osakkeisiin). Maksettavat osingot kirjataan vuoden 2026 tilinpäätöksen omaan
pääomaan kertyneiden voittovarojen vähennykseksi.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma
Sammon 5.11.2025 julkistettu 150 miljoonan euron suuruinen omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelma jatkui raportointikauden päättymisen jälkeen ja saatiin päätökseen
30.1.2026. Ohjelman aikana Sampo osti takaisin yhteensä 15 079 201 omaa osakettaan
keskihintaan 9,95 euroa. Tämä vastasi 0,56 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä
ennen takaisinosto-ohjelman alkua. Hankitut osakkeet mitätöitiin 5.2.2025.
Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmalla oli Sammon varsinaisen yhtiökokouksen
23.4.2025 myöntämä valtuutus.
Lisätietoja yhtiön omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmista on saatavilla osoitteessa
www.sampo.com/takaisinostot.
Tier 1 -joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku
Sampo laski 10.2.2026 liikkeeseen 1,5 miljardin Ruotsin kruunun suuruisen, SEK-
määräisen vaihtuvakorkoisen rajoitetun Tier 1 -joukkovelkakirjalainan, jonka korko
määräytyy 3 kuukauden STIBOR-koron mukaan lisättynä 1,80 prosentilla vuodessa.
Joukkovelkakirjalaina on eräpäivätön, ja Sampo voi tiettyjen, velkakirjaan sovellettavien
ehtojen mukaisesti ja täyttyessä käyttää oikeuttaan lunastaa tai ostaa se. Lainan
ensimmäinen mahdollinen lunastuspäivä on vuonna 2031.
Rajoitettu Tier 1 -pääomainstrumentti kirjataan omaan pääomaan, mutta se käsitellään
velkana velkaisuusasteessa.
Omistusosuuden vähentäminen NOBA Groupissa
Sampo ilmoitti 11.2.2026 myyneensä 10,0 miljoonaa NOBAn osaketta institutionaalisille
sijoittajille nopeutetussa tarjousmenettelyssä, joka toteutettiin yhdessä Nordic Capitalin
kanssa. Sampo sai osakemyynnistä noin 95 miljoonan euron bruttomyyntitulot.
Osakemyynnin jälkeen konsernin omistusosuus NOBAssa laski 14,9 prosentista 12,9
prosenttiin.
TILINPÄÄTÖS 2025
212
32 Sampo-konsernin
riskienhallinta
Sampo-konsernin liiketoiminta- ja
riskistrategia
Sammon strategia on luoda pitkäaikaista arvoa
vahinkovakuutustoiminnalla. Konserni keskittyy yksityis­
talouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten
vahinkovakuuttamiseen Pohjoismaissa ja digitaalisen
jakelun markkinoihin Isossa-Britanniassa. Sampo-
konserni on alttiina ennen kaikkea Pohjoismaiden
kansantalouksien yleiselle kehitykselle. Pohjoismaiden
suhdannekehitys on kuitenkin toisiinsa nähden
tyypillisesti jonkin verran eritahtista niiden kansan­
talouksien rakenteiden ja erillisten käytössä olevien
valuuttojen vuoksi. Pohjoismaat muodostavat myös
maantieteellisesti laajan alueen, mikä tuo
vakuutusliiketoimintaan siten ennemmin
hajautushyötyjä kuin toiminnan keskittyneisyyttä. Näin
ollen Pohjoismaat ovat luontaisesti hyvä perusta
hajautetulle liiketoiminnalle. Maantieteellinen hajautus
on laajentunut myös Pohjoismaiden ulkopuolelle Isoon-
Britanniaan ja pienemmässä määrin Baltiaan.
Ylläpitääkseen ja edistääkseen liiketoimintojen
hajautusta Sampo-konserni ennaltaehkäisee
mahdollisuuksien mukaan keskittymiä eriyttämällä
liiketoimintakokonaisuuksille omat painopistealueet.
Huolimatta strategisista päätöksistä, joilla yhtiöiden
toiminta-alueiden painopisteitä on eriytetty, vakuutus-
ja sijoitustoiminnoista saattaa syntyä keskittymiä.
Vakuutusvelkoja ja sijoituksia tarkastellaankin
konsernitasolla, jotta mahdolliset yksittäisen yhtiön tai
riskitekijän tasolla esiintyvät keskittymät havaittaisiin.
Vakuutus- ja markkinariskikeskittymät ja niiden hallinta
kuvataan seuraavissa kappaleissa, samoin kuin
emoyhtiön rooli konsernitasoisten riskien hallinnassa ja
likviditeetin lähteenä.
Sammon riskienhallintastrategia on:
• Varmistaa, että tuloslaskelmaan ja taseeseen
vaikuttavat riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan,
seurataan ja raportoidaan kaikissa liiketoiminnoissa ja
konsernitasolla
• Varmistaa kustannustehokas asiakasliiketoiminta, joka
on hinnoiteltu riskien ja asiakkaille luodun lisäarvon
kannalta järkevästi
• Varmistaa toiminnan yleinen tehokkuus ja jatkuvuus
• Varmistaa, että riskipuskurit – pääoman ja
ennakoitavissa olevan kannattavuuden muodossa –
ovat riittävät suhteessa liiketoimintaan ja vallitsevaan
markkinaympäristöön liittyviin nykyisiin riskeihin
• Rajata kiinnostus yritysjärjestelyjen osalta
täydentäviin yritysostoihin
vahinkovakuutusliiketoiminnassa nykyisillä
markkinoilla
• Luopua ei-strategisista tai muuten tarpeettomista
tase-eristä ja jakaa vapautunut pääoma ja varat
tarvittaessa emoyhtiölle
• Järjestää toimintansa tavalla, joka turvaa konsernin
mainetta, sillä lisäarvopalveluiden tarjoamisen ja
hyvän pääoman lisäksi asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien luottamus on Sampo-konsernin
merkittävimpiä vahvuuksia.
Sampo-konsernin
riskienhallintajärjestelmä
Riskienhallinnan tarkoitus on arvon luominen ja
suojaaminen. Riskienhallintajärjestelmä on osa
laajempaa sisäisen valvonnan järjestelmää. Se integroi
riskienhallinnan osaksi konsernin hallintoa ja sen
merkittäviä toimenpiteitä ja toimintoja, mukaan lukien
päätöksenteko. Riskienhallintajärjestelmä sisältää
riskienhallintaperiaatteet ja vastaavat politiikat, 
organisaatiorakenteet ja menettelyt sekä resurssit
tunnistaa, mitata tai arvioida, hallita, seurata ja
raportoida riskialttiudesta ja kokonaisriskienhallinnasta.
Järjestelmää tukevat Sammon hallintojärjestelmä ja
riskikulttuuri. Se perustuu riskienhallinnan periaatteisiin
ja vastaaviin politiikkoihin.
Tehokas riskienhallinta
Tehokas riskienhallinta toteutetaan
riskienhallintaprosessin kautta, joka sisältää politiikkojen,
menettelyjen ja käytäntöjen järjestelmällisen
soveltamisen riskien tunnistamiseen, arvioimiseen,
käsittelemiseen, seuraamiseen, mittaamiseen ja
raportoimiseen:
• Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja
toimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan
jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuden kanssa.
Erityisesti kun uusia palveluita lanseerataan tai
toimintaympäristö muuttuu, ansaintamahdollisuudet
ja riskit, mukaan lukien maineriskit, on analysoitava
perusteellisesti.
• Pääomatarpeen arviointi: Pääomatarvetta mitattujen
riskien kattamiseksi, riskiperusteista pääomaa,
arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti
riskityypeittäin sekä riskien ja liiketoiminta-alueiden
osalta. Lisäksi johto ottaa huomioon riskiperusteisen
pääoman puskureiden koon määrittääkseen pääoman
todellisen määrän.
• Riskien hinnoittelu: Asiakkaiden liiketoimien järkevä
hinnoittelu ja sijoitusten huolellinen riski-/tuotto-
arviointi on edellytys tavoitellulle taloudelliselle
tulokselle ja kannattavuudelle pitkällä aikavälillä.
Yleisesti ottaen vakuutusten hinnoittelun ja
sijoituspäätösten lähtökohdat ovat (i) riittävä
odotettu tuotto allokoidulle pääomalle ja (ii)
toimintakustannukset.
TILINPÄÄTÖS 2025
213
• Riskien, pääomapositioiden ja operatiivisten
prosessien hallinta: Vakuutusvastuiden,
sijoitussalkkujen ja operatiivisten prosessien sekä
pääomapositioiden riskit on sopeutettu niin, että riski-
tuottosuhde ja pääoman tuotto säilyvät hyvänä.
• Riskien mittaaminen ja raportointi: Liiketoiminnasta
riippumattomat talous- ja riskienhallintatoiminnot
mittaavat, analysoivat ja raportoivat tuloksia, riskejä,
kannattavuutta ja tarvittavaa pääomaa.
Riskien luokittelu
Sampo-konsernissa riskit jaotellaan kolmeen laajaan
luokkaan: liiketoimintariskeihin, maineriskeihin ja
liiketoimintaan luontaisesti kuuluviin riskeihin, Riskien
luokittelu Sampo-konsernissa -kaaviossa esitetyn
mukaisesti.
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa
25_3_1_Riskien_luokittelu_Sampo-konsernissa.svg
TILINPÄÄTÖS 2025
214
Liiketoimintaan luontaisesti
kuuluvat riskit
Vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan Sampo-konserni
ottaa tietoisesti tiettyjä riskejä aikaansaadakseen
tuottoja. Nämä ansaintariskit valitaan huolellisesti, ja
niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusriskit hinnoitellaan
niiden luontaisen riskitason mukaisesti ja sijoitusten
tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi
ansaintariskien riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja
riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan
säännöllisesti.
Vakuutus- ja sijoitusriskien onnistunut hallinta on
Sampo-konsernin yhtiöiden keskeisin tuottojen lähde.
Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen
limiittien ja valtuuksien puitteissa on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla.
Osa riskeistä, kuten vastapuoliriskit ja operatiiviset riskit,
ovat epäsuoria seurauksia Sammon normaalista
liiketoiminnasta, kuten on havainnollistettu kaaviossa
Riskien luokittelu Sampo-konsernissa. Nämä riskit ovat
yhdensuuntaisia siinä mielessä, että niihin ei
lähtökohtaisesti liity tuottopotentiaalia. Riskienhallinnan
tavoitteena onkin pienentää näitä riskejä tehokkaasti
niiden aktiivisen hallinnan sijaan. Näiden välillisten
seuraamusriskien pienentäminen on liiketoiminta-
alueiden ja sijoitusyksiköiden vastuulla, ja niihin liittyvää
pääomatarvetta mittaavat riippumattomat
riskienhallintatoiminnot. On huomioitava, että riskit
luokitellaan toimialoittain eri tavoin ansainta- ja
seuraamusriskeihin. Esimerkiksi Sampo-konsernin
asiakkaiden vakuutussopimuksiin liittyvät
vakuutustapahtumat ovat heille seuraamusriskejä, mutta
Sampo-konsernille nämä samat riskit ovat
ansaintariskejä.
Eräät riskit, kuten korko-, valuutta- ja
maksuvalmiusriskit, liittyvät useisiin toimintoihin
samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi
tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla
yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista
ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi
yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen
ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko
taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen
riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi (Asset Liability
Management). Korko-, valuutta- ja likviditeettiriskien
lisäksi inflaatioriski ja BKT:n kasvuvauhtiin liittyvät riskit
ovat keskeisiä ALM-riskejä Sampo-konsernille. ALM-
riskit ovatkin yksi ylimmän johdon painopistealueista,
koska ne vaikuttavat riskeihin ja tuottoihin sekä
merkittävästi että pitkäaikaisesti.
Yleisesti ottaen keskittymäriskiä syntyy, mikäli yhtiöiden
riskipositioita ei ole riittävästi hajautettu, jolloin
esimerkiksi yksittäinen äärimmäisen epäsuotuisa
vahinkotapahtuma tai rahoitusmarkkinatapahtuma voisi
vaarantaa yhtiön vakavaraisuuden.
Keskittymiä voi syntyä yksittäisten liiketoimintojen
sisällä – yksittäiseen toimijaan tai toimialaan liittyvät
suuret vastuu- tai sijoituspositiot – tai eri liiketoimintojen
yhteisvaikutuksena yksittäisen vastapuolen tai toimialan
vaikuttaessa laajasti yhtiön kannattavuuteen sekä
vakuutus- että sijoitustoiminnan kautta.
Keskittymäriski voi toteutua myös epäsuorasti silloin,
kun kannattavuus ja vakavaraisuusasema reagoivat
samalla tavalla yleiseen taloudelliseen kehitykseen tai
rakenteellisiin muutoksiin eri liiketoiminta-alueiden
institutionaalisessa ympäristössä
Nousevat riskit
Nouseva riski viittaa juuri kehittyviin tai muuttuviin
riskeihin, joita on vaikea määrittää ja jotka voivat
vaikuttaa merkittävästi Sampo-konserniin. Riskin
tiedostaminen, siihen liittyvän tiedon kerääminen ja
sopimusehtojen tarkastaminen ovat keinoja hallita ja
lieventää riskiä.
Vastuullisuus
Sampo-konsernilla on vastuullisuusohjelma, joka ohjaa
vastuullisuustyötä konsernitasolla. Ohjelma rakentuu
kolmen strategisen vastuullisuusteeman ympärille:
liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt, ihmiset ja
yhteisöt sekä ilmasto ja ympäristö. Jokaiseen teemaan
liittyen on tunnistettu konsernin strategiaan,
liiketoimintaan ja riskienhallintaan linkittyviä olennaisia
aihealueita, joita useat konsernin sidosryhmät pitävät
tärkeinä.
Ohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon sekä
sisäisten että ulkoisten sidosryhmien näkemykset,
sisältäen esimerkiksi kestävyysraportointia koskevat
sääntelyvaatimukset; sijoittajien, työntekijöiden,
alihankkijoiden ja muiden liikekumppaneiden antama
palaute; alan parhaat käytännöt; vapaaehtoisten 
raportointiviitekehysten ja -aloitteiden ohjeistukset sekä
eri ESG‑luokittajien näkemykset.
Vastuullinen liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt
-teema keskittyy aiheisiin, jotka ovat Sampo-konsernin
toiminnan perusta. Näitä ovat hyvä hallintotapa,
vastuullinen vakuutustoiminta ja toimitusketjujen
hallinta sekä vastuullinen sijoittaminen.
Hyvä hallintotapa sisältää Sampo-konsernissa tehokkaat
toimintaperiaatteet, johtamiskäytännöt ja koulutuksen,
jotka varmistavat, että konserni noudattaa erityisesti
korruption ja lahjonnan ehkäisemistä sekä rahanpesun ja
TILINPÄÄTÖS 2025
215
terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia lakeja,
määräyksiä ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita. Siihen
sisältyvät myös kattavat tietoturvan ja
kyberturvallisuuden hallinnointijärjestelmät,
tietosuojatoimet sekä tehokkaat ilmoituskanavat (ns.
whistleblowing) ja epäkohtien raportoinnin prosessit.
Vastuullinen vakuutustoiminta on välttämätöntä
pyrittäessä vastaamaan asiakkaiden muuttuviin
tarpeisiin ja lievennettäessä mahdollisia haitallisia
vaikutuksia Sampo-konsernin maineelle. Sen takia
Sampo-konserni sisällyttää ESG-näkökohdat tuote- ja
palvelukehitykseen sekä vakuutusten myöntämiseen.
Tämä lähestymistapa ehkäisee kytkeytymistä
liiketoimintoihin, jotka ovat ristiriidassa yhtiön
vastuullisuuteen liittyvien politiikkojen kanssa, sekä
edistää sellaisten tuotteiden ja palveluiden tarjoamista,
jotka ovat linjassa asiakkaiden tarpeiden ja
mieltymysten kanssa. Sampo-konserni integroi ESG-
näkökohdat, kuten odotukset yritysasiakkaille noudattaa
kansainvälisiä normeja ja standardeja (esim. YK:n Global
Compact -periaatteet), vakuutustoimintaan ja sisällyttää
kestävyysnäkökohdat vakuutusperiaatteisiin ja/tai
muihin asiaankuuluviin politiikkoihin. Sampo-konserni
tarjoaa myös vahingontorjuntapalveluja, hoitaa
korvausten käsittelyn kestävällä tavalla, sekä kehittää
tuotteita ja palveluja asiaankuuluvien lakien mukaisesti.
Sampo-konserni painottaa vastuullisuutta toimiessaan
alihankkijoidensa kanssa. Yhtiö ostaa merkittäviä määriä
tuotteita ja palveluja erityisesti korvausten käsittelyn
yhteydessä, joten sillä on vaikutusta talouteen,
ympäristöön ja ihmisiin. Toimitusketjut ovat kriittinen
osa Sampo-konsernin tuotteiden ja palvelujen
vastuullisuutta, ja vastuullisuusnäkökohdat voivat
aiheuttaa maine- ja operatiivisia riskejä, ellei niitä hallita
oikein. Tämän takia ESG-näkökohdat on sisällytetty
toimitusketjujen hallintaan alihankkijoiden
toimintaperiaatteilla, sopimuksiin liittyvillä
lisävaatimuksilla tietyille alihankkijoille (perustuen esim.
ESG-riskeihin, toimialaan, kokoon, maantieteellseen
sijaintiin, liiketoiminnalliseen merkitykseen),
toimitusketjuliitännäisillä tavoitteilla sekä 
alihankkijoiden riskiarvioinneilla (esim. auditoinnit,
kyselyt). Sampo-konserni on myös sitoutunut
kannustamaan ja tukemaan alihankkijoitaan ja
liikekumppaneitaan vastuullisten liiketoimintamallien
käyttöönotossa.
Vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi
ovat välttämättömiä sijoituksiin liittyvien riskien ja
mahdollisten mainevaikutusten hallinnassa. ESG-
näkökohdat otetaan huomioon arvioitaessa sijoitusten
turvallisuutta, laatua, likviditeettiä ja kannattavuutta.
Mahdolliset sijoituskohteet tutkitaan läpikotaisin ennen
kuin sijoituksia tehdään, ja ESG-näkökohtia tarkastellaan
yhdessä muiden riskituottosuhteeseen mahdollisesti
vaikuttavien tekijöiden kanssa. Omaisuusluokasta
riippuen Sampo-konserni soveltaa useita ESG-
strategioita hallitakseen sijoitusriskejä tehokkaasti.
Käytettyihin strategioihin kuuluvat esimerkiksi ESG-
integraatio luokituksia hyödyntämällä, sektoripohjainen
seulonta, normipohjainen seulonta ja vuoropuhelu
sijoituskohteiden kanssa.
Ihmiset ja yhteisöt -teema kattaa aiheita kuten
ihmisoikeudet ja työkäytännöt; monimuotoisuus,
oikeudenmukaisuus ja osallisuus; terveys, turvallisuus ja
hyvinvointi; osaamisen kehittäminen, asiakkaiden
tarpeet ja mieltymykset sekä myynti- ja
markkinointikäytännöt.
Sampo-konserni on sitoutunut tarjoamaan asiakkailleen
parasta mahdollista palvelua kaikissa tilanteissa.
Ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät ovat 
konsernille keskeinen menestystekijä. Osaamisen
menettäminen tai huono työnantajakuva voivat
aiheuttaa riskejä liiketoiminnalle. Sampo-konserni pyrkii
takaamaan henkilöstölleen terveen ja kannustavan
työympäristön, ei ainoastaan lainsäädännön
vaatimusten vuoksi, vaan myös siksi, että se muodostaa
perustan kestävälle liiketoiminnan tuloksellisuudelle.
Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä aihealueita,
ja Sampo-konserni on sitoutunut tarjoamaan
henkilöstölleen syrjimättömän, avoimen ja kunnioittavan
työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan
oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Näihin aiheisiin
liittyviä riskejä hallitaan sisäisillä politiikoilla ja
hallintorakenteilla,  organisaation kehittämisohjelmilla, ja
tarjoamalla työntekijöille koulutusta, mielenkiintoisia
uramahdollisuuksia sekä houkuttelevan
kokonaispalkitsemisen.
Vastuullinen tuote- ja palvelutarjonta edellyttää
epäasialliseen asiakasneuvontaan ja tuotemyyntiin,
korvauskäsittelyn ja valitusprosessien virheisiin sekä
epäselviin ehtoihin, hintoihin ja maksuihin liittyvien
riskien huomioimista. Myynti- ja
markkinointikäytännöissä keskitytään kohtaamaan
asiakkaan tarpeet ja antamaan asiakkaalle tarpeelliset
tiedot vakuutuksen kattavuuteen liittyvää
päätöksentekoa varten. Sampo-konserni hallitsee näitä
riskejä tehokkailla politiikoilla ja hallintorakenteilla sekä
työntekijöiden koulutuksella.
Ilmasto ja ympäristö -teema sisältää aiheita kuten
ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous sekä
luonnon monimuotoisuus.
Ilmastonmuutos ja ympäristökysymykset voivat
vaikuttaa Sampo-konsernin liiketoimintaan lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksesta
aiheutuvat riskit voidaan jakaa fyysisiin riskeihin ja
siirtymäriskeihin.
Erityisesti fyysiset riskit vaikuttavat Sampo-konsernin
taloudelliseen asemaan ja vakuutustoiminnan tulokseen.
Äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien
aiheuttamat vaikutukset on huomioitu Sampo-konsernin
TILINPÄÄTÖS 2025
216
sisäisissä riskimalleissa, esimerkiksi korvauskäsittelyihin
liittyvien muutosten kautta. Ilmastonmuutokseen
liittyviä riskejä hallitaan tehokkaasti myös
jälleenvakuutusohjelmilla ja hinnantarkistuksilla.
Koska ilmastonmuutos saattaa lisätä fyysisten riskien
toistumistiheyttä ja/tai vakavuutta, Sampo-konserni
tekee herkkyysanalyysejä käyttäen skenaarioita, joissa
luonnonkatastrofien vakavuuden oletetaan lisääntyvän.
Konserni myös tukee yritys- ja henkilöasiakkaitaan
ilmastoriskien hallinnassa. Esimerkiksi äärimmäiset
sääilmiöt voivat tuhota omaisuutta, aiheuttaa
satovahinkoja ja toiminnan keskeytyksiä.
Vahingontorjunta on olennainen osa vakuutuspalveluita,
auttaen asiakkaita vähentämään taloudellisia riskejä ja
ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Sampo-konsernin sijoitukset saattavat altistua fyysisille
riskeille ja siirtymäriskeille sijoituksen luonteesta
riippuen. Fyysiset riskit johtuvat ensisijaisesti
äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista menetyksistä.
Siirtymäriskit puolestaan voivat aiheutua siirtymisestä
vähähiiliseen talouteen, sisältäen tiukemmat
ympäristömääräykset, kiristyvät päästövaatimukset ja
muuttuvat markkinapreferenssit. Nämä kehityskulut
voivat johtaa omaisuuserien uudelleenarvostuksiin,
erityisesti hiili-intensiivisillä toimialoilla. Riskien
hallitsemiseksi sijoitusmahdollisuudet analysoidaan
huolellisesti ennen sijoituspäätösten tekemistä.
Ilmastoon liittyvät riskit huomioidaan yhdessä muiden
sijoitusten riskituottosuhteeseen vaikuttavien tekijöiden
kanssa. Sampo-konserni käyttää useita menetelmiä,
kuten rahoitettujen päästöjen analysointia,
sektoripohjaista seulontaa, ESG‑integraatiota luokituksia
hyödyntämällä, sijoitusten maantieteellisen jakauman
seurantaa sekä vuoropuhelua sijoituskohteiden kanssa.
Sampo-konserni on analysoinut yhdessä ulkoisen
kumppanin ORTEC Financen kanssa konsernin
sijoitussalkun altistumista systeemisille taloudellisille
ilmastoriskeille neljässä eri ilmastoskenaariossa
seuraavien 40 vuoden aikana. Vaikutuksia
vakuutustuloksiin on analysoitu ottamalla huomioon
mahdolliset vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin
sekä luonnonkatastrofeihin liittyviin
korvausvaatimuksiin, mukaan lukien seuraukset
vakuutussopimusten hinnoitteluun.
Lisätietoa skenaarioanalyysistä on esitetty
Kestävyysselvityksen ilmastonmuutosta käsittelevässä
osiossa.
Keskeiset riskienhallinnan
toimenpiteet
Luodakseen arvoa sidosryhmille pitkällä tähtäimellä
Sampo-konsernilla tulee olla käytössään seuraavat
pääomat:
• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja
likviditeetin muodossa
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri
• Tietopääomaa eli kattava oma
vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset
työkalut, jotta data saadaan muunnettua
informaatioksi
• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita
työntekijöitä
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja
asiakassuhteina, jotta eri sidosryhmien muuttuvia
tarpeita voitaisiin ymmärtää.
Edellä mainittuja pääomia kehitetään jatkuvasti Sampo-
konsernissa, ja ne ovat käytössä seuraavia riskien
hinnoitteluun, riskien ottamiseen ja aktiiviseen
riskienhallintaan liittyviä ydintehtäviä toimeenpantaessa.
Vakuutusriskien asianmukainen valinta ja hinnoittelu
• Vakuutusriskit valitaan huolellisesti ja hinnoitellaan
niiden riskitason mukaisesti.
• Vakuutustuotteita kehitetään aktiivisesti asiakkaiden
muuttuvia tarpeita ja mieltymyksiä ennakoiden.
Vakuutusriskiaseman tehokas hallinta
• Hajautusta tavoitellaan aktiivisesti.
• Jälleenvakuutusta käytetään tehokkaasti suurimpien
riskipositioiden pienentämiseksi.
Sijoitustransaktioiden huolellinen valinta ja toteutus
• Yksittäisten sijoituskohteiden riski-tuottosuhteet ja
vastuullisuuskysymykset analysoidaan huolellisesti.
• Transaktiot toteutetaan tehokkaasti.
Seuraamusriskien tehokas pienentäminen
• Vastapuolten luottotappioriskejä hallitaan valitsemalla
sopimusvastapuolet huolellisesti, käyttämällä
vakuuksia ja varmistamalla riittävä hajautus.
• Ylläpidetään korkealaatuisia ja kustannustehokkaita
liiketoimintaprosesseja.
• Jatkuvuus- ja palautumissuunnitelmia kehitetään
jatkuvasti toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.
Sijoitussalkkujen ja taseen tehokas hallinta
• Odotettujen tuottojen ja riskien tasapaino
sijoitussalkuissa ja taseessa optimoidaan huomioiden
vakuutusvelkojen ominaisuudet, sisäisesti arvioitu
pääoman tarve, viranomaisten vakavaraisuussääntely
ja luottoluokittajien vaatimukset.
• Likviditeettiriskejä hallitaan kohdentamalla riittävä
osuus sijoituksista likvideihin sijoitusinstrumentteihin.
Osuuden suuruus riippuu pääosin vakuutusvelkojen
ominaisuuksista.
TILINPÄÄTÖS 2025
217
Konsernitasolla riskienhallinnan pääpaino on
pääomituksessa, velkaisuusasteessa ja likviditeetissä. On
myös olennaista tunnistaa mahdolliset riskikeskittymät
ja ymmärtää, kuinka konsernin yhtiöiden vakavaraisuus
ja raportoidut voitot kehittyisivät eri skenaarioissa.
Nämä keskittymät ja korrelaatiot voivatkin vaikuttaa
konsernitason pääomitukseen, velkaisuusasteeseen ja
likviditeettiin sekä johdon konsernitasoisiin
toimenpiteisiin.
Kun yllä mainitut ydintehtävät toteutetaan
menestyksekkäästi, tuloksen, riskien ja pääomituksen
tasapaino voidaan saavuttaa ja samalla luoda arvoa
osakkeenomistajille.
Vakuutustoiminnan riskit Sampo-
konsernissa
Tytäryhtiöissä harjoitettavasta vakuutustoiminnasta
voidaan todeta, että If toimii Pohjoismaissa, eri
maantieteellisillä alueilla ja vakuutuslajeissa. Merkittäviä
vakuutusriskikeskittymiä ei synny normaalissa
liiketoiminnassa. Hastings toimii ainoastaan Isossa-
Britanniassa, joten sen vakuutusriskit ovat
maantieteellisesti erillisiä Pohjoismaista. Siten
liiketoiminta-alueet synnyttävät pikemmin
hajautushyötyjä kuin riskikeskittymiä.
Sampo-konsernin vakuutuspalvelutulos kasvoi vuonna
2025 14 prosenttia 1 590 miljoonaan euroon (1 394).
Taulukossa Vakuutustoiminnan tuloksellisuus, 31.12.2025
ja 31.12.2024 esitetään vakuutusmaksutuottojen,
korvauskulujen, liikekulujen ja vakuutuspalvelutuloksen
kehittyminen viimeisen kahden vuoden aikana.
Vakuutustoiminnan tuloksellisuus
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Milj. euroa
Vakuutusmaksutuotot
Jälleenvakuutusmaksut
Vakuutuspalvelukulut,
korvauskulut
Vakuutuspalvelukulut,
liikekulut
Jälleenvakuuttajan osuus
korvauskuluista
Vakuutuspalvelutulos
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
2025
2024
Ajoneuvovakuutus
5 010
4 520
-365
-392
-3 384
-2 989
-743
-680
203
173
720
632
Lakisääteinen
tapaturmavakuutus
327
314
-7
-6
-233
-164
-52
-43
5
5
40
106
Vastuuvakuutus
463
460
-69
-71
-245
-213
-75
-68
21
36
96
143
Tapaturmavakuutus
1 262
1 162
-10
-8
-867
-746
-195
-180
7
6
197
234
Omaisuusvakuutus
3 086
2 796
-528
-406
-1 817
-2 054
-421
-388
199
297
519
244
Meri-, ilmailu- ja
kuljetusvakuutus
124
136
-24
-24
-72
-75
-22
-21
13
16
18
31
Muut
—
62
—
-2
—
-46
—
-16
—
4
—
3
Yhteensä
10 272
9 450
-1 003
-909
-6 618
-6 287
-1 507
-1 396
448
537
1 590
1 394
TILINPÄÄTÖS 2025
218
Merkittävimmät herkkyydet
Välittömän muutoksen vaikutus tuloslaskelmassa vuonna 2025
Milj. e
Shokki
2025
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)
Diskonttokorko +1 %
-0,65 %
Yhdistetty kulusuhde (kvartaaliefekti)
Diskonttokorko -1 %
0,65%
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko +1 %
325
Vakuutuksen nettorahoitustuotot ja -kulut
Diskonttokorko -1 %
-370
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot +1 %
-355
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korot -1 %
370
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Korkomarginaalit +1 %
-355
Sijoitustoiminnan nettotuotot
Osakkeet -10 %
-245
Vastuuvelkariski sekä sen hallinta ja valvonta
Pääasialliset vahinkovakuutuksen riskit, joilla voi olla
vaikutusta tuleviin korvauksiin, ovat yksittäiset
suurvahingot tai luonnonkatastrofit. Näitä Sampo-
konserni suojaa kattavilla jälleenvakuutusohjelmilla.
Luonnonkatastrofien sekä yksittäisten suurvahinkojen
negatiivisia taloudellisia vaikutuksia
hallitaan lisäksi konsernin hyvin hajautetulla
vakuutusportfoliolla.
Vastuunvalintapolitiikka asettaa yleiset periaatteet,
rajoitukset ja ohjeet vastuunvalintatoimenpiteille, ja sitä
täydennetään ohjeilla, jotka kuvaavat tarkemmin, miten
vakuutuksia myönnetään kussakin segmentissä.
Jälleenvakuutuksen optimaalista valintaa arvioidaan
tarkastelemalla jälleenvakuutuksen odotettuja
kustannuksia yhdessä siitä saatavaan hyötyyn sekä
jälleenvakuutuksen vaikutuksia tulosvaihteluun kuten
myös pääomavaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään
pääosin Sampo-ryhmän sisäistä mallia, jolla mallinnetaan
pienet vahingot, suurvahingot ja luonnonkatastrofit.
Korvauskuluihin voivat vaikuttaa myös epävarmuudet
vielä maksamattomien korvausten määrässä, johtuen
odotettua korkeammasta korvausinflaatiosta,
matalammista diskonttokoroista tai korkeammasta
eläkeiästä, jotka kasvattaisivat sekä jatkuvien että
kertamaksuisten korvausten määrää.
Pitkäkestoisesti korkeamman inflaatiotason oletetaan
johtavan korkeampiin nimellisiin diskonttokorkoihin,
jolloin vaikutukset kumoavat ainakin osittain toinen
toisensa.
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka on
esitetty seuraavassa taulukossa.
TILINPÄÄTÖS 2025
219
Toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka (netto)
Sampo-konserni, 31.12.2025
Ruotsi
Norja
Suomi
Tanska
Baltia
Iso-Britannia
Yhteensä
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Milj. e
Duraatio
Ajoneuvovakuutus
835
8,9
196
1,2
595
9,7
308
1,9
116
3,6
1 433
1,7
3 482
4,8
- josta liikennevakuutus
715
10,3
116
1,7
568
10,1
273
2,1
104
4,0
—
—
1 776
8,1
Lakisääteinen tapaturmavakuutus
—
—
101
2,8
700
9,4
1 116
6,4
—
—
—
—
1 917
7,3
Vastuuvakuutus
255
3,5
109
1,6
111
2,7
190
2,1
24
1,9
—
—
689
2,6
Tapaturmavakuutus
296
6,0
397
6,6
208
6,0
323
1,9
4
0,3
—
—
1 228
5,1
Omaisuusvakuutus
325
1,0
372
0,9
174
0,7
347
0,8
36
0,4
111
0,8
1 364
0,8
Meri-, ilmailu- ja kuljetusvakuutus
12
0,5
19
0,7
7
0,9
8
0,7
1
0,7
—
—
48
0,7
Muut
—
—
—
—
—
—
0
0,0
—
—
—
—
0
0,0
Yhteensä
1 724
6,0
1 193
3,1
1 795
7,8
2 291
3,9
181
2,6
1 544
1,6
8 728
4,6
TILINPÄÄTÖS 2025
220
Vakuutusvelan herkkyysanalyysi esitetään alla olevassa
taulukossa, kuten myös vakuutussopimuksiin liittyvä
korkoriski. Seuraukset osoittavat välitöntä vaikutusta
vastuuvelan arvoihin eri riskitekijöiden muutosten
seurauksena kunkin vuoden joulukuun 31. päivä.
Herkkyysanalyysi on laskettu ennen veroja.
Korvausvastuun muutos nettona aiheuttaa vastaavan
muutoksen tuloksessa ennen veroja. Tulosvaikutus
esitetään joko vakuutuspalvelutuloksessa tai
nettotuloksessa.
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Vakuutusvelan erä
Riskitekijä
Riskiparametrin muutos
Maa
Vaikutus milj. e
2025 Brutto
Vaikutus milj. e
2025 Netto
Vaikutus milj. e
2024 Brutto
Vaikutus milj. e
2024 Netto
Diskontatut arvioidut tulevat
kassavirrat
Inflaatio kasvaa
Yhden prosenttiyksikön
kasvu
Ruotsi
116
113
110
106
Tanska
95
92
86
84
Suomi
26
26
29
28
Norja
20
18
17
16
Iso-Britannia
73
18
63
11
Eläkemuotoinen
korvausvastuu
Kuolevuus laskee
Odotettu elinikä kasvaa
yhdellä vuodella
Ruotsi
16
16
15
15
Tanska
4
4
2
2
Suomi
41
41
49
49
Norja
0
0
0
0
Iso-Britannia
4
0
3
0
Diskontattu vakuutusvelka
Diskonttokorko laskee
Yhden prosenttiyksikön
lasku
Ruotsi
82
79
79
75
Tanska
97
94
94
92
Suomi
144
144
169
168
Norja
35
34
29
28
Iso-Britannia
60
22
56
16
Herkkyysanalyysin tulokset sekä ennen että jälkeen
jälleenvakuutuksen esitetään korvauskulujen kehitystä
kuvaavissa taulukoissa. Nämä esitetään tilinpäätöksen
liitetiedossa 21.
TILINPÄÄTÖS 2025
221
Kuten graafissa Bruttomaksutulon erittely
segmenteittäin, maittain ja vakuutuslajeittain, Sampo-
konserni, 31.12.2025 on esitetty, konsernin
vakuutusportfolio on segmenteittäin, maittain ja
vakuutuslajeittain hyvin hajautunut. Graafin kuusi
vakuutuslajia edustavat IFRS:ssä käytettyä jaottelua.
Bruttomaksutulon erittely segmenteittäin, maittain ja vakuutuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2025, yhteensä 10 294 milj. euroa (9 527)
Segmenteittäin
6047314031453
Maittain
6047314031456
Vakuutuslajeittain
6047314031459
TILINPÄÄTÖS 2025
222
Vakuutusmaksu- ja katastrofiriski sekä niiden
hallinta ja valvonta
Tärkeimmät konsernin vakuutusmaksuriskiin vaikuttavat
tekijät ovat vahinkojen volatiliteetti, vahinkoinflaatio ja
hinnoittelumenetelmät.
Vahinkovakuutustoiminnan luontaiseen epävarmuuteen
kuuluu tappioriski, joka aiheutuu odottamattoman
korkeista korvauskuluista. Esimerkkejä tekijöistä, jotka
voivat johtaa suuriin vahinkokustannuksiin, ovat suuret
tulipalot ja luonnonkatastrofit tai ennakoimaton pienten
ja keskikokoisten vahinkojen määrän tai keskimääräisen
koon kasvu. Toinen esimerkki on vahinkoinflaatio,  joka
on huomioon otettava tekijä hinnoitteluprosessissa, ja
joka puolestaan voi vaikuttaa kilpailukykyyn, kun
vahinkokustannukset nousevat.
Päämenetelmät vakuutusmaksuriskien hallinnassa ovat
jälleenvakuutus ja riskin jakaminen, salkun sisäinen
hajautus, varovaisuus vastuunvalinnassa sekä
säännölliset tarkistukset liittyen strategiaan ja
taloudellisen suunnittelun prosesseihin.
Analyysi siitä, miten muutokset yhdistetyssä
kulusuhteessa, vakuutusmaksutuotoissa
(jälleenvakuutusmaksuihin liittyvien kulujen jälkeinen
netto) ja korvauskuluissa vaikuttavat tulokseen ennen
veroja on kuvattu taulukossa Vakuutustuloksen
herkkyysanalyysi, Sampo-konserni, 31.12.2025 ja
31.12.2024.
Vakuutustuloksen herkkyysanalyysi
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Tunnusluku
Nykyinen taso 2025
Muutos nykyisessä tasossa
Vaikutus tulokseen ennen veroja,
(Brutto) milj. e
Vaikutus tulokseen ennen veroja
(Netto), milj. e
(Brutto)
(Netto)
2025
2024
2025
2024
Yhdistetty kulusuhde, Henkilöasiakkaat
Pohjoismaissa
82,2%
82,1%
+/- 1 prosenttiyksikköä
-/+ 40,4
-/+ 37,1
-/+ 39,9
-/+ 36,7
Yhdistetty kulusuhde, Henkilöasiakkaat Isossa-
Britanniassa
90,5%
89,2%
+/- 1 prosenttiyksikköä
-/+ 26,2
-/+ 22,3
-/+ 20
-/+ 16,6
Yhdistetty kulusuhde,  Pohjoismaiden
yritysasiakkaat
82,7%
82,9%
+/- 1 prosenttiyksikköä
-/+ 23,2
-/+ 22,3
-/+ 22
-/+ 21,3
Yhdistetty kulusuhde, Pohjoismaiden suurasiakkaat
56,4%
81,3%
+/- 1 prosenttiyksikköä
-/+ 10,4
-/+ 10,3
-/+ 5,8
-/+ 6,6
Yhdistetty kulusuhde, Muut toiminnot
75,1%
76,9%
+/- 1 prosenttiyksikköä
-/+ 2,5
-/+ 2,5
-/+ 3
-/+ 2,7
Vakuutusmaksutuotot (jälleenvakuutusmaksuihin
liittyvien kulujen jälkeinen netto, milj. e)
10 272
9 269
+/- 1 prosenttia
+/- 102,7
+/- 94,5
+/-92,7
+/-85,4
Korvauskulut (milj. e)
6 618
6 171
+/- 1 prosenttia
-/+ 66,2
-/+ 62,9
-/+ 61,7
-/+ 57,5
TILINPÄÄTÖS 2025
223
Markkinariskit Sampo-konsernissa
Vakuutusvelat ja yhtiökohtaiset riskinottohalukkuudet
ovat sijoitustoiminnan lähtökohtana kaikissa konsernin
vakuutusyhtiöissä. Vakuutusvelat ja riskinottohalukkuus
ovat erilaiset, ja tämän seurauksena sijoitussalkkujen
rakenteet ja riskit sekä tase eroavat yhtiöissä toisistaan.
Tässä kappaleessa esitetyt taulukot ja graafit eivät
sisällä Sampo-konsernin sijoituksia tytäryhtiöiden
osakkeisiin.
Sampo-konsernin sijoitusten kokonaismäärä 31.12.2025
oli 18 122 miljoonaa euroa (16 727), kuten on esitetty
seuraavassa taulukossa, Sijoitusallokaatio, Sampo-
konserni 31.12.2025 ja 31.12.2024. 
Sijoitusallokaatio
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
2025
2024
Omaisuuslaji
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Markkina-arvo,
milj. e
Osuus
Keskimääräinen
maturiteetti,
vuotta
Korkosijoitukset yhteensä
15 660
86%
3,4
14 743
88%
3,7
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat
1 775
10%
0,1
1 224
7%
0,1
Valtioiden joukkovelkakirjalainat
1 557
9%
3,9
1 597
10%
4,1
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot ja lainat
12 328
68%
3,5
11 922
71%
3,9
Katetut jvk-lainat
3 791
21%
3,7
4 175
25%
4,9
Investment grade -jvk-bondit ja -lainat
7 339
40%
3,5
6 518
39%
3,4
High-yield -jvk-bondit ja -lainat
1 198
7%
3,2
1 228
7%
3,3
Listatut osakkeet yhteensä
2 404
13%
-
1 520
9%
-
Pohjoismaat
1 558
9%
-
693
4%
-
Länsi-Eurooppa
446
2%
-
447
3%
-
Pohjois-Amerikka
207
1%
-
204
1%
-
Aasia
192
1%
-
176
1%
-
Muut
1
0%
-
0
0%
-
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä
58
0%
-
465
3%
-
Kiinteistöt
0
0%
-
0
0%
-
Pääomarahastosijoitukset
47
0%
-
464
3%
-
Muut vaihtoehtoiset
10
0%
-
0
0%
-
Omaisuuslajit yhteensä
18 122
100%
-
16 727
100%
-
Liitteessä 12 esitetyt rahoitusvarat eroavat sijoitusallokaatio-taulukosta, sillä jälkimmäinen ei sisällä Hastingsin lainoja asiakkailta ja niihin liittyvää odotettavissa olevaa luottotappiovarausta. Lisäksi
sijoitusallokaatio sisältää käteiset varat, kertyneet korot ja johdannaiset, joilla on negatiivinen markkina-arvo. Taulukko sisältää myös kauppahintasaatavat ja -velat. 
TILINPÄÄTÖS 2025
224
Sijoitustoiminta ja markkinariskin otto on järjestetty
siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu
samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta
pohjoismaisia pankkeja, joihin yhtiöt ovat
pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa
rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä. Sampo-konsernin
sijoitukset on hajautettu eri valuuttoihin ja
maantieteellisille alueille. Sampo-konsernin sijoitukset
on pääasiassa noteerattu pohjoismaisissa valuutoissa,
euroissa ja Englannin punnissa. Sampo-konsernin
vastuuvelat ovat myös samoissa valuutoissa. Valtaosa
korkosijoituksista on investment grade-
luottoluokituksen saaneita. Sijoituksia on myös
merkittävässä määrin osakkeisiin ja non-investment
grade -luottoluokituksen saaneiden
liikkeeseenlaskijoiden velkakirjoihin ja lainoihin.
Seuraavissa kappaleissa esitetään ensin riskikeskittymät
homogeenisiin riskiryhmiin jaettuna ja yksittäisten
nimien osalta, jonka jälkeen riskejä kuvataan lyhyesti
koko taseen näkökulmasta.
Sijoitukset toimialasektoreittain,
maantieteellisten alueiden mukaan ja
omaisuuslajeittain
Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin
yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla
joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin
kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin
sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa
osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on
pohjoismainen yhtiö tai yhteisö, vaikkakin sijoitukset
Englannin punnan määräisiin joukkovelkakirjalainoihin
tuovat jonkin verran hajautusta tältä kannalta. Suurin
osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii
kansainvälisillä markkinoilla huolimatta siitä, että ne
sijaitsevat Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden
tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen
pohjoismaisista markkinoista. Positiot
toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja
luottoluokittain on esitetty seuraavassa taulukossa.
Sampo katsoo, että tase antaa riittävän kuvan
maksimiluottoriskistä.
TILINPÄÄTÖS 2025
225
Positiot toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain
Sampo-konserni, 31.12.2025
Milj. e
AAA
AA+
-
AA-
A+
-
A-
BBB+
-
BBB-
BB+
-
C
D
Luokitte-
lematon
Korko-
sijoitukset
yhteensä
Listatut
osakkeet
Muut
Vasta-
puoliriski
Yhteensä
Muutos
tilanteesta 
31.12.2024
Perusteollisuus
–
–
48
150
28
–
32
258
43
–
–
301
4
Pääomahyödykkeet
41
–
74
288
6
–
60
469
533
–
–
1 002
85
Kulutustavarat
54
53
182
415
21
–
99
824
182
2
–
1 009
39
Energia
–
–
52
5
–
–
42
99
9
–
–
109
-13
Rahoitus
175
1 121
2 310
1 073
72
–
71
4 823
814
–
3
5 639
1 207
Valtiot
617
153
12
102
–
–
–
884
–
–
–
884
173
Valtioiden takaamat
jvk-lainat
12
26
6
16
–
–
–
60
–
–
–
60
-20
Terveydenhuolto
6
–
16
145
28
–
77
272
3
–
–
275
45
Vakuutus
–
1
84
243
9
–
–
337
–
2
–
340
15
Media
–
–
–
5
–
–
29
34
–
–
–
34
-24
Pakkaus
–
–
–
39
–
–
16
54
–
–
–
54
27
Julkinen sektori, muut
79
436
–
–
–
–
–
515
–
–
–
515
19
Kiinteistöala
4
37
136
127
24
5
70
404
–
–
–
404
-103
Palvelut
–
–
57
188
130
–
121
496
–
–
–
496
68
Ylikansalliset julkiset
laitokset
77
–
103
47
–
–
–
227
–
–
–
227
-83
Teknologia ja
elektroniikka
–
39
58
70
15
–
111
293
–
1
–
294
100
Telekommunikaatio
–
–
31
336
10
–
–
378
59
–
–
437
96
Liikenne
–
88
16
90
25
–
15
233
–
–
–
233
-16
Yhdyskuntapalvelut
–
13
145
423
63
–
88
732
–
–
–
732
210
Muut
–
–
36
22
–
–
14
72
–
5
–
77
-45
Vakuudelliset jvk-lainat
3 563
69
86
47
–
–
26
3 791
–
–
–
3 791
-384
Sijoitusrahastot
228
–
110
–
–
–
65
404
760
47
–
1 211
-17
Vastapuoliyhteisö
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
8
8
-1
Yhteensä
4 857
2 035
3 562
3 831
431
5
939
15 658
2 404
58
11
18 131
1 383
Muutos tilanteesta 
31.12.2024
-445
533
198
943
29
2
-373
887
884
-388
–
1 383
Sijoitusten kokonaismäärä eroaa taulukosta Sijoitusallokaatio johdannaisista johtuen.
TILINPÄÄTÖS 2025
226
Kuten Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo-
konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024 -taulukoista voidaan
nähdä, suurin osa rahoitussektorin ja
kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen
sijoituksista on tehty pohjoismaisiin sijoituskohteisiin.
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2025
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
senior-lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Ruotsi
1 655
93
555
168
2 471
28,5%
Tanska
1 647
12
293
173
2 124
24,5%
Suomi
51
468
339
121
979
11,3%
Norja
232
–
314
296
842
9,7%
Ranska
–
340
276
30
647
7,5%
Iso-Britannia
–
90
204
–
294
3,4%
Yhdysvallat
–
5
287
–
291
3,4%
Alankomaat
39
–
185
51
274
3,2%
Kanada
97
–
152
–
249
2,9%
Sveitsi
17
2
84
–
103
1,2%
Australia
55
–
33
–
88
1,0%
Saksa
–
–
72
–
72
0,8%
Islanti
–
–
51
–
51
0,6%
Belgia
–
–
49
–
49
0,6%
Espanja
–
–
39
–
39
0,5%
Italia
–
–
37
–
37
0,4%
Japani
–
–
25
–
25
0,3%
Itävalta
–
–
21
–
21
0,2%
Luxemburg
–
–
13
–
13
0,1%
Bermuda
–
–
3
9
12
0,1%
Yhteensä
3 791
1 010
3 032
848
8 681
100,0%
TILINPÄÄTÖS 2025
227
Korkosijoitukset rahoitussektorille
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Katetut jvk-
lainat
Käteinen ja
rahamarkkina-
sijoitukset
Pitkäaikaiset senior-
lainat
Pitkäaikaiset
heikomman
etuoikeuden lainat
Yhteensä
%
Tanska
2 214
7
332
168
2 721
32,3%
Ruotsi
1 506
40
474
175
2 195
26,0%
Norja
303
–
361
311
974
11,6%
Suomi
39
310
269
161
778
9,2%
Ranska
–
153
233
15
401
4,8%
Yhdysvallat
–
–
331
–
331
3,9%
Iso-Britannia
–
134
144
–
278
3,3%
Kanada
64
–
131
–
195
2,3%
Alankomaat
–
–
159
32
192
2,3%
Australia
45
–
37
–
82
1,0%
Sveitsi
5
–
70
–
75
0,9%
Islanti
–
–
61
–
61
0,7%
Saksa
–
–
50
–
50
0,6%
Espanja
–
–
37
–
37
0,4%
Belgia
–
–
33
–
33
0,4%
Itävalta
–
–
21
–
21
0,2%
Bermuda
–
–
3
8
11
0,1%
Yhteensä
4 175
644
2 745
871
8 435
100,0%
Korkosijoitukset julkiselle sektorille sisältävät
valtionlainoja, valtioiden takaamia
joukkovelkakirjalainoja sekä muita sijoituksia julkiselle
sektorille (sisältäen ylikansalliset julkiset laitokset), mikä
voidaan nähdä taulukoista
Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni
31.12.2025 ja 31.12.2024. Julkisen sektorin osuus on ollut
kohtalaisen pieni Sampo-konsernin sijoitussalkuissa, ja
sijoitukset ovat olleet lähinnä Pohjoismaihin.
TILINPÄÄTÖS 2025
228
Korkosijoitukset julkiselle sektorille
Sampo-konserni, 31.12.2025
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
521
–
79
601
Norja
96
–
436
531
Ylikansalliset julkiset laitokset
–
–
227
227
Yhdysvallat
129
–
–
129
Iso-Britannia
114
–
–
114
Saksa
–
34
–
34
Suomi
–
26
–
26
Färsaaret
24
–
–
24
Yhteensä
884
60
742
1 686
Sampo-konserni,  31.12.2024
Milj. e
Valtiot
Valtioiden
takaamat
Julkinen
sektori,
muut
Yhteensä
Ruotsi
415
–
96
511
Norja
72
–
397
470
Ylikansalliset julkiset laitokset
–
–
313
313
Yhdysvallat
122
–
–
122
Iso-Britannia
87
–
–
87
Saksa
–
56
–
56
Suomi
14
25
–
39
Yhteensä
711
80
806
1 597
Sampo-konsernin listatut osakesijoitukset olivat vuoden
2025 lopussa 2 404 miljoonaa euroa (1 520).
Maantieteellisesti Sampo-konsernin sijoitukset ovat
painottuneet pohjoismaisiin yrityksiin. Pohjoismaisten
osakkeiden osuus oli 65 prosenttia kaikista osakkeista.
Sampo-konsernin listattujen osakesijoitusten jakauma
esitetään Listattujen osakesijoitusten maantieteellinen
jakauma, Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
-graafeissa.
Listattujen osakesijoitusten
maantieteellinen jakauma
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024
31.12.2025
Yhteensä 2 404 milj. euroa
6047314031720
31.12.2024
Yhteensä 1 520 milj. euroa
6047314142533
TILINPÄÄTÖS 2025
229
Suurimmat sijoitukset yksittäisiin nimiin
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja
omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2025 ja
31.12.2024 -taulukoissa kuvataan suurimmat keskittymät
yksittäisiin liikkeeseenlaskijoihin ja vastapuoliin
konsernitasolla.
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2025
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
%:a sijoitus-
omaisuu-desta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset korko-
sijoitukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset korko-
sijoitukset:
Muut
jvk-lainat
Osake-sijoitukset
Vakuudella
kattamaton osuus
johdannaisista
Nordea Bank
1 130
6%
162
769
199
–
1
NOBA
823
5%
–
–
10
814
–
Nykredit Association
752
4%
–
619
133
–
–
Swedbank
724
4%
–
590
134
–
–
Danske Bank
667
4%
76
435
155
–
–
Svenska Handelsbanken
628
3%
–
492
136
–
–
Ruotsi
578
3%
111
–
468
–
–
Norja
531
3%
–
–
531
–
–
Skandinaviska Enskilda Banken
425
2%
236
28
161
–
–
BNP Paribas
420
2%
340
–
79
–
–
10 suurinta keskittymää yhteensä
6 679
37%
925
2 934
2 005
814
1
Muut
11 443
63%
Sijoitusomaisuus yhteensä
18 122
100%
TILINPÄÄTÖS 2025
230
Suurimmat keskittymät liikkeeseenlaskijoittain ja omaisuuslajeittain
Sampo-konserni, 31.12.2024
Liikkeeseenlaskija
Yhteensä
milj. e
% sijoitus-
omai-suudesta
Kassavarat ja
lyhytaikaiset korko-
sijoitukset
Pitkäaikaiset
korkosijoi-tukset:
Katetut
jvk-lainat
Pitkäaikaiset
korkosijoi-tukset:
Muut
jvk-lainat
Osake-
sijoitukset
Vakuudella
kattamaton
osuus
johdan-
naisista
Nordea Bank
1 174
7%
204
788
181
–
1
Nykredit Association
897
5%
–
815
82
–
–
Swedbank
658
4%
–
546
112
–
–
Svenska Handelsbanken
582
3%
40
451
91
–
–
Realcredit Danmark
558
3%
–
558
–
–
–
Ruotsi
511
3%
–
–
511
–
–
Norja
472
3%
–
–
472
–
–
NOBA
433
3%
–
–
9
424
–
Jyske Bank
299
2%
–
226
73
–
–
Danske Bank
223
1%
34
15
174
–
1
10 suurinta keskittymää yhteensä
5 808
35%
278
3 399
1 704
424
2
Muut
10 919
65%
Sijoitusomaisuus yhteensä
16 727
100%
Suurimmat high yield- ja luottoluokittelemattomat
korkosijoitukset eritellään Kymmenen suurinta suoraa
high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta,
Sampo-konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024 -taulukoissa.
Lisäksi suurimmat suorat sijoitukset listattuihin
osakkeisiin eritellään Kymmenen suurinta suoraa
listattua osakesijoitusta, Sampo-konserni, 31.12.2025 ja
31.12.2024 -taulukoissa.
TILINPÄÄTÖS 2025
231
Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2025
Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Vattenfall AB
BB+
63
0,4%
NOBA
814
33,9%
Pohjolan Voima Oy
NR
38
0,2%
Volvo
148
6,2%
Visma AS
NR
28
0,2%
Nexi S.p.A.*
124
5,1%
Hexagon AB
NR
28
0,2%
ABB
83
3,5%
Campus Byen A/S
NR
26
0,2%
Veidekke
66
2,7%
Trustly AB
NR
23
0,1%
Autoliv Inc
63
2,6%
Intrum Invest AB
CCC
22
0,1%
Telia Company
59
2,4%
Ica Gruppen AB
NR
22
0,1%
Nederman Holding
55
2,3%
Anticimex AB
B-
21
0,1%
Yara International
41
1,7%
Swedavia AB
BB+
20
0,1%
VBG Group AB
40
1,7%
10 suurinta keskittymää yhteensä
292
1,9%
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 492
62,1%
Muut korkosijoitukset
15 369
98,1%
Muut osakesijoitukset
912
37,9%
Korkosijoitukset yhteensä
15 660
100,0%
Osakesijoitukset yhteensä
2 404
100,0%
* Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners.
Kymmenen suurinta high yield- sekä luottoluokittelematonta korkosijoitusta ja listattua osakesijoitusta
Sampo-konserni, 31.12.2024
Kymmenen suurinta high yield- sekä
luottoluokittelematonta korkosijoitusta
Luokitus
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
korkosijoituksista
Kymmenen suurinta listattua osakesijoitusta
Yhteensä,
milj. e
%:a kaikista
osakesijoituksista
Vattenfall AB
BB+
60
0,4%
NOBA*
424
21,8%
Pohjolan Voima Oy
NR
32
0,2%
Nexi S.p.A.**
156
8,0%
Campus Byen A/S
NR
29
0,2%
Volvo
148
7,6%
Swedavia AB
NR
29
0,2%
ABB
88
4,5%
Visma AS
NR
28
0,2%
Nederman Holding
66
3,4%
Hexagon AB
NR
24
0,2%
Veidekke
61
3,1%
Sanoma Oyj
NR
22
0,2%
Autoliv Inc
57
2,9%
Altera Shuttle
NR
21
0,1%
Telia Company
43
2,2%
Granite Debtco 9 Ltd
NR
20
0,1%
Husqvarna
40
2,1%
Ica Gruppen AB
NR
20
0,1%
Beijer AB
32
1,7%
10 suurinta keskittymää yhteensä
286
1,9%
10 suurinta keskittymää yhteensä
1 116
57,4%
Muut korkosijoitukset
14 494
98,1%
Muut osakesijoitukset
828
42,6%
Korkosijoitukset yhteensä
14 780
100,0%
Osakesijoitukset yhteensä
1 944
100,0%
* Vaikka NOBA ei ollut vuonna 2024 listattu yhtiö, se oli merkittävä sijoitus Sampo Oyj:n sijoitussalkussa ja siksi mukana tässä taulukossa.
** Sijoitusta Nexi S.p.A. -yhtiöön hallinnoi H&F Evergood Partners.
TILINPÄÄTÖS 2025
232
Saamiset muista kuin investment grade -luokituksen
saaneista korkosijoituksista ovat merkittävät, koska
suhteellisen pienellä osalla pohjoismaisista yhtiöistä on
luottoluokitus, ja lisäksi monilla luottoluokitelluilla
yhtiöillä on high yield -luottoluokitus.
Keskittymät koko taseen tasolla
Yleisesti ottaen Sampo-konserni on rakenteellisesti
riippuvainen pohjoismaisten talouksien suoriutumisesta,
kuten jo aiemmin kuvattiin. Sampo-konserni on myös
taloudellisesti alttiina yleisen korkotason laskulle. Tämä
aiheutuu siitä, että vakuutusvelkojen duraatio on
pidempi kuin korkosijoitusten duraatio ja osaltaan
Sampo Oyj:n liikeeseenlaskemien lainojen vaikutuksesta.
Sampo-konserni hyötyy korkojen noususta, kun
vakuutusvelkojen ja Sampo Oyj:n liikkeeseenlaskemien
lainojen taloudellinen arvo pienenee enemmän kuin
sijoitusten arvo. 
Korkoriski
Altistuminen korkoriskille vakuutussopimuksista ja
jälleenvakuutussopimuksista syntyy tapahtuneiden
vahinkojen nettovastuuvelasta, jossa tulevat
korvausmaksut diskontataan nykyarvoon, ja siksi
diskonttokorkojen muutokset vaikuttavat niihin.
Korkojen duraatiota ja herkkyyttä korvausvastuun
korkomuutoksille analysoidaan aiemmin taulukossa
Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, Sampo-
konserni, 31.12.2025 ja 31.12.2024.
Valuuttariski
Valuuttariskiä pienennetään yhteensovittamalla
valuutoittain vastuuvelat vastaavien sijoitusten
valuuttojen kanssa tai käyttämällä valuuttajohdannaisia.
Vakuutustoiminnan valuutta-altistuma suojataan yhtiö/
sivuliike tasolla säännöllisesti perusvaluuttaa vastaan.
Koska Ison-Britannian segmentin toimintavaluutta on
punta ja sen vakuutustoiminta on kokonaan
Isossa‑Britanniassa, sillä ei ole valuutta-altistuksia
vakuutustoiminnassaan. Kyseisen rivin luvut edustavat
siten Pohjoismaisen segmentin valuutta-altistuksia.
Sijoitusten valuutta-altistumaa seurataan viikoittain, ja
se suojataan, kun altistuma on noussut tietylle tasolle.
Taso on määritetty perustuen kustannustehokkuuteen ja
suojaustransaktion minimikokoon.
TILINPÄÄTÖS 2025
233
Transaktioriskipositio
Sampo-konserni, 31.12.2025
Kotivaluutta EUR (milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-2 999
-116
0
-107
-3
-2 413
-3 772
-37
-9 447
Sijoitukset
3 745
483
0
127
818
1 944
2 697
0
9 814
Johdannaiset
-829
-358
3
24
-365
431
1 948
18
870
Transaktioriskipositio, netto
-83
9
3
44
449
-38
872
-19
1 238
Herkkyys: EUR -10 %
-8
1
0
4
45
-4
87
-2
124
Sammon transaktioriskipositio eurossa kuvaa sellaisten ulkomaisten tytäryhtiöiden / niiden sivuliikkeiden positioita, joiden kotivaluutta on muu kuin euro.
Transaktioriskipositio
Sampo-konserni, 31.12.2024
Kotivaluutta EUR (milj.)
EUR
USD
JPY
GBP
SEK
NOK
DKK
Muut
Yhteensä,
netto
Vakuutustoiminta
-3 225
-156
0
-93
13
-2 332
-1 163
-32
-6 988
Sijoitukset
3 261
481
0
71
529
1 855
1 043
1
7 240
Johdannaiset
-117
-323
12
20
-109
437
976
7
903
Transaktioriskipositio, netto
-81
2
12
-3
433
-40
856
-24
1 154
Herkkyys: EUR -10 %
-8
0
1
0
43
-4
86
-2
115
Vuosi 2024 ei sisällä Topdanmarkia.
TILINPÄÄTÖS 2025
234
Vastuuvelan sekä rahoitusvarojen ja -velkojen
maturiteetit esitetään Kassavirrat sopimukseen
perustuvan maturiteetin mukaan, Sampo-konserni,
31.12.2025 ja 31.12.2024 -taulukoissa. Taulukoissa
rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joiden
maturiteetti on sopimuksessa määritelty sekä muihin
sopimuksiin. Muiden sopimusten kassavirtaprofiilin
esittämisen sijasta niille esitetään ainoastaan
kirjanpitoarvo. Lisäksi taulukoissa on esitetty
nettovastuuvelan odotetut kassavirrat eli kassavirrat
jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen
näihin lukuihin liittyy epävarmuutta. Korkosijoitusten
keskimääräinen maturiteetti oli 3,4 vuotta (3,7).
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2025
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2026
2027
2028
2029
2030
2031-
2040
2041-
Rahoitusvarat
18 486
3 952
14 535
3 207
3 164
2 686
1 970
1 638
2 994
288
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
18 462
3 952
14 511
3 190
3 164
2 686
1 970
1 638
2 987
282
Koronvaihtosopimukset
14
—
14
7
—
—
—
—
7
6
Valuuttajohdannaiset
10
—
10
10
—
—
—
—
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
2 156
2 156
0
707
390
274
179
42
201
363
Rahoitusvelat
-2 432
—
-2 432
-650
-545
-471
-547
-422
-759
-9
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-2 327
0
-2 327
-614
-541
-448
-543
-418
-718
—
Koronvaihtosopimukset
-75
—
-75
-5
-4
-23
-4
-4
-41
-9
Valuuttajohdannaiset
-31
—
-31
-31
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-151
—
-151
-30
-26
-24
-21
-20
-45
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-11 169
-11 169
0
-4 246
-1 658
-1 093
-770
-454
-1 708
-1 240
Sijoitussitoumukset
-125
—
-125
-125
0
0
0
0
0
0
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset) sisältää Hastingsin lainat asiakkailta.
TILINPÄÄTÖS 2025
235
Kassavirrat sopimukseen perustuvan maturiteetin mukaan
Sampo-konserni, 31.12.2024
Milj. e
Kirjanpitoarvo
yhteensä
Kirjanpitoarvo, ei
sopimukseen
perustuvaa
eräpäivää
Kirjanpitoarvo,
sopimukseen
perustuva eräpäivä
Kassavirrat
2025
2026
2027
2028
2029
2030-
2039
2040-
Rahoitusvarat
17 060
3 074
13 987
2 950
2 835
3 247
2 312
1 479
2 361
156
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)
17 035
3 074
13 961
2 923
2 834
3 246
2 312
1 479
2 360
156
Koronvaihtosopimukset
2
—
2
0
—
—
—
—
1
—
Valuuttajohdannaiset
24
—
24
28
—
—
—
—
—
—
Sattuneen vahinkotapahtuman vara
2 342
2 342
0
892
419
294
93
118
200
326
Rahoitusvelat
-3 126
—
-3 126
-585
-380
-451
-477
-553
-1 498
-2
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)
-3 038
—
-3 038
-562
-378
-448
-456
-551
-1 481
—
Koronvaihtosopimukset
-68
—
-68
-5
-1
-3
-21
-2
-18
-2
Valuuttajohdannaiset
-20
—
-20
-18
—
—
—
—
—
—
Vuokrasopimusvelat
-134
—
-134
-31
-25
-20
-18
-16
-44
0
Toteutuneista vakuutustapahtumista
aiheutuva velka ja muu vakuutukseen
liittyvä maksettava
-10 704
-10 704
0
-4 054
-1 524
-1 027
-607
-499
-1 719
-1 275
Sijoitussitoumukset
-40
—
-40
-40
0
0
0
0
0
0
TILINPÄÄTÖS 2025
236
Vastapuoliriskit Sampo-konsernissa
Pääasialliset vastapuoliriskin lähteet ovat
jälleenvakuutussaamiset ja sijoitukset. Vastapuoliriski,
joka syntyy saamisista vakuutusasiakkailta ja muista
liiketoimista aiheutuneista saamisista, on yleisesti ottaen
hyvin vähäinen, koska vakuutuksen maksamatta
jättäminen johtaa yleensä vakuutusturvan päättymiseen.
Jälleenvakuutuksen vastapuoliriski
Erittely jälleenvakuutus- ja poolisaamisista on esitetty
alla olevassa taulukossa. Taulukossa ei ole mukana 263
miljoonan euron jälleenvakuutussaamisia, jotka liittyvät
lähinnä captive-jälleenvakuutukseen ja lakisääteisiin
pooleihin.
Jälleenvakuutus- ja poolisaamiset
Sampo-konserni, 31.12.2025
31.12.2025
Luokitus
Yhteensä, milj. e
%
AAA
AA+ - A-
2 354
100%
BBB+ - BBB-
0
0%
BB+ - C
0
0%
D
Luokittelematon
1
—%
Yhteensä
2 355
100%
Koska yllä esitettyjä saamisia ei ole yleensä katettu
vakuuksin, koko saamisten määrä on altistunut
vastapuoliriskille.
Jälleenvakuutuspolitiikassa asetetaan vaatimukset
jälleenvakuuttajien luottokelpoisuusluokitusten
minimitasolle ja tasot vastuun enimmäismäärälle
yksittäistä jälleenvakuuttajaa kohden.
Luottoriskianalyysi on lisäksi keskeisessä roolissa
vastapuolien hyväksynnässä.
Sijoituksiin liittyvä vastapuoliriski
Ennen sijoittamista mahdolliset sijoitukset analysoidaan
perusteellisesti. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuutta ja
tulevaisuudennäkymiä arvioidaan yhdessä mahdollisten
vakuuksien sekä sijoituksen rakenteellisten
yksityiskohtien kanssa. Sisäiset riski-indikaattorit ovat
tärkeitä tekijöitä arvioinnissa, vaikka huomioidaan myös
makrotaloudellinen ympäristö, markkinatrendit sekä
analyytikoiden ulkoiset mielipiteet ja luokituslaitosten
luottoluokitukset. Lisäksi salkun kehitystä ja
vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti.
TILINPÄÄTÖS 2025
237
Pääomitus
Sammon liiketoiminnan ydinosaamista on
liiketoimintaan liittyvien riskien taidokas hinnoittelu sekä
syntyvien riskialtistumien ja näiden kattamiseen
tarvittavien pääomien korkealaatuinen hallinta.
Tuottojen, riskien ja pääomien välinen tasapaino
myötävaikuttaa oman pääoman tuottoon ja
sidosryhmien luottamukseen sekä helpottaa omistaja-
arvon luomista.
Sampo Oyj on vastuussa konsernin pääomahallinnan
toimenpiteistä. Näitä ohjataan konsernitason
vakavaraisuudelle sekä velkaisuudelle asetetuilla
tavoitteilla. Ne sisältävät myös päätökset
konsernitasolla sijoitusten riskialtistumiin, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteisiin, jälleenvakuutusstrategioihin,
voitonjakoon sekä pääomainstrumenttien
liikkeellelaskuun liittyen.
Konsernitason pääomitusta hallitaan Sammon
pääomahallinnan kehikolla, joka asettaa tavoitteet
vakavaraisuudelle ja ohjaa mahdollisia riskienhallinnan
toimenpiteitä.
Sampo-konsernin pääomitukseen vaikuttavia tekijöitä
on havainnollistettu kaaviossa Sampo-konsernin
pääomittamisen puitteet.
Sampo-konsernin pääomittamisen puitteet
Sampo-konsernin_paaomittamisen_puitteet_SFCR.svg
TILINPÄÄTÖS 2025
238
Konsernin pääomavaatimus on riippuvainen pääasiassa 
vakuutusyhtiöiden pääomavaatimuksista. Emoyhtiön
kontribuutio konsernin pääomatarpeeseen on muutoin
vähäinen, sillä Sammolla ei ole omaa liiketoimintaa
lukuun ottamatta pääomarakenteen ja likviditeetin
hallintaa. Sammolla on edelleen kaksi pääomasijoitusta
emoyhtiön taseessa, jotka osaltaan myös vaikuttavat
konsernin pääomavaateeseen.
Riskien välistä hajautushyötyä on kahdella tasolla, sekä
yhtiöiden sisällä että niiden välillä. Näistä ensimmäinen
sisältyy yhtiöiden vakavaraisuuspääomavaatimukseen
(Solvency Capital Requirement, SCR).
Käsitteellisesti konsernin oma varallisuus on yhtä kuin
varojen ja velkojen markkina-arvojen välinen erotus
lisättynä huonomman etuoikeuden veloilla. Kyseinen
erotus on kertynyt konsernin olemassaolon aikana, ja se
sisältää seuraavat pääkomponentit:
• Kertyneet voitot, joita ei ole maksettu osinkoina
vuosien aikana
• Arvostuserot IFRS:n ja Solvenssi II:n välillä
• Liikkeelle laskettu pääoma ja Solvenssi II -ehdot
täyttävät huonomman etuoikeuden velkakirjat.
Sampo-konsernin pääomavaatimus ja oma varallisuus
ovat molemmat alttiita translaatioriskille.
Konserniyhtiöiden pääoma sekä pääoman tarve
muunnetaan niiden raportointivaluutoista euroiksi.
Konserniyhtiöiden raportointivaluuttojen heiketessä
euroon nähden konsernin todellisen euromääräisen
pääoman määrä supistuu ja konserniyhtiöiden
euromääräiset pääomavaatimukset ovat myös
alhaisemmat. Translaatioriskiä seurataan sisäisesti ja sen
vaikutusta konsernin vakavaraisuuteen toiminnan
jatkuvuuden näkökulmasta analysoidaan säännöllisesti.
Translaatioriskille ei kuitenkaan aseteta sisäisesti
pääomatarvetta, sillä se realisoituu ainoastaan, jos jokin
tytäryhtiö myydään.
Konsernitason pääomapuskurit ovat yhteenlaskettuna
yhtä kuin erotus konsernin oman varallisuuden määrän
ja konsernin pääomavaatimuksen välillä. Vakuutusyhtiö-
tasoisten tekijöiden – odotettujen voittojen ja niiden
volatiliteetin, liiketoiminnan kasvumahdollisuuksien,
sijoitusten ja vastuuvelan arvonvaihtelusta aiheutuvien
taseriskien sekä kyvyn laskea liikkeelle Solvenssi II:n
mukaisia pääomainstrumentteja – lisäksi on
konsernitasolla vaikuttavia seikkoja, jotka ovat
olennaisia arvioitaessa pääomapuskurien suuruutta
konsernitasolla. Olennaisimmat pääomapuskurien
suuruuteen vaikuttavat konsernitason tekijät ovat 
konsernin yhtiöiden voittojen korrelaatio, emoyhtiön
kapasiteetti luoda likviditeettiä,
liiketoimintajärjestelyiden todennäköisyys sekä
osakkeenomistajien osinko-odotukset.
Sampo Oyj:n rooli
Sampo Oyj on konsernin emoyhtiönä vastuussa
konsernin pääomanhallinnan toimenpiteistä. Näitä
toimia ohjataan ryhmätason vakavaraisuudelle ja
velkaisuusasteelle asetetuilla tavoitteilla. Niihin kuuluvat
päätökset konsernitason sijoitusriskeistä, liiketoiminnan
kasvu- ja tulostavoitteista, jälleenvakuutusstrategioista,
voitonjaosta sekä pääomainstrumenttien
liikkeeseenlaskuista. Lisäksi konsernitason riskikertymiä
ja -keskittymiä seurataan säännöllisesti, ja niitä hallitaan
säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen vaatiessa.
Sampo Oyj on konsernissa likviditeetin lähde. Tämän
vuoksi rahoitusrakenteen kestävyys ja kyky hankkia
rahoitusta tarvittaessa ovat jatkuvasti arvioinnin
kohteena. Sampo Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin
rahoituksen tarpeisiin mahdollistaakseen
osinkovarmuuden ja rahoittaakseen mahdollisia
liiketoimia. Sampo Oyj:n rahoitus rajoittuu sisäisiin
osinkoihin ja sijoitustuottoihin, mutta sitä voidaan
määräajoin täydentää uudella velalla ja pääomalla tai
sijoitusten myynnillä. Näin ollen emoyhtiön likviditeettiä
hallinnoidaan kokonaisvaltaisesti yhdessä
osinkopolitiikan, strategisten päämäärien sekä taseelle
asetettujen tavoitteiden kanssa.
Vuoden 2025 lopussa Sampo Oyj:lla oli 7 431 miljoonan
edestä strategisia sijoituksia tytäryhtiöihin, ja ne oli
pääosin rahoitettu omalla pääomalla, 9 007 miljoonaa
euroa. Sampo Oyj:llä oli senior-ehtoista velkaa
787 miljoonaa euroa ja hybridilainaa 1 178 miljoonaa
euroa. Senior-lainojen keskimääräinen jäljellä oleva
maturiteetti oli 3,5 vuotta. Strategisten sijoitusten ja
muiden sijoituserien rahoitus on vahvasti järjestetty.
Kyky hankkia rahoitusta riippuu velkaantuneisuudesta ja
likviditeettipuskurista, jotka voidaan päätellä
Taserakenne, Sampo Oyj, 31.12.2025 ja 31.12.2024
-taulukosta.
TILINPÄÄTÖS 2025
239
Taserakenne
Sampo Oyj, 31.12.2025 ja 31.12.2024
Milj. e
31.12.2025
31.12.2024
Vastaavaa yhteensä
11 121
10 508
Käteiset varat
881
626
Sijoitukset
2 754
2 408
Muut sijoitukset
3
3
Korkosijoitukset
1 813
1 826
Osakkeet ja osuudet
938
580
Huonommalla etuoikeudella
olevat saamiset
—
—
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
7 431
7 431
Sijoitukset tytäryrityksissä
7 431
7 431
Sijoitukset
osakkuusyrityksissä
—
—
Muut varat
56
44
Milj. e
31.12.2025
31.12.2024
Vastattavaa yhteensä
11 121
10 508
Liikkeeseen lasketut
yritystodistukset
—
—
Pitkäaikainen vieras pääoma
787
954
Private placement -lainat
—
0
Joukkovelkakirjalainat
787
954
Pääomalainat
1 178
1 491
Oma pääoma
9 007
7 989
Sidottu oma pääoma
98
98
Tier 1 -joukkovelkakirjalaina
298
0
Voitonjakokelpoiset varat
8 612
7 891
Muut velat
149
75
Taulukon luvut ovat IFRS:n mukaisia ja sisältävät keskinäisen
lainasaamisen Ifiltä.
Sammolla oli likviditeettiä 881 miljoonaa euroa
(626) pankkitilisaldona sekä lyhytaikaisina
rahamarkkinasijoituksina. Likviditeettiin vaikuttaa
pääasiassa saadut ja maksetut osingot sekä muutokset
liikkeeseenlasketuissa velkainstrumenteissa ja tehdyissä
sijoituksissa. Sampo maksaa osinkonsa toukokuussa,
jolloin likviditeetti laskee huomattavasti. Osa
sijoituksista voidaan myydä, mikäli tarvitaan
likviditeettiä. Lyhyen aikavälin likviditeettiä voidaan
pitää riittävänä.
Sammon rahoitusasema on hyvä, minkä ansiosta yhtiö
kykenee uudelleenrahoittamaan nykyiset velkansa ja
laskemaan liikkeelle uutta velkaa. Tämä yhdessä yhtiön
myytävissä olevien omaisuuserien kanssa tarkoittaa,
että Sampo kykenee luomaan likviditeettiä.
Sampo Oyj pystyy tasapainottamaan riskejä konsernin
sisällä. Hallinnoidessaan rahoitus- ja
pääomarakennettaan sekä likviditeettiään Sampo Oyj
ottaa huomioon, että suurimmalla osalla sen
liiketoiminta-alueista on eurosta poikkeavat
perusvaluutat (Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu ja
Englannin punta) ja sen, että ne ovat alttiina korkojen
laskulle. Nämä riskit saattavat vaikuttaa Sammon
tekemiin päätöksiin sen omien velkainstrumenttien
liikkeeseenlaskun yhteydessä ja likviditeettiportfoliota
hoidettaessa.
TILINPÄÄTÖS 2025
240
Sampo Oyj:n tilinpäätös
Sampo Oyj:n tuloslaskelma ........................................................................................
Sampo Oyj:n tase ...........................................................................................................
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma ................................................................................
TILINPÄÄTÖS 2025
241
Sampo Oyj:n tuloslaskelma
Euroa
Liite
1–12/2025
1–12/2024
Liikevaihto
2 145 854
1 613 222
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
-22 346 136
-16 906 640
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-2 541 992
-2 309 350
Muut henkilösivukulut
-3 765 951
-3 167 059
Liiketoiminnan muut kulut
1
-18 341 415
-21 444 644
Liikevoitto
-44 849 641
-42 214 471
Rahoitustuotot ja -kulut
3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
1 496 045 592
767 526 733
Tuotot muista osuuksista
6 181 162
—
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
59 422 005
11 947 106
Muilta
10 429 019
25 818 262
Muut tuotot ja kulut sijoituksista
30 724 265
1 130 378 459
Muut korkotuotot
18 086 912
29 609 093
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-68 462 961
-73 880 226
Valuuttatulos
-3 609 210
13 568 866
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
1 503 967 143
1 862 753 823
Tilikauden verot
-144 688
-279 141
Tilikauden voitto
1 503 822 455
1 862 474 682
TILINPÄÄTÖS 2025
242
Sampo Oyj:n tase
Euroa
Liite
2025
2024
Vastaavaa
Aineettomat hyödykkeet
882 373
790 768
Aineelliset hyödykkeet
3 512 803
2 578 443
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
20
7 447 617 854
7 447 617 854
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
4
1 723 370 133
1 724 651 817
Muut osakkeet ja osuudet
5
400 262 354
523 679 758
Muut sijoitukset
6
527 591 813
478 899 344
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset
7
28 071 266
25 013 998
Siirtosaamiset
8
17 371 527
17 789 978
Rahat ja pankkisaamiset
440 283 787
247 810 114
Vastaavaa yhteensä
10 588 963 911
10 468 832 075
Euroa
Liite
2025
2024
Vastattavaa
Oma pääoma
9,10
Osakepääoma
98 113 838
98 113 838
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
3 526 933 999
3 526 933 999
Muut rahastot
272 662 302
272 662 302
Edellisten tilikausien voitto
2 846 436 870
2 188 887 859
Tilikauden voitto
1 503 822 459
1 862 474 682
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
12
Tier 1 -joukkovelkakirjalaina
299 974 660
—
Pääomalainat
1 178 239 915
1 491 077 179
Joukkovelkakirjalainat
787 050 554
791 951 837
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
—
161 807 404
Muut velat
4 752 135
2 491 086
Siirtovelat
11
70 977 179
72 431 889
Vastattavaa yhteensä
10 588 963 911
10 468 832 075
TILINPÄÄTÖS 2025
243
Sampo Oyj:n rahavirtalaskelma
Euroa
1–12/2025
1–12/2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja
1 503 967 143
1 862 753 823
Oikaisut
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot
-57 776 129
-18 106 276
Saadut ja maksetut korot
-19 632 588
11 794 908
Muut oikaisut1
16 538 141
-1 129 832 013
Oikaisut yhteensä
-60 870 577
-1 136 143 381
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset
105 351 572
528 843 603
Muut varat
86 213 741
47 105 651
Yhteensä
191 565 313
575 949 253
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Rahoitusvelat
-1 147 096
-2 079 077
Muut velat
-2 669 778
3 537 795
Maksetut korot
-71 204 172
-66 231 611
Maksetut tuloverot
393 293
134 472
Yhteensä
-74 627 752
-64 638 422
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavarat
1 560 034 127
1 237 921 273
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin
—
-356 287 346
Nettoinvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin
-1 457 544
-11 720
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
-1 457 544
-356 299 066
Euroa
1–12/2025
1–12/2024
Rahoitustoiminnan rahavirta
Maksetut osingot
-915 021 060
-903 234 154
Omien osakkeiden hankinta
-289 904 610
-475 189 927
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, liikkeeseen
laskut
297 750 000
—
Liikkeeseen lasketut velkakirjat, lyhennykset
-458 927 238
-2 054 997
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat
-1 366 102 909
-1 380 479 077
Rahavirrat yhteensä
192 473 673
-498 856 870
Rahavarat tilikauden alussa
247 810 114
746 666 984
Rahavarat tilikauden lopussa
440 283 787
247 810 114
Rahavarojen nettomuutos
192 473 673
-498 856 870
Lisätietoa rahavirtalaskelmaan
Euroa
1–12/2025
1–12/2024
Saadut korot
90 836 760
54 436 703
Maksetut korot
-71 204 172
-66 231 611
Saadut osingot
1 502 226 754
767 526 733
1Muut oikaisut sisältävät pysyvän arvonalennuksen -26 (-68) miljoonaa euroa H&F Evergood SA
pääomarahastoon. Vertailukaudella muut oikaisut sisälsivät Topdanmark A/S:n
vähemmistöosakkeiden hankintaan sekä Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiin If Skadeförsäkring
Holding AB:lle liittyviä eriä.
TILINPÄÄTÖS 2025
244
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
1 Liiketoiminnan muut kulut .....................................................................................................
2 Tilintarkastajan palkkiot ........................................................................................................
3 Rahoitustuotot ja -kulut ........................................................................................................
4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä ..............................................................................
5 Muut osakkeet ja osuudet ....................................................................................................
6 Muut sijoitukset ........................................................................................................................
7 Muut saamiset ...........................................................................................................................
8 Siirtosaamiset ...........................................................................................................................
9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma ................................................................
10 Osakepääoma .........................................................................................................................
11 Siirtovelat ...................................................................................................................................
12 Pitkäaikainen vieras pääoma .............................................................................................
13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat .............................................................................
14 Eläkevastuut ............................................................................................................................
15 Vuokravastuut .........................................................................................................................
16 Muut vastuut ja sitoumukset ..............................................................................................
17 Henkilöstön lukumäärä ........................................................................................................
18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot .......................................................
19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät
eläkekulut .......................................................................................................................................
20 Osakeomistukset .................................................................................................................
TILINPÄÄTÖS 2025
245
Sampo Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
Yhteenveto merkittävistä
tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Sampo-konsernin
emoyhtiö, joka on Nasdaq Helsingissä listattu
suomalainen julkinen osakeyhtiö. Yhtiöllä on lisäksi
rinnakkaislistautuminen Nasdaq Tukholmassa ja Nasdaq
Kööpenhaminassa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja
konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu
21, 00130 Helsinki, Suomi. 
Sampo Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti noudattaen myös
muita tilinpäätöksen laatimiselle asetettuja säännöksiä.
Topdanmark A/S:n vähemmistöosakkeiden
hankinta ja myynti If Skadeförsäkring
Holding AB:lle
Sampo hankki vuonna 2024 Topdanmark A/S:n jäljellä
olevat vähemmistöomistajien osuudet. Liiketoimi
saatettiin loppuun 25.10.2024. Vähemmistöosakkeiden
lunastuksen jälkeen Sampo Oyj myi kaikki omistamansa
Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring Holding
AB:lle. Myynti toteutettiin markkinaehtoisesti. Lisätietoja
hankinnasta löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen
liitteestä 28.
Julkisessa vaihtotarjouksessa vähemmistöosakkeiden
omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita.
Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa kirjattiin sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon.
Lunastusmenettelyssä jäljellä olleiden vähemmistö­
osakkeiden hankintahinta oli 325 miljoonaa euroa, joka
maksettiin käteisellä.
Sampo on määrittänyt hankittujen Topdanmark A/S:n
osakkeiden hinnan kyseisten osakkeiden hankinnassa
annetun vastikkeen perusteella. Hankinnasta suoraan
aiheutuneet transaktiokustannukset on aktivoitu
hankittujen osakkeiden tasearvoon.
Markkina-arvostukseen perustuva myyntihinta oli 4 659
miljoonaa euroa. Maksu toteutettiin kokonaisuudessaan
Sammon ja If Skadeförsäkring Holding AB (publ):in
välisellä lainajärjestelyllä ja osakkeenomistajan
lisäpääomasijoituksella. Lisäpääomitus kirjattiin
lisäyksenä If Holding:in osakkeiden arvoon Sampo Oyj:n
taseessa.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaan rahan määräiset liiketoimet kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden
keskikurssiin. Tilinpäätöspäivänä ulkomaan rahan
määräiset tase-erät arvostetaan käyttäen
tilinpäätöspäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräisten
erien muutokset kirjataan valuuttakurssivoittoina tai
-tappioina tuloslaskelmaan.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään
alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen
erotuksena.
Sijoitukset
Sampo Oyj:ssä sijoitukset arvostetaan noudattaen
kirjanpitolain 5.2 pykälää, ja ne ovat osa pysyviä
vastaavia. Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.
Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä arvon­
alentumisesta ja käyvän arvon arvioidaan olevan
pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan arvonalennus
tulosvaikutteisesti. Arvonalentumiskirjausta ei voida
peruuttaa.
Johdannaisinstrumentit
Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyt
johdannaissopimukset arvostetaan niitä alun perin
kirjanpitoon kirjattaessa käypään arvoon.
Johdannaissopimuksen tekohetken arvon ja
tilinpäätöspäivän arvon välinen negatiivinen erotus
kirjataan tuloslaskelmaan tilikauden kuluksi ja taseeseen
velkana. Positiivista erotusta ei kirjata.
Lisäksi tuloslaskelmaan kirjataan sijoitustoiminnan
tuottoihin ja kuluihin tilikaudelle kuuluvat korkotuotot ja
-kulut sekä johdannaissopimusten sulkemisesta tai
raukeamisesta syntyneet voitot ja -tappiot.
Mikäli koronvaihtosopimusta tai koron- ja
valuutanvaihtosopimusta on käytetty erillislainan tai
vastaavan tase-erän suojaamiseen, jolloin
muuttuvakorkoiset määrät kumoavat toisensa, kirjataan
järjestelystä tuloslaskelmaan rahoituskulujen
nettomäärä, joka on kiinteän koron suuruinen. Myös
mahdollisten valuuttakurssimuutosten vaikutukset
kirjataan järjestelystä nettomääräisesti.
Johdannaissopimuksia on käytetty vain taloudelliseen
suojaukseen, suojauslaskentaa ei noudateta.
TILINPÄÄTÖS 2025
246
Vieras pääoma
Rahoitusvelat, kuten pääomalainat ja
joukkovelkakirjalainat, kirjataan alun perin
nimellisarvoon. Korkokulut jaksotetaan.
Vuonna 2025 Sampo Oyj laski liikkeelle Tier 1 -
joukkovelkakirjalainan, joka käsitellään rahoitusvelkana
suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. Tier 1-
joukkovelkakirjalaina esitetään pitkäaikaisena
rahoitusvelkana taseessa. Korkokulut jaksotetaan ja
kirjataan tulokseen.   
Tuloutusperiaate
Tuotot tuloutetaan suoriteperusteisesti.
Sijoitustoiminnan tuotot ja -kulut
Sijoitustoiminnan tuottoihin ja kuluihin kirjataan tuotot
osuuksista saman konsernin yrityksissä, tilikaudelle
kohdistuvat korkotuotot ja -kulut sijoituksista sekä
johdannaissopimuksista, sijoituksista toteutuneet
myyntivoitot ja tappiot, johdannaissopimusten
sulkemisesta tai raukeamisesta syntyneet voitot ja
tappiot, rahoitusvelkojen korkokulut sekä sijoituksista
kirjattavat arvonalentumiset.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle.
Verot
Tuloslaskelmaan sisältyvät tuloverot perustuvat
tilikauden verotettavaan tulokseen. Tuloslaskelman
verokulu sisältää kauden verotettavaan tuloon
perustuvan veron ja laskennallisen veron. Verokulu
kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi suoraan omaan
pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin myös vero
kirjataan vastaavasti. Veroa oikaistaan mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu konsernin
riskienhallintaliitteessä 32.
TILINPÄÄTÖS 2025
247
1 Liiketoiminnan muut kulut
Tuhatta euroa
1–12/2025
1–12/2024
Vuokrakulut
-804
-1 418
IT-kulut
-3 152
-3 341
Ulkopuoliset palvelut
-7 514
-10 023
Muut henkilöstökulut
-1 800
-1 435
Muut kulut
-5 071
-5 227
Yhteensä
-18 341
-21 445
Erä Muut kulut sisältää mm. hallintokuluja.
2 Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
1–12/2025
1–12/2024
Tilintarkastuspalkkiot
-460
-450
Kestävyysraportoinnin varmennus
-105
-137
Muut palkkiot
-208
-204
Yhteensä
-773
-791
3 Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa
1–12/2025
1–12/2024
Saadut osingot
1 502 227
767 527
Korkotuotot
87 938
67 374
Korkokulut
-70 493
-68 143
Myyntivoitot
57 776
1 198 547
Valuuttatulos
-3 609
13 569
Muut
-25 022
-73 905
Yhteensä
1 548 817
1 904 968
Vuonna 2025 myyntivoitot, yhteensä 58 miljoonaa euroa, koostuivat NOBA Groupin
osakkeiden osittaisesta myynnistä. Sampo lunasti tilikaudella 316 miljoonan euron
kokonaisnimellisarvosta vuonna 2025 erääntyviä joukkovelkakirjojaan 295 miljoonalla
eurolla. Transaktiosta syntyi positiivinen kertaluonteinen 20 miljoonan euron vaikutus,
joka esitetään erässä ‘Muut’.
Vertailukauden 2024 myyntivoitot koostuvat Topdanmark A/S osakkeiden myynnistä
If Skadeförsäkring Holding AB:lle, yhteensä 1 180 miljoonaa euroa, ja Saxo Bank AS:n
osakkeiden myynnistä, yhteensä 18 miljoonaa euroa.
4 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Tuhatta euroa
2025
2024
Hankintameno tilikauden alussa
1 724 652
—
Lisäykset
—
1 724 652
Vähennykset
-1 282
—
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa
1 723 370
1 724 652
Vertailukaudella 2024 osana Topdanmark A/S:n osakkeiden myyntiä Sampo myönsi If
Holdingille yhteismäärältään 1 724 miljoonan euron lainan, joka koostui euromääräisestä
862 miljoonan osuudesta sekä Tanskan kruunumääräisestä 6 432 miljoonan osuudesta
(noin 862 miljoonaa euroa). Lainat ovat vakuudettomia ja eräpäivättömiä.
Euromääräisen lainan korko on 3 kuukauden EURIBOR + marginaali 1,06 % vuodessa.
Tanskan kruunumääräisen lainan korko on 3 kuukauden DKK CIBOR + marginaali 1,20 %
vuodessa.
5 Muut osakkeet ja osuudet
Tuhatta euroa
2025
2024
Hankintameno tilikauden alussa
523 680
875 672
Lisäykset
561
—
Vähennykset
-123 978
-351 993
Hankintameno tilikauden lopussa
400 262
523 680
Hankintamenon vähennykset tilikaudella 2025 sisältävät NOBA Group osakkeiden
osittaisen myynnin, yhteensä 98 miljoonaa euroa. Lisäksi, tilikaudella kirjattiin 26
miljoonan euron pysyväksi katsottu arvonalennus  H&F Evergood Partners SA:n
pääomarahastosijoitukseen.
Vertailukaudella 2024 hankintamenon vähennykset sisältävät Saxo Bank AS:n
osakkeiden myynnin, yhteensä 284 miljoonaa euroa. Lisäksi vertailukaudella kirjattiin
68 miljoonan euron pysyväksi katsottu arvonalennus H&F Evergood Partners SA:n
pääomarahastosijoitukseen.
TILINPÄÄTÖS 2025
248
6 Muut sijoitukset
Tuhatta euroa
2025
2024
Hankintameno tilikauden alussa
478 899
706 062
Lisäykset
1 505 927
1 659 172
Vähennykset
-1 457 234
-1 886 335
Hankintameno tilikauden lopussa
527 592
478 899
Tuhatta euroa
2025
2024
Joukkovelkakirjalainat
235 525 
75 285 
Markkinaraha
202 258 
302 648 
Lainasaaminen
89 810 
100 966 
Yhteensä
527 592 
478 899 
7 Muut saamiset
Tuhatta euroa
2025
2024
Johdannaisten vakuudet
28 060 
24 620 
Muut
11 
394 
Yhteensä
28 071 
25 014 
8 Siirtosaamiset
Tuhatta euroa
2025
2024
Siirtyvät korot
12 779
14 793
Johdannaiset
30
—
Muut
4 563
2 997
Yhteensä
17 372
17 790
Tuhatta euroa
2025
Käypä arvo
2024
Käypä arvo
Johdannaissopimukset
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kohde-
etuuden
nimellis-
arvo
Saamiset
Velat
Kaupankäyntitarkoi-
tuksessa pidettävät
johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset
84 438
—
23 430
84 782
—
24 791
Valuuttajohdannaiset
364 997
—
4 776
—
—
—
Yhteensä
449 435
—
28 205
84 782
—
24 791
TILINPÄÄTÖS 2025
249
9 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Tuhatta euroa
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
98 114
1 526 688
272 662
3 567 312
5 464 776
Osingonjako
—
—
—
-903 234
-903 234
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-475 190
-475 190
Suunnattu osakeanti
—
2 000 246
—
—
2 000 246
Tilikauden voitto
—
—
—
1 862 475
1 862 475
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
98 114
3 526 934
272 662
4 051 363
7 949 073
Vertailukaudella 2024 osana julkista vaihtotarjousta Topdanmarkin vähemmistöosakkeiden omistajille annettiin vastikkeena Sammon A-osakkeita. Osakeanti 2 000 miljoonaa euroa
kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Sidottu pääoma
Vapaa pääoma
Tuhatta euroa
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
98 114
3 526 934
272 662
4 051 363
7 949 073
Osingonjako
—
—
—
-915 021
-915 021
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
-289 905
-289 905
Tilikauden voitto
—
—
—
1 503 822
1 503 822
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
98 114
3 526 934
272 662
4 350 259
8 247 969
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Tuhatta euroa
2025
2024
Emoyhtiö
Tilikauden voitto
1 503 822
1 862 475
Kertyneet voittovarat
2 846 437
2 188 888
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
3 526 934
3 526 934
Muut rahastot
272 662
272 662
Yhteensä
8 149 856
7 850 959
TILINPÄÄTÖS 2025
250
10 Osakepääoma
Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 25 Oma pääoma.
11 Siirtovelat
Tuhatta euroa
2025
2024
Siirtyvät korot
28 523
28 461
Johdannaiset
28 205
24 791
Muut
14 249
19 180
Yhteensä
70 977
72 432
Johdannaisista on esitetty lisätietoja liitteessä 8 .
12 Pitkäaikainen vieras pääoma
Tuhatta euroa
2025
2024
Tier 1 -joukkovelkakirjalaina
299 975
—
Pääomalainat
1 178 240
1 491 077
Joukkovelkakirjalainat
787 051
791 952
Yhteensä
2 265 265
2 283 029
Syyskuussa 2025 Sampo laski liikkeeseen 300 miljoonan euron suuruisen uuden
rajoitetun Tier 1 -joukkovelkakirjalainan, jonka kuponkikorko on 5,25 prosenttia ja
Sammon ensimmäinen mahdollinen lunastuspäivä vuonna 2035. Rajoitettu Tier 1 -
instrumentti luetaan osaksi rahoitusvelkoja. Liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut
on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.
Raportointikaudella Sampo julkisti 300 miljoonan euron takaisinostotarjouksen
huonomman etuoikeuden (Tier 2) joukkovelkakirjalainoistaan. Tämän seurauksena
Sampo lunasti 316 miljoonan euron kokonaisnimellisarvosta vuonna 2052 erääntyviä
joukkovelkakirjalainojaan 295 miljoonalla eurolla.
Lisätietoja on esitetty konsernin liitetiedossa 22 Rahoitusvelat.
13 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Emoyhtiöllä ei ollut vuosina 2025 tai 2024 taseessa laskennallista verovelkaa tai
-saamista.
14 Eläkevastuut
Sampo Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla
eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa ja Ruotsissa, sekä Norjassa.
15 Vuokravastuut
Tuhatta euroa
2025
2024
Yhden vuoden kuluessa
1 273
654
Yli vuoden kuluessa ja enintään  kymmenen vuotta
15 017
15 045
Yhteensä
16 290
15 699
Vertailukaudella 2024 Sampo Oyj allekirjoitti kymmenvuotisen vuokrasopimuksen
uusista toimitiloista. Vuokrakausi alkoi kesäkuussa 2025.
16 Muut vastuut ja sitoumukset
Sampo Oyj on antanut tytäryhtiölleen Hastings Group Holdings Ltd:lle 75 miljoonan
punnan (86 milj. euroa) luottolupauksen, joka erääntyy lokakuussa 2026. Luottoa ei
ollut nostettu tilikauden päättyessä. Lisätietoja on esitetty konsernin liitetiedossa 22
Rahoitusvelat.
Yhtiön pääomarahastoille annetut sijoitussitoumukset ovat 6 miljoonaa euroa (7).
17 Henkilöstön lukumäärä
2025
Tilikaudella
keskimäärin
2024
Tilikaudella
keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö
67
61
Määräaikainen henkilöstö
3
4
Yhteensä
70
65
TILINPÄÄTÖS 2025
251
18 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja
palkkiot
Tuhatta euroa
2025
2024
Konsernijohtaja
Morten Thorsrud, alkaen 1.
lokakuuta 2025
271
—
Torbjörn Magnusson, 30.
syyskuuta 2025 asti1
6 033
4 257
Hallituksen jäsenet
Antti Mäkinen
243
235
Christian Clausen
108
104
Georg Ehrnrooth
—
104
Jannica Fagerholm
—
164
Steve Langan
115
111
Risto Murto
140
104
Markus Rauramo
138
111
Annica Witschard
115
111
Astrid Stange
115
111
Sara Mella
115
—
1Torbjörn Magnusson jatkoi Sammon palveluksessa Senior Advisorina 31.12.2025 asti.
Edellä mainitun lisäksi yhtiö on vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen tekemän
päätöksen mukaisesti maksanut yhteensä 5 424,23 euroa yhtiön osakkeiden ostoon
liittyviä veroja ja verokompensaatioita (1 818,56 euroa puheenjohtajan ja 3 605,67
euroa muiden hallituksen jäsenten osalta).
19 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä
hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut
Tuhatta euroa
Lisäeläketurva
Lakisääteinen
eläke
Yhteensä
Tilikauden aikana aiheutuneet
eläkekulut
Konsernijohtaja1
Morten Thorsrud, alkaen 1. lokakuuta
2025
6
39
45
Torbjörn Magnusson, 30. syyskuuta
2025 asti
1 050
877
1 927
Entiset hallituksen puheenjohtajat
Kalevi Keinänen2
14
—
14
Entiset konsernijohtajat
Harri Hollmen3
37
—
37
Yhteensä
1 107
916
2 023
1Konsernijohtaja on oikeutettu lisäeläketurvaan nykyisen eläkesopimuksen mukaisesti. Torbjörn
Magnusson jatkoi Sammon palveluksessa Senior Advisorina 31.12.2025 asti.
2Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 66 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2025 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
3Ryhmäeläkevakuutus, jossa eläkeikä on 60 vuotta ja eläke-etuus 60 prosenttia TyEL:in mukaisesta
palkasta. Vuoden 2025 maksu perustuu TyEL-indeksitarkistukseen.
TILINPÄÄTÖS 2025
252
20 Osakeomistukset
2025
2024
Yhtiön nimi
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
tuhatta euroa
Omistus
osuus-%
Osakkeiden
kirjanpitoarvo
tuhatta euroa
Saman konsernin yritykset
Vahinkovakuutustoiminta
If Skadeförsäkring Holding AB,
Tukholma, Ruotsi
100
4 820 130
100
4 820 130
Hastings Group (Consolidated) Ltd,
Lontoo, Iso-Britannia
100
2 627 488
100
2 627 488
Sampo Oyj:llä on  Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sijaitsevat sivuliikkeet.
Vertailukaudella 2024 Sampo Oyj myi Topdanmark A/S:n osakkeet If Skadeförsäkring
Holding AB:lle. Lisätietoja myynnistä löytyy Sampo-konsernin tilinpäätöksen
liitteestä 28.
TILINPÄÄTÖS 2025
253
Toimintakertomuksen, kestävyysselvityksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
                                                                                                                            Helsingissä, 12. maaliskuuta 2026
                                                              Sampo Oyj
                                                                          Hallitus
Christian Clausen
Steve Langan
Sara Mella
Risto Murto
Markus Rauramo
Astrid Stange
Annica Witschard
Antti Mäkinen
Hallituksen puheenjohtaja
Morten Thorsrud
Konsernijohtaja
TILINPÄÄTÖS 2025
254
Tilintarkastusmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2025
255
Tilintarkastuskertomus
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Sampo Oyj:n (y-tunnus
0142213-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman,
laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita
koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,
tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen
toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää
lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle
annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut 
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä
ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6 ja
emoyhtiön liitetiedossa 2.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden
riski.
TILINPÄÄTÖS 2025
256
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Vakuutussopimusvelkojen arvostus
Katso Sampo-konsernin tilinpäätöksen yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista sekä liitetiedot 18 ja 19 tilinpäätöksessä.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2025 Sampo-konsernin vakuutussopimusvelkojen määrä on
12 760 miljoonaa euroa (31.12.2024: 12 286 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa
vahinkovakuutusliiketoiminnan veloista. Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä
olevan vakuutuskauden velasta sekä toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta
velasta, joka sisältää sekä jo raportoidut, mutta ei vielä maksetut korvaukset, että vielä
raportoimattomat korvaukset.
Johdon arvioon toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrästä
vaikuttavat käytetyt syöttötiedot, vakuutusmatemaattisen menetelmän valinta sekä
johdon käyttämien vakuutusmatemaattisten oletusten täsmällisyys. Keskeisiä
kirjanpitoarvoon vaikuttavia oletuksia ovat inflaatio, diskonttauskorot, sekä arvio
tulevista korvausmenoista.
Vakuutussopimusvelkojen arvostukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa sekä
oletuksia tulevista epävarmoista tapahtumista, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa
kirjanpitoarvoon ja tämän vuoksi vakuutussopimusvelkojen arvostus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Olemme arvioineet johdon määrittämän vakuutussopimusvelan määrää.
Tarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut vakuutussopimusvelkojen arvostukseen ja
keskeisiin olettamuksiin liittyvien avainkontrollien testaus.
Olemme hyödyntäneet Deloitten aktuaari- ja IFRS 17 -asiantuntijoita
tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käyttämiä menetelmiä ja malleja. Olemme
verranneet laskelmissa käytettyjä olettamuksia historialliseen informaatioon ja olemme
analysoineet riskien, korkotason ja kustannusten kehittymistä.
Olemme arvioineet johdon käyttämiä keskeisiä kirjanpidollisia arvioita ja harkintaa sekä
suorittaneet riippumattomia vakuutusmatemaattisiin menetelmiin perustuvia laskelmia
olennaiselle osalle vakuutussopimusvelkoja.
Olemme arvioineet ja tarkistaneet valittujen tietojärjestelmien ja sovellusten yleisten IT-
kontrollien toimivuutta, jotka ovat olennaisia vakuutussopimusvelan laskennan
perusteena oleville syöttötiedoille. Olemme tarkastaneet otospohjaisesti korvausvastuun
laskennassa käytetyt syöttötiedot.
Olemme arvioineet vakuutussopimusvelkojen esittämistavan asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
TILINPÄÄTÖS 2025
257
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Rahoitusvarojen arvostus
Katso Sampo-konsernin yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laadintaperiaatteista
sekä liitetiedot 12-14 tilinpäätöksessä.
Konsernin rahoitusvarat, 17 154 miljoonaa euroa (2024: 16 090 miljoonaa euroa),
muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.
Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Tasolla 1
rahoitusvarojen arvostus perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan. Tasolla 2
arvostuksessa käytetään syöttötietoina lisäksi muita todennettavissa olevia hintoja joko
suoraan tai niistä johdettuna käyttäen arvostustekniikoita.  Tasolla 3 arvostus perustuu
muihin kuin todennettavissa oleviin markkinahintoihin.
Erityisiä tilintarkastuksen painopistealueita ovat olleet IFRS:n mukaisten tasojen 2 ja 3
arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan
markkinoilta todennettavissa. Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi
johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta, minkä vuoksi tämä on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka.
Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten
kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden
asianmukaisuuden arviointi. 
Olemme arvioineet yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen
asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys yleisesti hyväksyttyjen
periaatteiden ja toimialan käytäntöjen mukainen.
Olemme arvioineet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme
hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen
uudelleenlaskentaa markkinoilta saatavilla olevan informaation perusteella.
Rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muiden kuin markkinoilta saatavilla olevan
informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on
käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.
Olemme arvioineet rahoitusvarojen esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
TILINPÄÄTÖS 2025
258
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen
ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos
niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä
esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä
esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia
ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin
tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta
informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta
varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,
valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastus-
havainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka
tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
TILINPÄÄTÖS 2025
259
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa
kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja
näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä.
Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva
yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa
koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 19.5.2021 alkaen yhtäjaksoisesti
5 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta
informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä
tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai
tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointi-
standardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme
tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b
luvun edellyttämän tuloverokertomuksen
rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tulovero-
kertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut
velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain
7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä
tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen
esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on
osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
TILINPÄÄTÖS 2025
260
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Sampo Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n
(0142213-3) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen
konsernikestävyysraportti (”kestävyysselvitys”)
raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa,
joka antaisi meille syyn uskoa, että
kestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta
osiltaan noudatettu
• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Sampo Oyj
on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1
momentin 2 kohdan mukaista kestävyysselvityksen
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,
koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut
mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-
asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet kestävyysselvityksen
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa
hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin
mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja
konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
TILINPÄÄTÖS 2025
261
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Sampo Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• kestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn
mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,
jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten,
• siitä, että kestävyysselvityksessä on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia kestävyysselvityksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet
kestävyysselvityksen laatimisessa
Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi
johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on
myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen
raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä
mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja
ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava
tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta.
Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen,
koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu
odotetulla tavalla.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista
epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen
päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen
määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on
epätäydellistä.
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
kestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät kestävyysselvityksen perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE
3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat kestävyysselvityksen olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konserninsisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
TILINPÄÄTÖS 2025
262
Kuvaus suoritetuista
toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja
ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi
rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen
varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät muun muassa seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestävyysselvityksen sisältämien tietojen
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä,
sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Perehdyimme kestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön
sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin,
ja arvioimme, tukevatko ne kestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö kestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-
standardien vaatimukset olennaisilta osin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yhtiö on
määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KRT
TILINPÄÄTÖS 2025
263
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Sampo Oyj:n ESEF-
tilinpäätöksestä
Sampo Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Sampo Oyj:n
(0142213-3) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös
(743700UF3RL386WIDA22-2025-12-31-1-fi.zip)
tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025.
Hallituksen ja
toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät
komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
•laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti
•merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja
yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4 artiklan mukaisesti
sekä
•varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan
riippumattomuus ja
laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
TILINPÄÄTÖS 2025
264
Tilintarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7 luvun
8 §:n mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.
Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksianto-
standardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä,
•onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
•onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
•ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu
tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän
sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai
väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena
lausuntona esitämme, että Sampo Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen
(743700UF3RL386WIDA22-2025-12-31-1-fi.zip)
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025 –
31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission
teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Sampo Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme 13.3.2026. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkas-
tuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
Sampo Oyj (y-tunnus 0142213-3) on Nasdaq Helsingissä listattu suomalainen julkinen osakeyhtiö . Yhtiön kotipaikka on Helsinki, (Suomi) ja konsernin pääkonttori sijaitsee osoitteessa Fabianinkatu 21, 00130
Helsinki, Suomi. Konsernitilinpäätös sisältää Sampo Oyj:n lisäksi tämän tytäryhtiöt sekä osakkuusyhtiöt raportointihetkellä 31.12.2025. Konserniyhtiöt harjoittavat vakuutus- ja rahoitustoimintaa Suomessa,
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa sekä Isossa-Britanniassa. Konsernin tilinpäätöksen jäljennös on saatavilla osoitteesta www.sampo.com. Copyright Sampo Oyj, Suomi.