IR-blogi

Sampo-konsernin vuoden 2021 ensimmäinen neljännes oli erittäin vahva kautta linjan. Tulos ennen veroja oli 632 miljoonaa euroa (162) ja osakekohtainen tulos 0,82 euroa (0,26). Kyseessä on konsernin paras ensimmäisen neljänneksen tulos, jos Sampo Pankin myyntiä vuonna 2007 ei lasketa.

Sammon ydinliiketoiminta eli vahinkovakuutus raportoi historiansa vahvimman toiminnallisen tuloksen. Vahinkovakuutustoimintojen underwriting-tulos oli 317 miljoonaa euroa ja konsernin yhdistetty kulusuhde 81,2 prosenttia.

Sammon suurimman tytäryhtiön, Ifin tulos ennen veroja kasvoi 257 (129) miljoonaan euroon ja underwriting-tulos 213 miljoonaan euroon (180). Yhdistetty kulusuhde puolestaan parani 81,5 prosenttiin (83,7). Vahvan kehityksen myötä Ifin yhdistetyn kulusuhteen odotetaan vuonna 2021 olevan 82 – 84 prosenttia, kun aiempi ohjeistus oli alle 85 prosenttia.

 *) Vertailuajankohta 31.12.2020.
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja.

Miten koronavirustilanne vaikutti Ifin liiketoimintaan ensimmäisellä neljänneksellä?

Ifin liiketoiminnassa koronavirustilanne näkyi edelleen vahinkojen määrän pienenemisenä, mikä alensi korvauskuluja erityisesti moottoriajoneuvo- ja matkavakuutuksissa. Koronavirukseen liittyvillä muutoksilla oli Ifin riskisuhteeseen noin 3 prosenttiyksikön suuruinen positiivinen vaikutus.

Maksutulon osalta koronavirustilanne vähensi merkittävästi matkavakuutusten myyntiä. Lisäksi yritysasiakassegmenteissä vaikutus maksutuloon oli havaittavissa ja liittyi lähinnä työtapaturmavakuutukseen Suomessa. Kokonaisuudessaan koronavirustilanteen vaikutus Ifin maksutuloon oli kuitenkin vähäinen.

Mitkä tekijät selittävät Ifin erittäin vahvaa tulosta ensimmäisellä neljänneksellä?

Osaltaan tulosta paransivat koronavirustilanteen vuoksi laskeneet korvauskulut sekä hyvän markkinavireen siivittämät sijoitustuotot, mutta ilman niitäkin Ifin tuloskehitys oli erittäin vahvaa. Tämä on seurausta Ifin jatkuvasta ja määrätietoisesta toiminnan tehokkuuden parantamisesta ja investoinneista digitalisaatioon.

Yhdistetty kulusuhde oli 81,5 prosenttia. Ilman koronavirustilanteen noin 3 prosenttiyksikön positiivista vaikutusta se olisi ollut 84,5 prosenttia, mikä on erinomainen suoritus ottaen huomioon, että Pohjoismaissa alkuvuosi oli selvästi talvisempi kuin parina aiempana vuotena.

Ifin maksutulo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä paikallisissa valuutoissa 2,6 prosenttia. Mitkä tekijät selittävät kasvua?

Kasvun veturina toimi Ifin suurin liiketoiminta-alue eli Henkilöasiakkaat, jossa kasvua kertyi 3,9 prosenttia. Yksi Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvuajureista oli piristynyt uusien autojen myynti, jossa If on johtava vakuuttaja vahvan yhteistyökumppaniverkostonsa ansiosta.

Lisäksi ensimmäinen neljännes on tärkeä yritysasiakassegmenteissä, sillä iso osa vakuutussopimuksista uusitaan vuoden ensimmäisenä päivänä. Yritysasiakassegmenttien maksutulon kasvussa näkyi vakaa asiakasuskollisuus ja valikoitu vakuutusmaksujen tarkistaminen.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miksi Suomessa Ifin maksutulo laski 3,0 prosenttia edellisvuodesta?

Suomessa koronavirustilanne vaikutti negatiivisesti työtapaturmavakuutusten volyymikehitykseen, sillä vakuutusmaksujen perusteena olevat yritysten palkkasummat laskivat alentuneen aktiviteetin myötä.

Mitkä tekijät selittävät Mandatumin vahvaa tulosta?

Mandatum on Sammon liiketoiminnoista alttein sijoitusmarkkinoiden kehitykselle, sillä suurin osa Mandatumin tuloksesta kertyy sijoitustuotoista. Yleisen markkinakehityksen lisäksi Mandatumin tulokseen vaikutti varsin suuri myyntivoitto Tikkurilasta tehtyyn ostotarjoukseen liittyen.

Mandatumin tulos ennen veroja oli erittäin vahva, 76 miljoonaa euroa, siitäkin huolimatta, että tulokseen sisältyi 31 miljoonan euron negatiivinen vaikutus johtuen vastuuvelan diskonttokoron alentamisesta 1,5 prosenttiin vuodelle 2024.

Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka nousi suotuisan markkinaympäristön tukemana uuteen ennätykseen 9,24 miljardiin euroon.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miten Hastingsin ensimmäinen kokonainen neljännes osana Sampo-konsernia sujui?

Hastings teki vahvan tuloksen jokseenkin haastavassa markkinatilanteessa. Koronavirustilanne on laskenut vahinkotiheyttä, mutta samalla keskimääräiset vakuutusmaksut laskivat Isossa-Britanniassa ensimmäisellä neljänneksellä ja hintakilpailu kiristyi.

Hastings on ottanut kurinalaisen lähestymistavan, eikä ole lähtenyt mukaan aggressiiviseen hintakilpailuun, joten voimassa olevien vakuutussopimusten määrä ja markkinaosuus pysyivät viime vuoden lopun tasolla. Hastingsin tulos ennen veroja oli 46 miljoonaa euroa, johon sisältyvät 10 miljoonan euron aineettomiin hyödykeisiin kohdistuvat poistot, joita tehdään kirjanpidossa neljänneksittäin seuraavan 7 vuoden ajan.

Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli erittäin vahva, 75,1 prosenttia. Suhdelukuun sisältyy liiketoimintahankintoihin liittyviä kirjanpidollisia eriä, 3,4 prosenttiyksikön positiivinen erä koskien tuloja ja liiketoimintakuluja vakuutusten aktivoiduista hankintamenoista sekä muita käyvän arvon oikaisuja, jotka tehdään 2021 loppuun saakka.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miten Sammon vakavaraisuus ja velkaantuneisuus kehittyivät ensimmäisellä neljänneksellä?

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa vahva, 189 prosenttia, kun tavoitetaso vuosille 2021–2023 on 170–­­190 prosenttia. Velkaantumisaste oli 28,0 prosenttia, kun tavoitetaso vuosille 2021–2023 on alle 30 prosenttia.

Sammon myyntirajoitus (lock-up) liittyen Nordean osakkeisiin päättyy 9.5.2021. Koska Sampo aikoo jatkaa omistuksensa keventämistä Nordeassa?

Helmikuussa järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä linjasimme, että tulemme merkittävästi vähentämään omistustamme Nordeassa seuraavan 18 kuukauden aikana (tätä kirjoittaessa seuraavan noin 15 kuukauden aikana). Seuraavien toimien ajankohta riippuu monista eri tekijöistä, joista olennaisin on luonnollisesti Nordean markkinahinta.

Pääomamarkkinapäivässä Sampo arvioi, että sillä olisi Nordeasta ja muista finanssisijoituksista irtautumisen jälkeen ylimääräistä pääomaa noin 5–6 euroa per osake. Onko tämä arvio edelleen voimassa?

Pääomamarkkinapäivässä esitetty laskelma oli karkea ja perustui vuoden 2020 lopun tilanteeseen. Suurin vaikuttava tekijä laskelmassa on Nordean osakekurssi, joka oli vuoden 2020 lopussa 6,67 euroa. Suotuisa kurssikehitys nostaa luonnollisesti myös potentiaalisen ylimääräisen pääoman määrää.

Kuva Pääomamarkkinapäivän esityksestä (24.2.2021)

Yritysvastuuasioihin keskittynyt tutkimusyhtiö Sustainalytics nosti Sammon matalariskisten yhtiöiden luokkaan. Mitä tämä tarkoittaa?

Sustainalyticsin luokitusmuutos on osoitus siitä, että Sammon jatkuva ja määrätietoinen työ vastuullisuuden eteen kantaa hedelmää. Sampo on nyt Sustainalyticsin luokituksessa viiden parhaan joukossa 71 vakuutusyhtiöstä ja ykkönen markkina-arvoltaan 20–40 miljardin euron kokoisten vakuutusyhtiöiden sarjassa. Olemme iloisia tästä saavutuksesta, mutta parannettavaa yritysvastuun saralla löytyy edelleen ja työ sen eteen jatkuu.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Mitä haluaisit kysyä Sammon johdolta?

Sampo järjestää 19.5. yhtiökokouksensa yhteydessä johdon kyselytunnin, jossa konsernijohtaja Torbjörn Magnusson ja talousjohtaja Knut Arne Alsaker vastaavat osakkeenomistajien kysymyksiin. Kysymyksiä voi esittää live-tilaisuuden aikana, mutta mielellämme otamme niitä vastaan myös ennakkoon.

Kysymyksiä johdolle voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen ir@sampo.fi.

Bitcoin on ns. kryptovaluutta, joka on luomisestaan vuonna 2008 lähtien herättänyt kasvavaa innostusta. Yhä useammat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet suosittelemaan sen soveltuvuutta pieneksi osaksi hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Bitcoinilla voisikin jo pelkästään tällä perusteella spekuloida olevan potentiaalia yhä kasvavaan arvonkehitykseen sen kysynnän lisääntyessä. Miksei Bitcoin sitten sovellu osaksi Sammon sijoitussalkkua?

Sijoituskohteiden arvostaminen

Arvioitaessa sijoituskohteesta odotettavissa olevia tuottoja, on hyödyllistä erottaa sijoituskohteen kassavirrat näiden kassavirtojen arvostukseen vaikuttavista tekijöistä. Peruslähtökohta minkä tahansa sijoituskohteen osalta on, että kyseisen kohteen tuottama arvo perustuu sen elinkaarensa aikana tuottamiin kassavirtoihin. Sijoittaja voi myös saada sijoituskohteesta arvoa, mikäli onnistuu myymään kohteen jollekin toiselle taholle korkeampaan hintaan kuin mitä on siitä itse maksanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole sijoituskohteen itsensä tuottamien odotettujen kassavirtojen nousun seurausta. Sijoituskohteen markkina-arvostukseen vaikuttavatkin kohteen tuottamien kassavirtojen lisäksi ne tekijät, joilla nämä vasta tulevaisuudessa saatavat kassavirrat muunnetaan nykyarvoisiksi. Näitä tekijöitä ovat yleisen korkotason lisäksi sijoittajien riskittömien korkojen päälle hinnoittelemat riskilisät, jotka riippuvat kyseisen kohteen sisältämän systemaattisen riskin tasosta. Riskilisiä ajaa yleisen markkinatunnelman lisäksi erityisesti markkinoiden rakenteelliset tekijät, siis viimekädessä kysyntä ja tarjonta.

Bitcoinin kohdalla mikään tämä ei tunnu kovin olennaiselta, se kun ei itsessään tuota minkäänlaisia kassavirtoja, toisin kuin osakkeet, velkakirjat ja kiinteistöt osinkojen, korkomaksujen ja vuokrien muodossa. Bitcoin ei siis ole kassavirtaa tuottava sijoituskohde, joten sen ei voi yli ajan odottaa tuottavan yhtään mitään. Siihen kohdistetut mahdolliset tuotto-odotukset perustuvatkin spekulointiin, arveluun siitä, että muut ostavat sitä kasvavassa määrin ja sen markkinahinta tulisi näin nousemaan, mikä mahdollistaisi sen myymisen toiselle innokkaalle ostajalle.

Kassavirtaa tuottamattomat kohteet

Maailmassa on toki kohteita, joilla on arvoa vaikkeivat ne kassavirtaa tuotakaan. Tuotannontekijät, kuten luonnonvarat, infrastruktuuri ja tuotantolaitteet, voidaan nähdä osana varsinaista investointikokonaisuutta, jonka toki on tarkoitus tuottaa investoijalleen kassavirtaa. Mutta kassavirtaa tuottamattomia ja silti ostajalleen arvoa sisältäviä kohteita ovat erityisesti palvelut ja kulutustavarat. Niiden arvo perustuu kulutuksesta saatavaan hyötyyn – niitä ei osteta siinä tarkoituksessa, että tästä saataisiin taloudellista tuottoa. Mikäli ostettava kulutustavara jätetään kuluttamatta, sen arvon voikin odottaa laskevan kyseisen kohteen pilaantuessa ajan kuluessa.

Mutta on sellaisiakin kassavirtaa tuottamattomia pilaantumattomia kohteita, joita ei ole tarkoitettu kulutukseen ja samaan aikaan niillä on kiistatonta pysyvää arvoa kuten mm. taide, kulta ja käteisraha. On selvää, ettei niiden arvo perustu yksinomaan spekulointiin. Näistä kohteista ei kuitenkaan voi lähtökohtaisesti odottaa saatavan reaalikorkoa, eli inflaation ylittävää tuottoa, sillä ne eivät tuota kassavirtaa, josta tuotto muodostuisi. Käteisrahasta tuottoa ei saa edes inflaation vertaa, sillä inflaatio nakertaa sen arvoa määritelmällisesti. Mutta taiteen ja kullan reaaliarvon voisi pilaantumattomina kohteina odottaa säilyvän, niin kauan kuin näillä kohteilla on pysyvä käyttötarkoitus ja siten pysyvää käyttöarvoa.

Bitcoinia ei voi syödä tai muuten käyttää kulutustavarana eikä käyttää tuotannontekijänä tai tehdä siitä mitään konkreettista kuten vaikkapa koruja. On vaikea myöskään nähdä, että Bitcoin tuottaisi ostajalleen taidenautintoa.  Miten Bitcoinin nollaa korkeampi arvo voisi ylipäätään olla perusteltavissa?

Bitcoin maksuvälineenä 

Kryptovaluuttojen luontainen vertailukohta onkin tiliraha, euroalueella euro. Bitcoinilla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, joten kukaan ei voi velvoittaa toista tahoa, kuten kaupan vastapuolta tai velkojaa, vastaanottamaan maksusuoritusta Bitcoinissa. Se toimii vaihdannan välineenä kuitenkin joissakin verkkokaupoissa, nettipalveluissa ja fyysisissä kaupoissa sekä tietysti sellaisten tahojen välillä, jotka ovat halukkaita suorittamaan ja vastaanottamaan maksun Bitcoineissa.

Raha on sen liikkeeseen laskeman keskuspankin velkaa rahan haltijalle. Raha on vastattavaa keskuspankin taseessa ja sen vastineena on varoja arvopaperisijoitusten ja kullan muodossa. Kultakannan aikaan keskuspankki lupasi vaihtaa seteleitä kultaan kiinteään vaihtokurssiin. Nykyisin kultakannasta on luovuttu ja keskuspankkien tavoitteena on rahan kultaan vaihdettavuuden sijaan yksinkertaisesti vain säilyttää rahan ostovoima eli reaaliarvo, toisin sanoen pitää inflaatio matalana. 1)

Keskuspankilla on tähän keinot sen voidessa säädellä markkinoilla vallitsevaa korkotasoa sekä vaikuttaa liikepankkien luottokannan kasvuun. Kehittyneiden maiden keskuspankkien voidaankin todeta onnistuneen rahan arvon vakauttamisessa viime vuosikymmeninä hyvin, inflaation pysytellessä matalana, joidenkin mielestä liiankin matalana. 2)

Bitcoinin arvon säilymiselle ei kuitenkaan ole mitään takeita, toisin kuin rahan. Bitcoin ei ole kenenkään velkaa kenellekään eikä mikään taho ole sitoutunut takaamaan sen arvon vakautta. Bitcoinin arvo onkin vaihdellut sen elinkaaren aikana rajusti. Tämä tekee Bitcoinista heikon maksuvälineen – ostajan tai myyjän on ennalta vaikea tietää kuinka monta Bitcoinia (tai sen osaa eli satoshia) tarvitaan kaupankohteen maksamiseen. 

Bitcoinin soveltuvuus Sammolle sijoituskohteena

Viime aikoina myös monet rahoitusmarkkinoiden vakiintuneet toimijat ovat ryhtyneet tarkastelemaan Bitcoinia inflaatiosuojaa tarjoavana 3) ja vakavasti otettavana sijoituskohteena. Tällaisten näkökulmien voi helposti nähdä perustuvan epäluottamukseen rahataloutta ja keskuspankkien viime vuosina harjoittamaa rahapolitiikkaa kohtaan. Lisäksi Bitcoinin ympärillä pyörii sen lohkoketjuteknologiaan liittyvää hypeä 4), jota ei kuitenkaan voi perustella Bitcoinin generoimien olemattomien kassavirtojen tai sen heikkojen maksuvälineominaisuuksien näkökulmasta. Ellei sitten Bitcoiniin sisältyvän anonymiteetin nähdä tarjoavan arvoa laittomiin käyttötarkoituksiin. Tästä näkökulmasta Bitcoinia ei kuitenkaan voi suosittaa osaksi vastuullisen sijoittajan salkkua. Lisäksi Bitcoinin ’louhimiseen’ kuluva energiamäärä ylittää nykyisellään esimerkiksi koko Suomen energiankulutuksen, joten se ei sovellu tästäkään näkökulmasta osaksi vastuullista sijoitustoimintaa.

Vakuutusyhtiölain varovaisuusperiaatteen mukaan vakuutusyhtiö saa sijoittaa varojaan vain sellaiseen omaisuuteen ja sellaisiin rahoitusvälineisiin, joihin liittyvät riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida. Yhtiön on otettava nämä riskit huomioon arvioidessaan kokonaisvakavaraisuustarvettaan. Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnassa on varmistettava sijoitusten turvaavuus, rahaksi muutettavuus, tuottavuus ja saatavuus sijaintipaikasta. Bitcoin ei täytä näitä vaatimuksia, jotka koskevat Sampoa vakuutusyhtiöryhmän ylimpänä emoyhtiönä.

1) Ns. fiat (lat. ”tapahtukoon”) -rahan arvo ei perustu sen vaihdettavuuteen esimerkiksi kultaan, vaan sen liikkeeseen laskeman keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan uskottavuuteen rahan reaaliarvon säilyttämisessä.

2) Viime vuosina on usein saatu lukea keskuspankkien pumppaavan rahaa markkinoille. Keskuspankit eivät kuitenkaan lahjoita rahaa kenellekään, vaan vaihtavat omaa velkaansa toisten tahojen velkaan – joko ostamalla valtioiden ja yritysten velkakirjoja tai antamalla pankeille lainaa arvopaperivakuuksia vastaan. Lisäksi keskuspankin rahoitusoperaatiot eivät vaikuta reaalitalouteen tai inflaatioon ilman liikepankkien toimia luottokantansa laajentamiseksi. Keskuspankin ostaessa arvopapereita ja lisätessään näin rahan määrää, ainoastaan liikepankkien talletusten määrä keskuspankissa (ns. keskuspankkiraha) kasvaa. Toisin sanoen kuluttajien ja yritysten näkökulmasta rahan määrä ei yksin keskuspankin toimenpiteiden seurauksena lisäänny lainkaan. Keskuspankkiraha onkin suljettu järjestelmä, eikä raha voi valua sieltä kuluttajille ja yrityksille ilman että liikepankit kasvattavat kuluttajille ja yrityksille myöntämiensä luottojen määrää. Inflaation matalaa tasoa onkin 2010-luvulla selittänyt osaltaan liikepankkien luottokannan maltillinen kasvu. Covid-19 pandemian aikana yritysten ja kuluttajien nostamien luottojen määrä on kuitenkin lähtenyt kasvamaan nopeammin. Tämä on viime kuukausina nostanut huolia inflaation mahdollisesta kiihtymisestä. Pandemian heikentämän talouden tuotantokoneiston on pelätty olevan kykenemätön vastaamaan voimakkaaseen kysynnän kasvuun viranomaisten määräämien sulkutoimien päättymisen jälkeen, mikä johtaisi hintatason nousuun.

3) ks. esim. Bitcoin – At the Tipping Point, Citi, maaliskuu 2021

4) lohkoketju muodostaa hajautetusti hallinnoidun, usein julkisen, tietokannan

Sammon vuosi 2020 sujui haastavista olosuhteista huolimatta hyvin. Konsernin suurin tytäryhtiö If raportoi historiansa parhaan vakuutusteknisen tuloksen, minkä lisäksi pääomamarkkinoiden nopea toipuminen alkuvuoden myllerryksen jälkeen tuki sijoitustuottoja.

Konsernin tulos ennen veroja laski 380 miljoonaan euroon edellisvuoden 1 541 miljoonasta. Raportoitua tulosta rasittivat vuoden viimeisellä neljänneksellä Nordean osakkeiden myynnistä aiheutunut 262 miljoonan euron tappio sekä jäljellä olevaan Nordea-omistukseen kirjattu 899 miljoonan euron suuruinen arvonalentumistappio. Ilman näitä eriä tulos ennen veroja olisi ollut lähes edellisvuoden tasolla.

Lue lisää Sammon tammi-joulukuun 2020 tuloksesta

* Vuoden 2020 lukuun sisältyvät marraskuussa 2020 toteutuneeseen Nordean osakkeiden myyntiin liittyvä kirjanpidollinen tappio ja konsernin vuoden 2020 tilinpäätöksessä Nordea-omistuksen kirjanpitoarvoon tehty arvonalentumistappio, yhteensä 1 161 miljoonaa euroa. Vertailuajankohtaan sisältyy Nordean osakkeisiin liittyvä 155 miljoonan suuruinen arvostustappio.

Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Miksi Sampo teki arvonalentumistappion Nordean kirjanpitoarvoon?

Nordea on Sammon osakkuusyhtiö ja sen kulloinenkin kirjanpitoarvo lasketaan pääomaosuusmenetelmällä. Yksinkertaistaen, Nordean kvartaaleittain raportoimasta tuloksesta kirjattava Sammon tulososuus nostaa kirjanpitoarvoa ja yhtiön jakamat osingot laskevat sitä. Lisäksi kirjanpitoarvoa korjataan tietyillä enemmän teknisillä erillä kuten liikearvon poistoilla ja osuudella Nordean laajasta tuloksesta.

Kirjanpitoarvoa testataan säännöllisesti ja sitä verrataan sijoituksesta kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka määritellään käyttäen diskontattua rahavirtamallia, jossa rahavirrat pohjautuvat saatavaan julkiseen informaatioon Nordeasta. Viimeisimmässä testauksessa saadun käyttöarvon perusteella kerrytettävissä oleva rahamäärä oli 7,50 euroa osakkeelta.

Nordean markkina-arvo on pitkään alittanut arvon, jolla Nordean osakkeet on kirjattu konsernin taseeseen. Näin ollen Sammon hallitus päätti käyttää johdon harkintaa ja kirjata arvonalentumistappion, jossa Nordean 31.12.2020 mukainen konsernin kirjanpitoarvo alennettiin 8,90 eurosta 7,50 euroon.

Arvonalentumistappiolla oli 899 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Sammon viimeisen neljänneksen tulokseen.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä.

Vaikuttaako arvonalentumistappio Sammon vakavaraisuus- tai NAV-laskelmiin?

Ei vaikuta, sillä molemmissa laskelmissa käytetään Nordean markkina-arvoa. Arvonalentumistappio ei myöskään vaikuta Sammon käytettävissä oleviin rahavaroihin, eikä näin ollen myöskään osingonmaksukykyyn.

Vaikuttaako arvonalentumistappio Sammon suunnitelmiin Nordean suhteen?

Ei vaikuta. Vaikka sääntelyyn ja makrotalouteen liittyvät epävarmuustekijät ovat painaneet Nordean osakekurssia, on yhtiö jatkanut myönteistä kehitystään. Sampo luottaa edelleen siihen, että Nordean vuodelle 2022 asettamien tavoitteiden saavuttaminen etenee hyvin, mutta konserni tarkastelee vaihtoehtoja vähentääkseen ajan mittaan osallisuuttaan pankkitoimintaan.

Miten koronavirustilanne vaikutti konsernin liiketoimintoihin vuoden viimeisellä neljänneksellä?

Valtaosa emoyhtiö Sampo Oyj:n sekä tytäryhtiöiden työntekijöistä on edelleen työskennellyt etänä. Tästä huolimatta konserniyhtiöt ovat pystyneet palvelemaan asiakkaitaan normaalisti.

Erilaiset rajoitustoimet ja yleinen aktiviteetin lasku vaikuttivat edelleen laskevasti vahinkojen määrään erityisesti moottoriajoneuvopuolella, mikä on tukenut vakuutusteknistä kannattavuutta. Koronavirustilanteen positiivisen vaikutuksen Ifin yhdistettyyn kulusuhteeseen arvioidaan olleen viimeisellä neljänneksellä noin 4 prosenttiyksikköä ja koko vuonna noin 3 prosenttiyksikköä.

Osin koronavirustilanteen positiivisista vaikutuksista johtuen If raportoi historiansa vahvimman yhdistetyn kulusuhteen. Se oli viimeisellä neljänneksellä 81,3 prosenttia ja koko vuonna 82,1 prosenttia.

Miten Ifin vakuutustekninen kannattavuus kehittyi liiketoiminta-alueittain ja markkinoittain?

Maantieteellisesti Ifin yhdistetty kulusuhde parani kaikilla markkinoilla paitsi Suomessa, jossa If laski diskonttokorkoa kolmannella neljänneksellä. Vahvinta kehitys oli Ifin suurimmalla markkina-alueella Ruotsissa, jossa yhdistetty kulusuhde laski 72,3 prosenttiin (76,5 prosenttia) vuonna 2020.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä.

Liiketoiminta-alueittain yhdistetty kulusuhde heikkeni ainoastaan Suurasiakkaissa, jossa suurvahinkoja sattui vuonna 2020 odotettua enemmän. Suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa kannattavuuskehitys oli erinomaista vahinkojen vähennyttyä koronavirustilanteen vuoksi.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä.

Miten Ifin maksutulo kehittyi vuonna 2020?

Ifin kasvu oli vahvaa vuonna 2020, mutta tasaantui hieman vuoden loppua kohden. Paikallisissa valuutoissa laskettuna Ifin maksutulo kasvoi 4,7 prosenttia vuonna 2020. Maantieteellisesti kasvu oli vahvinta Tanskassa, jossa If keskittyy pääasiassa suurempiin yritysasiakkaisiin.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä.

Ifin asiakaspysyvyys säilyi korkeana ja vakaana kaikilla liiketoiminta-alueilla. Suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa asiakasmäärä kasvoi kolmatta vuotta peräjälkeen ja oli vuoden lopussa noin 3 142 000 asiakasta.

Miten Gjerdrumissa, Norjassa vuoden lopulla sattunut maanvyöry vaikutti Ifin tulokseen?

Norjan traaginen maanvyöry luokiteltiin luonnonkatastrofiksi ja sen aiheuttamat vahingot korvataan kansallisesta luonnonkatastrofirahastosta (Natural Perils Pool), jonka vastuut jakautuvat Norjassa toimivien vahinkovakuuttajien kesken suhteessa niiden markkinaosuuksiin. If kirjasi maanvyörystä 18 miljoonan euron korvauskulut vuoden viimeiselle neljännekselle.

Miten pääomamarkkinoilla jatkunut hyvä vire on vaikuttanut konsernin sijoitustuottoihin?

Sekä Ifin että Mandatum Lifen sijoitustuotot ovat kehittyneet hyvin viime kevään markkinamyllerryksen jälkeen ja erityisesti vuoden viimeinen neljännes oli vahva. Koko vuoden lukuihin vaikuttivat kuitenkin edelleen tammi-maaliskuussa kirjatut 191 miljoonan euron arvonalentumistappiot (If 94 miljoonaa, Mandatum Life 61 miljoonaa ja Sampo Oyj 36 miljoonaa euroa).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Ifin sijoitusten nettotuotot olivat 76 miljoonaa euroa (71). Mandatum Lifen, jolla on selvästi Ifiä suurempi osakepaino, sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja olivat 108 miljoonaa euroa (78). Sijoitustuottoja tarkastellessa on hyvä huomioida, että niissä näkyvät vain realisoidut voitot. Markkina-arvojen muutokset sen sijaan näkyvät konsernin laajassa tuloksessa.

Pääomamarkkinoiden vahvan vireen myötä myös Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka nousi kaikkien aikojen ennätykseen ja oli vuoden lopussa 8,8 miljardia euroa (8,1). Korkeisiin korkoihin (3,5 % ja 4,5 %) sidottu laskuperusteinen kanta puolestaan jatkoi kutistumistaan ja laski vuoden aikana 268 miljoonalla eurolla 1,9 miljardiin.

Miksi Mandatum Lifen tulos ennen veroja laski viimeisellä neljänneksellä, vaikka sijoitukset tuottivat erittäin hyvin?

Mandatum Life on varautunut korkotason pysymiseen alhaisena ja edelleen vahvistanut vastuuvelkaansa. Vuoden viimeisellä neljänneksellä Mandatum Life laski diskonttokorkonsa 0,25 prosenttiin vuosille 2022 ja 2023. Tällä oli 77 miljoonan euron negatiivinen vaikutus tulokseen.

Miten Hastingsin viimeinen vuosineljännes sujui?

Hastings konsolidoitiin Sammon tytäryhtiöksi marraskuun puolivälissä, joten konsernin tuloslaskelmassa on raportoitu vain viimeisen kuuden viikon luvut. Lisäksi näihin lukuihin sisältyy joukko Hastings-kauppaan ja pörssistä poistamiseen liittyviä satunnaisia eriä. Näin ollen raportoidut luvut eivät anna todenmukaista kuvaa Hastingsin operatiivisesta kehityksestä.

Yleisesti ottaen Hastingsin vuosi 2020 ja viimeinen neljännes sujuivat haastavista olosuhteista huolimatta hyvin ja yhtiön asiakasmäärä on jatkanut tasaisessa kasvussa. Hastingsin liiketoimintaa esitellään tarkemmin Sammon pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Nordea on EKP:n suositusten mukaisesti lykännyt osingonmaksuaan. Onko hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama 1,70 euron osakekohtainen osinko tukevalla pohjalla?

Kyllä on, sillä se rahoitetaan lähes kokonaan vakuutusliiketoiminnoista saatavilla sisäisillä osingoilla.

Sampo sai viimeisellä neljänneksellä Ifiltä osinkoa noin 600 miljoonaa euroa, Mandatum Lifen odotetaan maksavan keväällä osinkoa 200 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin 113 miljoonaa euroa. Näiden sisäisten osinkojen yhteissumma on yli 1,6 euroa per osake. Lisäksi marraskuussa toteutetun Nordea-osakemyynnin myötä Sammon likviditeetti on vahvalla tasolla.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä.

Osinkoehdotus vastaa 79 prosenttia konsernin nettotuloksesta ilman Nordeaan liittyviä satunnaisia eriä (2,16 euroa osakkeelta) ja on näin ollen linjassa Sammon osinkopolitiikan kanssa (vähintään 70 prosenttia nettotuloksesta ilman satunnaisia eriä).

Sijoitusyhtiö Elliott on julkisuudessa esittänyt näkemyksiään Sammon strategiasta. Miten kommentoitte näitä näkemyksiä?

Sammon strategia on aiheena 24.2.2021 järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä.

Arvostamme sijoittajien selkeää ja rehellistä palautetta. Elliott on sijoittaja, joka kertoo näkemyksistään myös julkisesti.

Sampo tiedotti 10.11.2020 laskeneensa omistustaan Nordeassa strategiansa mukaisesti. Sampo myi yhteensä 162 miljoonaa Nordean osaketta nopeutetulla tarjousmenettelyllä institutionaalisille sijoittajille.

Myyntihinta oli 7,25 euroa osakkeelta ja bruttomyyntitulo 1 174 miljoonaa euroa. Sampo kirjaa myynnistä 222 miljoonan euron kirjanpidollisen tappion vuoden 2020 viimeiselle neljännekselle.

Sampo omistaa myynnin jälkeen 642 924 782 Nordean osaketta, mikä vastaa 15,9 prosenttia Nordean kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Sampo on myynnin yhteydessä, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan myymättä Nordean osakkeita ajanjaksolla, joka päättyy 9.5.2021.

Tiedote myynnistä
Tiedote myynnin tuloksesta

Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi päätitte laskea omistustanne Nordeassa?

Sammon strategiana on keskittyä ydinosaamisalueeseensa vahinkovakuuttamiseen, sillä uskomme sen tuottavan eniten omistaja-arvoa. Hastings-ostotarjous oli ensimmäinen askel tähän suuntaan, Nordea-omistuksen vähentäminen toinen. Tämä osakemyynti tasapainottaa vahinkovakuutusliiketoimintojemme ja muiden omistustemme keskinäistä balanssia.

Oletteko menettäneet uskonne siihen, että Nordea saa käännettyä suuntansa?

Ehdottomasti emme. Nordea on edelleen sitoutunut saavuttamaan vuodelle 2022 asettamansa taloudelliset tavoitteet. Viimeisimpien vuosineljännesten aikana on nähty erittäin positiivisia merkkejä edistymisestä.

Sampo on 15,9 prosentin omistusosuudellaan edelleen Nordean suurin osakkeenomistaja ja luotamme siihen, että Nordea saavuttaa tavoitteensa. Suunnitellulla myynnillä suuntaudumme lähemmäs konsernin strategiseksi painopisteeksi valittua vahinkovakuutustoimintaa.

Jatkatteko Nordea-omistuksen vähentämistä sitten kun se taas on mahdollista lock-upin päätyttyä?

Tarkastelemme omistustemme tilannetta jatkuvasti ja tarkastelu tapahtuu suhteessa vahinkovakuuttamiseen liittyvään strategiaamme. Keskeistä tässä tarkastelussa on kunkin omistuksen toimivuus osana kokonaisuutta konsernissamme, omistusten kehitys ja kokonaisvaikutus omistaja-arvoon ennemmin kuin sellaiset käytännön yksityiskohdat kuin osakkeiden myyntirajoituksiin liittyvät asiat. 

Mitä aiotte tehdä myynnistä saatavilla varoilla?

Osa myynnistä saatavista varoista käytetään Sammon velkaisuusasteen alentamiseen ja osalla vahvistetaan Sammon likviditeettiasemaa ja kykyä tarttua tulevaisuudessa aukeaviin tilaisuuksiin.

Markkinoilla on yllin kyllin halpaa velkapääomaa. Miksi olette huolissanne velkaisuusasteestanne?

Emme ole huolissamme, mutta Hastings-tarjouksen myötä velkaisuusasteemme nousi omaan makuumme hieman liian korkeaksi.

Onko näkyvissä mahdollisia ostokohteita?

Pidämme silmämme aina auki mahdollisten tilaisuuksien varalta, mutta emme ole tällä hetkellä yritysostomoodissa vaan keskitymme Hastings-kaupan loppuun viemiseen.

Vaikuttaako myynti Sammon osinkopolitiikkaan?

Ei vaikuta. Myynnistä aiheutuvaa kirjanpidollista tappiota käsitellään satunnaisena eränä, joten se ei vaikuta vuodelta 2020 maksettavan osingon laskentaan. 6.2.2020 voimaan tulleen Sammon osinkopolitiikan mukaisesti osinkoa jaetaan vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien), ja yhtiö voi lisäksi ostaa omia osakkeitaan.

Nordean asema Sammon osakkuusyhtiönä säilyy ennallaan. Missä vaiheessa asema tulisi muuttaa?

Asema osakkuusyhtiönä perustuu Sammon vaikutusvaltaan Nordeassa. Sampo on edelleen Nordean selvästi suurin osakkeenomistaja ja Torbjörn on siellä hallituksen puheenjohtaja. Osakkuusyhtiöasema on asia, josta on keskusteltava Finanssivalvonnan ja tilintarkastajien kanssa, eikä se määrity vain tietyn omistusrajan mukaan.

Aiotteko myydä myös finanssi- ja fintech-sijoituksianne? (Saxo Bank, Nets, Nordax, Bank Norwegian ja Enento Group)

Nämä ovat Sammolle finanssisijoituksia. Näin ollen on todennäköistä, että irtaudumme niistä jollain aikavälillä, mutta meillä ei ole tarvetta tehdä äkkinäisiä liikkeitä. Nämä kaikki ovat erilaisia ja eri kehitysvaiheissa olevia sijoituksia, ja ne kaikki kehittyvät tällä hetkellä varsin hyvin.

Sampo-konsernin tammi-syyskuun tulos ennen veroja oli 1 054 miljoonaa euroa (1 073) ja osakekohtainen tulos 1,51 euroa (1,38).

Tulosta siivitti erityisesti Ifin erittäin vahvana jatkunut kehitys kolmannella neljänneksellä. Lisäksi pääomamarkkinoiden myönteisen kehityksen jatkuminen paransi sijoitustuottoja. Osakkuusyhtiö Nordea puolestaan osoitti lisää positiivisia merkkejä liiketoimintasuunnitelman etenemisestä kohti vuodelle 2022 asetettuja tavoitteita.

Vahinkovakuutustoiminnan vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2020 parannettiin 82–84 prosenttiin aiemmasta 82–85 prosentista.

Tammi-syyskuun osavuosiraportti ja sitä täydentävä lisämateriaali on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/tulos.

* Nordean osakkeina vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä jaetun ylimääräisen osingon aiheuttama 155 miljoonan euron negatiivinen erä sisältyy vertailulukuun.
**Vertailuajankohta 31.12.2019
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2019 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Miten koronaviruspandemia vaikutti Sammon liiketoimintaan kolmannella neljänneksellä?

Sammon tytäryhtiöt ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa normaalisti haastavista olosuhteista huolimatta. Syyskuun lopussa noin 70 prosenttia Ifin ja Mandatum Lifen henkilöstöstä työskenteli etänä ja etätyösuositukset jatkuvat edelleen.

Vahinkovakuutustoimintaan koronaviruspandemialla on ollut lyhyellä aikavälillä positiivinen vaikutus, sillä vahinkojen määrä on laskenut taloudellisen aktiviteetin hidastumisen ja erityisesti vähäisemmän liikenteen myötä. Kolmannella neljänneksellä vahinkotiheys palautui kuitenkin takaisin kohti tavanomaista tasoa rajoitusten höllentyessä, joskin tilanne vaihteli maittain ja vakuutuslajeittain. Koronaviruspandemia laski Ifin riskisuhdetta noin 3 prosenttiyksikköä heinä–syyskuussa.

Mandatum Lifen päivittäiseen liiketoimintaan koronaviruspandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta kevään markkinamyllerryksen jälkeen.

Ifin yhdistetty kulusuhde oli kolmannella vuosineljänneksellä 82,9 prosenttia, kun se toisella neljänneksellä oli 80,5 prosenttia. Miksi yhdistetty kulusuhde heikkeni verrattuna toiseen neljännekseen?

Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikutti negatiivisesti Suomessa vastuuvelan diskonttaamiseen käytettävän koron laskeminen 0,95 prosentista 0,75 prosenttiin.

Pitkälle ulottuvat, eläkemuotoiset korvausvastuut diskontataan nykyarvoon. Tällaisia vastuita on erityisesti lakisääteisissä tapaturvavakuutuksissa ja liikennevakuutuksissa. Diskonttaus on suoritettava turvaavalla tavalla ja diskonttokorkoa määritettäessä on myös otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto.

Mitä matalampi diskonttokorko on, sitä suurempi vastuuvelan nykyarvo on. Näin ollen diskonttokoron laskeminen näkyy korvauskulujen nousuna. Suomen diskonttokoron laskulla oli 51 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus. Ilman diskonttokoron laskun vaikutusta Ifin yhdistetty kulusuhde oli tammi–syyskuussa 80,9 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 78,3 prosenttia. Negatiivisesta vaikutuksesta huolimattakin yhdistetty kulusuhde oli Ifin historian paras heinä-syyskuussa.

Ifin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 5,2 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Mitkä tekijät selittivät kasvua?

If raportoi tukevasta, orgaanisesta maksutulon kasvusta kaikilla liiketoiminta-alueilla ja markkinoilla. Myös asiakasmäärät kasvoivat ja asiakaspito oli vakaata kaikissa segmenteissä. Kasvua on tukenut Ifin hyvä asema jatkuvassa digitalisaatiokehityksessä näinä haastavina aikoina.

Voimakkainta maksutulon kasvu oli yritysasiakkaiden puolella (Suurasiakkaat 11,0 % ja yritysasiakkaat 5,3 %). Kasvu oli vahvaa myös Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella eli Henkilöasiakkaissa ja kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä toiseen neljännekseen verrattuna.

Kuva tammi–syyskuun Supplementary Financial Information -paketista.

Miksi Topdanmarkin vakuutustekninen tulos heikkeni heinä–syyskuussa selvästi viime vuodesta?

Topdanmarkin vakuutustekniseen tulokseen vaikuttivat muun muassa kasvaneet kotivahingot, jotka heikensivät vahinkotrendiä 2,1 prosenttia. Vahinkokehitystä selittivät muun muassa vesivahinkojen kasvu sateisen alkuvuoden seurauksena, koronakriisin aikaisen kotiremontointibuumin yhteydessä havaittujen vesi- ja homevahinkojen lisääntynyt määrä sekä muutama erittäin suuri palovahinko.

On hyvä muistaa, että toisin kuin If, Topdanmark toimii ainoastaan Tanskassa. Näin ollen vahinkojen volatiliteetti voi olla suurempaa verrattuna useilla markkinoilla toimivan yhtiöön.

Lisätietoa Topdanmarkin kehityksestä on saatavilla yhtiön tammi–syyskuun 2020 osavuosikatsauksesta osoitteessa www.topdanmark.com.

Mandatum Lifen korkeampiin laskuperustekorkoihin (3,5 % ja 4,5 %) sidottu vastuuvelka laski ensimmäistä kertaa alle kahden miljardin euron. Miksi tämä on huomionarvoista?

Mandatum Lifen vanha laskuperustekorkoinen kanta on ollut run-off -tilassa, sillä se sitoo runsaasti pääomaa ja yhtiön painopiste on varainhoidossa ja sijoitussidonnaisisssa tuotteissa.  Vielä vuonna 2010 3,5 ja 4,5 prosentin laskuperustekorkoihin sidottu kanta oli yli neljä miljardia euroa, josta se on nyt puolittunut. Laskuperustekorkoisen kannan sulaminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä ja mahdollistaa pääoman uudelleenallokoinnin tuotoltaan houkuttelevampiin kohteisiin.

Mandatum Lifen painopistealueena oleva sijoitussidonnainen kanta jatkoi myönteistä kehitystään ja nousi syyskuun lopussa lähelle ennätyslukemaa eli 8,1 miljardia euroa. Kanta on kasvanut maaliskuun lopusta noin 850 miljoonaa euroa.

Mandatum Lifen maksutulo laski selvästi kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta. Mikä selittää laskua?

Suuri ero edellisvuoteen selittyy vahvalla vertailujaksolla. Vuosi 2019 oli sijoitussidonnaisen maksutulon osalta Mandatum Lifen historian paras. Lisäksi erityisesti viime vuoden kolmannella neljänneksellä maksutulon kasvua siivittivät muutaman ison yritysasiakkaan kanssa solmitut sopimukset. Koronaviruspandemiasta huolimatta Mandatum Lifen sijoitussidonnainen maksutulo oli tammi-syyskuussa vuoden 2018 eli edellisen ennätysvuoden hyvällä tasolla.

If päätti jakaa joulukuussa osinkoa noin 600 miljoonaa euroa. Mikä on Sammon muiden sisäisten osinkojen tilanne?

Mandatum Life jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja hallituksen ehdotuksesta tiedotetaan tavallisesti koko vuoden tuloksen yhteydessä. Mandatum Lifen osingonmaksukyky on vahva.

Sekä Nordea että Topdanmark ovat ilmaisseet halunsa jakaa vuodelta 2019 jakamatta jääneet osingot, mutta seuraavat viranomaisten määräyksiä ja suosituksia.

Miten Sammon sijoitustoiminta kehittyi kolmannella neljänneksellä?

Pääomamarkkinoiden myönteisen kehityksen jatkuminen nosti sijoitustuottoja heinä–syyskuussa. Ifin sijoitusten nettotuotot olivat kolmannella neljänneksellä 46 miljoonaa euroa (38). Mandatum Lifen sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisia sopimuksia olivat 53 miljoonaa euroa (77).

Konsernin sijoitusten allokaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmannella neljänneksellä.

Kuva tammi-syyskuun Supplementary Financial Information -paketista.

Miten Sammon Hastings-kauppa etenee?

Hastingsin osakkeenomistajat hyväksyivät syyskuussa Sammon ja RMI:n tekemän ostotarjouksen odotetusti. Lokakuun lopulla Sampo tiedotti saaneensa kaupalle kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät. Seuraava askel on 13.11.2020 järjestettäväksi suunniteltu Englannin lain mukainen tuomioistuinkäsittely, jonka jälkeen kauppa toteutuu lopullisesti. Sampo tiedottaa kaupan toteutumisesta ja yhtiön lukujen konsolidoinnista myöhemmin.