Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

17.12.2019

Q&A

Tässä blogissa vastaamme sijoittajilta eri kanavien kautta saamiimme kysymyksiin. Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Millä tavalla Sampo aikoo luoda omistaja-arvoa 10 seuraavan vuoden aikana?

Sampo luo omistaja-arvoa kannattavilla liiketoiminnoillaan. Erityisesti vahinkovakuutusliiketoiminnassa digitalisaation eteneminen ja skaalaetujen hyödyntäminen tarjoavat hyvät mahdollisuudet jatkuvalle tasaiselle parantamiselle. Sammon mahdollisuudet osallistua omistaja-arvoa luoviin yritysjärjestelyihin ovat edelleen hyvät.

Mitkä ovat Sammon keskeisimmät kasvuajurit lähivuosina?

Vakuutusliiketoiminta on luonteeltaan varsin defensiivistä ja vakaata, eikä siltä ole syytä odottaa nopeita kasvuloikkia. Vahinkovakuutuspuolella maksutulon voi pitkällä aikavälillä odottaa kasvavan suurin piirtein samassa tahdissa bruttokansantuotteen kanssa. Viime aikoina Ifin kasvu on tosin ollut poikkeuksellisen vahvaa, mihin on osaltaan vaikuttanut suotuisa kilpailuympäristö Pohjoismaissa. Alhaisen korkotason vuoksi hyviä sijoitustuottoja on vaikea saavuttaa, mikä on pakottanut kaikki vakuutusyhtiöt keskittymään vakuutustekniseen kannattavuuteen. Tämä on vähentänyt aggressiivista hintakilpailua, mikä on näkynyt positiivisesti Ifin maksutulon ja asiakasmäärien kasvussa.

Henkivakuutuspuolella maksutulon kasvun voi odottaa olevan bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Tulevien vuosien kasvuajureita ovat erityisesti henkilökohtaisen säästämisen ja taloudellisen turvaverkon merkityksen korostuminen, kun epäsuotuisa demografinen kehitys luo paineita julkiselle sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmälle.

Lyhyellä aikavälillä suurin yksittäinen tulosvaikutus on Nordean uuden liiketoimintasuunnitelman onnistumisella ja tavoitteiden saavuttamisella.

Mikä on Sammon strategia Nordeassa? Onko tarkoituksena irtautua sijoituksesta jollain aikavälillä?

Suhtaudumme myönteisesti Nordean lokakuussakuussa julkistamaan liiketoimintasuunnitelmaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Nordea, kuten Sammon kaikki muutkin omistukset, on kaupan, jos hinta on oikea.

Voisiko Sampo irtautua Nordeasta jakamalla koko omistuksensa osinkoina osakkeenomistajilleen?

Teoriassa kyllä, mutta sillä olisi merkittävä negatiivinen vaikutus konsernin vakavaraisuuteen. Lisäksi siitä aiheutuisi mittavat kertaluonteiset veroseuraamukset osingonsaajille.

Minkälaisia yritysjärjestelymahdollisuuksia Sampo näkee päämarkkinoillaan?

Tarkkailemme potentiaalisia, omistaja-arvoa luovia yritysjärjestelymahdollisuuksia jatkuvasti ja koska Sampo on suuri toimija, erilaisia mahdollisuuksia esitellään meille säännöllisesti. Mitään konkreettista tähän on kuitenkin vaikea sanoa, sillä tilanteet voivat tulla vastaan nopeasti ja yllättäen ja niitä on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti.

Yleisellä tasolla voi todeta, että suuremman luokan yritysjärjestelyt ovat Pohjoismaissa sekä vakuutus- että pankkipuolella kiven alla. Vakuutuspuolella isot toimijat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvässä iskussa ja samalla osakkeiden arvostustasot ovat monin paikoin korkealla, mikä laskee yritysjärjestelyjen todennäköisyyttä. Sekä vakuutus- että pankkitoimialalla kilpailusääntely voi myös tulla vastaan isommissa yritysjärjestelyissä. Sen sijaan pienempiä yritysjärjestelyjä, joissa pienemmät toimijat yhdistyvät keskenään tai isompi toimija tekee niin sanottuja täsmähankintoja, on tapahtunut ja niitä voi hyvin tapahtua edelleen molemmilla toimialoilla.

Minkälainen arvonnousupotentiaali Sampo Oyj:n suorilla finanssisijoituksilla on?

Emoyhtiö Sampo Oyj:stä tehdyt suorat sijoitukset (Saxo Bank, Nets, Nordax, Asiakastieto, Intrum ja Bank Norwegian) ovat nimensä mukaisesti sijoituksia, joista tullaan irtautumaan jossain vaiheessa. Yhtiöitä yhdistää se, että ne toimivat finanssi- ja fintech-sektorilla, jonka Sampo tuntee hyvin. Alalla tapahtuu myös runsaasti yritysjärjestelyjä, joihin Sampo voi tuoda oman panoksensa, jos niillä on mahdollista luoda omistaja-arvoa. Sampo esimerkiksi osallistui omistusosuutensa mukaisesti Saxo Bankin toteuttamaan BinckBank-yritysostoon.

Se, minkälaista arvonnousua sijoituksilta voidaan odottaa tai mikä on irtautumisaika, on aina tapauskohtaista. Sammon sijoituksista Saxo Bank, Nets ja Nordax ovat pääomasijoituksia, joissa sijoitushorisontti on tavallisesti pidempi kuin sijoituksilla, jotka ovat pörssinoteerattuja.

Miksi Sampo on sijoittanut kulutusluottoihin erikoistuneisiin Nordaxiin ja Bank Norwegianiin? Ovatko sijoitukset ristiriidassa Sammon vastuullisuusnäkökohtien kanssa?

Olemme sijoittaneet Nordaxiin ja Bank Norwegianiin, koska pidämme niitä mielenkiintoisina toimijoina muuttuvalla finanssitoimialalla ja näemme niissä arvonluontipotentiaalia.

Sijoitukset eivät olet ristiriidassa vastuullisuusnäkökohtiemme kanssa. Tiedostamme sen, että yhtiöt toimivat sektorilla, johon liittyy runsaasti lieveilmiöitä ja negatiivisia asenteita. Sekä Nordax että Bank Norwegian toimivat kuitenkin kaikkien lakien ja sääntöjen mukaan. Yhtiöillä on selkeät vaatimukset ja ehdot, joiden perusteella lainaa voidaan asiakkaille myöntää.

Mihin yhtiöihin Sampo vertaa itseään ja liiketoimintojaan?

Sammon ensisijaisia verrokkeja ovat muut pohjoismaiset suuret vahinkovakuuttajat. Näitä ovat muun muassa Tryg, Gjensidige, LF, OP ja LähiTapiola. Suuren Nordea-omistuksen seurauksena erilaisissa tuottovertailuissa käytetään usein vertailuindeksejä, jotka sisältävät sekä vakuutus- että pankkisektorin yhtiöitä.

Miksi Sampo vielä elokuussa puhui niin voimakkaasti osingon kasvattamisesta sen sijaan, että olisi ottanut varovaisemman linjan?

Kaksi keskeistä asiaa tapahtui elokuun Q2-tulosjulkistuksen jälkeen. Nordea julkisti uuden osinkopolitiikkansa, jolla on merkittävä vaikutus Sammon saamiin sisäisiin osinkoihin tulevina vuosina. Lisäksi korot laskivat voimakkaasti EKP:n syyskuun kokouksen jälkeen ja markkinoilla niiden odotetaan pysyvän matalana odotettuakin pidempään, mikä vaikeuttaa Sammon sijoitustoimintaa. Jos nämä asiat olisivat olleet tiedossa jo elokuussa, olisi viestintä ollut varmasti toisenlaista. Osingon korottaminen keväällä 2020 olisi vahvan taseemme ansiosta mahdollista, mutta ei osakkeenomistajien ja yhtiön edun mukaista, sillä edellä mainitut asiat vaikuttavat osingonmaksukykyyn pidemmällä aikavälillä.

Aikooko Sampo uudistaa osinkopolitiikkaansa ja jos aikoo, niin miten?

Sammon hallitus tarkastelee yhtiön osinkopolitiikkaa helmikuussa 2020. Sitä ennen asiaa ei voi kommentoida.

Voiko If vielä tehostaa toimintaansa vai onko tuloskasvu vain vakuutusmaksutulon kasvun varassa?

If on onnistunut laskemaan toimintakulusuhdettaan (liikekulujen ja korvausten käsittelykulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin) vähintään 0,1 prosenttiyksikköä jo useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2018 se oli 21,9 prosenttia, kun esimerkiksi vuonna 2011 se oli 23,5 prosenttia. Samanlaisen tasaisen parantamisen voi odottaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tätä tukevat erityisesti toiminnan ja prosessien tehostuminen digitalisaation ja skaalaetujen kautta.

Ifin fokus on kannattavuudessa, eikä se tavoittele kasvua kannattavuuden kustannuksella. Kasvun on aina oltava kannattavaa ja viime aikoina Ifin maksutulo onkin kasvanut erittäin voimakkaasti. Tammi-syyskuussa 2019 Ifin maksutulo kasvoi paikallisissa valuutoissa 5,0 prosenttia edellisvuodesta.

Missä vaiheessa kasvun rajat tulevat vastaan Sammon nykyisillä markkinoilla?

Kuten yllä mainittu, Sammon fokus liiketoiminnoissaan on kannattavuudessa ja kasvun on oltava kannattavaa. Markkinaosuuksilla tarkasteltuna orgaaniselle kasvulle ei ole rajoitteita näköpiirissä. Sen sijaan yritysjärjestelyjen kautta tapahtuvat suuret kasvuloikat ovat epätodennäköisempiä kilpailulainsäädännöstä johtuen.

Miksi If ei laajentaisi toimintaansa esimerkiksi Keski-Eurooppaan?

Seuraamme säännöllisesti muilla markkinoilla ja vakuutustoimialalla yleisesti tapahtuvia muutoksia, jotka mahdollistaisivat toiminnan laajentamisen uusille markkinoille. Laajentaminen uudelle markkinalle sisältää kuitenkin aina runsaasti riskejä ja otamme vain sellaisia riskejä, jotka ovat hallittavissa ja omistaja-arvon luomisen näkökulmasta perusteltuja. Ei siis ole syytä laajentaa vain laajentamisen ilosta. Lisäksi haluamme olla jokaisella markkinalla merkittävä toimija, jotta voisimme hyödyntää skaalaetuja. Tämä tarkoittaisi sitä, että mahdollinen laajentaminen uusille markkinoille tapahtuisi todennäköisemmin yritysjärjestelyn kautta, mikä taas sisältää omat riskinsä.

Mitä lisäarvoa Ifin marraskuun lopulla tiedottama Viking-yrityskauppa tuo?

Viking-yrityskauppa on Ifin mittakaavassa varsin pieni (kaupan yritysarvo on 114 miljoonaa euroa), mutta se luo lisäarvoa monellakin tapaa. Yritysoston ansiosta If voi tarjota niin vakuutusasiakkailleen kuin yhteistyökumppaneilleen kuten autonvalmistajille kokonaisvaltaista palvelua, joka sisältää sekä vakuutuksen että tiepalvelun. Kokonaisvaltaisempi palvelu mahdollistaa paremman asiakaskontaktin vahinkotilanteissa, mikä tehostaa ja nopeuttaa toimintaa sekä Ifin että asiakkaan näkökulmasta. Vahinkotilanteessa tieto menee samalla kertaa sekä tiepalvelulle että Ifille, mikä jouhevoittaa esimerkiksi sijaisauton järjestämistä, sopivan korjaamon suosittelemista ja korvauskäsittelyn aloittamista.

Mikä on Sammon näkemys konsolidaatiokehityksestä pohjoismaisella finanssisektorilla?

Yleisesti ottaen on todennäköistä, että erityisesti pienet ja keskisuuret toimijat konsolidoituvat, näihin kun kohdistuu muun muassa sääntelypainetta. Sen sijaan suurten toimijoiden keskinäiset konsolidaatiot ovat epätodennäköisempiä jo ihan kilpailulainsäädännön vuoksi.

Mikä on Sammon näkemys korkojen tulevasta kehityksestä? Miten Sampo on asemoitunut korkojen muutoksiin?

Emme tiedä, mihin suuntaan korot ovat menossa kuten emme myöskään osaa ennustaa ensi kesän säätä. Olemme edelleen asemoituneet siten, että korkosijoitustemme duraatio on lyhyt. Näin ollen korkojen nousulla olisi pieni hetkellinen negatiivinen vaikutus korkosijoituksiimme ja korkeammista korkoista olisi mahdollista hyötyä nopeammin. Korkojen nousu olisi siis erittäin positiivista Sammolle.

Eikö ole ristiriitaista, että Sammon tytäryhtiöt If ja Topdanmark kilpailevat keskenään Tanskassa?

If ja Topdanmark ovat kumpikin itsenäisiä yhtiöitä ja kilpailevat keskenään kuten asiaan kuuluu. Yhtiöt kuitenkin tavoittelevat jonkin verran erilaisia asiakkaita, mikä vähentää päällekkäistä kilpailua. Topdanmark on vahva henkilöasiakas- ja maatalouspuolella, kun taas If on keskittynyt Tanskassa enemmän yritysasiakaspuolelle.

Kuinka paljon Sampo osallistuu IR-tapahtumiin ja tapaa ulkomaisia sijoittajia?

Noin 65 prosenttia Sammon osakkeista on ulkomaisessa omistuksessa, minkä vuoksi tapaamisia on runsaasti. Sammon johdolla ja IR:llä on vuosittain noin 250-300 tapaamista ulkomaisten sijoittajien ja analyytikoiden kanssa. Tähän päälle tulevat vielä lukuisat tapaamiset kotimaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa. Kotimaisia yksityissijoittajia pyrimme palvelemaan parhaimpamme mukaan erilaisten tilaisuuksien ja yhä enenevissä määrin sosiaalisen median kanavien kautta.

Miten Sampo käyttää omistajan ääntä yhtiöissä, joissa se on vähemmistöomistaja?

Sampo on aktiivinen omistaja ja käyttää äänivaltaansa hallitustyöskentelyn kautta. Esimerkiksi Topdanmarkin yhtiökokouksessa valituista kuudesta jäsenestä kolme on Sammon edustajia, puheenjohtaja mukaan lukien. Sammon 1.1.2020 aloittava konsernijohtaja Torbjörn Magnusson on Nordean hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Sammolla on edustaja useissa yhtiöissä, joihin olemme sijoittaneet emoyhtiö Sampo Oyj:stä.

Käykö Sampo sijoituksillaan lyhyttä kauppaa tai ottaako se näkemystä shorttaamalla?

Ei.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

28.11.2019

If ostaa pohjoismaisen tiepalveluyhtiö Vikingin

Sammon tytäryhtiö If on sopinut ostavansa pohjoismaisen tiepalveluyhtiö Viking Redningstjeneste TOPCO A/S:n. Yhtiön koko osakekannan myyntihinta on 32 miljoonaa euroa, joka maksetaan käteisellä. Kaupan yritysarvo on 114 miljoonaa euroa.

Kauppa edellyttää Norjan ja Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2020 alussa.

Norjassa vuonna 1956 perustettu Viking on yksi Pohjoismaiden johtavista tiepalveluyhtiöistä ja se toimii Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Viking tarjoaa palveluja kaikentyyppisille ajoneuvoille ja on useimpien autovalmistajien, vakuutusyhtiöiden sekä monien ulkomaisten yhteistyöyritysten suosima kumppani.

Vikingillä on franchise-verkostossaan yli 3 000 työntekijää ja 320 asemaa ympäri Pohjoismaita. Vuonna 2018 Vikingin palvelut kattoivat neljä miljoonaa autoa, yhtiö vastasi 1,4 miljoonaan puheluun ja suoritti 460 000 avustustehtävää.

Vuonna 2018 Vikingin liikevaihto oli 774 miljoonaa Norjan kruunua (noin 77 miljoonaa euroa) ja oikaistu käyttökate oli 70 miljoonaa kruunua (7 miljoonaa euroa). Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto oli 422 miljoonaa kruunua (42 miljoonaa euroa) ja oikaistu käyttökate 59 miljoonaa kruunua (6 miljoonaa euroa).

Kaupan toteutumisen jälkeen Viking jatkaa toimintaansa ja palvelee asiakkaitaan itsenäisenä yhtiönä nykyisellä organisaatiollaan.

If ja Viking ovat tehneet yhteistyötä pitkään ja toimivat maantieteellisesti samalla alueella. Molemmat yhtiöt ovat myös panostaneet vahvasti digitalisaatioon tehdäkseen palveluistaan helppokäyttöisiä ja luodakseen asiakasarvoa. Yrityskauppa vahvistaa entisestään Ifin asemaa Pohjoismaiden johtavana liikenteen vakuuttajana ja palvelutarjoajana.

Lisää tietoa Vikingistä löytyy yhtiön kotisivuilta www.vikingassistance.fi.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

6.11.2019

Nordeaan liittyvät kertaerät painoivat tulosta

Sampo-konsernin tammi–syyskuun 2019 tulos ennen veroja oli 1 073 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 1 643 miljoonaa. Kolmannella vuosineljänneksellä tulos ennen veroja laski 92 miljoonaan euroon vertailukauden 490 miljoonasta ja osakekohtaista tulosta kertyi vain 0,01 euroa (0,70).

Tulosta rasittivat suuret kertaluonteiset erät. Elokuussa Nordean osakkeiden muodossa jaettu ylimääräinen osinko aiheutti 155 miljoonan euron arvonalentumistappion. Lisäksi Nordea kirjasi kolmannella neljänneksellä kertaluonteisia tappioita yhteensä 1,3 miljardia, mikä painoi pankin tuloksen selvästi tappiolliseksi. Sammon osuus Nordean kolmannen neljänneksen nettotuloksesta oli -75 miljoonaa euroa.

Avainluvut, Milj. e. 1-9/
2019
1-9/
2018
Muutos, % 7-9/
2019
7-9/
2018
Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 073 1 643 -35 92 490 -81
If 655 626 5 215 211 2
Topdanmark 180 170 6 34 65 -47
Osakkuusyhtiöt 164 535 -69 -72 138 -
Arvostustappio Nordean
osakkeiden jakamisesta osinkona
-155 - - -155 - -
Mandatum 212 385 -45 75 72 4
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 26 -42 - -6 4 -
Tilikauden tulos 848 1 397 -39 22 414 -95
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 1,38 2,38 -1,00 0,01 0,70 -0,69
Tulos/osake, OCI:n perusteella, euroa 1,44 1,92 -0,48 -0,24 0,78 -1,02
Substanssi/osake, euroa* 18,90 20,60 -1,70 - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 769 9 504 265 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 178 140 38 - - -
Oman pääoman tuotto, % 9,2 11,2 -2,0 - - -

* Vertailuajankohta 31.12.2018
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sammon vakuutustoimintojen hyvä kehitys jatkui edelleen kolmannella neljänneksellä. Ifin tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 655 miljoonaan euroon (626) ja yhdistetty kulusuhde parani 84,3 prosenttiin (85,8).

Myös kasvu on jatkunut erittäin vahvana. Ifin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 5,0 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna, kun vielä tammi–kesäkuussa kasvuvauhti oli 4,3 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Maantieteellisesti voimakkainta kasvu oli Norjassa, jossa maksutulo kasvoi 9,1 prosenttia. Liiketoiminta-alueittain tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminnan maksutulo kasvoi 13,9 prosenttia.

Sen sijaan Ifin sijoitusten nettotuotot laskivat tammi–syyskuussa 13 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 39 prosenttia, mikä kuvastaa vallitsevan sijoitusympäristön haastavuutta erityisesti korkomarkkinoilla.

Ohjeistus Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2019 pysyi ennallaan 84 - 86 prosentissa.

Topdanmark ja Mandatum Life hyvässä vireessä

Topdanmarkin tulos ennen veroja oli tammi–syyskuussa 180 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 170 miljoonaa. Kolmannella neljänneksellä tulos kuitenkin laski selvästi viime vuoden erittäin vahvasta vertailukaudesta. Tuloskehitystä painoivat muun muassa vertailukautta alhaisempi diskonttokorko ja sijoitustuottojen lasku. Yhdistetty kulusuhde oli tammi-syyskuussa 80,5 prosenttia (82,7).

Topdanmarkin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa vahinkovakuutusliiketoiminnassa 2,4 prosenttia ja henkivakuutusliiketoiminnassa 13,5 prosenttia.

Topdanmark myös päivitti vuoden 2019 tulosennustemalliaan. Malli ennakoi yhdistetyn kulusuhteen olevan 84 - 85 prosenttia (aiemmin 85 - 86) ilman run-off-eriä. Nettotuloksen malli ennakoi olevan 1,30 - 1,40 miljardia Tanskan kruunua (aiemmin 1,25 - 1,35).

Kolmannella neljänneksellä Topdanmark ja Nordea solmivat sopimuksen vahinkovakuutusten jakelusta. Sopimus astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden yhteistyösopimuksen uskotaan maksutulossa mitaten korvaavan vuodesta 2021 alkaen täysin yhteistyösopimuksen, joka Topdanmarkilla oli Danske Bankin kanssa kesäkuun loppuun 2019 asti.

Topdanmark esitteli myös uuden satovakuutuksen, joka korvaa jopa 80 prosenttia viljelijän normaalista sadosta, mikäli sato jää alle keskiarvon. Noin puolet Tanskan tiloista on valinnut vakuutusyhtiökseen Topdanmarkin, mikä tekee siitä maan suurimman maatalousvakuuttajan.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja oli tammi–syyskuussa 212 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 385 miljoonaa. Vertailukauden luku sisältää 197 miljoonan euron kertaerän liittyen Danske Bankin kanssa solmittuun jakelusopimukseen.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi 824 miljoonaan euroon (681), mistä 87 prosenttia kertyi sijoitussidonnaisista sopimuksista. Omalla vastuulla oleva sijoitusten nettotuotto vahvistui 280 miljoonaan euroon (196).

Vastuuvelka oli syyskuun lopussa 11,7 (11,2) miljardia euroa, josta sijoitussidonnaisen kannan osuus oli 7,8 miljardia. Sijoitussidonnainen kanta nousi korkeimmilleen koskaan. Korkeakorkoinen (4,5 % ja 3,5 %) laskuperustekanta jatkoi supistumistaan suunnitellusti. Kanta oli 2,2 miljardia euroa, mikä on 198 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa.

Syyskuussa Mandatum Life laski liikkeeseen 250 miljoonan euron suuruisen, vuonna 2049 erääntyvän hybridilainan ja sai Standard & Poor’silta luottoluokituksen A+.

Varainhoidon puolella Mandatum Lifen määrätietoinen työ vastuullisen sijoittamisen saralla on saanut kansainvälistä tunnustusta. Elokuussa Mandatum Lifen Varainhoito saavutti erinomaisen A+ yleisarvosanan (Strategy & Governance) vuoden 2019 UNPRI-arvioinnissa. Yksi neljännes kaikista YK:n vastuullisen sijoittamisen PRI-organisaation jäsenistä maailmanlaajuisesti saavuttaa tämän arvosanan.

Muutos näkemykseen odotettavista osingoista

Sammon johto tiedotti 24.10.2019 muuttavansa näkemystään odotettavista osingoista. Syynä muutokseen ovat Nordean uusi osinkopolitiikka ja linjaus vuoden 2019 osingosta sekä yhä vaikeutunut sijoitusympäristö korkomarkkinoilla.

Sammon johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että vuodelta 2019 maksetaan osinkoa 2,10 - 2,30 euroa osakkeelta. Sammon hallitus tarkastelee yhtiön osinkopolitiikkaa helmikuun 2020 alussa.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

21.10.2019

Q&A - Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaaminen

Finanssivalvonta on tänään hyväksynyt Sammon hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Jatkossa Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan ainoastaan Solvenssi II -säännösten mukaisesti. Toisin sanoen Sammosta tulee jälleen vakuutuskonserni. 

Tiedote 21.10.2019

Asian tausta lyhyesti

Sammon omistusosuus Nordeassa ylitti vuoden 2009 lopulla 20 prosenttia. Finanssivalvonta on vuodesta 2010 lähtien katsonut Sampo-konsernin rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi ja Nordean Sammon osakkuusyhtiöksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että Sampo-konserni on noudattanut vakavaraisuuslaskelmissaan sekä vakuutusyhtiöitä koskevia Solvenssi II -säännöksiä että vakuutus ja finanssiryhmittymiä koskevaa konglomeraattisäännöstöä (FICO).

Vuonna 2018 Nordean yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön pääkonttorin Ruotsista Suomeen. Muuton seurauksena Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet merkittävästi. Tämä on johtunut siitä, että osana Euroopan Keskuspankin Nordean pääomavaateesta tekemää päätöstä riskipainotettuja eriä (REA) siirrettiin ei-sitovista Pilari I -vaateista sitoviin Pilari II -vaateisiin, jotka ovat sitovia myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa. Sampo-konsernin tosiallinen riskiasema ei ole muuttunut, mutta sen osuus Nordean pääomavaatimuksesta kasvoi Nordean Pilari I -pääomavaatimuksen kasvaessa. Vuoden 2018 lopusta Sammon pääomavaade on noussut noin 800 miljoonalla eurolla kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Järjestelmäriskipuskurin voimaantulo 1.7.2019 lähtien on kasvattanut Nordean pääomavaadetta entisestään.

Vastatakseen kiristyneiden vakavaraisuusvaatimusten vaikutuksiin Sammon hallitus ehdotti keväällä 2019 yhtiökokoukselle valtuutusta jakaa ylimääräinen osinko käteisenä ja/tai rahoitusinstrumenttien muodossa. Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen ja kesällä hallitus kertoi suunnittelevansa ylimääräisen osingon jakamista Nordea-osakkeiden muodossa tavoitteenaan laskea Sammon omistusosuus alle 20 prosentin. Rajan alitus johtaisi tilanteeseen, jossa Sampo-konsernia ei katsottaisi enää rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi eikä Nordeaa osakkuusyhtiöksi konsernin vakavaraisuuslaskelmissa. Muutos oli ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle.

Hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, minkä seurauksena Sammon omistusosuus Nordeassa laski 19,87 prosenttiin. Samana päivänä Sampo jätti Finanssivalvonnalle hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Finanssivalvonta hyväksyi hakemuksen 21.10.2019. Näin ollen Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan jatkossa ainoastaan Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti ja Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena. Muutos parantaa Sammon vakavaraisuutta merkittävästi.

Kuinka paljon Sammon vakavaraisuus paranee?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi käsitelty osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut 170 prosenttia 30.6.2019. Muutos vapautti pääomaa noin miljardi euroa. Syyskuun 2019 lopun vakavaraisuusluvut julkaistaan normaalisti tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa 6.11.2019.

Millä tasolla Sampo haluaa vakavaraisuutensa vähintään olevan?

Sampo ryhtyi asianmukaisiin toimiin, kun vakavaraisuussuhde oli yllä mainituista syistä laskemassa alle 140 prosenttiin. Sammolla ei kuitenkaan ole varsinaista minimitavoitetta vakavaraisuudelle vaan tavoitteenamme on ylläpitää tasoa, joka takaa normaalin toiminnan lisäksi liikkumavaraa osallistua markkinoilla mahdollisesti avautuviin tilaisuuksiin. 

Miten Nordean käsittely tavallisena osakesijoituksena eroaa aiemmasta käytännöstä Solvenssi II -laskelmissa?

Vakavaraisuussuhde saadaan Sampo-konsernin omien varojen ja pääomavaatimuksen osamääränä. Jatkossa Sammon omiin varoihin ei enää lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisista Nordean omista varoista, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden markkina-arvo. Vastaavasti jatkossa Sammon pääomavaatimukseen puolestaan ei myöskään lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisesta Nordean pääomavaatimuksesta, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden pääomavaatimus määräytyy niille vakuutusyhtiöitä koskevassa sääntelyssä määritellyn osakeriskin mukaisesti, kuten muillekin Sammon osakesijoituksille.

Miten Nordean kurssikehitys vaikuttaa jatkossa Sammon vakavaraisuuteen?

Koska Nordeaa käsitellään jatkossa tavallisena osakesijoituksena, osakkeen kurssinousu parantaa ja kurssilasku vastaavasti heikentää Sammon vakavaraisuutta. Kymmenen prosentin nousu Nordean osakkeessa osingonjakopäivän tasosta (5,661 euroa) parantaisi Sammon vakavaraisuutta karkeasti 3–4 prosenttiyksikköä.

Miten muutos vaikuttaa Nordean käsittelyyn Sammon tuloslaskelmassa?

Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus (19,87 %) Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.

Miksi Nordeaa kohdellaan edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloslaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja, ja osakkuusyhtiö määritellään niissä kussakin omalla tavallaan. Muutos yhdessä sääntelykehikossa ei näin ollen välttämättä aiheuta vastaavaa muutosta toisessa.

Minkälainen vaikutus ylimääräisen osingon jakamisella on Sammon tulokseen?

Sampo kirjaa konsernin tammi–syyskuun 2019 tulokseen yhteensä 155 miljoonan euron kertaluonteisen tappion. Tappiosta 143 miljoonaa muodostuu osinkona jaettujen osakkeiden (5,661 euroa) arvostuserosta suhteessa taseen kirja-arvoon (8,238 euroa) ja 12 miljoonaa muiden laajan tuloslaskelman erien kierrättämisestä tuloslaskelman läpi. Tappio ei ole kassavirtavaikutteinen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

19.8.2019

Sampo jatkaa suoria finanssisijoituksiaan ostamalla osuuden Norwegian Finans Holdingista

Nordic Capital ja Sampo ovat sopineet ostavansa yhteensä 17,47 prosentin omistusosuuden norjalaisesta Norwegian Finans Holdingista, joka on Bank Norwegianin emoyhtiö. Kauppahinta on 68 Norjan kruunua osakkeelta, yhteensä 2 218 miljoonaa kruunua.

Transaktio toteutetaan kahdessa osassa, joista ensimmäisen (9,97 %) odotetaan toteutuvan 26.8.2019. Toisen osan (7,50 %) toteutuminen on ehdollinen Norjan Finanssivalvonnan hyväksynnälle, ja sen odotetaan toteutuvan osapuolten saatua hyväksynnän transaktiolle.

Kaupan toteutuessa kokonaisuudessaan Sammon omistusosuus yhtiöstä on noin 6,3 prosenttia. Sammon sijoituksen arvo on noin 80 miljoonaa euroa.

Muun muassa kulutusluottoja ja talletustilejä digitaalisen alustansa kautta tarjoavalla Bank Norwegianilla on Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa yli 1,6 miljoonaa asiakasta. Vuonna 2018 yhtiön liiketoiminnan tuotot olivat 4,7 miljardia Norjan kruunua eli noin 465 miljoonaa euroa. Norwegian Finans Holding on listattu Oslon pörssissä.

Kyseessä on kuudes emoyhtiö Sampo Oyj:stä tehty finanssisijoitus pohjoismaiselle fintech- ja finanssisektorille, jossa näemme Sammon sijoitustyylin mukaisia buy & build -mahdollisuuksia. Aiemmat sijoitukset ovat Asiakastieto, Nets, Saxo Bank, Nordax ja Intrum. Sampo on sijoittanut näihin yhtiöihin yhteensä yli miljardi euroa.

Pohjoismaiden johtaviin pääomasijoittajiin lukeutuva Nordic Capital on Sammolle tuttu sijoittajapartneri Nordaxista, josta teimme yhteisen ostotarjouksen keväällä 2018. Nordic Capital on myös Intrumin suurin osakkeenomistaja.

Nordic Capitalin lehdistötiedote transaktiosta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj