Sidosryhmäyhteistyö

Olennaisuus

Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti. Kun konserniyhtiöt panostavat sidosryhmäyhteistyöhön ja vuoropuheluun, ne voivat lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden aiheuttamista niiden keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmäyhteistyöllä Sampo-konsernin yhtiöt huolehtivat maineestaan, rakentavat luottamusta ja varmistavat hyväksynnän keskeisille hankkeilleen. 

Sidosryhmäyhteistyö ja vuoropuhelu ovat myös arvokkaita tiedon lähteitä konserniyhtiöille. Yhtiöiden sidosryhmät ovat omien alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota konsernille tietoa ja asiantuntemusta. Konserniyhtiöt voivat tarvittaessa myös tukea sidosryhmiään tarjoamalla aikaansa ja osaamistaan näiden käyttöön.

Konsernin hallintotapa

Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat sijoittajat, asiakkaat, henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit sekä paikalliset yhteisöt. Jokaisella sidosryhmällä on lisäksi lukuisia alaryhmiä.

Konserniyhtiöt tekevät sidosryhmiensä kanssa yhteistyötä useiden aihepiirien ympärillä. Tarkoituksena on toimia tavoilla ja käydä vuoropuhelua asioista, jotka tukevat parhaiten kunkin konserniyhtiön ja sen sidosryhmien pyrkimyksiä. Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä sekä tarjoamalla useita keskustelufoorumeita. 

Konsernin tavoitteet ja päämäärät

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta konserniyhtiöiden ja niiden sidosryhmien välille ja löytää yhteisiä etuja. 

Sidosryhmäyhteistyö ja vuoropuhelu
Sampo-konserni

Sidosryhmä Keskustelupaikka ja keskustelutiheys Esimerkkejä keskustelunaiheista

Sijoittajat: nykyiset ja potentiaaliset osakkeenomistajat ja velkasijoittajat

  • Yhtiökokous (vuosittainen)
  • Pääomamarkkinapäivä (vuosittainen)
  • Roadshowt (neljännesvuosittainen)
  • Seminaarit (neljännesvuosittainen)
  • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
  • Taloudellinen tulos
  • Strategia
  • Lainsäädännön kehitys
  • Ilmastotavoitteet
  • Johdon palkitseminen
  • Vastuullisuustyön tavoitteet
Asiakkaat
  • Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat, asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen)
  • Asiakaspalautekanavat (24/7)
  • Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen)
  • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
  • Asiakasvaltuutettu (päivittäinen)
  • Tapahtumat (vaihteleva)
  • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
  • Yleiset asiakaskontaktipisteet, esim. verkkosivu, chat, asiakaspalvelukeskus (24/7 tai päivittäinen)
  • Asiakaspalautekanavat (24/7)
  • Asiakastyytyväisyyskyselyt (24/7 tai päivittäinen)
  • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
  • Asiakasvaltuutettu (päivittäinen)
  • Tapahtumat (vaihteleva)
  • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
Henkilöstö
  • Työtyytyväisyyskyselyt (vuottainen tai puolivuosittainen)
  • Kehityskeskustelut ja muu vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa (vaihteleva)
  • Työympäristöneuvostot (vaihteleva)
  • Tapaamiset ammattiliittojen ja henkilöstön edustajien kanssa (vaihteleva)
  • Työntekijöiden edustus- ja kuulemisfoorumit (vaihteleva)
  • Työntekijöiden roadshow-tapahtumat (tarvittaessa)
  • Sosiaaliset tapahtumat (vaihteleva)
  • Taloudellinen tulos
  •  Syrjimättömyys
  • Monimuotoisuus ja osallisuus
  • Muutokset konsernirakenteessa
  • Henkilöstökyselyt
  • Suoriutuminen ja kehittämissuunnitelmat

Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit, esim. analyytikot ja luokituslaitokset

  • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (päivittäinen)
  • Tapahtumat (vaihteleva)
  • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva) 
  • Taloudellinen tulos
  • Toimitusketjun hallinta, esim. tavoitteet ja tulos
  • Muutokset konsernirakenteessa
  • Tulevaisuuden suunnitelmat
  • Tuotteet ja palvelut
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat, toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, suuri yleisö, media)
  • Virtuaaliset ja fyysiset tapaamiset (viikoittainen)
  • Tapahtumat (vaihteleva)
  • Yritysjulkaisut, esim. lehdet (vaihteleva)
  • Taloudellinen tulos
  • Lainsäädännön kehitys
  • Vastuullisuustyön tavoitteet
  • Ilmastonmuutos
  • Vastuullinen sijoittaminen
  • Palkkiot ja vastuullinen palkitseminen

Sidosryhmäyhteistyö konserniyhtiöissä

Ifin vastuullisuustyön strateginen perusta rakentuu kolmesta sitoumuksesta: sitoumus asiakkaisiin, sitoumus työntekijöihin ja sitoumus yhteiskuntaan. Sitoumus yhteiskuntaan tarkoittaa sidosryhmäyhteistyön yhteydessä sitä, että If toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä yhteistyöhankkeita; edistää riskienhallinnan asiantuntemuksellaan kestävämmän yhteiskunnan rakentamista; ja tukee siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan tekemällä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiö osallistuu myös julkiseen keskusteluun sille tärkeistä asioista, kuten ilmastonmuutoksesta, liikenneturvallisuudesta ja terveydestä, ja käy jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien kanssa. 

Topdanmarkilla on kolme strategista vastuullisuusteemaa: terveys ja hyvinvointi jokapäiväisessä elämässä, vihreä muutos ja vastuullinen perusta. Topdanmarkin sidosryhmäyhteistyön yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö edistää näitä kolmea teemaa yhteistyöhankkeilla. Yhtiö myös yhdistää toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Global Compact -periaatteisiin.  

Topdanmarkin sidosryhmäyhteistyön yleisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnan kehittymistä vastuullisempaan suuntaan. Yhtiö pyrkii tavoitteeseensa erilaisten hankkeiden ja kumppanuuksien avulla. Lisäksi Topdanmark osallistuu Tanskan vakuutus- ja eläkealan toimialajärjestön työryhmiin, joissa se jakaa tietoja ja kokemuksia muun muassa vahingontorjunnasta, koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä riskienhallinnasta. 

Hastingsin ESG-strategia perustuu neljään osa-alueeseen: vastuullinen liiketoiminta, kollegoiden ja asiakkaiden arvostaminen, yhteisöjen tukeminen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Yhtiö tekee yhteistyötä useiden sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa osa-alueiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Hastings pyrkii myös varmistamaan, että sen sidosryhmäyhteistyö edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. 

Mandatumilla on kolme vastuullisuusteemaa: vastuullinen sijoittaminen, vastuullisten henkilöstökäytäntöjen edistäminen työelämässä ja näiden toteuttaminen Mandatumin omassa työyhteisössä. Nämä teemat näkyvät myös Mandatumin sidosryhmäyhteistyössä.  

Mandatumin tapa tehdä sidosryhmäyhteistyötä perustuu yhteistyöhön sekä olennaisten sidosryhmien kuuntelemiseen ja informoimiseen. Mandatumissa vastuu sidosryhmäyhteistyöstä on hajautettu ja näin ollen jokaisella liiketoiminnolla tai yksiköllä on siihen liittyviä vastuita. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa kertoo Mandatumille, mitä sidosryhmät pitävät tärkeinä ja mitä Mandatumilta odotetaan yrityksenä. Lisäksi se auttaa ratkaisujen löytämisessä ja myönteisen muutoksen aikaansaamisessa. 

Päivitetty