IR-blogi

Sampo-konsernin tulos oli vuoden 2022 kolmannella vuosineljänneksellä vahva ja sitä tuki edelleen erinomainen underwriting-kehitys.

Konsernin tulos ennen veroja oli tammi-syyskuussa 1 472 miljoonaa euroa (1 974) ja kolmannella vuosineljänneksellä 407 miljoonaa euroa (632). Ilman Nordeaan liittyviä eriä tulos ennen veroja oli tammi-syyskuussa 1 212 miljoonaa euroa (1 356) ja kolmannella vuosineljänneksellä 407 miljoonaa euroa (374).

Osakekohtainen tulos oli tammi-syyskuussa 2,19 euroa (2,74) ja kolmannella vuosineljänneksellä 0,58 euroa (0,93).

Sampo-konsernin ydinliiketoiminnan eli vahinkovakuutuksen underwriting-tulos oli tammi-syyskuussa 1 009 miljoonaa euroa (958) ja kolmannella vuosineljänneksellä 330 miljoonaa euroa (327). Konsernin yhdistetty kulusuhde oli tammi-syyskuussa 81,6 prosenttia (80,9) ja kolmannella vuosineljänneksellä 82,4 prosenttia (81,1).

*) Nordeaan liittyvä 103 miljoonan euron suuruinen kirjanpitovaikutus tammi-syyskuulta 2022 on luokiteltu Sampo-konsernin osinkopolitiikan mukaisesti satunnaiseksi eräksi. Vertailulukuihin sisältyi satunnaisia eriä 237 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa ja 144 miljoonaa euroa kolmannella vuosineljänneksellä.
Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Mitkä tekijät selittivät hyvää underwriting-suoritusta Q3:lla?

Konsernin underwriting-tulosta tukivat edelleen vahva kehitys Pohjoismaissa, jota siivittivät maksutulon vahva kasvu sekä tasainen ja korkeana säilynyt asiakaspysyvyys. Underwriting-tulos kasvoi 1 prosentin vuoden takaisesta. Ilman vertailukaudella raportoituja koronapandemian vaikutuksia underwriting-tulos kasvoi 5 prosenttia, mikä on linjassa taloudellisten tavoitteidemme kanssa.

Ifin underwriting-tulos pysyi vakaana epätavallisen korkeasta suurvahinkojen määrästä huolimatta. Samaan aikaan Topdanmark kasvatti underwriting-tulostaan 21 prosenttia vuodentakaisesta.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkina pysyi edelleen haastavana, mikä rajoittaa Hastingsin kasvumahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä. Vallitseva markkinaympäristö ja koronapandemian vaikutusten poistuminen huomioon ottaen Hastingsin underwriting-tulos oli hyvä, joskin 12 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Koko tammi-syyskuun aikana Sampo-konsernin underwriting-tulos kasvoi 3 prosenttia. Ilman vertailukaudella raportoituja koronapandemian vaikutuksia kasvu oli 13 prosenttia, eli selvästi edellä taloudellisia tavoitteitamme.

Ifin bruttomaksutulo kasvoi Q3:lla 5,7 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Mitkä olivat keskeisimmät ajurit kasvun takana?

Kasvu oli vankkaa kaikilla liiketoiminta-alueilla ensisijaisesti hinnankorotuksien, korkeana säilyneen asiakaspysyvyyden ja asiakasmäärän kasvun ansiosta. Voimakkainta kasvu oli Suurasiakasliiketoiminnassa (11,8 %) ja Baltian liiketoiminnoissa (21,0 %).

Ifin suurimmassa liiketoiminnassa, Henkilöasiakkaissa, maksutulo kasvoi 3,5 prosenttia, ja sitä tukivat matkavakuutusten myynnin elpyminen sekä hyvä kasvu omaisuus- ja henkilövakuutuksissa. Uusien autojen myynti Pohjoismaissa ja erityisesti Ifin suurimmalla markkina-alueella Ruotsissa jatkui kuitenkin heikkona, mikä hidasti kasvua. Ruotsin moottoriajoneuvovakuuttaminen pois lukien Henkilöasiakkaiden maksutulo kasvoi 4,8 prosenttia ja koko Ifin 6,8 prosenttia Q3:lla.

Miten korvausinflaatio kehittyi Sammon ydinmarkkinoilla?

Pohjoismaissa korvausinflaatio oli Q3:lla 4-5 prosenttia eli jokseenkin samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. If on jatkanut hinnankorotuksiaan kattaakseen korvausinflaation vaikutukset. Keskimäärin hintoja nostettiin Q3:lla hieman yli 5 prosenttia.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkinalla korvausinflaatio kiihtyi Q3:lla 12 prosenttiin edellisen neljänneksen 10-12 prosentista ja vakuutusten markkinahinnat laahasivat edelleen korvausinflaation perässä. Hastings on pysynyt hinnoittelussaan kurinalaisena ja nostanut edelleen hintojaan, mikä heijastui 20 prosentin maksutulon kasvuna kiintein valuuttakurssein Q3:lla.

Ifin yhdistetty kulusuhde parani tammi-syyskuussa, mutta Q3:lla se heikentyi 1,4 prosenttiyksikköä 81,6 prosenttiin. Mistä tämä kehitys johtui?

Keskeisin negatiivinen vaikutus selittyi suurvahinkojen määrän kasvulla. Suurvahinkojen vaikutus oli Q3:lla, prosenttiosuutena nettomaksutulosta laskettuna, 2,4 prosenttiyksikköä budjetoitua suurempi, kun taas vertailukaudella 2021 vaikutus oli 3,1 prosenttia budjetoitua pienempi. Lisäksi vertailukaudella koronapandemian vaikutuksilla oli yhä noin prosenttiyksikön positiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen. Sen sijaan diskonttokorkojen nousu ja budjetoitua vähäisemmät vaikutukset vakavista sääilmiöistä vahvistivat yhdistettyä kulusuhdetta.

Ifin oikaistu riskisuhde parani Q3:lla 0,5 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta pois lukien suurvahinkojen, vakavien sääilmiöiden ja koronapandemian raportoidut vaikutukset sekä aiempina tilikausina sattuneisiin vahinkoihin varatun korvausvastuun kehityksen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös oikaistu yhdistetty kulusuhde parani vuodentakaisesta.

Kuva sijoittajaesityksestä

Korot jatkoivat nousuaan kolmannella neljänneksellä. Miten tämä vaikutti Sampoon?

Sampo on ollut hyvissä asemissa hyötyäkseen korkojen noususta. Korkosalkkujemme lyhyt duraatio on mahdollistanut varojen nopean uudelleensijoittamisen korkeampikorkoisiin sijoituskohteisiin, mikä on kasvattanut efektiivisiä korkotuottojamme (running yield) varsin nopeasti.

Ifin efektiivinen korkotuotto parani Q3:lla 60 korkopistettä 2,7 prosenttiin. Vuodenvaihteen 1,5 prosentista tuotto on noussut jo 120 korkopisteellä. Tämän lisäksi diskonttokorkojen nousu paransi Ifin underwriting-tulosta 43 miljoonaa euroa Q3:lla ja yhteensä 163 miljoonaa euroa tammi-syyskuussa.

Mandatum Lifen efektiivinen korkotuotto nousi Q3:lla 3,3 prosenttiin edellisen neljänneksen 3,0 prosentista ylittäen jo laskuperusteisen vakuutuskannan keskimääräisen laskuperustekoron. Korkojen nousu tuki edelleen myös Mandatum Lifen Solvenssi II -vakavaraisuussuhdetta, joka nousi ennätykselliseen 282 prosenttiin Q3:n lopussa.

Isossa-Britanniassa koettu erittäin nopea korkojen nousu puolestaan nosti Hastingsin efektiivisen korkotuoton 5,4 prosenttiin Q3:n lopussa. Tuotto parani 240 korkopisteellä vain yhden kvartaalin aikana.

Kuva sijoittajaesityksestä

Sijoitusmarkkinoiden heilunta oli Q3:lla voimakasta talouden epävarmuuden kasvaessa. Miten tämä vaikutti Mandatumiin?

Mandatum suoriutui Q3:lla hyvin operatiivisen tuloksen (kustannusliikkeen ja varainhoidon tulos) ollessa vahva, 17 miljoonaa euroa (12). Koska valtaosa Mandatumin kokonaistuloksesta kertyy sijoituksista, ei markkinaturbulenssin vaikutuksilta sijoitusten tuottoihin voi kuitenkaan välttyä.

Mandatumin tuloslaskelmaan kirjattava sijoitustulos pysyi Q3:lla vakaana ollen 41 miljoonaa euroa (40), mutta markkina-arvoin laskettava sijoitustulos laski -126 miljoonaan euroon (14), markkina-arvojen laskiessa useissa omaisuusluokissa.

Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta nettomerkinnät Mandatumin vähän pääomaa sitoviin sijoitussidonnaisiin tuotteisiin säilyivät positiivisina Q3:lla, mikä on osoitus Mandatumin vahvasta markkina-asemasta kotimaassa. Kuten yllä mainittiin, korkojen nousu paransi Mandatumin efektiivistä korkotuotto ja vakavaraisuutta.

Sammon tase säilyi Q3:lla vahvana ja sekä vakavaraisuus että velkaisuusaste paranivat. Mitkä tekijät selittivät tätä kehitystä?

Solvenssi II -vakavaraisuussuhde nousi 256 prosenttiin edellisen neljänneksen lopun 245 prosentista. Vuodelta 2021 jaettuun 1,70 euron osakekohtaiseen vakuutusosinkoon perustuva osinkokertymä huomioiden vakavaraisuussuhde nousi 238 prosenttiin edellisen neljänneksen 233 prosentista. Vakavaraisuussuhde on selvästi 170-190 prosentin tavoitteen yläpuolella.

Keskeisin nousua selittävä tekijä oli vahvana jatkunut operatiivinen kehitys, joka paransi vakavaraisuussuhdetta 8 prosenttiyksikköä. Sijoitusmarkkinoihin liittyvillä tekijöillä oli yhteensä 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus; korkojen nousu ja symmetrisen mukautustekijän lasku vaikuttivat positiivisesti, kun taas korkoerojen kasvu ja valuuttakurssimuutokset vaikuttivat negatiivisesti.

Sammon velkaisuusaste puolestaan parani 25,9 prosenttiin edellisen neljänneksen lopun 29,2 prosentista ollen selvästi linjassa alle 30 prosentin tavoitteen kanssa. Positiivinen kehitys selittyi sillä, että bruttovelkaa vähennettiin yhteensä noin 0,8 miljardilla eurolla. Sampo Oyj:n senioriehtoisia joukkovelkakirjoja ostettiin takaisin 501 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi Hastings lunasti 250 miljoonan Englannin punnan (noin 290 miljoonan euron) suuruisen senioriehtoisen joukkovelkakirjalainansa syyskuussa.

Kuinka paljon Sammolla on ylimääräistä pääomaa ja milloin se jaetaan osakkeenomistajille?

Ylimääräistä, konsernin vakuutustoimintojen tarpeet ylittävää pääomaa arvioidaan olevan 3-4 euroa osaketta kohden. Tästä yli 2 euroa on Nordea-omistuksesta irtautumisesta jäljellä olevaa ylimääräistä pääomaa, jota Sampo aikoo sijoitusmarkkinoiden epävarmuus huomioiden edelleen asteittain palauttaa osakkeenomistajille. Aiemmin tiedotetun mukaisesti julkistamme hallituksen ehdotuksen uusista pääomien palautuksista vuoden 2022 tulosjulkistuksen yhteydessä 10.2.2023.

Loput arvioidusta 3-4 euron suuruisesta osakekohtaisesta ylimääräisestä pääomasta on sidottuna Sammon niin sanottuihin finanssisijoituksiin, joka voidaan vapauttaa, kun Sampo aikanaan irtautuu näistä sijoituksista.

Kuva sijoittajaesityksestä

Sampo on tänään käynnistänyt arviointiprosessin osakkeensa rinnakkaislistauksesta Tukholman pörssiin (Nasdaq Stockholm). Tässä blogikirjoituksessa vastaamme keskeisiin kysymyksiin mahdolliseen listaukseen liittyen.

Miksi Sampo harkitsee rinnakkaislistausta Tukholman pörssiin?

Tukholman pörssi on Pohjoismaiden suurin ja likvidein markkina, ja Sammolla luonnollinen side Ruotsiin Ifin kautta. Ruotsalaiset osakkeenomistajat omistavat kuitenkin ainoastaan noin 5 prosenttia Sammosta.

Suurena vahinkovakuuttajana Sampo olisi ainutlaatuinen sijoituskohde Tukholman pörssissä – defensiivinen toimija, jolla on vahva hinnoitteluvoima ja joka hyötyy korkojen noususta. Listaus Tukholman pörssiin voisi lisätä kysyntää Sammon osakkeelle esimerkiksi ruotsalaisten rahastojen keskuudessa. Tästä hyötyisivät sekä nykyiset että potentiaaliset uudet osakkeenomistajat.

Vaikuttaisiko rinnakkaislistaus Sammon toimintaan Suomessa?

Mahdollinen rinnakkaislistaus ei vaikuttaisi Sammon liiketoimintoihin Suomessa, eikä myöskään osakkeen listaukseen Helsingin pörssissä.

Minkälainen prosessi rinnakkaislistaus on? Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Tällä hetkellä Sammon hallitus vasta arvioi mahdollista rinnakkaislistausta. Mikäli hallitus päättää edetä asiassa, voisi kaupankäynti Tukholman pörssissä alkaa vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Aikooko Sampo laskea liikkeeseen uusia osakkeita?

Sammolla ei ole suunnitelmia tai tarvetta laskea liikkeeseen uusia osakkeita. Sammolla on taseessaan ylimääräistä pääomaa, jota se parhaillaan palauttaa osakkeenomistajilleen omien osakkeiden takaisinostojen kautta.

Minkälaisia kustannuksia rinnakkaislistaus aiheuttaisi Sammolle?

Rinnakkaislistauksen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat hyvin rajalliset, sillä Nasdaqin sääntely Helsingin ja Tukholman pörsseissä on suurelta osin harmonisoitu.

Miten rinnakkaislistaus vaikuttaisi Sammon nykyisiin ruotsalaisiin osakkeenomistajiin?

Mahdollinen rinnakkaislistaus ei edellyttäisi ruotsalaisilta osakkeenomistajilta toimenpiteitä, sillä se ei vaikuttaisi Sammon osakkeen listaukseen Helsingin pörssissä.

Miten rinnakkaislistaus vaikuttaisi Sammon suomalaisiin osakkeenomistajiin?

Mahdollinen rinnakkaislistaus ei vaikuttaisi suomalaisiin osakkeenomistajiin millään tavalla. Suomalaisten osakkeenomistajien (luonnollisten tai oikeushenkilöiden) ei ole sallittua omistaa suomalaisia yhtiöitä hallintarekisterin tai muun vastaavan rakenteen kautta. Näin ollen he eivät voisi omistaa Sampoa Tukholman pörssin kautta.

Sampo-konsernin alkuvuoden vahva kehitys jatkui toisella neljänneksellä, ja sitä tuki erinomainen underwriting-kehitys.

Konsernin tulos ennen veroja oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1 066 miljoonaa euroa (1 343) ja toisella neljänneksellä 499 miljoonaa euroa (710). Osakekohtainen tulos oli 1,61 euroa (1,80) tammi-kesäkuussa ja 0,75 euroa (0,99) euroa toisella neljänneksellä.

Sampo konsernin ydinliiketoiminnan eli vahinkovakuutuksen underwriting-tulos oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 679 miljoonaa euroa (658) ja toisella neljänneksellä 389 miljoonaa euroa (341). Konsernin yhdistetty kulusuhde oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 81,1 prosenttia (80,7) ja toisella neljänneksellä 78,9 prosenttia (80,2).

Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan tuloskehityksen myötä Sampo on selvästi edellä vuosille 2021-2023 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

*) Nordeaan liittyvä 103 miljoonan euron suuruinen kirjanpitovaikutus tammi - kesäkuulta 2022 on luokiteltu Sampo-konsernin
osinkopolitiikan mukaisesti satunnaiseksi eräksi. Vertailulukuihin sisältyi satunnaisia eriä 93 miljoonaa euroa.

Puolivuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. 

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Sampo-konsernin underwriting-tulos kasvoi toisella neljänneksellä 14 prosenttia. Mitkä tekijät selittivät vahvaa kasvua?

Underwriting-tuloksen kasvua siivitti Pohjoismaiden vahinkovakuutustoimintojen vahvan kehityksen jatkuminen.

Ifin underwriting-tulos vahvistui toisella neljänneksellä 26 prosenttia vuodentakaisesta, ja sitä tukivat maksutulon voimakas kasvu ja vankkana jatkunut operatiivinen kehitys toimintaympäristön säilyessä kilpailtuna, mutta kurinalaisena. Lisäksi If hyötyi korkeammista diskonttokoroista. Myös Topdanmark raportoi tasaisen vahvan underwriting-tuloksen.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkina sen sijaan on pysynyt haastavana hintakilpailun ollessa kireää ja korvauskuluinflaation kiihtyessä edelleen. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Hastings raportoi verrattain vankan underwriting-tuloksen kurinalaisen hinnoittelupolitiikkansa ja ketterän liiketoimintamallinsa ansiosta.

Ifin bruttomaksutulon kasvu kiintein valuuttakurssein kiihtyi toisella neljänneksellä 8,4 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 6,9 prosentista. Mitkä olivat suurimmat kasvuajurit?

Ifin maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja liiketoiminta-alueilla, ja sitä tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset. Kasvu oli vahvinta Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueella, jolla maksutulo kasvoi peräti 33,2 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Pohjoismainen markkinatilanne on tällä hetkellä kiinnostava eräiden kilpailijoiden vetäytymisen seurauksena, ja tämän ansiosta olemme päässeet viime vuosina nostamaan hintojamme houkuttelevalle tasolle.

Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen lisäksi myös Baltian toimintojen kasvu oli erityisen vahvaa, 23,7 prosenttia toisella neljänneksellä. Kasvu oli vahvaa kaikissa kolmessa Baltian-maassa jatkuneiden hinnankorotusten, korkean asiakaspysyvyyden ja kasvavan asiakaskunnan tukemina.

Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia hinnankorotusten, asiakasmäärän kasvun ja korkean asiakaspysyvyyden tukemina. Kasvua kuitenkin heikensi uusien autojen myynnin heikon kehityksen jatkuminen Pohjoismaissa ja erityisesti Ifin suurimmalla markkinalla Ruotsissa. Ilman moottoriajoneuvosegmentin kehitystä Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen maksutulon kasvu oli toisella neljänneksellä 5,3 prosenttia.

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten korvauskuluinflaatio kehittyi Sammon ydinmarkkinoilla?

Pohjoismaissa korvauskuluinflaatio kiihtyi odotetusti ensimmäisen neljänneksen 3-4 prosentista hieman yli 4 prosenttiin. Tähän on kuitenkin onnistuneesti vastattu hinnankorotuksin. Seuraamme jatkossakin vahinkokulujen kehitystä tarkasti ja reagoimme tarvittaessa hinnantarkistuksin.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutuksissa markkinahintojen kehitys ei ole pysynyt korvauskuluinflaation tahdissa, joka on kiihtynyt jo 10-12 prosenttiin. Hastings on pysynyt hinnoittelussaan kurinalaisena ja puolustanut kannattavuuttaan korottamalla hintojaan edellä yleistä markkinakehitystä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti moottoriajoneuvovakuutusten myyntikehitykseen.

Miten Sampo on hyötynyt korkeammista koroista?

Sijoitusten puolella Sampo on ollut hyvissä asemissa korkosalkkujensa lyhyen duraation ansiosta. Tämä on mahdollistanut nopean rotaation korkeampikorkoisiin sijoituksiin. Esimerkiksi toisella neljänneksellä If sijoitti 2 miljardia euroa korkealaatuisiin, pidemmän duraation velkainstrumentteihin, mikä tuo vuositasolla 24 miljoonan euron tulosvaikutukseen ennen veroja (verrattuna efektiiviseen tuottoon ensimmäisellä neljänneksellä). Ifin velkainstrumenttien efektiivinen korkotuotto (running yield) nousikin toisella neljänneksellä 2,1 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 1,6 prosentista. Taseen velkapuolella Ifin diskonttokorkojen nousulla oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 120 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus.

Mandatumin osalta korkojen nousu puolestaan parantaa run-off-tilassa olevan laskuperusteisen vakuutusportfolion tuottavuutta. Mandatum Lifen korkosalkun efektiivinen korkotuotto nousi 3,0 prosenttiin toisella neljänneksellä, mikä on korkein taso sitten vuoden 2017. Samalla korkotuotto lähestyy jo keskimääräistä laskuperustekorkoa, joka on 3,2 prosenttia.

Kuva sijoittajaesityksestä

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2022 lopussa poikkeuksellisen korkea, 245 prosenttia tai 233 prosenttia osinkokertymä mukaan lukien. Mikä selittää vakavaraisuussuhteen nousua?

Kolme keskeisintä tekijää 41 prosenttiyksikön nousussa ensimmäisen neljänneksen lopun tasosta (204) olivat vahva underwriting-tulos, Nordeasta irtautuminen ja suotuisat markkinavaikutukset, kuten korkojen nousu. Nordeasta irtautumisella oli 29 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus, kun taas 1 miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelmalla oli 19 prosentin negatiivinen vaikutus. Konsernin operatiivinen kehitys nosti vakavaraisuussuhdetta 7 prosenttiyksikköä. Markkinavaikutukset nostivat suhdetta 16 prosenttiyksikköä, josta korkojen nousulla ja symmetrisen mukautustekijän laskulla oli kummallakin 7 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus.  

Sampo-konsernin velkaisuusaste nousi 29,2 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen lopun 24,8 prosentista. Mikä selittää nousua?

Velkaisuusastetta nostivat toukokuussa maksettu osinko, toteutetut omien osakkeiden ostot sekä laajan tuloslaskelman muiden erien kautta vaikuttanut sijoitusten markkina-arvojen lasku. Kun otetaan huomioon käynnissä olevan 1 miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelma sekä suunniteltu velan vähentäminen tulevaisuudessa 800 miljoonalla eurolla, velkaisuusaste oli 26,8 prosenttia.

Sampo irtautui Nordeasta huhtikuussa 2022. Milloin se aikoo irtautua muista finanssisijoituksista?

Odotamme irtautuvamme muista sijoituksista seuraavien 2-3 vuoden aikana sijoituskohteiden tullessa luonnolliseen irtautumisvaiheeseen. Vähemmistöomistajan ominaisuudessa emme kuitenkaan kontrolloi irtautumisaikataulua, joka riippuu paljon myös vallitsevasta markkinatilanteesta.

Sampo on ostanut omia osakkeitaan kolmen eri osto-ohjelman alla vuoden 2021 lokakuusta lähtien. Miten Sammon osakkeenomistajat hyötyvät ostoista?

Monet Sammon osakkeenomistajat toivovat, että ylimääräistä pääomaa palautetaan osinkojen sijaan takaisinostoilla. Sampo on kuitenkin päättänyt käyttää tähän tarkoitukseen sekä osinkoja että takaisinostoja. Takaisinostot tarjoavat joustavuutta, sillä ne antavat osakkeenomistajalle mahdollisuuden valita, ottavatko he käteistä myymällä osakkeitaan vai kasvattavatko mieluummin omistusosuuttaan pitämällä osakkeensa.

Sampo palautti ensimmäisen osto-ohjelman aloituksen (lokakuu 2021) ja heinäkuun 2022 lopun välillä osakkeenomistajilleen yhteensä 1,2 miljardia euroa ylimääräistä pääomaa takaisinostojen kautta. Osakkeita hankittiin tällä ajanjaksolla yhteensä 27,1 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa 4,9 prosenttia takaisinostojen aloitusta edeltävästä osakekannasta. Tämä parantaa Sammon osakekohtaista tulosta 5,1 prosenttiyksikköä.

Käynnissä olevan 1 miljardin euron (heinäkuun 2022 lopussa jäljellä 793 miljoonaa euroa) osto-ohjelma päättyy viimeistään 8.2.2023. Kuten 9.6.2022 tiedotimme, Sammon johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että vuoden 2022 taloudellisen tuloksen julkaisun yhteydessä helmikuussa 2023 ehdotetaan toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä. 

Sammon sijoittajapäivä 2022

Sampo järjestää sijoittajapäivän torstaina 8.9.2022 Lontoossa. Tapahtumassa syvennytään Sampo-konsernin taloudellisten tavoitteiden perustuviin keskeisimpiin operatiivisiin aloitteisiin. Esitysten ohella sijoittajilla ja analyytikoilla on mahdollisuus esittää johdolle kysymyksiä.

Esitykset alkavat klo 15.00 Suomen aikaa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.sampo.com. Tilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä samassa osoitteessa.

Lisätietoja tapahtumasta sähköpostitse Sammon sijoittajasuhdetiimiltä: ir@sampo.fi

Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme kysymyksiä tänään tiedotettuun Sammon koko Nordea-omistuksen myyntiin liittyen.

Tiedote

Miksi alun perin ilmoitetun 100 miljoonan osakkeen sijaan päätittekin myydä koko omistuksenne?

Markkinakysyntä oli vahvaa ja tarjosi mahdollisuuden vähentää omistuksemme nollaan, mikä on linjassa vahinkovakuutusliiketoimintaan keskittyvän strategiamme kanssa.

Koko jäljellä ollut omistus oli 200 miljoonaa osaketta. Tarkoittaako tämä sitä, että Sampo oli jo myynyt noin 46 miljoonaa osaketta vuoden 2021 lopun ja lopullisen myynnin välisenä aikana?

Kyllä. Myimme avoimilla markkinoilla noin 19 miljoona osaketta ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 27 miljoonaa osaketta huhtikuussa.

Sammon johto aikoo ehdottaa uuden omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman käynnistämistä yhtiökokouksen jälkeen. Mikä ohjelman koko tulee olemaan?

Nykyinen, maaliskuussa käynnistetty 250 miljoonan euron osto-ohjelma on edelleen käynnissä ja päättyy viimeistään 17.5.2022. Uuden ohjelman yksityiskohdista tiedotetaan, kun nykyinen ohjelma on saatu päätökseen.

Miten myynti vaikuttaa Sampo-konsernin vakavaraisuuteen?

Koko Nordea-omistuksen myynnillä, mukaan lukien alkuvuonna myydyt osakkeet, on noin 30 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhteeseen.

Miten myynti vaikuttaa Sampo-konsernin velkaisuusasteeseen?

Vaikutus ei ole merkittävä, mutta hieman positiivinen kuitenkin.

Täytyykö osa myyntituloista käyttää velkaisuusasteen laskemiseen?

Ei, emme tarvitse rahoja velkaisuuden laskemiseen. Varat siihen tarkoitukseen oli varmistettu jo vuonna 2021 toteutetuilla myynneillä.

Tässä blogikirjoituksessa vastaamme analyytikoilta ja sijoittajilta ensimmäisen neljänneksen aikana saamiimme kysymyksiin.

Miksi Sampo päätti käynnistää uuden omien osakkeiden osto-ohjelman heti edellisen perään ja ennen toukokuun yhtiökokousta?

Käynnistimme osto-ohjelman palauttaaksemme ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille, mikä on linjassa sen kanssa, että olemme sitoutuneet kurinalaiseen pääomanhallintaan. Sammon vakavaraisuus pysyi ensimmäisellä neljänneksellä vahvalla tasolla.

Minkälainen koronavirustilanne ensimmäisellä neljänneksellä vallitsi?

Tammikuussa oli vielä joitain rajoitustoimia voimassa, mutta helmi- ja maaliskuussa yleinen aktiviteetti on ollut jotakuinkin normaalilla tasolla.

Minkälaiset sääolosuhteet vallitsivat Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa ensimmäisellä vuosineljänneksellä?

Pohjoismaissa koettiin alkuvuonna talvikaudelle tyypillisiä myrskyjä, minkä lisäksi Suomessa talvi oli tavanomaista runsaslumisempi. Lämpötilat ovat olleet tavanomaisen vaihtelun rajoissa.

Pohjoismaiden tapaan myös Isossa-Britanniassa sattuu talvineljännesten (Q1 ja Q4) aikana yleensä enemmän moottoriajoneuvo- ja omaisuusvahinkoja kuin kesäneljännesten (Q2 ja Q3) aikana. Ensimmäisen neljänneksen aikana Isossa-Britanniassa koettiin useita myrskyjä.

Miten inflaation kiihtyminen vaikuttaa Sammon vahinkovakuutustoimintaan?

Kuten vuoden 2021 tulosjulkistuksen yhteydessä kerroimme, viime vuonna inflaation kiihtyminen ei merkittävissä määrin vaikuttanut toimintoihimme Pohjoismaissa vaan oli lyhytaikaista ja rajallista. Koko Ifin tasolla korvausinflaatio oli vuoden lopulla 3 prosentin tasolla. Ison-Britannian moottoriajoneuvojen korvausinflaation totesimme olevan jotakuinkin 7 - 9 prosentin tasolla (high single-digit) ja olemme huomanneet, että monet verrokkiyhtiöt ovat viime aikoina antaneet samanlaisia ja korkeampia arvioita.

Inflaation mahdollisesti pysyessä korkealla tasolla pidemmän aikaa palkkainflaatio huomioituna se johtaisi myös todennäköisesti korvausinflaation kiihtymiseen kaikissa toimintamaissa. Tarkkailemme tilannetta huolellisesti ja pysymme kurinalaisena hinnoittelussa.

Miten uusien autojen myynti on kehittynyt Pohjoismaissa?

Vuoden 2021 viimeisen neljänneksen heikko kehitys jatkui alkuvuonna. Tammi - helmikuussa uudet rekisteröinnit laskivat kaikissa Pohjoismaissa, eniten Suomessa ja Norjassa.

Miten sijoitusmarkkinoiden voimakas heilunta ensimmäisellä neljänneksellä vaikutti Sampoon?

Sammolla ei ole suoria sijoituksia Venäjällä tai Ukrainassa, mutta salkuissamme on pieni määrä sijoituksia pohjoismaisissa yhtiöissä, joilla on liiketoimintaa alueella (lue maaliskuussa julkaisemamme blogikirjoitus aiheesta). Sampo on sodan alkamisen jälkeen vähentänyt tällaisia sijoituksia.

Korkojen nousu ensimmäisellä neljänneksellä on myönteistä Sammolle, sillä se mahdollistaa varojen uudelleensijoittamisen korkeammalla korolla. Lisäksi korkojen nousu tukee konsernin vakavaraisuutta, kuten alla olevassa herkkyyskaaviossa on kuvattu. Vaikka osakkeiden lasku vaikuttaa negatiivisesti Sammon sijoitusten tuottoihin, symmetrisen mukautuksen (osakesijoituksiin sovellettava vastasyklinen vaimennin) lasku pehmentää vaikutusta vakavaraisuuteen.

Kirjattiinko Nordean osinko Sammon tuloslaskelmaan ensimmäiselle neljännekselle?

Kyllä. Osingot kirjataan tulokseen niiden irtoamispäivänä, joka Nordealla oli 25.3.2022. Nordean osinko näkyy Omistusyhteisö-segmentin Sijoitustoiminnan nettotuotot -rivillä. Osuutta Nordean tuloksesta ei enää konsolidoida Sammon tuloslaskelmaan.