Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

10.9.2018

Mandatum Life - Rahan ja hengen asiantuntija

Sammon tytäryhtiö Mandatum Life on vuosien saatossa vahvistanut asemansa yhtenä Suomen johtavista ja arvostetuimmista finanssipalveluyhtiöistä.

Mandatum Life tarjoaa erilaisia henkivakuutus- ja varainhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrittäjille ja yrityksille sekä muun muassa perintösuunnitteluun sekä palkitsemiseen liittyviä palveluja. Yhtiö palvelee 250 000 henkilö- ja 50 000 yritysasiakasta ja se toimii Suomessa sekä Baltian maissa.

Mandatum Lifen avainluvut20172016
Vakuutusmaksutulo, netto, milj. e 960 1 116
Sijoitustoiminnan nettotulot (pl. sijoitussidonnaiset varat), milj. e 376 356
Tulos ennen veroja, milj. e 236 210
Kustannusliikkeen tulos, milj. e 33 26
Riskiliikkeen tulos, milj. e 35 31
Vastuuvelka, milj. e 11 600 11 300
Vakavaraisuussuhde, % 182 160
Henkilöstön lukumäärä (FTE) 521 542
Suomen parhaat työpaikat -sijoitus 15. 15.

 

Toimitusjohtaja Petri Niemisvirta, miten Mandatum Life eroaa kilpailijoistaan?

"Uskon, että meiltä löytyy ylivoimaisesti Suomen paras osaaminen, mitä tulee henkivakuuttamiseen. Tämä on seurausta pitkästä kokemuksesta ja kulttuurista, joka on vuosien saatossa muodostunut yhtiöön. Sitä on osaltaan edesauttanut Sampo-konsernin rakenne. Mandatum Life on itsenäinen yhtiö, eikä vain jonkin isomman konsernin osasto. Se antaa meille aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää toimintaamme.

Lisäksi mallimme tarjota vakuutuspalveluita ja varainhoitoa yhden katon alla yhdistettynä kanssasijoittamisen mahdollisuuksiin on Suomessa ja maailman mittakaavassakin varsin uniikki. Kanssasijoittaminen, jossa asiakkaiden varoja sijoitetaan samoihin kohteisiin kuin me omasta taseestamme, on yksi merkittävistä asiakkaillemme lisäarvoa tuovista palveluista. Meillä on myös runsaasti osaamista vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puolella, joiden kysyntä on kasvanut koko ajan."

Mandatum Life on johtavassa asemassa Suomessa, mutta yhtiöllä on toimintaa myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Minkälaisesta markkinasta on kyse?

"Toistaiseksi kyse on volyymeilla mitattuna varsin pienestä alueesta, mutta näemme Baltiassa hyviä kasvumahdollisuuksia. Markkina on kuitenkin varsin haastava: kolme eri maata ja kulttuuria, joissa puhutaan kolmea omaa kieltä ja lisäksi venäjää. Meillä ei ole Baltiassa samanlaista jakelukumppania kuin Danske Bank Suomessa, eikä meitä tunneta nimeltä samalla tavalla kuin täällä. Siksi kasvun eteen on tehtävä enemmän työtä."

Mandatum Life ja Danske Bank sopivat kesällä yhteistyön jatkamisesta. Kuinka tärkeästä sopimuksesta on kyse?

"Sopimus on meille ilman muuta tärkeä. Joitain vuosia sitten Dansken kautta myytyjen tuotteiden ja palvelujen osuus kokonaisvolyymista oli parhaimmillaan 40-50 prosentin luokkaa, kun se viime vuonna oli enää 15-20 prosentin tasolla. Olen hyvin luottavainen, että pystymme uuden sopimuksen myötä nostamaan myynnin takaisin huipputasolle ja samalla ylläpitämään erinomaisen tason omissa kanavissamme. Sekä meillä että Danskella on hyvät edellytykset myynnin kasvattamiseen. Tästä on saatu jo hyviä näyttöjä".

Miltä vallitseva markkinatilanne näyttää Mandatum Lifen näkökulmasta?

"Suomen taloudessa ja suomalaisilla yrityksillä menee nyt hyvin, mikä näkyy liiketoiminnassamme erityisesti yritysasiakaspuolella. Erilaisille palkitsemiseen liittyville palveluille on nyt kysyntää, kun yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta ja pyrkivät sitouttamaan henkilöstöään. Yhtä lailla talouden ja markkinoiden hyvä vire näkyy kasvaneena aktiivisuutena yksityisasiakkaiden puolella.

Rahoitusmarkkinoilla osakkeiden nousu on jatkunut, mutta toisaalta myös yritysten tulokset ovat kasvaneet mainiosti erityisesti Yhdysvalloissa. Osakkeet eivät ole edullisia, mutta eivät mielestäni tuloskasvuun nähden erityisen kalliitakaan. Poissulkevalla metodilla osakkeet ja vaihtoehtoiset sijoituskohteet ovat edelleen varteenotettavimmat sijoituskohteet, mikä meidän tuotevalikoimamme näkökulmasta ihan hyvä asia.

Isosta kuvasta toki löytyy erilaisia huolenaiheita, joista kauppasodan ja protektionismin uhat ovat suurimmat. Toteutuessaan kauppasodan vaikutukset markkinoille ja erityisesti vientivetoiseen Suomeen olisivat merkittävät. Myös kehittyvien markkinoiden tilannetta, erityisesti Turkin valuuttakriisiä on hyvä pitää silmällä."

Muista Pohjoismaista tuttu osakesäästötili on tulossa myös Suomeen. Miten se tulee vaikuttamaan Mandatum Lifen liiketoimintaan?

"Tili tulee näillä näkymin vuonna 2020, eikä lopullisista ehdoista ole vielä täyttä varmuutta, joten vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Yhtiökohtaisen näkökulman sijaan katsoisin ennemmin isoa kuvaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa tehdään päätöksiä, jotka kannustavat säästämään ja sijoittamaan riskipitoisiin sijoituskohteisiin, eikä vain pankkitilille. Ruotsalaiset, joilla on kannustimia sijoittaa osakkeisiin, ovat hyötyneet meneillään olevasta pitkästä nousumarkkinasta. Sen sijaan Suomessa rahastojen nettomerkintöjen kehitys on ollut vaisuhkoa, mutta pankkitileillä makaavat varat ovat kasvaneet kymmenellä miljardilla eurolla.

On hyvä muistaa, että pankkitilien nollan prosentin tuotosta myös valtion keräämät verot ovat nolla prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen kannustimien lisäämisestä hyötyisivät kaikki, niin yksityissijoittajat ja finanssialan toimijat kuin koko kansantalouskin. Valitettavasti riskinä on, että veropopulismi johtaa veronkiristyksiin, mikä heikentäisi entisestään suomalaisten kannustimia säästää ja sijoittaa."

Mihin avain- ja tunnuslukuihin Sammon osakkeenomistajan kannattaa kiinnittää huomiota Mandatum Lifen tulosraportoinnissa?

"Kehottaisin katsomaan kustannusliikkeen tulosta eli sitä, miten henkivakuutustoiminnan palkkiotuotot ovat kehittyneet suhteessa kustannuksiin.

Lisäksi, koska Sampo on osinkoyhtiö, kiinnittäisin huomiota Mandatum Lifen kykyyn jakaa osinkoa emoyhtiölle. Tähän vaikuttaa muun muassa se, millä tahdilla laskuperustekorkoinen vakuutuskantamme ikääntyy ja pienenee, sillä laskuperustekorkoiset sopimukset sitovat valtavasti pääomaa. Kanta on supistunut noin 200 miljoonan euron vuositahdilla.

Kovien lukujen ohella sijoittajan on hyvä tarkastella myös niin sanottuja pehmeämpiä mittareita, kuten tyytyväisyystutkimusten tuloksia. Korkea asiakastyytyväisyys antaa osviittaa maksutulon kehityksestä tulevaisuudessa. Yhtä lailla henkilöstön tyytyväisyys edesauttaa nykyisten huippuosaajien pitämisessä ja uusien houkuttelemisessa."

Lue lisää Mandatum Lifesta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

14.8.2018

Tutustu Knut Arneen

Sampo tiedotti 8.8.2018 konsernin talousjohtajan Peter Johanssonin jäävän eläkkeelle tehtävästään 1.1.2019 ja että Knut Arne Alsaker, If-konsernin talousjohtaja ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen, aloittaa Sampo-konsernin talousjohtajana (1.1.2019 alkaen).

Knut Arnella on pitkä kokemus Sampo-konsernissa, mutta antaa hänen esitellä itsensä.

Missä asut ja mistä tulet?

"Olen norjalainen ja vartuin Norjan länsirannikolla. Asun Tukholman lähettyvillä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. Olen asunut Ruotsissa pysyvästi 15 vuotta."

Kerro hieman työtaustasi

"Päädyin vakuutusalalle sattumalta. Muistan sen päivän hyvin. Olin hieman aiemmin ottanut vastaan työn investointipankissa, kun tulin kotiin viimeisestä kokeesta yliopistolla. Olin onnellinen ja helpottunut ja halusin tehdä jotain "villiä".

Soitin yhteyshenkilölleni investointipankissa ja kerroin hänelle, että en tulekaan töihin heidän yhtiöönsä. Toisen puhelun soitin vakuutusyhtiö Storebrandin talousjohtajalle, jonka tunsin. Kerroin hänelle, että haluaisin töitä heidän yhtiöstään. Sain työpaikan, mutta en vieläkään oikein tiedä, miksi tein täyskäännöksen alan suhteen.

Työskentelin pari vuotta Storebrandissa, jossa osa tehtävänkuvaani oli yhtiön vahinkovakuutusliiketoiminnan myynti. Onnistuimme viimein tehtävässämme yhdistämällä vahinkovakuutustoiminnot yhdessä Skandian ja Pohjolan kanssa. Tästä yhteenliittymästä syntyi If Skadeförsäkring AB vuonna 1999.

Jatkoin työskentelyä Ifin asioiden parissa ja toimin koordinaattorina Ifin listautumisprojektissa. Suunnitelma kariutui, eikä Ifistä tullut pörssiyhtiötä. Ifissä oli ongelmia toiminnan alussa. Teimme heikkoa tulosta, internetkupla puhkesi ja osakemarkkinat romahtivat.

Epäonnistuttuani Ifin listautumisprojektissa, ajattelin meneväni takaisin Storebrandille töihin. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olin siinä vaiheessa työskennellyt paljon ifiläisten kanssa ja pidin heistä ja Ifistä yhtiönä sekä yrittäjämäisestä tunteesta, jonka uuden vakuutusyhtiön perustaminen sai aikaan. Päätin jatkaa töitä Ifissä."

Missä tehtävissä olet työskennellyt Ifissä ja Sampo-konsernissa?

"Vastasin Ifissä aluksi yritysrahoituksesta, joka sisälsi rahoittamiseen, pääomittamiseen ja yritysjärjestelyihin liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen minusta tuli Ifin riskienhallintajohtaja, joka oli täysin uusi tehtävä. Myöhemmin toimin koko Sampo-konsernin riskienhallintajohtajana.

Jonkin ajan kuluttua huomasin haluavani työskennellä asiakasrajapinnassa ja sain tehtävän Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminnasta. Vuonna 2001 sain kuitenkin puhelun Ifin toimitusjohtaja Torbjörn Magnussonilta, joka tarjosi minulle Ifin talousjohtajan pestiä. Tarjous oli niin hyvä, etten voinut kieltäytyä tehtävästä, vaikka olin alun perin ajatellut työskenteleväni pidempään liiketoiminnan puolella."

Mistä pidät eniten työssäsi talousjohtajana?

"Kaksi asiaa tulevat mieleeni. Sekä ifissä että Sampo-konsernissa ovat parhaimmat ja osaavimmat tapaamani vakuutus- ja finanssialan ammattilaiset. Nautin siitä, että nämä kollegani haastavat minua päivittäin. Lisäksi nautin rahoitusalan monimutkaisuudesta ja haasteista, joita monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen tarjoaa."

Knut Arnen ansioluettelo

Anniina Nykänen

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

8.8.2018

Tylsyys on edelleen hyvästä

Viisi vuotta sitten Sampo-konserni julkaisi tammi–kesäkuun puolivuosikatsauksensa otsikolla "Tylsyys on hyvästä". Otsikko pitää edelleen paikkansa, ja kuvaa hyvin vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon kehitystä: hyvää kasvua ja vahva tulos ilman draamaa.

Avainluvut, Milj. e.1-6/
2018
1-6/
2017
Muutos, %4-6/
2018
4-6/
2017
Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 153  865  33  708  435  63 
If 415  401  222  221 
Topdanmark 105  52  101 45  31  44 
Osakkuusyhtiö (Nordea) 388  322  20  223  150  49 
Mandatum 313  116  169  239  62  285 
Omistusyhteisö (pl. Nordea) -48  -27  77  -1  -29  345 
Tilikauden tulos 982  753  30  607  375  62 
   Muutos  Muutos
Tulos/osake, euroa 1,68  1,34  0,34  1,06  0,67  0,49 
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,14  1,47  -0,33  0,99  0,47  0,52 
Substanssi/osake, euroa* 21,57  25,37  -3,80 - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 487  6 907  2 580  - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 146  154  -8  - - -
Oman pääoman tuotto, %* 10,2  14,1  -3,9  - - -
* Vertailuajankohta 31.12.2017       - - -

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2017 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu

Hyvän tuloskehityksen taustalla oli vahva vire vakuutusliiketoiminnoissamme. Ifin tulos ennen veroja kasvoi tammi–kesäkuussa 415 miljoonaan euroon ja yhdistetty kulusuhde parani 85,8 prosenttiin.

Ifin asiakasmäärät ja maksutulo olivat alkuvuonna hyvässä kasvussa. Paikallisissa valuutoissa laskettuna Ifin maksutulo kasvoi tammi-kesäkuussa 3,4 prosenttia viime vuodesta. Maksutulo kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla ja kiihtyi toisella neljänneksellä. Henkilöasiakkaiden määrä puolestaan kasvoi alkuvuoden aikana 2,1 prosenttia. Voimakkainta asiakasmäärän kasvu oli Ruotsissa, jossa kasvua kertyi 3,0 prosenttia. Asiakasmäärien kasvu luo hyvät edellytykset tulevalle tuloskasvulle.

Kesän aikana uutisotsikoita ovat värittäneet laajat metsäpalot Suomessa ja erityisesti Ruotsissa. Ifillä metsävakuutusten osuus vakuutuskannasta on hyvin pieni. Näin ollen metsäpalojen vaikutus yhtiön toimintaan on varsin vähäinen, kunhan palot pysyttelevät kaukana rakennuksista.

Topdanmarkin ensimmäisen vuosipuoliskon tulos oli hyvä, etenkin kun ottaa huomioon erittäin vahvan vertailujakson viime vuonna. Topdanmarkin tulos ennen veroja oli Sammon konsolidoidussa tuloslaskelmassa 105 miljoonaa euroa ja yhdistetty kulusuhde 84,1 prosenttia.

Ifin tavoin myös Topdanmarkin maksutulo pysyi alkuvuonna kasvu-uralla. Yhtiön vahinkovakuutustoiminnan maksutulo kasvoi 2,2 ja henkivakuutustoiminnan maksutulo 20,2 prosenttia viime vuodesta.

Ensimmäinen vuosipuolisko oli suotuisa myös Mandatumille. Tulos ennen veroja nousi tammi–kesäkuussa 313 miljoonaan euroon. Tulokseen sisältyy Mandatum Lifen ja Danske Bankin yhteistyöhön liittyvä 197 miljoonan euron korvaus, joka maksettiin kesäkuun lopussa.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi alkuvuonna 25 prosenttia 528 miljoonaan euroon. Tästä Mandatum Lifen pääpainopistealueen eli sijoitussidonnaisten sopimusten maksutulon osuus oli 465 miljoonaa euroa eli noin 88 prosenttia. Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka oli kesäkuun lopussa korkeampi kuin koskaan, 7,1 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan vastuuvelka oli 11,5 miljardia euroa.

Nordean oikeansuuntainen kehitys jatkui toisella neljänneksellä, mikä heijastui myös pankin tuloskehitykseen. Sammon osuus Nordean tuloksesta tammi-kesäkuussa oli 388 miljoonaa, kun se vuosi sitten oli 322 miljoonaa. Lisäksi Nordean vakavaraisuus oli kesäkuun lopussa vahvempi kuin koskaan aiemmin, 19,9 prosenttia (CET1).

Keväällä osakkuusyhtiöksemme konsolidoiman NDX Intressenterin tulos oli toisella neljänneksellä tappiolla johtuen Nordaxin ostotarjoukseen ja pörssistä poistamiseen liittyvistä kuluista. Nordaxin liiketulos oli toisella neljänneksellä 98 miljoonaa Ruotsin kruunua voitollinen.

Omistusyhteisösegmentin tulos ennen veroja, Nordea pois lukien, oli tammi–kesäkuussa 48 miljoonaa euroa tappiollinen. Tuloksessa näkyi ensimmäisellä neljänneksellä kirjatut tappiot Ruotsin kruunun heikentymisestä suhteessa euroon. Toisella neljänneksellä kruunun kurssikehitys oli vakaampaa.

Sijoitusmarkkinoilla tunnelma on ollut jokseenkin alkuvuotta rauhallisempi, joskin poliittiset riskit, eritoten kauppasodan uhka on edelleen pinnalla. Korot ovat kuitenkin pysyneet edelleen hyvin matalina, mikä hankaloittaa sijoitustoimintaamme.

Täsmensimme vuoden 2018 näkymiä Ifin yhdistetyn kulusuhteen osalta. Arvioimme Ifin yltävän nyt 86 – 88 prosentin yhdistettyyn kulusuhteeseen. Aiempi arvio oli 86 – 89 prosenttia.

Lue lisää Sammon tammi–kesäkuun tuloksesta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

2.7.2018

Sampo Q&A

Tässä blogikirjoituksessa IR-tiimimme vastaa yksityissijoittajien kysymyksiin, joita keräsimme kesäkuussa sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. Kiitos mainioista kysymyksistä ja aktiivisesta keskustelusta!

Nordealla on käynnissä suuri it-järjestelmien uudistus. Onko konsernin muilla yhtiöillä, erityisesti Ifillä edessä vastaavaa?

Sampo-konsernin muilla yhtiöillä ei ole yhtä suuren mittakaavan uudistuksia näköpiirissä. If on toteuttanut it-järjestelmiensä jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä yhtenäisempään suuntaan jo useiden vuosien ajan. Pohjoismaiden suurimpana vahinkovakuuttajana Ifillä on vahvat edellytykset it-investointeihin.

Voisiko Sampo osana voitonjakoa ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden hankinta on yksi vaihtoehto, jonka käyttöä voidaan harkita, mikäli yhtiön hallitus katsoo osakkeen olevan selvästi aliarvostettu.

Mitkä ovat keskeisimmät Sampoon kohdistuvat poliittiset riskit?

Kaikki sellaiset riskit, jotka heiluttavat korko- ja osakemarkkinoita, vaikuttavat Sampoon konsernin sijoitustoiminnan kautta. Operatiivisesta näkökulmasta poliittiset riskit ovat Sammon toimintaympäristössä eli Pohjoismaissa varsin pienet. Keskeisimpiä tällaisia riskejä ovat mahdolliset muutokset verotuksessa ja finanssialan sääntelyssä.

Miten Sampo on valmistautunut avainhenkilöidensä eläköitymiseen?

Sammolla on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat henkilöstövaihdosten varalle, kun niiden aika koittaa.

Mitkä ovat suurimmat Nordeassa tapahtuneet yllätykset sen jälkeen, kun Sampo osti yhtiötä?

Selvästi suurin yllätys on ollut pankkitoimialan sääntelyn merkittävä kiristyminen, mikä on vaatinut suuria investointeja erityisesti pankin compliance-toimintaan. Lisäksi Nordean kotipaikan muuton taustalla olleet vero- ja sääntelymuutokset olivat yllättäviä. Yllättävää on myös ollut korkotason pysyminen näin alhaalla näin pitkään.

Miksi Sampo ei kasvata omistustaan Nordeassa?

Nordealla on Yhdysvalloissa sivukonttori, minkä johdosta pankki altistuu paikalliselle sääntelylle. Mikäli Sampo kasvattaisi omistustaan, olisi riskinä, että Sampo tulkittaisiin US Bank Holding Company Act -lain nojalla niin sanotuksi bank holding companyksi. Tämä lisäisi Sampoon kohdistuvaa sääntelyä merkittävästi ja rajoittaisi toimintaamme.

Sammon johto on todennut, että markkinoilta on vaikea löytää hyviä sijoituskohteita. Markkinoilla on kuitenkin lukuisia pieniä teknologiayhtiöitä. Eikö Sampo voisi sijoittaa niihin ainakin T&K-mielessä ja tutkia niiden teknologioiden hyötyjä omassa toiminnassa?

Strategisissa, suuremman luokan yritysjärjestelyissä Sammon ydinosaamisalue löytyy Pohjoismaiselta finanssi- ja vakuutussektorilta. Viimeisimmistä suorista sijoituksistamme digitaalisen maksamisen pioneeri Nets ja kaupankäyntiteknologiaan erikoistunut Saxo Bank ovat finanssiteknologiayhtiöitä. Samaan sarjaan voi lukea myös Asiakastiedon. Puhtaita finanssisijoituksia meillä on hyvin monenlaisissa yhtiöissä, muun muassa teknologiayhtiöissä. Suurimmat sijoituksemme on lueteltu vuosikertomuksessa.

Miltä pankkitoimialan tulevaisuus näyttää viiden vuoden tähtäimellä?

Erityisesti teknologian kehittyminen muuttaa pankkitoimialaa, mutta uskomme perinteisten pankkien säilyttävän keskeisen roolinsa talletusten vastaanottajina ja lainojen myöntäjinä. Erilaiset finanssiteknologiasektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja löytävät markkinarakoja muun muassa maksujen välittämisestä, mikä on perinteisille pankeille matalan kannattavuuden bisnestä.

Yksi keskeinen tekijä pankkialan muutoksessa on toimialan merkittävästi lisääntynyt sääntely. Kiristyvässä sääntely-ympäristössä pärjäävät pienet ja ketterät niche-toimijat, konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin "sissit" ja toisaalta "suuret armeijat", joilla on resursseja vastata sääntelyn tuomaan taakkaan ja toisaalta mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja. Myös alan uusien toimijoiden on pohdittava, missä määrin he haluavat ja pystyvät altistumaan finanssialan sääntelylle.

Nordea on pankkitoimialan muutoksessa etulyöntiasemassa moniin kilpailijoihinsa nähden, sillä se on Pohjoismaiden suurin pankki ja toimii kaikissa Pohjoismaissa. Tämä tekee siitä halutun kumppanin finanssiteknologiayhtiöiden silmissä.

Mitkä ovat Sammon keskeisimmät kilpailijat?

Ifin kilpailijoita ovat pohjoismaiset vahinkovakuutusyhtiöt, joista monet toimivat paikallisesti vain yhdessä maassa. Keskeisimpiä kilpailijoita ovat OP ja LähiTapiola Suomessa, LF ja Folksam Ruotsissa sekä Tryg ja Gjensidige Norjassa. Ifin ja Topdanmarkin kilpailijoita Tanskassa ovat Tryg ja Codan.

Mandatum Lifen kilpailijoita Suomessa ovat henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluja tarjoavat toimijat. Näihin lukeutuvat muun muassa OP, Nordea, LähiTapiola, Evli, Taaleri ja eQ.

Nordean kilpailijoita ovat pohjoismaiset ja paikallisesti toimivat pankit. Suurimpia kilpailijoita ovat muun muassa Handelsbanken, SEB, Swedbank, OP, Danske Bank ja DNB.

Millä keinoilla Sampo aikoo kasvattaa tulostaan lähivuosina?

Jatkamme tytäryhtiöidemme jatkuvaa kehittämistä kuten ennenkin. Asiakasmäärien kasvaessa tuloskasvun edellytykset ovat hyvät. Nordean vaikutus tulokseen on merkittävä. Lisäksi uskomme, että uudet suorat sijoituksemme Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin luovat omistaja-arvoa pidemmällä aikavälillä.

Suuri merkitys tuloskehitykseen on vallitsevalla korkoympäristöllä, sillä valtaosa konsernin sijoitusvarallisuudesta on korkosijoituksia. Mikäli korot nousisivat yhden prosentin koko korkokäyrällä, toisi se konsernille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.

Miksi Sampo jakaa niin suuren osan tuloksestaan osinkoina sen sijaan, että sijoittaisi voitot?

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme toivovat meiltä vakaata ja korkeaa osinkoa. Sammolla on myös erittäin vahva tase, mikä mahdollistaa korkean osingonjaon. Lisäksi tällä hetkellä vallitseva markkinaympäristö, ja erityisesti alhaiset korot tekevät hyvien sijoituskohteiden löytämisestä haastavaa.

Miksi niin suuri osa Sammon sijoitusomaisuudesta on korkosijoituksia?

Erityisesti Ifin sijoituksista suurin osa on korkosijoituksia. Tähän vaikuttaa keskeisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen. Mandatum Life sen sijaan on perinteisesti ottanut enemmän osakeriskiä.

Miksi Sampo julkaisee tilinpäätöksensä ja järjestää yhtiökokouksensa usein myöhemmin kuin muut pörssin suuryhtiöt?

Sammon tulosjulkistusaikatauluun vaikuttavat keskeisesti tytäryhtiö Topdanmarkin ja osakkuusyhtiö Nordean aikataulut. Pääsemme työstämään omia tulosraporttejamme toden teolla vasta, kun Nordea ja Topdanmark ovat julkaisseet omat lukunsa. Tämä vaikuttaa vastaavasti yhtiökokouksen, kuten myös osingonmaksun aikatauluun. Ennen kuin jaamme osinkoa omille osakkeenomistjaillemme, on meidän hyvä saada sisäiset osingot ensin tytär- ja osakkuusyhtiöiltämme.

Sampo on korottanut osinkoaan jo yhdeksän vuotta peräkkäin. Voisiko Sampo maksaa osinkoa yli tuloksensa pitääkseen osinkonsa kasvu-uralla?

Sammon tase on vahva ja yhtiöllä on runsaasti pääomia. Jos sisäisissä osinkovirroissa ilmenee häiriöitä, osingonmaksuun on mahdollista vapauttaa pääomaa puskureita pienentämällä.

Digitaalisuus ja automaatio lisäävät turvallisuutta. Miten trendi vaikuttaa vakuutusyhtiöihin, tarvitaanko vakuutuksia enää tulevaisuudessa?

Teknologian kehitys kuten digitalisaation, automaation ja tekoälyn yleistyminen muuttavat myös vakuutusalaa ja vaikuttavat riskien arviointiin ja hinnoitteluun. Vakuuttamisen tarve sinänsä tuskin muuttuu radikaalisti. Laitteita rikkoutuu, nilkkoja nyrjähtää, työntekijöitä sairastuu ja asuntoihin murtaudutaan varmasti myös tulevaisuudessa.

Keskeisimpiä kysymysmerkkejä tulevaisuudessa on se, millä tavalla itseohjautuvat autot muuttavat liikennettä ja sen myötä ajoneuvovakuutuksia.

"Digitalisaatio ja automatisaatio ovat jo muuttaneet ja tulevat vähitellen yhä enemmän muuttamaan vakuuttamista. Samalla, kun ne osaltaan onneksi lisäävät turvallisuutta, ne tuovat myös uudenlaisia riskejä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä odottamattomat onnettomuudet voivat lisääntyä, koska ajoneuvot ovat hiljaisempia, ja lataaminen voi tuoda uusia paloriskejä. Automaatioteknologian lisääntyminen ajoneuvoissa lisää puolestaan todennäköisesti esimerkiksi erilaisten tuotevastuu- ja kybervakuutusten tarvetta. Digitalisaation seurauksena ihmisten toiminta on paitsi automatisoitumassa, myös verkottumassa voimakkaasti. Digitalisaation ja verkottuneisuuden myötä liikennevahinko voisi tulevaisuudessa perinteisen kolarin sijaan tapahtua myös vaikkapa järjestelmän romahduksen yhteydessä ja ulottua laajalti eri paikkoihin. Vahinkojen luonne muuttuu myös koko ajan enemmän fyysisistä vahingoista taloudellisiin uhkiin, kuten toiminnan keskeytyksiin. Vakuutusyhtiönä tehtävämme on tunnistaa uudet, monimutkaistuvat riskit ja kehittää asiakkaillemme ratkaisuja niiden hallintaan. Tähän panostamme Ifissä voimakkaasti", sanoo Ifin vastuuriskienhallinnan asiantuntija Matti Sjögren.

Lisäksi on huomionarvoista, että teknologian kehittyminen tarjoaa vakuutussektorille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia (esimerkiksi tietoturvavakuutukset) sekä auttaa parantamaan ja tehostamaan vakuutusyhtiöiden toimintaa. Automaatio ja tekoäly parantavat ja nopeuttavat palvelua tehostamalla riskien arviointia ja hinnoittelua sekä korvausten käsittelyä. If on tässä kehityksessä eturintamassa.

IR-tiimi

Sampo Oyj

7.6.2018

Yritysvastuu ei ole vain kauniita sanoja

Sampo on tänään julkaissut ensimmäisen konsernitasoisen yritysvastuuraporttinsa. Olemme raportoineet sen sisältämiä tietoja ennenkin, mutta nyt ne on ensimmäistä kertaa koottu yksien kansien väliin.

Raportin laatimiseen on luonnollisesti vaikuttanut uusi lainsäädäntö, jonka mukaan suurten yritysten on raportoitava myös muusta kuin taloudellisista tiedoista. Tärkein syy, kuten konsernijohtaja Kari Stadigh raportin esipuheessa toteaa, on kuitenkin yritysvastuun kasvava merkitys sekä omalle toiminnalle että koko yhteiskunnalle ja sidosryhmillemme.

Yritysvastuu ei ole enää vain kuuma trendi tai liuta kauniita sanoja, joilla yritys voi kohottaa imagoaan. Se on arkipäivää, niin kuin pitääkin. Lainsäädäntö antaa vastuullisuusraportoinnille raamit, mutta suurempi merkitys on sijoittajilla. Tänä päivänä sijoittajat ovat entistä valveutuneempia ja vaativat, että yritys toimii vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Sijoittajilla on siihen erittäin hyvä motiivi, sillä näin toimivat yritykset tapaavat menestyä pitkällä aikavälillä verrokkejaan paremmin ja siten luovat omistaja-arvoa.

Uutta Sammon yritysvastuuraportissa on muun muassa suorien osake- ja korkosijoitusten hiilijalanjälkilaskelmat. Mittasimme Ifin, Mandatum Lifen (pois lukien Varainhoito) ja emoyhtiö Sampo Oyj:n sijoitusten hiilijalanjäljen ensimmäisen kerran vuonna 2017. Suorien osakesijoitusten hiilijalanjälki oli vuoden 2017 lopussa 146 748 CO2e-tonnia. Tämä vastaa suhteellista hiilijalanjälkeä, joka on 75 CO2e-tonnia miljoonaa sijoitettua euroa kohden. Jalanjälki on 49 prosenttia alle käytetyn globaalin vertailuindeksin.

Suorat osakesijoitukset, toimialan osuus päästöistä (CO2e-tonnia) If, Mandatum Life ja Sampo Oyj, 31.12.2017

Yritysvastuuraportista käy ilmi myös Sampo Oyj:n, Ifin ja Mandatum Lifen verojalanjälki. Vuonna 2017 yhtiöt maksoivat veroa yhteensä 988 miljoonaa euroa. Suomen osuus verojalanjäljestä oli 566 miljoonaa euroa eli yli puolet. Sampo-konserni onkin yksi Suomen merkittävimmistä veronmaksajista.

Sijoittajia ja muita sidosryhmiä kiinnostavia tietoja raportissa ovat varmasti myös tiedot riskienhallinnasta ja hallinnointikäytännöistä, henkilöstöhallintoa, monimuotoisuutta ja tasa-arvoa koskevat kysymykset sekä vastuullisuuden huomioiminen asiakasrajapinnassa.

Olemme Sammossa tyytyväisiä ensimmäiseen yritysvastuuraporttiimme, mutta tavoitteemme ovat korkeammalla. Vuonna 2017 päätavoitteenamme oli tunnistaa yritysvastuun tietolähteet ja vastuualueet sekä luoda vahva perusta jatkuville prosesseille ja sen myötä tuleville raporteille.

"Työ vastuullisuusasioiden parissa on jatkuvaa kehitystä ja pyrkimystä parempaan. Koen, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Kuluvan vuoden aikana tavoitteenamme on kehittää sekä raportointia että sisäisiä toimintatapojamme. Pyrimme myös tarkentamaan konsernin tavoitetasoa, kartoittamaan kehityskohteita ja lisäämään vastuullisuustyön suunnitelmallisuutta konsernitasolla", Sammon yritysvastuupäällikkö Johanna Tynkkynen sanoo.

Pääset lukemaan yritysvastuuraporttimme vuodelta 2017 tästä.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj