Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

19.8.2019

Sampo jatkaa suoria finanssisijoituksiaan ostamalla osuuden Norwegian Finans Holdingista

Nordic Capital ja Sampo ovat sopineet ostavansa yhteensä 17,47 prosentin omistusosuuden norjalaisesta Norwegian Finans Holdingista, joka on Bank Norwegianin emoyhtiö. Kauppahinta on 68 Norjan kruunua osakkeelta, yhteensä 2 218 miljoonaa kruunua.

Transaktio toteutetaan kahdessa osassa, joista ensimmäisen (9,97 %) odotetaan toteutuvan 26.8.2019. Toisen osan (7,50 %) toteutuminen on ehdollinen Norjan Finanssivalvonnan hyväksynnälle, ja sen odotetaan toteutuvan osapuolten saatua hyväksynnän transaktiolle.

Kaupan toteutuessa kokonaisuudessaan Sammon omistusosuus yhtiöstä on noin 6,3 prosenttia. Sammon sijoituksen arvo on noin 80 miljoonaa euroa.

Muun muassa kulutusluottoja ja talletustilejä digitaalisen alustansa kautta tarjoavalla Bank Norwegianilla on Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa yli 1,6 miljoonaa asiakasta. Vuonna 2018 yhtiön liiketoiminnan tuotot olivat 4,7 miljardia Norjan kruunua eli noin 465 miljoonaa euroa. Norwegian Finans Holding on listattu Oslon pörssissä.

Kyseessä on kuudes emoyhtiö Sampo Oyj:stä tehty finanssisijoitus pohjoismaiselle fintech- ja finanssisektorille, jossa näemme Sammon sijoitustyylin mukaisia buy & build -mahdollisuuksia. Aiemmat sijoitukset ovat Asiakastieto, Nets, Saxo Bank, Nordax ja Intrum. Sampo on sijoittanut näihin yhtiöihin yhteensä yli miljardi euroa.

Pohjoismaiden johtaviin pääomasijoittajiin lukeutuva Nordic Capital on Sammolle tuttu sijoittajapartneri Nordaxista, josta teimme yhteisen ostotarjouksen keväällä 2018. Nordic Capital on myös Intrumin suurin osakkeenomistaja.

Nordic Capitalin lehdistötiedote transaktiosta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.8.2019

Vakuutusliiketoiminnan hyvä vire jatkui, hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta

Sampo-konsernin ensimmäinen vuosipuolisko sujui hyvin kaksijakoisissa merkeissä. Vakuutustoimintamme raportoivat jälleen kerran vahvan tuloksen, mutta Nordean tulos pysyi heikkona.

Avainluvut, Milj. e. 1-6/
2019
1-6/
2018
Muutos, % 4-6/
2019
4-6/
2018
Muutos, %
Tulos ennen veroja 981 1 153 -15 506 708 -29
If 440 415 6 242 222 9
Topdanmark 146 105 38 53 45 19
Osakkuusyhtiöt 226 386 -41 143 221 -35
Mandatum 137 313 -56 65 239 -73
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 31 -46 - 2 1 148
Tilikauden tulos 826 982 -16 429 607 -29
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 1,37 1,68 -0,31 0,73 1,06 -0,33
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,68 1,14 0,54 0,74 0,99 -0,25
Substanssi/osake, euroa* 19,46 21,57 -2,11 - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 734 9 487 247 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 130 146 -16 - - -
Oman pääoman tuotto, % 15,4 10,2 5,2 - - -

* Vertailuajankohta 31.12.2018
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu

Ifin tammi-kesäkuu sujui mainiosti niin kasvun kuin tuloksen suhteen. Tulos ennen veroja parani 6 prosenttia 440 miljoonaan euroon edellisvuoden 415 miljoonasta. Ylimmällä rivillä vakuutusmaksutulo kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 4,3 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Voimakkainta kasvu oli Industrial-liiketoiminta-alueella, jossa maksutulo kasvoi 12,1 prosenttia sekä Norjassa, jossa kasvua kertyi 8,7 prosenttia.

Ifin yhdistetty kulusuhde parani 84,7 prosenttiin viime vuoden 85,8 prosentista. Kyseessä oli Ifin historian paras yhdistetty kulusuhde tammi-kesäkuussa. Vahvan kehityksen ansiosta päivitimme ohjeistusta koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi 84-86 prosenttiin aiemmasta 85-88 prosentista.

Topdanmark jatkoi vuoden toisella neljänneksellä siitä, mihin ensimmäisellä jäi. Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli Sammon konsolidoidussa tuloslaskelmassa 146 miljoonaa euroa (105) ja yhdistetty kulusuhde parani 79,0 prosenttiin (84,1 %). Kyseessä oli yksi yhtiön historian parhaista tammi-kesäkuun yhdistetyistä kulusuhteista.

Vakuutusmaksutulo kasvoi sekä vahinko- että henkivakuutustoiminnassa 2,6 prosenttia viime vuodesta, joskin toisella neljänneksellä henkivakuutusliiketoiminnan maksutulo notkahti.

Topdanmarkin hyvä tuloskehitys on seurausta määrätietoisesta parantamisesta useilla eri osa-alueilla. Näitä ovat muun muassa parantunut tuotemix ja underwriting sekä digitisaation eteneminen ja tehokkuuden parantaminen. Tällä hetkellä jo 95 prosenttia vahinkoilmoituksista on mahdollista tehdä sähköisesti ja lähes puolet sähköisesti toimitetuista vahinkoilmoituksista käsitellään kokonaan tai osittain automaattisesti.

Topdanmark päivitti koko vuoden tulosennustemalliaan. Sen mukaan vuoden 2019 yhdistetty kulusuhde ilman run-off-tuottoja olisi 85-86 prosenttia (aiemmin 86-87 prosenttia). Koko vuoden nettotulos olisi tulosennustemallin mukaan edelleen 1,25-1,35 miljardia Tanskan kruunua.

Mandatum Lifelle ensimmäinen vuosipuolisko oli tuloksellisesti yksi yhtiön kaikkien aikojen parhaista, kun ei huomioida vertailukaudella Danske Bankilta saatua 197 miljoonan euron kertakorvausta. Tulos ennen veroja oli 137 miljoonaa euroa (313 / 116 ilman Danske-korvausta).

Sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisia vakuutuksia kasvoivat 203 miljoonaan euroon (123). Mandatum Lifen vastuuvelka oli kesäkuun lopussa 11,6 miljardia euroa (11,2), josta sijoitussidonnaisten sopimusten osuus oli 7,5 miljardia (7,0). Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli korkeimmillaan koskaan. Korkeampien laskuperustekorkojen (4,5 ja 3,5 prosenttia) kanta jatkoi supistumistaan odotetusti ja oli 2,3 miljardia euroa, 130 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Korkeakorkoiset sopimukset sitovat paljon pääomaa, joten kannan supistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiölle.

Ylimääräinen osinko Nordea-osakkeiden muodossa

Sammon hallitus päätti tänään jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa siten, että jokainen Sammon omistaja saa yhden Nordea-osakkeen kutakin omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohden. Nordea-osakkeiden murto-osille osinko jaetaan käteishyvityksenä.

Ylimääräisen osingon irtoamispäivä on 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Ollakseen oikeutettu osinkoon, osakkeenomistajan on omistettava Sampoa 7.8.2019 päätteeksi. Osakeosingon maksupäivä on 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.

Osingonjakopäätöksen taustalla on puhtaasti Sammon vakavaraisuus, joka on heikentynyt Nordea-omistukseen kohdistuvien vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen myötä. Vuoden 2018 lopusta pääomavaade on noussut yli 800 miljoonalla eurolla.

Konsernin vakavaraisuus lasketaan tällä hetkellä kahden eri sääntelykehikon, konglomeraattisäännöstön (FICO) ja Solvenssi II -direktiivin, mukaisesti. Jakamalla Nordea-osakkeita osinkona Sammon omistusosuus laskisi alle 20 prosenttiin, mikä mahdollistaisi konglomeraattisäännöstön mukaisesta laskennasta luopumisen. Tämä on vielä ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle. Sampo odottaa saavansa hyväksynnän ennen Q3-tulosraportin julkaisua.

Finanssivalvonnan annettua hyväksyntänsä, konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -direktiivin mukaisesti, ja siinä Nordeaa käsiteltäisiin nykyisen osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena.

Muutokset vakavaraisuuslaskentakäytännöissä parantaisivat Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi kesäkuun lopussa käsitelty tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut noin 170 prosenttia. Sampo haluaa ylläpitää vahvaa vakavaraisuutta toimiakseen mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla. Vahva vakavaraisuus myös tukee osingonmaksukykyä.

Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.

Kaiken kaikkiaan Nordea-osakkeita jaetaan noin 55 miljoonaa kappaletta. Sampo kirjaa osingonjaosta tappion, joka määräytyy osakeosingon osingonjakopäivän mukaisen arvon ja Sammon taseessa olevan Nordean kirja-arvon (8,24 euroa kesäkuun 2019 lopussa) erotuksesta.

Ylimääräisen osingon verotus

Verohallinto on julkaissut yleisen ohjeen muuna kuin rahana maksettavan osingon verokohtelusta.

Yleinen ohje (www.vero.fi)

Osakkeina maksettavaa osinkoa verotetaan Suomessa samaan tapaan kuin rahana maksettavia osinkoja. Osakeosingon arvo määräytyy osingonmaksupäivän kauppamäärillä painotetun keskikurssin mukaan, mikä on myös verotuksen perustana.

Sampo maksaa osingonjaosta aiheutuvan 1,6 prosentin varainsiirtoveron osakkeenomistajan puolesta. Varainsiirtoveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos suoritettavan varainsiirtoveron määrä on alle 10 euroa osingonsaajaa kohden. Esimerkki: Nordean 6.8.2019 päätöskurssilla (5,665 euroa) laskettuna varainsiirtoveroa ei kertyisi maksettavaksi, jos saatu osakeosinko olisi korkeintaan 110 Nordea-osaketta, mikä edellyttäisi 1 100 Sampo-osakkeen omistusta.

Päätös maksaa osakeosingosta aiheutuva varainsiirtovero osakkeenomistajien puolesta on tehty osana hallituksen osingonjakopäätöstä. Näin ollen Verohallinnon ohjeiden mukaan varainsiirtovero on sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle osinkotuloa. Varainsiirtoveron osuus katsotaan osaksi hankintamenoa osakkeita myöhemmin luovutettaessa.

Verotusta koskevissa kysymyksissä suosittelemme osakkeenomistajia olemaan yhteydessä suoraan Verohallintoon.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

13.6.2019

Q&A - Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa

Sammon hallitus on tänään ilmoittanut, että se suunnittelee päättävänsä ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019 pidettävässä kokouksessaan.

Ylimääräinen osinko jaettaisiin Nordean osakkeiden muodossa siten, että osakkeenomistaja saisi yhden Nordea-osakkeen jokaista omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohti. Osakkeiden jakosuhteesta johtuvien Nordea-osakkeiden murto-osia ei jaettaisi osakkeina, vaan vastaava määrä hyvitettäisiin osakkeenomistajille käteisenä.

Olettaen, että hallitus päättää ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, osingon irtoamispäivä olisi 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Osakeosingon maksupäivä olisi 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.

Miksi Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordean osakkeina?

Suunnitelman taustalla ovat puhtaasti Sammon vakavaraisuuteen liittyvät asiat. Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet Nordean muutettua pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen. Pääomavaatimukset kiristyivät keväällä 2019 ja kiristyvät edelleen heinäkuun 2019 alussa. Pääomavaateiden kiristyminen on heikentänyt Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Nordea-omistukseen liittyvä tosiasiallinen riski ei kuitenkaan ole muuttunut.

Mikäli hallitus päättää jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa, Sammon omistus Nordeasta laskisi alle 20 prosentin rajan, mikä puolestaan laskisi omistukseen kohdistuvia vakavaraisuusvaatimuksia merkittävästi.

Miksi Sammon hallitus ei tehnyt päätöstä ylimääräisestä osingosta nyt vaan kertoi päättävänsä asiasta elokuun kokouksessaan?

Sammolla on yli 120 000 osakkeenomistajaa, joten kyse on merkittävän kokoisesta teknisestä suorituksesta eri osapuolille. Haluamme antaa pankeille, viranomaisille ja Euroclearille aikaa varautua, jotta osingonjako sujuisi teknisesti ongelmitta.

Tarkoittaisiko omistuksen pieneneminen sitä, että Sammon näkemys Nordeasta on muuttunut?

Ei tarkoittaisi. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Onko suunniteltu ylimääräinen osinko osa Sammon osingonjakopolitiikkaa?

Ei ole. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Miksi korkea vakavaraisuus on tärkeää Sammolle?

Sampo haluaa ylläpitää suurta liikkumavaraa, jotta se voisi toimia mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla ja esimerkiksi osallistua erilaisiin yritysjärjestelyihin. Vahva vakavaraisuus tukee myös Sammon osingonmaksukykyä.

Kuinka paljon ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli maaliskuun 2019 lopussa 126 prosenttia. Toukokuussa 2019 liikkeeseenlaskettu 500 miljoonan euron hybridilaina ja nyt suunniteltu ylimääräinen osinko huomioiden vakavaraisuussuhde olisi ollut arviolta 169 prosenttia maaliskuun 2019 lopussa.

Miksi Sampo ei vain myy vastaavaa määrää Nordean osakkeita?

Uskomme, että Nordeassa on runsaasti potentiaalia, emmekä näin ollen halua myydä osaketta. Näin suuren omistusosuuden myynti olisi haastavaa ja markkinat saattaisivat tulkita myynnin negatiivisena signaalina. Jakamalla Nordean osakkeita osinkoina, osakkeenomistajamme saisivat itse päättää, miten he haluavat toimia niiden suhteen.

Mitä omistuksen lasku alle 20 prosentin tarkoittaisi Sammon kirjanpidossa?

Omistusosuuden lasku alle 20 prosentin vaikuttaisi Sammon vakavaraisuutta koskeviin laskelmiin. Jatkossa konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti. Laskelmissa Nordea-omistusta käsiteltäisiin tavallisena osakesijoituksena. Vakavaraisuutta ei enää laskettaisi konglomeraattisääntöjen (FICO) mukaisesti.

Sen sijaan Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä Sammon IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Edellä mainitut muutokset/vaikutukset ovat ehdollisia viranomaisten päätöksille.

Miksi Nordeaa kohdeltaisiin edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloskaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja. Tämänhetkinen kokonaisarvio on, että Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Minkälainen tulosvaikutus ylimääräisen osingon jakamisella olisi?

Sampo kirjaisi osingonjaosta voiton/tappion, joka muodostuisi osakeosingon arvon ja Nordea-osakkeiden kirjanpitoarvon erotuksesta. Voitto/tappio ei olisi kassavirtavaikutteinen.

Mikäli Nordea-osakkeen arvo osingonmaksupäivänä olisi esimerkiksi 7,00 euroa ja Nordean osakkeiden kirja-arvo Sammon taseessa olisi 8,10 euroa (31.3.2019), kirjaisi Sampo tappiota 1,1 euroa per jaettu osake.

Kuinka paljon Sampo jakaisi omistamiaan Nordea-osakkeita?

Sampo jakaisi yhteensä noin 55 miljoonaa Nordea-osaketta, mikä vastaisi noin 1,4 prosentin omistusosuutta Nordeasta. Osingonjaon jälkeen Sampo omistaisi noin 19,9 prosenttia Nordeasta.

Tarvitseeko minun osakkeenomistajana tehdä jotain ollakseni oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ei tarvitse. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, osakkeenomistajan täytyisi omistaa Sammon osaketta 7.8.2019 päätteeksi, jolloin hallitus suunnittelee päättävänsä osingonjaosta.

Omistan alle 10 Sammon osaketta. Saisinko Nordean osakkeita osinkona?

Et saisi. Nordea-osakkeiden murto-osille ylimääräinen osinko jaettaisiin käteishyvityksenä.

Omistan 19 osaketta. Minkä verran saisin osinkoa?

Saisit yhden Nordean osakkeen omistamaasi 10 Sammon osaketta kohden. Omistamiasi 9 osaketta kohden osinko hyvitettäisiin sinulle käteisenä.

Kuinka suuri Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys olisi?

Käteishyvityksen määrä perustuisi osakeosingon arvoon, joka laskettaisiin Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella sinä päivänä, kun osakeosinko olisi nostettavissa eli 12.8.2019. Jos Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi olisi kyseisenä päivänä esimerkiksi 7,00 euroa, olisi käteishyvitys 0,70 euroa per osake (7,00/10).

Koska minun täytyisi viimeistään omistaa Sammon osaketta, jotta olisin oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ylimääräisestä osingosta on tarkoitus päättää 7.8.2019. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, täytyisi osake omistaa kyseisen päivän päätteeksi.

Omistan osaketta 7.8.2019 päätteeksi, mutta myyn osakkeeni ennen osingonmaksupäivää. Olisinko oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Kyllä.

Mihin saamani osakeosingot maksettaisiin?

Osakeosingot maksettaisiin samalle arvo-osuustilille, jolla Sampo-omistuksesi on.

Missä pörssissä osinkoina jaettavaksi suunnitellut Nordea-osakkeet ovat listattu?

Osakkeet, jotka on suunniteltu jaettavaksi ylimääräisenä osinkona, ovat listattu Nasdaq Helsingissä.

Miksi Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys jaetaan myöhemmin kuin osakeosinko?

Käteishyvityksen arvo perustuu osakeosingon arvoon, joka muodostuu Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella osakeosingonmaksupäivänä 12.8.2019. Ennen kuin osakeosingon arvo on selvillä, ei käteishyvitystä voi jakaa.

 

Verotus

Seuraavat verotusta käsittelevät vastaukset koskevat Suomessa asuvia osakkeenomistajia. Ulkomaisten osakkeenomistajien saamia osakeosinkoja verotetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin käteisosinkojakin. Koska verotuskäytännöt vaihtelevat kotipaikan ja osakkeenomistajan statuksen mukaan, pyydämme ulkomaisia osakkeenomistajia kääntymään omien veroneuvojiensa ja Suomen verotuksen osalta tarvittaessa suoraan Suomen Verohallinnon puoleen.

Miten osakkeiden muodossa jaettavia osinkoja verotettaisiin?

Suomessa osakeosinkoja verotetaan kuten käteisosinkojakin. Koska osinko maksettaisiin osakkeiden muodossa, pankki/välittäjä ei voisi tehdä niistä ennakonpidätystä vaan osakkeenomistajan olisi huolehdittava veronmaksusta itse.

Mikä olisi osakeosingon verotusarvo?

Osakeosingon verotusarvo olisi Nordea-osakkeen kaupankäyntimäärillä laskettu keskikurssi osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Miten Nordea-osakkeiden murto-osien käteishyvitystä verotettaisiin?

Käteishyvitystä verotettaisiin normaaliin tapaan kuten käteisosinkoja. Niistä tehtäisiin myös ennakonpidätys käteisosinkojen tapaan.

Perittäisiinkö osakeosingoista varainsiirtovero?

Osakeosingoista tulisi maksettavaksi 1,6 prosentin varainsiirtovero, jonka Sampo maksaisi osakkeenomistajien puolesta. Osakkeenomistajalta ei edellytettäisi toimenpiteitä.

Voisinko myydä osinkoina saamani Nordea-osakkeet?

Kyllä.

Jos myisin osinkona saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankintahinta?

Osakkeen hankintahinta olisi Nordean-osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvo osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Jos myisin osinkoina saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankinta-aika?

Osakkeen hankinta-aika olisi osakeosingonmaksupäivä eli 12.8.2019.

Lisää ohjeita julkaistaan lähempänä osingonjakohetkeä osoitteessa www.sampo.com. Verohallinto antaa lisää verotukseen liittyviä ohjeita myöhemmin osoitteessa www.vero.fi.

 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija

8.5.2019

Vakuutusliiketoiminta kompensoi Nordean vaisua kehitystä

Vuoden ensimmäinen neljännes oli Sampo-konsernin liiketoiminnoille hyvä. Konsernin tulos ennen veroja kasvoi 7 prosenttia 475 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan jakson 445 miljoonasta.

Taloustilanne on pysynyt Sammon kotimarkkinoilla varovaisen positiivisena mahdollistaen suotuisan toimintaympäristön. Lisäksi osakemarkkinat ovat toipuneet vauhdilla viime vuoden lopun voimakkaasta pudotuksesta, mikä on tukenut sijoitustuottojamme. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos vahvistuikin 561 miljoonaan euroon viime vuoden 108 miljoonasta eurosta.  

Sen sijaan korot ovat pysyneet matalalla ja lähivuosien korkonäkymiä on laskettu monin paikoin. Tämä hankaloittaa edelleen hyvien sijoitustuottojen löytämistä.

Avainluvut, Milj. e. 1-3/2019 1-3/2018 Muutos, %
Tulos ennen veroja 475 445 7
If 198 193 3
Topdanmark 92 60 52
Osakkuusyhtiöt 83 165 -49
Mandatum 72 73 -2
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 29 -46 -
Tilikauden tulos 398 375 6
      Muutos
Tulos/osake, euroa 0,64 0,63 0,01
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 0,94 0,15 0,79
Substanssi/osake, euroa* 22,03 20,60 1,43
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 670 9 419 251
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 130 147 -17
Oman pääoman tuotto, %* 16,5 2,5 14,0
* Vertailuajankohta 31.12.2018      

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Taas yksi tylsä (hyvä) neljännes vahinkovakuutusliiketoiminnoille

Ifin tulos oli jälleen kerran vahva, kiitos korkealla tasolla pysyneen toiminnan tehokkuuden ja vakuutusteknisen erinomaisuuden. Talvikausi oli Ifin kotimarkkinoilla yleisesti ottaen varsin normaali.

Ifin tulos ennen veroja oli 198 miljoonaa euroa (193) ja yhdistetty kulusuhde viime vuoden vertailujakson tapaan 86,5 prosenttia. Sekä toimintakulusuhde että liikekulusuhde paranivat viime vuodesta. Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 3,9 prosenttia viime vuodesta paikallisissa valuutoissa laskettuna. Hyvää kehitystä siivittivät asiakasmäärien kasvu ja parantunut asiakaspito. Voimakkainta kasvu oli Norjassa, jossa bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 10,5 prosenttia. Tanskassa kasvua kertyi 6,2 ja Ruotsissa 3,2 prosenttia. Sen sijaan Suomessa, jossa hintakilpailu on edelleen kovaa, bruttovakuutusmaksutulo laski 2,5 prosenttia.

Tarkensimme ohjeistustamme Ifin koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi 85 – 88 prosenttiin aiemmasta 86 – 90 prosentista.

Topdanmarkin ensimmäinen vuosineljännes oli erittäin vahva. Tulos ennen veroja vahvistui 92 miljoonaan euroon vertailukauden 60 miljoonasta. Yhdistetty kulusuhde puolestaan parani 78,2 prosenttiin viime vuoden 83,7 prosentista.

Myös Topdanmarkin ylin rivi jatkoi kasvuaan. Vahinkovakuutusliiketoiminnassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2,6 ja henkivakuutusliiketoiminnassa 18,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Topdanmarkin liiketoiminnan digitalisointi ja tehokkuuden parantaminen etenevät hyvin. Jo 95 prosenttia vahinkoilmoituksista on mahdollista tehdä digitaalisesti ja niistä 47 prosenttia käsitellään kokonaan tai osittain automatisoidusti.

Vahvan ensimmäisen neljänneksen myötä Topdanmark nosti koko vuoden tulosohjeistustaan. Päivitetyn tulosennustemallin mukaan koko vuoden nettotuloksen odotetaan olevan 1 250 – 1 350 miljoonaa Tanskan kruunua (aiemmin 1 000 – 1 100 miljoonaa kruunua) ja yhdistetyn kulusuhteen ilman run-off-tuottoja 86-87 prosenttia (89-90). Vahinkovakuutusliiketoiminnan vakuutusmaksutuottojen kasvun Topdanmark odottaa ylittävän viime vuoden tason, 1,7 prosenttia.

Topdanmarkin osakekurssi on jatkanut vahvaa nousuaan. Maaliskuun lopussa Sammon omistuksen arvo oli noin 1,87 miljardia euroa, kun osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli noin 600 miljoonaa euroa. Lisäksi Sampo on saanut Topdanmarkilta osinkoa yhteensä 191 miljoonaa euroa kahden viime vuoden aikana.

Mandatum Lifelta hyvä startti, Nordean tuloskehitys vaisua

Osakemarkkinoiden vahva kehitys ensimmäisellä neljänneksellä siivitti Mandatum Lifen tulosta. Tulos ennen veroja oli 72 miljoonaa euroa eli liki viime vuoden erinomaisella tasolla (73).

Sijoitusomaisuuden nettotuotot ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja olivat 126 miljoonaa euroa (72). Suurin yksittäinen vaikutus oli Amer Sportsiin kohdistuneen ostotarjouksen hyväksymisellä. Mandatum Life omisti ennen osakkeidensa myyntiä tarjoajalle noin 2,4 prosenttia Amer Sportsista.

Mandatum Lifen vastuuvelka oli maaliskuun lopussa 11,6 miljardia euroa, kun se viime vuoden lopussa oli 11,2 miljardia. Tästä sijoitussidonnaista vastuuvelkaa oli 7,4 miljardia euroa eli noin 64 prosenttia (62). Laskuperusteinen kanta oli viime vuoden tapaan 4,2 miljardia.

Vakuutuskanta, joiden laskuperustekorot ovat korkeita eli 4,5 ja 3,5 prosenttia, jatkoi supistumistaan ja oli 74 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden lopussa. Laskuperustekorkoinen kanta sitoo runsaasti pääomaa, joten sen supistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiö Sampo Oyj:lle.

Sammon osuus Nordean nettotuloksesta heikkeni 83 miljoonaan euroon viime vuoden 165 miljoonasta. Osaltaan tulokseen vaikutti Nordean ensimmäisellä neljänneksellä kirjaama 95 miljoonan euron suuruinen varaus rahanpesun estämistä koskeviin asioihin liittyen.

Nordean vaisu tuloskehitys on alkuvuonna heijastunut pankin osakekurssiin ja sitä kautta vaikuttanut negatiivisesti myös Sammon osakekohtaisen substanssiarvon kehitykseen.

Mahdollisesta Nordean osakkeina jaettavasta ylimääräisestä osingosta päätetään ennen vuoden loppua

Sampo on saanut alkuvuoden aikana tytär- ja osakkuusyhtiöiltään sisäisiä osinkoja yhteensä 828 miljoonaa euroa. Mandatum Life maksoi alkuvuonna osinkoa 150 miljoonaa euroa. Sammon osuus Nordean osingosta oli 594 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin osingosta 84 miljoonaa euroa. If maksaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Sammon 9.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2018 osinkoa 2,85 euroa osaketta kohden. Korotus osinkoon oli kymmenes peräkkäinen.

Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen harkintansa mukaan päättämään enintään 500 miljoonan euron (0,9 euroa/osake) ylimääräisen osingon jakamisesta joko käteisenä ja/tai rahoitusvälineinä.

Valtuutuksen tarkoitus on olla yksi käytettävissä oleva työkalu vastata kiristyviin pääomavaatimuksiin. Mikäli ylimääräinen osinko jaettaisiin Sammon omistamien Nordean osakkeiden muodossa ja Sammon omistusosuus laskisi sen myötä alle 20 prosenttiin, parantaisi se Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Mahdollisten vakavaraisuutta tukevien toimenpiteiden tarkoista ajankohdista ei ole vielä päätetty, mutta niiden odotetaan toteutuvan ennen vuoden 2019 päättymistä. Lue lisää mahdollisesta ylimääräisestä osingosta aiemmasta IR-blogikirjoituksesta.

Lue lisää Sammon tammi–maaliskuun 2019 tuloksesta 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

20.3.2019

Q&A - Sammon hallituksen ehdotus valtuutuksesta päättää ylimääräisestä osingosta

Sammon hallitus on tänään ehdottanut yhtiökokoukselle, että se valtuuttaisi hallituksen harkintansa mukaan päättämään ylimääräisen osingon jakamisesta. Ylimääräinen osinko voisi koostua joko käteisestä ja/tai yhtiön hallussa olevista rahoitusvälineistä (mukaan lukien rajoituksetta osakkeet ja/tai muut arvopaperit). Kokonaisuudessaan mahdollisen ylimääräisen osingon suuruus olisi enintään 500 miljoonaa euroa eli 0,90 euroa per osake.

Miksi hallitus ehdottaa tällaista valtuutusta?

Ehdotuksen taustalla ovat Sammon kasvavat pääomavaateet liittyen Nordea-omistukseen. Asiasta on tiedotettu aiemmin.

Ote Sammon 2018 tulostiedotteesta:

”Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Nordean riskipainotettuja eriä koskeva vaatimus (REA) kasvoi 35 miljardilla eurolla 156 miljardiin euroon. Tämä aiheutui pääasiassa olemassa olevien erien siirtämisestä pilari II:sta pilari I:een johtuen kotipaikan siirtämisestä Ruotsista Suomeen. Samaan aikaan järjestelmäriskipuskuri (SRB) laski väliaikaisesti nollaan prosenttiin.

Näiden kahden tekijän seurauksena Sammon nimellinen pääomavaade oli 3 779 miljoonaa euroa 31.12.2018. Järjestelmäpuskuria (SRB) täytyy kuitenkin soveltaa Suomessa 1.1.2019 alkaen (2 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja 3 prosenttia 1.7.2019 alkaen), mikä nostaa Nordean pääomavaadetta Sammossa vuonna 2019 ja laskee konsernin vakavaraisuussuhdetta. Tilanteen kehittyessä Sampo tarkastelee erilaisia vaihtoehtoja vastatakseen vaikutukseen.”

Nyt ehdotettu valtuutus olisi yksi hallituksen käytettävissä oleva vaihtoehto muiden joukossa. Ylimääräisen osingon jakaminen yhtiön hallussa olevien rahoitusvälineiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta.

Miksi tätä valtuutusta ei ehdotettu yhtiökokouskutsussa alun perin?

Sammon hallitus ja johto tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoja vastata kasvavaan pääomavaateeseen. Tämä vaihtoehto esiteltiin hallitukselle vasta nyt.

Pitääkö osakkeenomistajan olla huolissaan Sammon vakavaraisuudesta?

Osakkeenomistajan ei tarvitse olla huolissaan. Sammon vakavaraisuus on riittävällä tasolla, mutta vahvemman vakavaraisuuden myötä voimme toimia vapaammin sijoitusmarkkinoilla. Se myös tukee osingonmaksukykyämme ja luo paremmat mahdollisuudet tehdä omistaja-arvoa luovia toimia, esimerkiksi osallistua yritysjärjestelyihin tai tehdä suuremman luokan suoria sijoituksia.

Lukeutuisivatko Sammon omistamat Nordean osakkeet ehdotuksessa mainittuihin rahoitusvälineisiin?

Kyllä.

Jos hallitus päättäisi ylimääräisen osingon jakamisesta Nordean osakkeiden muodossa, voisiko Sammon omistus Nordeassa laskea alle 20 prosentin?

Tätä mahdollisuutta ei ole poissuljettu.

Mitä omistusosuuden lasku alle 20 prosenttiin tarkoittaisi?

Nordea ei siinä tapauksessa olisi enää Sammon osakkuusyhtiö, eikä sen tulososuutta näin ollen konsolidoitaisi Sammon tuloslaskelmaan. Tämä myös muuttaisi merkittävästi Sammon vakavaraisuutta koskevia säännöksiä.

Muuttaisiko tämä Sammon näkemystä Nordean suhteen?

Ei muuttaisi. Sampo on Nordean suurimman omistajan roolissa edelleen sitoutunut osallistumaan yhtiön kehittämiseen omistaja-arvon luomiseksi.

Koska mahdollinen ylimääräinen osinko jaettaisiin?

Kyseessä on valtuutus, jonka hallitus voi harkintansa mukaan käyttää tai jättää käyttämättä. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti.

Miten rahoitusvälineinä jaettavaa mahdollista ylimääräistä osinkoa verotettaisiin?

Rahoitusvälineiden muodossa jaettavan osingon verokohtelu on samanlainen kuin käteisosingoilla. Siitä aiheutuisi myös 1,6 prosentin varainsiirtoveron maksuvelvollisuus, mutta Sampo maksaisi sen osakkeenomistajien puolesta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy valtuutuksen ja hallitus päättää käyttää sitä, annamme verotuksesta tarkempaa tietoa myöhemmin.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj