Markkinariskit

Sijoitusten tuotto-odotuksia verrataan sijoitusten riskeihin. Lisäksi riskipositioita mukautetaan jatkuvasti ja riskien vaikutusta pääomatarpeeseen arvioidaan säännöllisesti. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi annettujen limiittien ja valtuuksien mukaisesti on sijoitusyksiköiden vastuulla.

Eräät riskit, kuten korko- ja valuuttariskit, liittyvät useisiin toimintoihin samanaikaisesti. Näiden riskien hallitsemiseksi tehokkaasti Sampo-konsernin yhtiöillä tulee olla yksityiskohtainen ymmärrys odotetuista kassavirroista ja niiden vaihteluista kaikissa yhtiön toiminnoissa. Lisäksi yhtiöillä on oltava kattava ymmärrys siitä, miten varojen ja velkojen markkinaehtoiset arvot voivat vaihdella koko taseen tasolla eri skenaarioissa. Näitä koko taseen riskejä nimitetään yleisesti ALM-riskeiksi ("Asset Liability Management").

Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Sampo-konserniin pääasiassa omistamiensa vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuuden ja vastuuvelan sekä strategisten sijoitustensa kautta.

Jotta tasehallinnan riskit pidetään yleisen riskinottohalukkuuden rajoissa, sijoitukset ja vakuutusvastuut voidaan tarvittavilta osin yhteensovittaa sijoittamalla korkoinstrumentteihin ja käyttämällä valuutta- ja korkojohdannaisia. Sampo-konsernin tämänhetkinen taseasema on lievästi altis yleisen korkotason laskulle. Tämä aiheutuu siitä, että vakuutusvelkojen duraatio on pidempi kuin korkosijoitusten duraatio. Tällä hetkellä Sampo-konsernin taseaseman herkkyys korkojen nousulle on vähäinen.

Valuuttariskiä pienennetään konsernin vakuutusyhtiöissä tarvittavilta osin yhteensovittamalla valuutoittain vastuuvelat ja niitä vastaavat sijoitukset tai käyttämällä valuuttajohdannaisia. Taseen valuuttariski Sampo-konsernissa on pääosin seurausta translaatioriskistä, jotka konsernin tasolla aiheutuvat ulkomaan toimintojen oman pääoman eristä, jotka ovat muussa valuutassa kuin eurossa.

Sijoitustoiminta ja markkinariskinotto on konsernissa järjestetty siten, että riskit eivät merkittävässä määrin kohdennu samoihin yksittäisiin yhtiöihin lukuun ottamatta pohjoismaisia pankkeja, joihin Sampo-konsernin yhtiöt ovat pääsääntöisesti sijoittaneet ylimääräiset varansa rahamarkkinasijoituksina ja käteisenä.

Sampo-konsernin likviditeettiriski on rajallista. Vakuutusyhtiöiden vakuutusmaksut kerätään pääasiassa etukäteen ja suurten vakuutuskorvausten ajankohdat tiedetään yleensä jo kauan ennen niiden maksupäivää. Likviditeettiriskiä vähennetään sijoittamalla helposti likvidoitaviin varoihin. Sampo-konsernin emoyhtiö Sampo Oyj voi myös tukea ryhmän yhtiöiden maksuvalmiutta.

Sijoitussalkusta suurin osa on korkosijoituksia. Lisäksi Sampo-ryhmän varoja on sijoitettu listattuihin osakkeisiin, kiinteistöihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin.

Korko- ja osakesijoitusten osalta rahoitussektorin yhtiöillä ja kiinteistövakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla on merkittävä osuus konsernin kokonaisportfolioista, kun taas julkisen sektorin sijoitusten osuus on melko rajallinen. Suurimmassa osassa näistä sijoituksista liikkeeseenlaskijana on pohjoismainen yhtiö tai yhteisö. Suurin osa yrityspuolen liikkeeseenlaskijoista toimii kansainvälisillä markkinoilla huolimatta siitä, että ne sijaitsevat Pohjoismaissa, ja näin ollen niiden tuloksentekokyky ei ole kovin riippuvainen pohjoismaisista markkinoista.

Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset, mahdollisesti myös talouspoliittisten toimien tai geopoliittisten riskien seurauksena, voivat heijastua myös Sammon operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi talouskasvua alentaessaan tai korvauskuluja nostaessaan.

Lisää ajankohtaista tietoa Sampo-konsernin suurimmista riskeistä ja epävarmuustekijöistä lyhyellä aikavälillä: Tulevaisuuden näkymätsisäinen linkki