IR-blogi

Sammon vahva vire jatkui vuoden 2021 toisella neljänneksellä, minkä ansiosta ensimmäisen vuosipuoliskon tulos oli operatiivisesti konsernin historian paras.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja kohosi 1 343 miljoonaan euroon (569) tammi-kesäkuussa 2021. Tulos sisältää Nordea-osakemyyntiin liittyvän 93 miljoonan euron suuruisen positiivisen erän, jota käsitellään satunnaisena eränä. Osakekohtainen tulos oli 1,80 euroa (0,81).

Konsernin ydinliiketoimintojen eli vahinkovakuutustoimintojen underwriting-tulos kasvoi 34 prosenttia 658 miljoonaan euroon (489). Hastings-yrityskauppa huomioiden, mutta ilman koronaviruspandemian vaikutuksia Ifissä ja Topdanmarkissa kasvu oli 12 prosenttia. Konsernin yhdistetty kulusuhde parani 80,7 prosenttiin (82,6).

Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan tuloksen myötä Sampo-konserni on vuosille 2021-2023 asetettuja tavoitteita selkeästi edellä.

Puolivuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. 

Sampo-konsernin taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Mitä tekijät olivat vahvan tuloksen takana?

Kehitys oli vahvaa kaikilla alueilla niin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuin toisella neljänneksellä. Vahinkovakuutustoimintomme If, Topdanmark ja Hastings raportoivat vahvat tulokset. Ifin underwriting-tulos oli 443 miljoonaa euroa (393), Topdanmarkin 114 miljoonaa euroa (96) ja Hastingsin 101 miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Loistavien underwriting-tulosten ohella myös konsernin sijoitustuotot kehittyivät vahvasti saaden tukea myönteisestä markkinakehityksestä.

Mandatum hyötyi hyvästä markkinavireestä, minkä lisäksi nettorahavirta sijoitustuotteisiin oli erittäin vahvaa. Sijoitussidonnaisten tuotteiden ja muiden hallinnoitavien asiakasvarojen yhteissumma nousikin ensimmäistä kertaa yli kymmeneen miljardiin.

Sammon suurin sijoitus, Nordea, jatkoi vahvaa kehitystään, minkä ansiosta tulososuutemme kasvoi, vaikka omistusosuutemme on pienentynyt.

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten koronaviruspandemia vaikutti Sammon liiketoimintoihin toisella neljänneksellä?

Koronaviruksella oli arviolta 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus Ifin yhdistettyyn kulusuhteeseen toisella neljänneksellä. Moottoriajoneuvojen vahinkofrekvenssi oli toisella neljänneksellä korkeampi kuin vuosi sitten, mutta edelleen alle pandemiaa edeltäneen tason. Vahinkofrekvenssin odotetaan normalisoituvan vaiheittain, kun rokotukset etenevät ja rajoituksia poistetaan. Koronaviruksen vaikutukset maksutuloon olivat vähäiset.

Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssi on pysynyt matalana koko koronapandemian aikana moottoriajoneuvojen käytön vähentymisen seurauksena. Tämä on tukenut Hastingsin riskisuhdetta, mutta samalla markkinaympäristö on ollut haastavampi hintojen laskusta johtuen. Toisella neljänneksellä moottoriajoneuvojen vahinkofrekvenssi alkoi nousta rajoitusten höllennyttyä.

Koronaviruspandemialla ei ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Mandatumiin toisella neljänneksellä.

Ifin maksutulon kasvu kiihtyi toisella neljänneksellä 7,2 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 2,6 prosentista. Mitkä tekijät selittivät kasvua?

Kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla toisella neljänneksellä. Vahvinta kasvu oli Yritysasiakkaissa (10,2 %) ja Baltiassa (11,3 %).

Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa, maksutulon kasvu parani 5,8 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,9 prosentista kehityksen ollessa vahvaa erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Henkilöasiakasliiketoiminta hyötyi uusien autojen myynnin vahvasta kasvusta Pohjoismaissa, jossa If sai 26 prosentin markkinaosuuden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tämä tarkoittaa sitä, että joka neljäs uusi auto oli Ifin vakuuttama. Lisäksi Ifin asiakasuskollisuus pysyi vahvalla tasolla 90 prosentissa ja suositteluhalukkuutta mittaava NPS-luku parani 61:een vuodenvaihteen 60:sta.

Kuva sijoittajaesityksestä

Ifin yhdistetty kulusuhde (80,7 %) oli hieman korkeampi toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna (80,5 %). Mistä se johtui?

Toisella neljänneksellä koronaviruspandemialla oli 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen, kun vertailukaudella vaikutus oli 4 prosenttiyksikköä. Näin ollen koronaviruksen vaikutuksista oikaistuna yhdistetty kulusuhde parani 0,8 prosenttiyksiköllä.

Matalampien koronaviruksen vaikutusten lisäksi yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikutti toimintakulusuhteen nousu IT-kuluista ja korkeammasta aktiviteetistä johtuen.

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten Hastingsin ja Ifin osaamisen ja tietotaidon vaihtoon liittyvä ohjelma etenee?

Ohjelma etenee hyvin. Ensimmäisellä neljänneksellä tunnistimme yhteensä 30 miljoonan euron arvosta tietotaidon vaihtoon liittyviä hyötyjä ennen veroja. Nämä sisältävät esimerkiksi uusien autojen ja sähköautojen hinnoitteluun liittyvää automaatiota ja telematiikkaa, petosanalytiikkaa sekä IT-hankintoja ja palveluja. Arvioimme näiden hyötyjen näkyvän tuloksessa vuoden 2023 ensimmäiseen vuosipuoliskon loppuun mennessä.

Lisäksi arvioimme pääoman allokointiin, kuten esimerkiksi jälleenvakuutuksen optimointiin ja mahdolliseen sisäiseen rahoitukseen liittyvien toimien mahdollistavan 15 miljoonan euron lisähyödyt.

Yhteensä nämä hyödyt vastaavat noin 30 prosenttia Hastingsin keskimääräisestä tuloksesta ennen veroja vuosina 2018-2020.

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui 209 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen lopun 189 prosentista. Mitkä asiat selittivät nousua?

Toukokuussa toteutetulla Nordea-osakkeiden myynnillä oli suurin positiivinen vaikutus, 17 prosenttiyksikköä. Operatiiviset erät nostivat suhdelukua 4 prosenttiyksiköllä. Myös markkinamuutoksilla oli positiivinen vaikutus, mutta se kumoutui symmetristen korjausten muutoksella.

Kuva sijoittajaesityksestä

Sampo tiedotti 25.7.2021 ostavansa takaisin vuosina 2023 ja 2025 erääntyviä bondejaan yhteensä 182,5 miljoonalla eurolla. Kyseisten bondien ulkona oleva määrä oli yhteensä 894 miljoonaa euroa. Oliko takaisinostojen tulos pettymys?

Oli odotettavissa, että on varsin haastavaa saada korkosijoittaja myymään sijoituksensa näinä erittäin matalien korkojen aikoina. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että saimme hieman laskettua velkatasoamme.

Mitkä ovat Sammon seuraavat askeleet velkaisuusasteensa suhteen?

Velkaisuusasteen laskemiseksi on vaihtoehtoja. Yksi Sammon 360 miljoonan euron suuruinen seniorilaina erääntyy syyskuussa 2021 ja Ifillä on hybridilainoja, joiden ensimmäinen lunastuspäivä on joulukuussa 2021. Myös muita vaihtoehtoja voidaan harkita.

Euroopan keskuspankki tiedotti 23.7.2021, ettei se jatka pankkien osingonjakorajoituksia. Aikooko Sampo jakaa Nordealta mahdollisesti saamansa osingot edelleen omille osakkeenomistajilleen?

Sammon osinkopolitiikka on sidottu nettotulokseen, ei sisäisiin osinkoihin. Helmikuun pääomamarkkinapäivässä tiedotetut linjaukset mahdollisen ylimääräisen pääoman käyttöön liittyen eivät kuitenkaan katso pääoman alkuperää. Mahdollista ylimääräistä pääomaa voidaan käyttää täydentäviin yritysostoihin tai palauttaa osakkeenomistajille.

Olemme koonneet tähän blogikirjoitukseen sijoittajien ja analyytikoiden toisella vuosineljänneksellä esittämiä kysymyksiä.

Minkälainen vahinkoympäristö toisella neljänneksellä vallitsi?

Toiselle neljännekselle ei osunut merkittäviä säätapahtumia, joskin paikallisia epätasaisen sään jaksoja on ollut. Esimerkiksi Ruotsissa oli yksi voimakkaan sateen jakso ja Suomessa muutamia pieniä myrskyjä.

Mitä koronavirustilanteeseen tulee, kevään rajoitustoimien jälkeen yleinen aktiviteetti alkoi parantua ensimmäisen vuosipuoliskon loppua kohti.

Miten Nordea-osakkeiden myynti toukokuun lopulla vaikuttaa Sampoon?

Osakemyynnin bruttomyyntitulo oli 1 377 miljoonaa euroa. Koska 8,50 euron osakekohtainen myyntihinta ylittää Nordean kirjanpitoarvon Sammon taseessa, Sampo kirjaa myynnistä noin 93 miljoonan euron myyntivoiton sisältäen aikaisempina tilikausina laajaan tuloslaskelmaan kirjatut noin -30 miljoonan euron suuruiset erät. Myyntivoittoa käsitellään satunnaisena eränä, eikä se näin ollen vaikuta osinkoon.

Osakemyynti parantaa myös Sammon vakavaraisuussuhdetta, sillä markkinariski pienenee.

Miten Sampo aikoo käyttää Nordea-osakemyynnistä saadut varat?

Kuten kerroimme pääomamarkkinapäivässämme helmikuussa, Sampo on sitoutunut palauttamaan mahdollisen ylimääräisen pääoman osakkeenomistajille ja samalla pitämään taseensa vahvana, mutta tehokkaana.

Suurin osa viimeisimmästä osakemyynnistä saaduista varoista käytetään velkaisuusasteen laskemiseen. Kesäkuussa Sampo julkaisi tiettyjä bondejaan koskevan takaisinostotarjouksen, minkä odotetaan saatavan päätökseen kolmannella neljänneksellä. Lisäksi syyskuussa erääntyy yksi bondi.

Loput myyntitulosta voidaan sijoittaa takaisin liiketoimintaan tai palauttaa osakkeenomistajille riippuen siitä, minkä vaihtoehdon näemme parhaana.

Tapahtuisiko mahdollisen ylimääräisen pääoman palauttaminen osakkeenomistajille osinkojen vai osakkeiden takaisinostojen muodossa?

Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia ja niitä harkitaan kun se on ajankohtaista. Osa osakkeenomistajistamme haluaisi saada osinkoja, toiset taas pitävät enemmän takaisinostoista.

Aikooko Sampo pian myydä lisää Nordean osakkeita?

Sampo on viimeisimmän osakemyynnin yhteydessä, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan myymättä Nordean osakkeita ajanjaksolla, joka päättyy 23.8.2021.

Tämän jälkeen toimet riippuvat luonnollisesti Nordean kehityksestä ja osakkeen hinnasta, mutta myös EKP:n päätöksistä liittyen pankkien osinko- ja takaisinostorajoituksiin.

Sampo on ollut Hastingsin omistaja vähän yli puoli vuotta. Mitä ajattelette yritysostosta nyt?

Hastingsin startti on ollut hyvä ja osaamisen ja tietotaidon vaihtoon Hastingsin ja Ifin välillä liittyvä ohjelma etenee hyvin. Koronavirustilanteesta ja tiukoista rajoitustoimista johtuen Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkina on ollut haastava, mutta kurinalaisen lähestymistavan ja vahvan kannattavuuskehityksen myötä Hastingsin tuloskasvu oli ensimmäisellä neljänneksellä hyvää. Odotamme Hastingsin ylärivin kasvumahdollisuuksien paranevan pandemian hellittäessä.

Millä keinoilla Sampo aikoo kasvattaa vahinkovakuutusliiketoimintojensa tuloksia?

Sammon suurin tytäryhtiö If hyötyy edelleen asemastaan kaikki Pohjoismaat (pois lukien Islanti) kattavana vahinkovakuuttajana ja digitalisaation edelläkävijänä samalla kun vähintään korvausinflaatiota vastaavat hinnantarkistukset sekä jatkuva kulutehokkuus ja muut toimet tukevat tulosta.

Topdanmarkilla on käynnissä lukuisia digitalisaatioon liittyviä ohjelmia, jotka parantavat yhtiön tehokkuutta entisestään. Hastingsin suhteen uskomme, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa markkinaosuuttaan keskipitkällä aikavälillä.

Mandatumissa on viime aikoina tapahtunut lukuisia muutoksia. Mihin nämä liittyvät?

Mandatum laajentaa niin sanottua uutta liiketoimintaansa kattamaan laajan valikoiman erilaisia varainhoidon tuotteita ja palveluja. Tämä tukee Mandatumin tuloskehitystä samalla, kun run-off-tilassa oleva laskuperustekorkoinen kanta jatkaa kutistumistaan vapauttaen pääomia.

Miten sijoitusmarkkinat ovat kehittyneet Sammon näkökulmasta?

Osakemarkkinoiden hyvä vire on jatkunut, mikä tukee erityisesti Mandatumia, jolla osakeriski on korkeampi kuin konsernin muilla yhtiöillä. Korkomarkkinoiden puolella ei nähty merkittäviä liikkeitä toisella neljänneksellä.

Miten keskeisimmät valuuttakurssit kehittyivät toisella neljänneksellä?

Sekä Ruotsin että Norjan kruunut ovat vahvistuneet suhteessa euroon verrattuna vuoden 2020 toiseen neljännekseen. Tällä on pieni positiivinen vaikutus, kun Ifin luvut muutetaan euroiksi.

Ifin kilpailija Tryg myy Codanin Tanskassa Alm. Brandille. Mitä ajattelette kaupasta?

Emme odota kaupan aiheuttavan merkittäviä muutoksia Pohjoismaiden vahinkovakuutusmarkkinalla, jonka odotamme pysyvän suotuisana.

Oliko Sampo kiinnostunut ostamaan Codanin?

Meillä on jo vahva asema Tanskassa Topdanmarkin ja Ifin kautta. Näin ollen Sampo ei ollut kiinnostunut Codanin ostamisesta eikä osallistunut tarjousprosessiin.

Sampo julkisti 27.5.2021 tiedon, että sijoittajasuhteista vastaava johtaja Jarmo Salonen, 62, on päättänyt jättää tehtävänsä palveltuaan osakkeenomistajiamme 20 vuoden ajan. Jarmo jatkaa konsernissa neuvonantajan tehtävissä eläkkeelle jäämiseensä saakka.

Sammossa elokuusta 2020 alkaen työskennellyt Sami Taipalus, 37, aloittaa Sammon uutena sijoittajasuhdejohtajana tänään. Ennen nykyistä tehtäväänsä Sami työskenteli strategisissa projekteissa konsernitalouden alaisuudessa.

Sami, missä asut ja mitä teet vapaa-ajallasi?

”Asun Tukholman lähellä Täbyssa. Minulla on kaksi pientä lasta, joten iso osa vapaa-ajastani kuluu heidän parissaan: eri urheilulajeja sekä retkiä puistoihin, rannoille ja maaseudulle. Rakastan jalkapalloa, ja vaikka en itse pelaa enää, valmennan vanhemman poikani joukkuetta. Olen myös hyvän ruoan ystävä, joten tykkään käydä syömässä ulkona tai kokkailla jotakin kivaa kotona aina, kun on mahdollista.”

Kerro hieman työhistoriastasi.

”Olen työskennellyt koko urani vahinkovakuutustoiminnan parissa. Aloitin urani vakuutusmatemaatikkona silloin Towers Perrin -konserniin kuuluvassa Tillinghastissa. Sen jälkeen työskentelin hetken samankaltaisissa tehtävissä Lontoossa. Vuonna 2010 siirryin Berenbergille vakuutusyhtiöihin erikoistuneeksi analyytikoksi ja vuonna 2017 samaan tehtävään Goldman Sachsille. Analyytikkona keskityin pääasiassa eurooppalaisiin vahinkovakuutusyhtiöihin, mukaan lukien Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa toimivat yhtiöt. Vuonna 2020 tulin Sampoon työskentelemään eri projekteissa konsernitalouden alaisuudessa.”

Työskentelit aiemmin osakeanalyytikkona. Mitä taitoja tai ominaisuuksia aiemmalta uraltasi voit hyödyntää tällä puolella pöytää?

”Analyytikkona keskustelin sijoittajien kanssa eri vakuutusyhtiöiden vahvuuksista ja heikkouksista lukemattomia kertoja viime vuosikymmenen aikana. Sen myötä minulla on hyvä käsitys siitä, mitä asioita sijoittajat arvostavat vakuutusyhtiöissä ja miten niistä tulisi viestiä heille.”

Miten määrittelisit hyvän sijoittajaviestinnän?

”Mielestäni IR-tiimin tärkein tehtävä on viestiä liiketoiminnan tarkoituksesta, kilpailueduista ja taloudellisista suunnitelmista, sillä niistä muodostuu pitkän aikavälin menestys. Uskon, että avoimuus ja säännöllinen sijoittajaviestintä on keskeisessä roolissa, kun rakennetaan luottamusta yhtiön liiketoimintaan ja sen kehityskaareen. On myös tärkeää tiedostaa, että sijoittajat ovat erilaisia ja siksi tarvitaan lähestymistapoja viestinnällisesti. Esimerkiksi Sammon osakkeenomistajien joukossa paljon yksityissijoittajia, joten meidän on pidettävä huolta, että myös he saavat laadukasta tietoa yhtiöstä.”

Olet työskennellyt Sammossa lähes vuoden. Mikä on ollut parasta ja mitä odotat eniten tulevaisuudelta?

”Koronaviruspandemian vuoksi tämä on ollut outo ajoitus aloittaa uudessa yhtiössä, sillä olen kyllä ollut lukuisissa Teams-palavereissa, mutta tavannut kasvotusten vain harvoja. Siitä huolimatta olen viihtynyt erittäin hyvin, sillä olen saanut työskennellä mielenkiintoisissa projekteissa mahtavien ihmisten kanssa. Olen oppinut paljon.

Nyt odotan innolla sitä, että pääsen tapaamaan osakkeenomistajiamme ja analyytikoita keskustellakseni heidän kanssaan Sammosta ja toimintaympäristöstämme. Vakuutusmarkkinassa on käynnissä merkittäviä muutoksia ja näen, että Sampo on erittäin hyvässä asemassa. Miellän itseni karkeasti tasapuolisesti suomalaiseksi, ruotsalaiseksi ja britiksi, joten olen luonnollisesti innoissani päästessäni työskentelemään tässä konsernissa ja näissä tehtävissä.”

Sampo-konsernin vuoden 2021 ensimmäinen neljännes oli erittäin vahva kautta linjan. Tulos ennen veroja oli 632 miljoonaa euroa (162) ja osakekohtainen tulos 0,82 euroa (0,26). Kyseessä on konsernin paras ensimmäisen neljänneksen tulos, jos Sampo Pankin myyntiä vuonna 2007 ei lasketa.

Sammon ydinliiketoiminta eli vahinkovakuutus raportoi historiansa vahvimman toiminnallisen tuloksen. Vahinkovakuutustoimintojen underwriting-tulos oli 317 miljoonaa euroa ja konsernin yhdistetty kulusuhde 81,2 prosenttia.

Sammon suurimman tytäryhtiön, Ifin tulos ennen veroja kasvoi 257 (129) miljoonaan euroon ja underwriting-tulos 213 miljoonaan euroon (180). Yhdistetty kulusuhde puolestaan parani 81,5 prosenttiin (83,7). Vahvan kehityksen myötä Ifin yhdistetyn kulusuhteen odotetaan vuonna 2021 olevan 82 – 84 prosenttia, kun aiempi ohjeistus oli alle 85 prosenttia.

 *) Vertailuajankohta 31.12.2020.
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja.

Miten koronavirustilanne vaikutti Ifin liiketoimintaan ensimmäisellä neljänneksellä?

Ifin liiketoiminnassa koronavirustilanne näkyi edelleen vahinkojen määrän pienenemisenä, mikä alensi korvauskuluja erityisesti moottoriajoneuvo- ja matkavakuutuksissa. Koronavirukseen liittyvillä muutoksilla oli Ifin riskisuhteeseen noin 3 prosenttiyksikön suuruinen positiivinen vaikutus.

Maksutulon osalta koronavirustilanne vähensi merkittävästi matkavakuutusten myyntiä. Lisäksi yritysasiakassegmenteissä vaikutus maksutuloon oli havaittavissa ja liittyi lähinnä työtapaturmavakuutukseen Suomessa. Kokonaisuudessaan koronavirustilanteen vaikutus Ifin maksutuloon oli kuitenkin vähäinen.

Mitkä tekijät selittävät Ifin erittäin vahvaa tulosta ensimmäisellä neljänneksellä?

Osaltaan tulosta paransivat koronavirustilanteen vuoksi laskeneet korvauskulut sekä hyvän markkinavireen siivittämät sijoitustuotot, mutta ilman niitäkin Ifin tuloskehitys oli erittäin vahvaa. Tämä on seurausta Ifin jatkuvasta ja määrätietoisesta toiminnan tehokkuuden parantamisesta ja investoinneista digitalisaatioon.

Yhdistetty kulusuhde oli 81,5 prosenttia. Ilman koronavirustilanteen noin 3 prosenttiyksikön positiivista vaikutusta se olisi ollut 84,5 prosenttia, mikä on erinomainen suoritus ottaen huomioon, että Pohjoismaissa alkuvuosi oli selvästi talvisempi kuin parina aiempana vuotena.

Ifin maksutulo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä paikallisissa valuutoissa 2,6 prosenttia. Mitkä tekijät selittävät kasvua?

Kasvun veturina toimi Ifin suurin liiketoiminta-alue eli Henkilöasiakkaat, jossa kasvua kertyi 3,9 prosenttia. Yksi Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvuajureista oli piristynyt uusien autojen myynti, jossa If on johtava vakuuttaja vahvan yhteistyökumppaniverkostonsa ansiosta.

Lisäksi ensimmäinen neljännes on tärkeä yritysasiakassegmenteissä, sillä iso osa vakuutussopimuksista uusitaan vuoden ensimmäisenä päivänä. Yritysasiakassegmenttien maksutulon kasvussa näkyi vakaa asiakasuskollisuus ja valikoitu vakuutusmaksujen tarkistaminen.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miksi Suomessa Ifin maksutulo laski 3,0 prosenttia edellisvuodesta?

Suomessa koronavirustilanne vaikutti negatiivisesti työtapaturmavakuutusten volyymikehitykseen, sillä vakuutusmaksujen perusteena olevat yritysten palkkasummat laskivat alentuneen aktiviteetin myötä.

Mitkä tekijät selittävät Mandatumin vahvaa tulosta?

Mandatum on Sammon liiketoiminnoista alttein sijoitusmarkkinoiden kehitykselle, sillä suurin osa Mandatumin tuloksesta kertyy sijoitustuotoista. Yleisen markkinakehityksen lisäksi Mandatumin tulokseen vaikutti varsin suuri myyntivoitto Tikkurilasta tehtyyn ostotarjoukseen liittyen.

Mandatumin tulos ennen veroja oli erittäin vahva, 76 miljoonaa euroa, siitäkin huolimatta, että tulokseen sisältyi 31 miljoonan euron negatiivinen vaikutus johtuen vastuuvelan diskonttokoron alentamisesta 1,5 prosenttiin vuodelle 2024.

Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka nousi suotuisan markkinaympäristön tukemana uuteen ennätykseen 9,24 miljardiin euroon.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miten Hastingsin ensimmäinen kokonainen neljännes osana Sampo-konsernia sujui?

Hastings teki vahvan tuloksen jokseenkin haastavassa markkinatilanteessa. Koronavirustilanne on laskenut vahinkotiheyttä, mutta samalla keskimääräiset vakuutusmaksut laskivat Isossa-Britanniassa ensimmäisellä neljänneksellä ja hintakilpailu kiristyi.

Hastings on ottanut kurinalaisen lähestymistavan, eikä ole lähtenyt mukaan aggressiiviseen hintakilpailuun, joten voimassa olevien vakuutussopimusten määrä ja markkinaosuus pysyivät viime vuoden lopun tasolla. Hastingsin tulos ennen veroja oli 46 miljoonaa euroa, johon sisältyvät 10 miljoonan euron aineettomiin hyödykeisiin kohdistuvat poistot, joita tehdään kirjanpidossa neljänneksittäin seuraavan 7 vuoden ajan.

Hastingsin operatiivinen kulusuhde oli erittäin vahva, 75,1 prosenttia. Suhdelukuun sisältyy liiketoimintahankintoihin liittyviä kirjanpidollisia eriä, 3,4 prosenttiyksikön positiivinen erä koskien tuloja ja liiketoimintakuluja vakuutusten aktivoiduista hankintamenoista sekä muita käyvän arvon oikaisuja, jotka tehdään 2021 loppuun saakka.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Miten Sammon vakavaraisuus ja velkaantuneisuus kehittyivät ensimmäisellä neljänneksellä?

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa vahva, 189 prosenttia, kun tavoitetaso vuosille 2021–2023 on 170–­­190 prosenttia. Velkaantumisaste oli 28,0 prosenttia, kun tavoitetaso vuosille 2021–2023 on alle 30 prosenttia.

Sammon myyntirajoitus (lock-up) liittyen Nordean osakkeisiin päättyy 9.5.2021. Koska Sampo aikoo jatkaa omistuksensa keventämistä Nordeassa?

Helmikuussa järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä linjasimme, että tulemme merkittävästi vähentämään omistustamme Nordeassa seuraavan 18 kuukauden aikana (tätä kirjoittaessa seuraavan noin 15 kuukauden aikana). Seuraavien toimien ajankohta riippuu monista eri tekijöistä, joista olennaisin on luonnollisesti Nordean markkinahinta.

Pääomamarkkinapäivässä Sampo arvioi, että sillä olisi Nordeasta ja muista finanssisijoituksista irtautumisen jälkeen ylimääräistä pääomaa noin 5–6 euroa per osake. Onko tämä arvio edelleen voimassa?

Pääomamarkkinapäivässä esitetty laskelma oli karkea ja perustui vuoden 2020 lopun tilanteeseen. Suurin vaikuttava tekijä laskelmassa on Nordean osakekurssi, joka oli vuoden 2020 lopussa 6,67 euroa. Suotuisa kurssikehitys nostaa luonnollisesti myös potentiaalisen ylimääräisen pääoman määrää.

Kuva Pääomamarkkinapäivän esityksestä (24.2.2021)

Yritysvastuuasioihin keskittynyt tutkimusyhtiö Sustainalytics nosti Sammon matalariskisten yhtiöiden luokkaan. Mitä tämä tarkoittaa?

Sustainalyticsin luokitusmuutos on osoitus siitä, että Sammon jatkuva ja määrätietoinen työ vastuullisuuden eteen kantaa hedelmää. Sampo on nyt Sustainalyticsin luokituksessa viiden parhaan joukossa 71 vakuutusyhtiöstä ja ykkönen markkina-arvoltaan 20–40 miljardin euron kokoisten vakuutusyhtiöiden sarjassa. Olemme iloisia tästä saavutuksesta, mutta parannettavaa yritysvastuun saralla löytyy edelleen ja työ sen eteen jatkuu.

Kuva Supplementary Financial Information -esityksestä

Mitä haluaisit kysyä Sammon johdolta?

Sampo järjestää 19.5. yhtiökokouksensa yhteydessä johdon kyselytunnin, jossa konsernijohtaja Torbjörn Magnusson ja talousjohtaja Knut Arne Alsaker vastaavat osakkeenomistajien kysymyksiin. Kysymyksiä voi esittää live-tilaisuuden aikana, mutta mielellämme otamme niitä vastaan myös ennakkoon.

Kysymyksiä johdolle voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen ir@sampo.fi.

Bitcoin on ns. kryptovaluutta, joka on luomisestaan vuonna 2008 lähtien herättänyt kasvavaa innostusta. Yhä useammat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet suosittelemaan sen soveltuvuutta pieneksi osaksi hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Bitcoinilla voisikin jo pelkästään tällä perusteella spekuloida olevan potentiaalia yhä kasvavaan arvonkehitykseen sen kysynnän lisääntyessä. Miksei Bitcoin sitten sovellu osaksi Sammon sijoitussalkkua?

Sijoituskohteiden arvostaminen

Arvioitaessa sijoituskohteesta odotettavissa olevia tuottoja, on hyödyllistä erottaa sijoituskohteen kassavirrat näiden kassavirtojen arvostukseen vaikuttavista tekijöistä. Peruslähtökohta minkä tahansa sijoituskohteen osalta on, että kyseisen kohteen tuottama arvo perustuu sen elinkaarensa aikana tuottamiin kassavirtoihin. Sijoittaja voi myös saada sijoituskohteesta arvoa, mikäli onnistuu myymään kohteen jollekin toiselle taholle korkeampaan hintaan kuin mitä on siitä itse maksanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole sijoituskohteen itsensä tuottamien odotettujen kassavirtojen nousun seurausta. Sijoituskohteen markkina-arvostukseen vaikuttavatkin kohteen tuottamien kassavirtojen lisäksi ne tekijät, joilla nämä vasta tulevaisuudessa saatavat kassavirrat muunnetaan nykyarvoisiksi. Näitä tekijöitä ovat yleisen korkotason lisäksi sijoittajien riskittömien korkojen päälle hinnoittelemat riskilisät, jotka riippuvat kyseisen kohteen sisältämän systemaattisen riskin tasosta. Riskilisiä ajaa yleisen markkinatunnelman lisäksi erityisesti markkinoiden rakenteelliset tekijät, siis viimekädessä kysyntä ja tarjonta.

Bitcoinin kohdalla mikään tämä ei tunnu kovin olennaiselta, se kun ei itsessään tuota minkäänlaisia kassavirtoja, toisin kuin osakkeet, velkakirjat ja kiinteistöt osinkojen, korkomaksujen ja vuokrien muodossa. Bitcoin ei siis ole kassavirtaa tuottava sijoituskohde, joten sen ei voi yli ajan odottaa tuottavan yhtään mitään. Siihen kohdistetut mahdolliset tuotto-odotukset perustuvatkin spekulointiin, arveluun siitä, että muut ostavat sitä kasvavassa määrin ja sen markkinahinta tulisi näin nousemaan, mikä mahdollistaisi sen myymisen toiselle innokkaalle ostajalle.

Kassavirtaa tuottamattomat kohteet

Maailmassa on toki kohteita, joilla on arvoa vaikkeivat ne kassavirtaa tuotakaan. Tuotannontekijät, kuten luonnonvarat, infrastruktuuri ja tuotantolaitteet, voidaan nähdä osana varsinaista investointikokonaisuutta, jonka toki on tarkoitus tuottaa investoijalleen kassavirtaa. Mutta kassavirtaa tuottamattomia ja silti ostajalleen arvoa sisältäviä kohteita ovat erityisesti palvelut ja kulutustavarat. Niiden arvo perustuu kulutuksesta saatavaan hyötyyn – niitä ei osteta siinä tarkoituksessa, että tästä saataisiin taloudellista tuottoa. Mikäli ostettava kulutustavara jätetään kuluttamatta, sen arvon voikin odottaa laskevan kyseisen kohteen pilaantuessa ajan kuluessa.

Mutta on sellaisiakin kassavirtaa tuottamattomia pilaantumattomia kohteita, joita ei ole tarkoitettu kulutukseen ja samaan aikaan niillä on kiistatonta pysyvää arvoa kuten mm. taide, kulta ja käteisraha. On selvää, ettei niiden arvo perustu yksinomaan spekulointiin. Näistä kohteista ei kuitenkaan voi lähtökohtaisesti odottaa saatavan reaalikorkoa, eli inflaation ylittävää tuottoa, sillä ne eivät tuota kassavirtaa, josta tuotto muodostuisi. Käteisrahasta tuottoa ei saa edes inflaation vertaa, sillä inflaatio nakertaa sen arvoa määritelmällisesti. Mutta taiteen ja kullan reaaliarvon voisi pilaantumattomina kohteina odottaa säilyvän, niin kauan kuin näillä kohteilla on pysyvä käyttötarkoitus ja siten pysyvää käyttöarvoa.

Bitcoinia ei voi syödä tai muuten käyttää kulutustavarana eikä käyttää tuotannontekijänä tai tehdä siitä mitään konkreettista kuten vaikkapa koruja. On vaikea myöskään nähdä, että Bitcoin tuottaisi ostajalleen taidenautintoa.  Miten Bitcoinin nollaa korkeampi arvo voisi ylipäätään olla perusteltavissa?

Bitcoin maksuvälineenä 

Kryptovaluuttojen luontainen vertailukohta onkin tiliraha, euroalueella euro. Bitcoinilla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, joten kukaan ei voi velvoittaa toista tahoa, kuten kaupan vastapuolta tai velkojaa, vastaanottamaan maksusuoritusta Bitcoinissa. Se toimii vaihdannan välineenä kuitenkin joissakin verkkokaupoissa, nettipalveluissa ja fyysisissä kaupoissa sekä tietysti sellaisten tahojen välillä, jotka ovat halukkaita suorittamaan ja vastaanottamaan maksun Bitcoineissa.

Raha on sen liikkeeseen laskeman keskuspankin velkaa rahan haltijalle. Raha on vastattavaa keskuspankin taseessa ja sen vastineena on varoja arvopaperisijoitusten ja kullan muodossa. Kultakannan aikaan keskuspankki lupasi vaihtaa seteleitä kultaan kiinteään vaihtokurssiin. Nykyisin kultakannasta on luovuttu ja keskuspankkien tavoitteena on rahan kultaan vaihdettavuuden sijaan yksinkertaisesti vain säilyttää rahan ostovoima eli reaaliarvo, toisin sanoen pitää inflaatio matalana. 1)

Keskuspankilla on tähän keinot sen voidessa säädellä markkinoilla vallitsevaa korkotasoa sekä vaikuttaa liikepankkien luottokannan kasvuun. Kehittyneiden maiden keskuspankkien voidaankin todeta onnistuneen rahan arvon vakauttamisessa viime vuosikymmeninä hyvin, inflaation pysytellessä matalana, joidenkin mielestä liiankin matalana. 2)

Bitcoinin arvon säilymiselle ei kuitenkaan ole mitään takeita, toisin kuin rahan. Bitcoin ei ole kenenkään velkaa kenellekään eikä mikään taho ole sitoutunut takaamaan sen arvon vakautta. Bitcoinin arvo onkin vaihdellut sen elinkaaren aikana rajusti. Tämä tekee Bitcoinista heikon maksuvälineen – ostajan tai myyjän on ennalta vaikea tietää kuinka monta Bitcoinia (tai sen osaa eli satoshia) tarvitaan kaupankohteen maksamiseen. 

Bitcoinin soveltuvuus Sammolle sijoituskohteena

Viime aikoina myös monet rahoitusmarkkinoiden vakiintuneet toimijat ovat ryhtyneet tarkastelemaan Bitcoinia inflaatiosuojaa tarjoavana 3) ja vakavasti otettavana sijoituskohteena. Tällaisten näkökulmien voi helposti nähdä perustuvan epäluottamukseen rahataloutta ja keskuspankkien viime vuosina harjoittamaa rahapolitiikkaa kohtaan. Lisäksi Bitcoinin ympärillä pyörii sen lohkoketjuteknologiaan liittyvää hypeä 4), jota ei kuitenkaan voi perustella Bitcoinin generoimien olemattomien kassavirtojen tai sen heikkojen maksuvälineominaisuuksien näkökulmasta. Ellei sitten Bitcoiniin sisältyvän anonymiteetin nähdä tarjoavan arvoa laittomiin käyttötarkoituksiin. Tästä näkökulmasta Bitcoinia ei kuitenkaan voi suosittaa osaksi vastuullisen sijoittajan salkkua. Lisäksi Bitcoinin ’louhimiseen’ kuluva energiamäärä ylittää nykyisellään esimerkiksi koko Suomen energiankulutuksen, joten se ei sovellu tästäkään näkökulmasta osaksi vastuullista sijoitustoimintaa.

Vakuutusyhtiölain varovaisuusperiaatteen mukaan vakuutusyhtiö saa sijoittaa varojaan vain sellaiseen omaisuuteen ja sellaisiin rahoitusvälineisiin, joihin liittyvät riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida. Yhtiön on otettava nämä riskit huomioon arvioidessaan kokonaisvakavaraisuustarvettaan. Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnassa on varmistettava sijoitusten turvaavuus, rahaksi muutettavuus, tuottavuus ja saatavuus sijaintipaikasta. Bitcoin ei täytä näitä vaatimuksia, jotka koskevat Sampoa vakuutusyhtiöryhmän ylimpänä emoyhtiönä.

1) Ns. fiat (lat. ”tapahtukoon”) -rahan arvo ei perustu sen vaihdettavuuteen esimerkiksi kultaan, vaan sen liikkeeseen laskeman keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan uskottavuuteen rahan reaaliarvon säilyttämisessä.

2) Viime vuosina on usein saatu lukea keskuspankkien pumppaavan rahaa markkinoille. Keskuspankit eivät kuitenkaan lahjoita rahaa kenellekään, vaan vaihtavat omaa velkaansa toisten tahojen velkaan – joko ostamalla valtioiden ja yritysten velkakirjoja tai antamalla pankeille lainaa arvopaperivakuuksia vastaan. Lisäksi keskuspankin rahoitusoperaatiot eivät vaikuta reaalitalouteen tai inflaatioon ilman liikepankkien toimia luottokantansa laajentamiseksi. Keskuspankin ostaessa arvopapereita ja lisätessään näin rahan määrää, ainoastaan liikepankkien talletusten määrä keskuspankissa (ns. keskuspankkiraha) kasvaa. Toisin sanoen kuluttajien ja yritysten näkökulmasta rahan määrä ei yksin keskuspankin toimenpiteiden seurauksena lisäänny lainkaan. Keskuspankkiraha onkin suljettu järjestelmä, eikä raha voi valua sieltä kuluttajille ja yrityksille ilman että liikepankit kasvattavat kuluttajille ja yrityksille myöntämiensä luottojen määrää. Inflaation matalaa tasoa onkin 2010-luvulla selittänyt osaltaan liikepankkien luottokannan maltillinen kasvu. Covid-19 pandemian aikana yritysten ja kuluttajien nostamien luottojen määrä on kuitenkin lähtenyt kasvamaan nopeammin. Tämä on viime kuukausina nostanut huolia inflaation mahdollisesta kiihtymisestä. Pandemian heikentämän talouden tuotantokoneiston on pelätty olevan kykenemätön vastaamaan voimakkaaseen kysynnän kasvuun viranomaisten määräämien sulkutoimien päättymisen jälkeen, mikä johtaisi hintatason nousuun.

3) ks. esim. Bitcoin – At the Tipping Point, Citi, maaliskuu 2021

4) lohkoketju muodostaa hajautetusti hallinnoidun, usein julkisen, tietokannan