Sampo tiedotti 10.11.2020 laskeneensa omistustaan Nordeassa strategiansa mukaisesti. Sampo myi yhteensä 162 miljoonaa Nordean osaketta nopeutetulla tarjousmenettelyllä institutionaalisille sijoittajille.

Myyntihinta oli 7,25 euroa osakkeelta ja bruttomyyntitulo 1 174 miljoonaa euroa. Sampo kirjaa myynnistä 222 miljoonan euron kirjanpidollisen tappion vuoden 2020 viimeiselle neljännekselle.

Sampo omistaa myynnin jälkeen 642 924 782 Nordean osaketta, mikä vastaa 15,9 prosenttia Nordean kaikista osakkeista ja äänioikeuksista. Sampo on myynnin yhteydessä, tietyin poikkeuksin, sitoutunut olemaan myymättä Nordean osakkeita ajanjaksolla, joka päättyy 9.5.2021.

Tiedote myynnistä
Tiedote myynnin tuloksesta

Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi päätitte laskea omistustanne Nordeassa?

Sammon strategiana on keskittyä ydinosaamisalueeseensa vahinkovakuuttamiseen, sillä uskomme sen tuottavan eniten omistaja-arvoa. Hastings-ostotarjous oli ensimmäinen askel tähän suuntaan, Nordea-omistuksen vähentäminen toinen. Tämä osakemyynti tasapainottaa vahinkovakuutusliiketoimintojemme ja muiden omistustemme keskinäistä balanssia.

Oletteko menettäneet uskonne siihen, että Nordea saa käännettyä suuntansa?

Ehdottomasti emme. Nordea on edelleen sitoutunut saavuttamaan vuodelle 2022 asettamansa taloudelliset tavoitteet. Viimeisimpien vuosineljännesten aikana on nähty erittäin positiivisia merkkejä edistymisestä.

Sampo on 15,9 prosentin omistusosuudellaan edelleen Nordean suurin osakkeenomistaja ja luotamme siihen, että Nordea saavuttaa tavoitteensa. Suunnitellulla myynnillä suuntaudumme lähemmäs konsernin strategiseksi painopisteeksi valittua vahinkovakuutustoimintaa.

Jatkatteko Nordea-omistuksen vähentämistä sitten kun se taas on mahdollista lock-upin päätyttyä?

Tarkastelemme omistustemme tilannetta jatkuvasti ja tarkastelu tapahtuu suhteessa vahinkovakuuttamiseen liittyvään strategiaamme. Keskeistä tässä tarkastelussa on kunkin omistuksen toimivuus osana kokonaisuutta konsernissamme, omistusten kehitys ja kokonaisvaikutus omistaja-arvoon ennemmin kuin sellaiset käytännön yksityiskohdat kuin osakkeiden myyntirajoituksiin liittyvät asiat. 

Mitä aiotte tehdä myynnistä saatavilla varoilla?

Osa myynnistä saatavista varoista käytetään Sammon velkaisuusasteen alentamiseen ja osalla vahvistetaan Sammon likviditeettiasemaa ja kykyä tarttua tulevaisuudessa aukeaviin tilaisuuksiin.

Markkinoilla on yllin kyllin halpaa velkapääomaa. Miksi olette huolissanne velkaisuusasteestanne?

Emme ole huolissamme, mutta Hastings-tarjouksen myötä velkaisuusasteemme nousi omaan makuumme hieman liian korkeaksi.

Onko näkyvissä mahdollisia ostokohteita?

Pidämme silmämme aina auki mahdollisten tilaisuuksien varalta, mutta emme ole tällä hetkellä yritysostomoodissa vaan keskitymme Hastings-kaupan loppuun viemiseen.

Vaikuttaako myynti Sammon osinkopolitiikkaan?

Ei vaikuta. Myynnistä aiheutuvaa kirjanpidollista tappiota käsitellään satunnaisena eränä, joten se ei vaikuta vuodelta 2020 maksettavan osingon laskentaan. 6.2.2020 voimaan tulleen Sammon osinkopolitiikan mukaisesti osinkoa jaetaan vähintään 70 prosenttia konsernin vuotuisesta nettotuloksesta (satunnaiset erät pois lukien), ja yhtiö voi lisäksi ostaa omia osakkeitaan.

Nordean asema Sammon osakkuusyhtiönä säilyy ennallaan. Missä vaiheessa asema tulisi muuttaa?

Asema osakkuusyhtiönä perustuu Sammon vaikutusvaltaan Nordeassa. Sampo on edelleen Nordean selvästi suurin osakkeenomistaja ja Torbjörn on siellä hallituksen puheenjohtaja. Osakkuusyhtiöasema on asia, josta on keskusteltava Finanssivalvonnan ja tilintarkastajien kanssa, eikä se määrity vain tietyn omistusrajan mukaan.

Aiotteko myydä myös finanssi- ja fintech-sijoituksianne? (Saxo Bank, Nets, Nordax, Bank Norwegian ja Enento Group)

Nämä ovat Sammolle finanssisijoituksia. Näin ollen on todennäköistä, että irtaudumme niistä jollain aikavälillä, mutta meillä ei ole tarvetta tehdä äkkinäisiä liikkeitä. Nämä kaikki ovat erilaisia ja eri kehitysvaiheissa olevia sijoituksia, ja ne kaikki kehittyvät tällä hetkellä varsin hyvin.

Sampo-konsernin tammi-syyskuun tulos ennen veroja oli 1 054 miljoonaa euroa (1 073) ja osakekohtainen tulos 1,51 euroa (1,38).

Tulosta siivitti erityisesti Ifin erittäin vahvana jatkunut kehitys kolmannella neljänneksellä. Lisäksi pääomamarkkinoiden myönteisen kehityksen jatkuminen paransi sijoitustuottoja. Osakkuusyhtiö Nordea puolestaan osoitti lisää positiivisia merkkejä liiketoimintasuunnitelman etenemisestä kohti vuodelle 2022 asetettuja tavoitteita.

Vahinkovakuutustoiminnan vahvan kehityksen myötä näkymää Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2020 parannettiin 82–84 prosenttiin aiemmasta 82–85 prosentista.

Tammi-syyskuun osavuosiraportti ja sitä täydentävä lisämateriaali on saatavilla osoitteessa www.sampo.com/tulos.

* Nordean osakkeina vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä jaetun ylimääräisen osingon aiheuttama 155 miljoonan euron negatiivinen erä sisältyy vertailulukuun.
**Vertailuajankohta 31.12.2019
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2019 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Miten koronaviruspandemia vaikutti Sammon liiketoimintaan kolmannella neljänneksellä?

Sammon tytäryhtiöt ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa normaalisti haastavista olosuhteista huolimatta. Syyskuun lopussa noin 70 prosenttia Ifin ja Mandatum Lifen henkilöstöstä työskenteli etänä ja etätyösuositukset jatkuvat edelleen.

Vahinkovakuutustoimintaan koronaviruspandemialla on ollut lyhyellä aikavälillä positiivinen vaikutus, sillä vahinkojen määrä on laskenut taloudellisen aktiviteetin hidastumisen ja erityisesti vähäisemmän liikenteen myötä. Kolmannella neljänneksellä vahinkotiheys palautui kuitenkin takaisin kohti tavanomaista tasoa rajoitusten höllentyessä, joskin tilanne vaihteli maittain ja vakuutuslajeittain. Koronaviruspandemia laski Ifin riskisuhdetta noin 3 prosenttiyksikköä heinä–syyskuussa.

Mandatum Lifen päivittäiseen liiketoimintaan koronaviruspandemialla ei ole ollut merkittävää vaikutusta kevään markkinamyllerryksen jälkeen.

Ifin yhdistetty kulusuhde oli kolmannella vuosineljänneksellä 82,9 prosenttia, kun se toisella neljänneksellä oli 80,5 prosenttia. Miksi yhdistetty kulusuhde heikkeni verrattuna toiseen neljännekseen?

Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikutti negatiivisesti Suomessa vastuuvelan diskonttaamiseen käytettävän koron laskeminen 0,95 prosentista 0,75 prosenttiin.

Pitkälle ulottuvat, eläkemuotoiset korvausvastuut diskontataan nykyarvoon. Tällaisia vastuita on erityisesti lakisääteisissä tapaturvavakuutuksissa ja liikennevakuutuksissa. Diskonttaus on suoritettava turvaavalla tavalla ja diskonttokorkoa määritettäessä on myös otettava huomioon pitkäaikaisten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuotto.

Mitä matalampi diskonttokorko on, sitä suurempi vastuuvelan nykyarvo on. Näin ollen diskonttokoron laskeminen näkyy korvauskulujen nousuna. Suomen diskonttokoron laskulla oli 51 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus. Ilman diskonttokoron laskun vaikutusta Ifin yhdistetty kulusuhde oli tammi–syyskuussa 80,9 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 78,3 prosenttia. Negatiivisesta vaikutuksesta huolimattakin yhdistetty kulusuhde oli Ifin historian paras heinä-syyskuussa.

Ifin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 5,2 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Mitkä tekijät selittivät kasvua?

If raportoi tukevasta, orgaanisesta maksutulon kasvusta kaikilla liiketoiminta-alueilla ja markkinoilla. Myös asiakasmäärät kasvoivat ja asiakaspito oli vakaata kaikissa segmenteissä. Kasvua on tukenut Ifin hyvä asema jatkuvassa digitalisaatiokehityksessä näinä haastavina aikoina.

Voimakkainta maksutulon kasvu oli yritysasiakkaiden puolella (Suurasiakkaat 11,0 % ja yritysasiakkaat 5,3 %). Kasvu oli vahvaa myös Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella eli Henkilöasiakkaissa ja kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä toiseen neljännekseen verrattuna.

Kuva tammi–syyskuun Supplementary Financial Information -paketista.

Miksi Topdanmarkin vakuutustekninen tulos heikkeni heinä–syyskuussa selvästi viime vuodesta?

Topdanmarkin vakuutustekniseen tulokseen vaikuttivat muun muassa kasvaneet kotivahingot, jotka heikensivät vahinkotrendiä 2,1 prosenttia. Vahinkokehitystä selittivät muun muassa vesivahinkojen kasvu sateisen alkuvuoden seurauksena, koronakriisin aikaisen kotiremontointibuumin yhteydessä havaittujen vesi- ja homevahinkojen lisääntynyt määrä sekä muutama erittäin suuri palovahinko.

On hyvä muistaa, että toisin kuin If, Topdanmark toimii ainoastaan Tanskassa. Näin ollen vahinkojen volatiliteetti voi olla suurempaa verrattuna useilla markkinoilla toimivan yhtiöön.

Lisätietoa Topdanmarkin kehityksestä on saatavilla yhtiön tammi–syyskuun 2020 osavuosikatsauksesta osoitteessa www.topdanmark.com.

Mandatum Lifen korkeampiin laskuperustekorkoihin (3,5 % ja 4,5 %) sidottu vastuuvelka laski ensimmäistä kertaa alle kahden miljardin euron. Miksi tämä on huomionarvoista?

Mandatum Lifen vanha laskuperustekorkoinen kanta on ollut run-off -tilassa, sillä se sitoo runsaasti pääomaa ja yhtiön painopiste on varainhoidossa ja sijoitussidonnaisisssa tuotteissa.  Vielä vuonna 2010 3,5 ja 4,5 prosentin laskuperustekorkoihin sidottu kanta oli yli neljä miljardia euroa, josta se on nyt puolittunut. Laskuperustekorkoisen kannan sulaminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä ja mahdollistaa pääoman uudelleenallokoinnin tuotoltaan houkuttelevampiin kohteisiin.

Mandatum Lifen painopistealueena oleva sijoitussidonnainen kanta jatkoi myönteistä kehitystään ja nousi syyskuun lopussa lähelle ennätyslukemaa eli 8,1 miljardia euroa. Kanta on kasvanut maaliskuun lopusta noin 850 miljoonaa euroa.

Mandatum Lifen maksutulo laski selvästi kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta. Mikä selittää laskua?

Suuri ero edellisvuoteen selittyy vahvalla vertailujaksolla. Vuosi 2019 oli sijoitussidonnaisen maksutulon osalta Mandatum Lifen historian paras. Lisäksi erityisesti viime vuoden kolmannella neljänneksellä maksutulon kasvua siivittivät muutaman ison yritysasiakkaan kanssa solmitut sopimukset. Koronaviruspandemiasta huolimatta Mandatum Lifen sijoitussidonnainen maksutulo oli tammi-syyskuussa vuoden 2018 eli edellisen ennätysvuoden hyvällä tasolla.

If päätti jakaa joulukuussa osinkoa noin 600 miljoonaa euroa. Mikä on Sammon muiden sisäisten osinkojen tilanne?

Mandatum Life jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja hallituksen ehdotuksesta tiedotetaan tavallisesti koko vuoden tuloksen yhteydessä. Mandatum Lifen osingonmaksukyky on vahva.

Sekä Nordea että Topdanmark ovat ilmaisseet halunsa jakaa vuodelta 2019 jakamatta jääneet osingot, mutta seuraavat viranomaisten määräyksiä ja suosituksia.

Miten Sammon sijoitustoiminta kehittyi kolmannella neljänneksellä?

Pääomamarkkinoiden myönteisen kehityksen jatkuminen nosti sijoitustuottoja heinä–syyskuussa. Ifin sijoitusten nettotuotot olivat kolmannella neljänneksellä 46 miljoonaa euroa (38). Mandatum Lifen sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisia sopimuksia olivat 53 miljoonaa euroa (77).

Konsernin sijoitusten allokaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kolmannella neljänneksellä.

Kuva tammi-syyskuun Supplementary Financial Information -paketista.

Miten Sammon Hastings-kauppa etenee?

Hastingsin osakkeenomistajat hyväksyivät syyskuussa Sammon ja RMI:n tekemän ostotarjouksen odotetusti. Lokakuun lopulla Sampo tiedotti saaneensa kaupalle kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät. Seuraava askel on 13.11.2020 järjestettäväksi suunniteltu Englannin lain mukainen tuomioistuinkäsittely, jonka jälkeen kauppa toteutuu lopullisesti. Sampo tiedottaa kaupan toteutumisesta ja yhtiön lukujen konsolidoinnista myöhemmin.

Yhtiöt käyttävät investointiensa ja toimintansa rahoittamiseen yleensä sekä omaa että vierasta pääomaa. Näin yhtiön pääomarakenne pysyy optimaalisena ja oman pääoman tuotto houkuttelevana. Vierasta pääomaa voi hakea suoraan pankista pankkilainan muodossa tai rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja.

Sääntely- ja käytännönsyistä johtuen yritysten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun voivat tavallisesti osallistua vain institutionaaliset sijoittajat sekä ammattimaisiksi sijoittajiksi luokitellut yksityissijoittajat. Lainojen vähimmäismerkintä on tavallisesti 100 000 euroa.

Tässä blogikirjoituksessa avataan joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskuun liittyvää prosessia esimerkkinä Sammon elokuun lopussa liikkeeseenlaskema miljardin euron toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoinen hybridilaina Hastings-ostotarjouksen rahoittamiseksi.

Rahoituksesta päättäminen, järjestäjien valinta ja dokumentaatio

Vieraan pääoman hankkimisesta päättää yhtiön johto, mutta lainan liikkeeseenlasku edellyttää tavallisesti myös hallituksen hyväksyntää. Se, minkälaista lainaa yhtiö päättää hakea, riippuu monista eri tekijöistä. Lainan maturiteetin eli pituuden päättämisessä keskeisimpiä tekijöitä ovat yhtiön nykyinen velkarakenne ja lainojen erääntymistahti – ja luonnollisesti myös korkotaso.  

Taseen ja kassanhallinnan kannalta on suotavaa, että eri lainat erääntyvät tasaisesti tulevina vuosina. Sammon liikkeeseen laskeman miljardin euron hybridilainan ensimmäinen päivä, jolloin laina on lunastettavissa takaisin, on 12 vuoden päästä eli vuonna 2032. Kyseessä on tällä hetkellä maturiteetiltaan pisin Sammon liikkeeseenlaskema bondi.

Sammon velkainstrumenttien erääntymisprofiili ennen viimeisimmän bondin liikkeeseenlaskua (30.6.2020)

Kun yhtiön johto on päättänyt vieraan pääoman hankkimisesta bondin muodossa, seuraava askel on järjestäjäpankkien valinta ja liikkeeseenlaskuun tarvittavan dokumentaation laatimisen aloittaminen. Dokumentaatioprosessin laajuus riippuu siitä, lasketaanko bondi liikkeeseen olemassa olevan ohjelman alaisuudessa vai erillisdokumentaation alla. Sammon miljardin euron hybridilaina laskettiin liikkeeseen olemassa olevan 4,5 miljardin euron EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note) alaisuudessa.

Tässä vaiheessa yhtiö on tavallisesti myös yhteydessä luottoluokittajiin, mikäli bondille haetaan luokitus. Luokituksella on suuri merkitys siihen, minkälaiselle tasolle lainan korko asettuu ja minkälaiset sijoittajat ylipäätänsä kiinnostuvat bondista. Monet sijoittajat edellyttävät, että lainalla on vähintään Investment Grade -tason luokitus johtavilta luottoluokittajilta (S&P/Fitch BBB- ja Moody’s Baa3). Lisäksi jotkut sijoittajat suosivat lainoja, joilla on luokitus vähintään kahdelta luottoluokittajalta. Sammon hybridilainan luokitus on S&P:llä BBB+ ja Moody’silla Baa1.

Sijoittajien kiinnostuksen kartoittaminen

Dokumentaation valmistuttua ja odotettavissa olevien luottoluokitusten vahvistuttua, suunnitellusta liikkeeseenlaskusta kerrotaan markkinoille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alustavat tiedot lainasta ilmestyvät Bloombergin päätteille tai toimitetaan sijoittajien tutustuttavaksi toimeksiantoilmoituksen muodossa.

Samalla liikkeeseenlaskun järjestäjät alkavat markkinoida bondia ja kartoittaa sijoittajien kiinnostusta ja alustavia ajatuksia hintatasosta. Järjestäjillä on yleensä hyvä käsitys siitä, minkälaiset sijoittajat voisivat olla kiinnostuneita lainasta. Myös sijoittajat ovat usein suoraan yhteydessä järjestäjäpankkeihin nähtyään lainan alustavat tiedot. Alustavat keskustelut potentiaalisten sijoittajien kanssa auttavat muodostamaan käsityksen alustavasta korkotasosta ja tarjouskirjan koosta.

Mikäli yhtiö ei ole aiemmin laskenut liikkeeseen vastaavia bondeja tai kyseessä on kansainvälisille sijoittajille tuntemattomampi yhtiö, voivat sijoittajien näkemykset houkuttelevasta korkotasosta vaihdella paljon. Koska Sampo on markkinoilla hyvin tunnettu toimija ja se laski keväällä 2019 liikkeeseen 500 miljoonan euron hybridilainan, järjestäjien oli helpompaa kerätä sijoittajilta palautetta hintatasosta. Sijoittajien hintanäkemykset voivat olla suurpiirteisiä tai hyvinkin tarkkoja ja ne ilmoitetaan tavallisesti korkoerona referenssikorkoon (Euro Mid-Swap -korko).

Sijoittajan antama palaute voisi olla esimerkiksi: ”Olen kiinnostunut, jos korkotaso on MS+270-280 korkopistettä ja voisin sijoittaa 20-30 miljoonaa euroa”.

Samaan aikaan, kun järjestäjät keräävät palautetta hintatasosta, kiinnostuneille sijoittajille järjestetään tapaamisia yhtiön johdon kanssa. Näin korona-aikana nämä tapaamiset toteutetaan puhelimitse tai erilaisten virtuaalitapahtumien muodossa. Normaalisti bondia markkinoitaisiin myös paikan päällä keskeisimmissä finanssikeskuksissa. Sampo järjesti viimeisimmän bondinsa liikkeeseenlaskun yhteydessä virtuaalisia tapaamisia kahden päivän aikana yli 50 sijoittajalle.

Korkosijoittajilla on jokseenkin erilainen riskinsietokyky kuin osakesijoittajilla, joten heidän kysymyksensäkin ovat jonkin verran erilaisia. Korkosijoittajien huomio keskittyy muun muassa yhtiön taseeseen, velanmaksukykyyn ja pääomarakenteeseen. Sen sijaan odotukset seuraavan kevään osingosta eivät herätä korkosijoittajissa niin paljon kiinnostusta kuin osakesijoittajissa.

’Go’ vai ’No-go’ -puhelu

Kun bondin markkinoimiseksi järjestetty ’roadshow’ on pidetty ja alustava sijoittajakysyntä tiedossa, on tarjouskirja valmis avattavaksi. Koska tarjoukset otetaan vastaan yhden päivän aikana ja koko prosessi kestää vain muutamia tunteja, on liikkeeseenlasku suunniteltava huolella ja vallitsevaa markkinasentimenttiä seurattava tarkkaan. Toisinaan laina on kuitenkin vain laskettava liikkeelle, vaikka ajankohta ei liikkeeseenlaskijan näkökulmasta olisi kaikkein optimaalisin.

Kun koronakriisi iski keväällä markkinoille täydellä voimalla, suuri yleisö sai lukea talousmediasta osakkeiden syöksystä. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, että samaan aikaan yrityslainojen korkoerot nousivat rajusti ja uusemissiomarkkina pysähtyi kuin seinään. Esimerkiksi Sammon viime vuonna liikkeeseen laskeman hybridilainan korkoero nousi helmikuun lopun alle 200 korkopisteestä pahimmillaan lähes 400 pisteeseen.

Hetken aikaa yritysten oli liki mahdotonta laskea liikkeeseen uutta velkaa. Kukaan ei oikein uskaltanut ostaa mitään tai jos uskalsi, oli tuottovaatimus sen mukainen. Yleinen markkinatunnelma voi siis vaikuttaa suuresti lainan kysyntään ja sitä kautta korkotasoon. Kun kyse on satojen miljoonien tai miljardien lainoista, pienetkin vaihtelut korkotasossa merkitsevät.

Sinä päivänä, kun tarjouskirja on tarkoitus avata, järjestäjät soittavat aamulla yhtiölle vielä niin sanotun ’Go’ vai ’No-go’ -puhelun, jonka aikana tehdään viimeinen päätös kirjojen avaamisesta sijoittajille.

Tarjouskirjojen avaaminen ja korkotason määräytyminen

Kun tarjouskirja avataan sijoittajille, järjestäjä ilmoittaa samalla alustavan hintatason sijoittajilta saadun palautteen pohjalta. Sammon hybridilainan tapauksessa tarjouskirja avautui 27.8.2020 klo 10.15 alustavan korkotason ollessa alueella MS+300 korkopistettä.

Sillä, miten bondi kerää tarjouksia ensimmäisten tuntien aikana, on suuri merkitys korkotason määräytymisessä, sillä kiinnostus herättää lisää kiinnostusta. Sammon bondi keräsi ensimmäisen tunnin aikana tarjouksia yli kahden miljardin euron arvosta. Reilun kahden tunnin jälkeen korkotasoa laskettiin alueelle MS+270 korkopistettä (+/-5). Kirjojen ollessa avoinna sijoittajat voivat vetää tarjouksensa pois missä vaiheessa tahansa, joten korkotason määrittelyssä on oltava tarkkana, jotta sijoittajien mielenkiinto ei lopahda koron laskiessa liian alas. Klo 13.55 tarjouskirja oli jo yli viisi miljardia ja se sulkeutui lopullisen korkotason asettuessa MS+260 korkopisteeseen. Tarjouksia antoi yli 350 sijoittajaa ja eniten tarjouksia vastaanotettiin Isosta-Britanniasta ja Irlannista, saksankielisistä Euroopan maista sekä Pohjoismaista. 

Sammon syyskuussa 2052 erääntyvän hybridilainan kuponkikoroksi muodostui 2,50 prosenttia, jota maksetaan 3.9.2032 asti, mikä on ensimmäinen päivä, jolloin laina voidaan lunastaa takaisin. Mikäli lainaa ei lunasteta tuolloin, nousee kuponkikorko tasolle 3kk Euribor + 360 korkopistettä, jota maksetaan lainan lopulliseen erääntymiseen saakka.

Allokaatio ja listaaminen pörssiin

Koska Sammon liikkeeseenlaskeman hybridilainan koko oli miljardi euroa ja tarjouskirja oli yli viisinkertainen, täytyi sijoittajien merkintöjä leikata. Lainan allokaatiosta päättää yhtiö yhdessä järjestäjien kanssa etukäteen määriteltyjen allokaatioperiaatteiden mukaisesti.

Ylimerkintätilanteessa etusijalla ovat tavallisesti sijoittajat, jotka ovat prosessin aikana antaneet rakentavaa palautetta eli osoittaneet merkittävää kiinnostusta ja antaneet alustavia tarjouksia järkevällä hintatasolla roadshow’n aikana, mikä on auttanut järjestäjiä hintatason muodostamisessa sekä sijoittajat, jotka ovat antaneet tarjouksensa ensimmäisten joukossa tarjouskirjan avauduttua.

Kun allokaatio on valmis ja kaupat toteutettu, bondi listataan pörssiin. Sammon hybridilaina listattiin Lontoon pörssiin 3.9.2020.

Uuden lainan liikkeeseenlasku Sammossa

Tässä blogissa vastaamme sijoittajilta eri kanavien kautta saamiimme kysymyksiin. Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Sampo kirjasi tammi-maaliskuussa tuloslaskelmaansa 191 miljoonan euron arvonalentumiset sijoitusomaisuutensa. Millä periaatteilla tällaisia alaskirjauksia tehdään?

Alaskirjaukset tehdään tapauskohtaisesti ja ne perustuvat tilinpäätösperiaatteisiin. Pääsääntö on, että alaskirjaus tehdään, jos kyseisen sijoituskohteen arvo on alentunut merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Sampo-konsernissa esimerkiksi julkisesti noteeratun osakkeen arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun sen käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.

Osakkeeseen, johon on tehty alaskirjaus, ei ole mahdollista myöhemmin tehdä ylöskirjausta, vaikka sen käypä arvo elpyisikin, vaan erotus näkyy tuloslaskelmassa vasta myytäessä. Sen sijaan alaskirjattuihin velkainstrumentteihin on mahdollista tehdä ylöskirjaus alkuperäiseen hankintamenoon asti.

Kuka päättää emoyhtiöstä tehtävistä suorista finanssisijoituksista (esim. Intrumin osakkeiden osto ja myynti)?

Sijoituspäätökset tehdään Sammon sijoituspolitiikan mukaisesti. Pääsääntöisesti sijoituspäätöksistä vastaa konsernin sijoitusjohtaja Patrick Lapveteläinen. Jotkin, erityisesti suuret sijoitukset saattavat edellyttää hallituksen hyväksynnän.

Miksi Sampo päätti myydä omistuksensa Intrumissa helmikuussa 2020?

Sammolla ei ole tapana juuri kommentoida yksittäisiä finanssisijoituksia. Intrumin myynti oli normaalia sijoitustoimintaa.

Ifin vakuutusmaksutulo kasvoi tammi-maaliskuussa 7,0 prosenttia. Miten kasvu jakautui hinnantarkistusten ja asiakasmäärän kasvun välillä?

Vakuutusmaksutulon kasvusta karkeasti 60 prosenttia tuli hinnantarkistuksista ja 40 prosenttia asiakasmäärien kasvusta. Maksutulo kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla ja markkinoilla, mutta erityisen vahvaa kasvu oli Tanskassa ja Norjassa.

Miksi Ifin yhdistetty kulusuhde heikkeni Norjassa selvästi edellisvuodesta tammi-maaliskuussa?

Norjassa yhdistettyä kulusuhdetta painoivat kaksi erittäin suurta vahinkoa. Näistä toinen oli julkisuudessakin esillä ollut tulipalo parkkihallissa Stavangerin lentokentällä. If on jälleenvakuuttamisen kautta rajannut riskinsä yksittäisissä suurvahingoissa noin 25 miljoonaan euroon.

Miten inflaatio vaikuttaa Ifin liiketoimintaan?

Hyvin korkea inflaatio aiheuttaa kannattavuuspaineita, sillä korvauskulujen kasvua ei pysty siirtämään vakuutusten hintoihin kesken sopimuskausien. Sen sijaan niin sanotulla ”normaalilla” inflaatiolla ei ole suurta vaikutusta liiketoimintaan.

Suosiiko Sampo sijoituksissaan tiettyjä toimialoja/maantieteellisiä alueita?

Maantieteellisesti suosimme Pohjoismaita, jossa tunnemme markkinat, yhtiöt ja ihmiset. Toisena perusperiaatteena on pyrkimys pitää sijoituksemme ja vastuuvelkamme pääosin samassa valuutassa ylimääräisen valuuttariskin välttämiseksi. Konsernin sijoitusten toimialajakaumaa ja osakesijoitusten maantieteellistä jakaumaa on kuvattu riskienhallintaraportissa.

Onko koronakriisi vaikuttanut Sammon sijoituspolitiikkaan? Onko riskinottohalukkuus kasvanut vai laskenut kriisin aikana?

Sampo on konservatiivinen sijoittaja ja sitä kautta myös varovainen. Seuraamme tilanteen etenemistä. Suuria allokaatiomuutoksia ei ole tehty.

Jotkin sijoittajat kokevat tulleensa petetyiksi Sammon leikattua osinkoaan kahdesti vuoden aikana. Miten Sampo aikoo ansaita heidän luottamuksensa takaisin?

Sijoittajien kestävän luottamuksen voi ansaita vain teoilla, ei sanoilla. Sammon tavoitteena on jatkossakin luoda omistaja-arvoa osakkeenomistajilleen ja siinä onnistuminen on ratkaisevassa roolissa sijoittajien luottamuksen ansaitsemisessa ja ylläpitämisessä.

Kuinka hyvin koette onnistuneenne osinkoa koskevassa viestinnässä kuluneen vuoden aikana?

Aina voi parantaa ja jälkikäteen on luonnollisesti helppo nähdä, mitä olisi mahdollisesti voinut tehdä toisin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki päätökset ja kommentit perustuvat aina sillä hetkellä saatavilla olevaan tietoon.

Onko Sampo harkinnut siirtymistä kvartaaliosinkoon?

Osingonmaksufrekvenssistä on aina silloin tällöin ollut keskusteluja. Tällaisesta muutoksesta päättäisi yhtiökokous ja ehdotuksen olisi hyvä tulla osakkeenomistajilta.

Olisiko Sammon jo aika luopua Nordeasta?

Kuten olemme useasti todenneet, Sammon kaikki liiketoiminnat ja sijoitukset ovat kaupan, mikäli hinta on oikea. On kuitenkin hyvä muistaa, että lähes 20 prosentin omistusosuuden myynti Pohjoismaiden suurimmasta pankista ei onnistu vain myyntinappulaa painamalla.

Nordea julkisti syksyllä 2019 uudet taloudelliset tavoitteensa vuodelle 2022. Pidämme ensimmäisiä askelia rohkaisevina ja uskomme Nordean saavuttavan nämä tavoitteet. On perusteltua odottaa, että onnistuminen käänteessä heijastuu myös Nordean kurssikehitykseen.

Sähköautot yleistyvät nopealla tahdilla, minkä lisäksi ajoneuvot ovat tulevaisuudessa yhä enemmän itseohjautuvia. Miten nämä trendit vaikuttavat vakuutusliiketoimintaan?

Kysymykseen vastaa Ifin projektijohtaja, Corporate Control & Strategy, Patrik Duraj.

”Autoteollisuudessa on parhaillaan käynnissä rakenteellinen muutos, jonka ajuri on siirtyminen vaivattomamman, turvallisemman ja puhtaamman liikkumisen tulevaisuuteen. Muutosta ohjaavat kaksi keskeistä teknologista trendiä, autojen itseohjautuvuus ja sähköistyminen, joita käsittelen alla yksityiskohtaisemmin.

Termi ’itseohjautuvat autot’ valtavirtaistui, kun Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPAn (Defense Advanced Research Projects Agency) tutkimukset 2000-luvun alussa osoittivat, kuinka uudenlaiset anturit yhdistettynä tietoliikenneteknologiaan mahdollistaisivat itseohjautuvat tai jopa täysin kuljettajattomat ajoneuvot. Tutkimukset innostivat yksityisen sektorin toimijat osallistumaan kilpailuun, tunnetuimpana Googlen itseohjautuvan auton projekti (nykyään Waymo) vuonna 2008. Alkuperäinen tekninen harppaus vauhditti kehitystä vihjaten laajasta käyttöönotosta vain alle viidessä vuodessa – tätä näkymä on sittemmin muuttunut, kun ongelmien laajuus ja monimutkaisuus on ymmärretty paremmin. Muut kuin tekniset tekijät, erityisesti eettiset kysymykset, kustannukset, uudet käsitykset ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta, vastuut ja oikeudelliset esteet ovat edelleen viivästyttäneet kehitystä.

Nykyään alan johtavat toimijat näkevät autojen itseohjautuvuuden yleistyvän vaiheittain ja viestivät, että täysin itseohjautuvien autojen (SAE J3016-tasoluokituksen 5. taso) laaja-alainen yleistyminen on todennäköisesti vielä vuosikymmenien päässä.

Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät (ADAS) ovat kuitenkin vähitellen yleistyneet ajoneuvoissa. Nykyään jo edistyneimmät ajoneuvot kykenevät kiihdyttämään, vaihtamaan vaihteita, ohjaamaan ja jarruttamaan ennalta määritellyissä olosuhteissa. Tämä antaa osviittaa siitä, miten ajoneuvojen tietokoneistaminen vaikuttaa ajokäyttäytymiseen ja riskeihin todellisissa liikennetilanteissa. Järjestelmät voivat rajoittaa tehokkaasti tiettyjä onnettomuuksia. Toisaalta uusia onnettomuuksia voi syntyä siitä, että kuljettaja ei ymmärrä järjestelmiä toimintaa tai kuljettajan virheistä tai antureiden toimintahäiriöistä johtuen. Lisäksi jopa pienimuotoisten vahinkojen korjaaminen on tullut yhä kalliimmaksi hintavien antureiden ja ajoneuvojen edistyneen suunnittelun vuoksi.

Viime vuosina ajoneuvojen sähköistyminen on jättänyt useimmat muut trendit varjoonsa. Tesla on uusien litium-ioni-akkujen avulla uudelleenmääritellyt sähköajoneuvojen kaavan osoittaen, että ne voivat kilpailla fossiilisten ajoneuvojen kanssa niin suorituskyvyssä kuin ylellisyydessä. Yhä kiristyvistä päästösääntelystä (kuten EU:n 2019/631 asetus) huolimatta korkeat akkukustannukset olivat ennen osoittautuneet kohtuuttomiksi useimmille autovalmistajille. Dieselgate-päästöskandaali kuitenkin muutti tarinankulkua perusteellisesti, sillä päästötavoitteiden ei enää nähty olevan saavutettavissa käyttämällä vain fossiilisia polttoaineita. Tämän seurauksena suurin osa merkittävistä alkuperäisvalmistajista keskittyy tällä hetkellä voimakkaasti ajoneuvojensa sähköistämiseen disruptoiden koko autoteollisuuden arvoketjua.

Norja eli yksi Ifin kotimarkkinoista on ollut sähköajoneuvojen suunnannäyttöjä ottamalla käyttöön erilaisia kannustimia jo 1990-luvun lopulla. Maassa onkin nykyään yksi maailman suurimmista sähköautomarkkinoista asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2019 jo 42 prosenttia uusista autoista oli sähköisiä ja peräti 9,3 prosenttia koko autokannasta on sähköautoja. Tämä tarjoaa Ifille ainutlaatuisen kuvan siitä, kuinka autojen sähköistyminen vaikuttaa riskeihin. Toisaalta sähköajoneuvot luovat ajokäyttäytymiseen uusia muotoja, olipa sitten kyseessä tehokas ajaminen (”hypermile”) tai auton suorituskyky (esimerkiksi nollasta sataan 2,5 sekunnissa). Toisaalta taas sähköajoneuvot poikkeavat rakenteeltaan perinteisistä ajoneuvoista esimerkiksi eksoottisten materiaaliensa (esim. alumiini ja hiili) tai osiensa (akut, sähkömoottorit, anturit) myötä, mikä vaikuttaa korjattavuuteen, korjausmenetelmiin ja korjausaikatauluun.

Kuten polttomoottoriautoissa, myös sähköautoissa on auto- ja kuljettajakohtaisia eroja mikä vaatii yksityiskohtaisia riskimallinnuksia. Osana Ifin Best in Risk -kulttuuria olemme jatkuvasti kehittäneet hinnoittelu- ja korvauskäytäntöjämme mukautuaksemme ’vihreään liikkumiseen’ ja Norjasta saamiemme kokemusten kautta olemme valmistautuneet ajoneuvojen sähköistymiseen yhtä enenevissä määrin myös muissa Pohjoismaissa.

Lopuksi on syytä myös huomata, että pitkän aikavälin trendeihin vaikuttaa jatkuvasti autoteollisuuden tarve vastata lyhyen aikavälin vaatimuksiin. Jo ennen koronaviruspandemiaa hiipunut globaali kysyntä ja kannattavuuspaineet hallitsivat uutisotsikoita autoteollisuudessa. Tästä johtuen monet alkuperäisvalmistajat keskittyivät kustannussäästöihin jo ennen koronashokkia – tyypillisesti uudet innovaatioprojektit ovat säästölistalla varsin korkealla. Vaikka on vielä aikaista arvioida, näyttää siltä, että koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus ja vaikutukset tarjonta- ja kysyntäpuolella vaikuttavat myös pidemmän välin aikatauluun, mitä autojen sähköistymiseen tulee.”

Mitkä ovat Sammon suurimmat osakeomistukset Nordean jälkeen? Mitkä sijoitukset ovat tuottaneet parhaiten?

Vuoden 2019 lopussa konsernin suurimmat listatut osakesijoitukset olivat Intrum (184 miljoonaa euroa), Volvo (134), Nobia (122), Norwegian Finans Holding (114) ja Asiakastieto 92). Näistä Intrum myytiin helmikuussa 2020 noin 30 miljoonan euron voitolla.

Lisäksi Sampo on sijoittanut noin 284 miljoonaa euroa Saxo Bankiin, pääomasijoitusrahaston kautta noin 230 miljoonaa euroa Netsiin ja noin 245 miljoonaa Nordaxiin, joka on konsernin osakkuusyhtiö.

Sampo ei raportoi yksittäisten sijoitustensa tuottoja.

Missä tilanteissa ja millä hinnalla Sampo voisi ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden hankinnasta päättää yhtiön hallitus, joka perinteisesti on vuosittain hakenut yhtiökokoukselta valtuutuksen hankkia enintään 50 miljoonaa Sammon osaketta. Sammon ensisijainen ja myös osakkeenomistajien toivoma voitonjakotapa on kuitenkin osingon jakaminen.

Miksi Sammon sisäpiiri ei ole juurikaan ostanut osaketta viime aikoina?

Emme luonnollisestikaan kommentoi yhtiön työntekijöiden tai hallitusjäsenten henkilökohtaisia sijoituksia.

Onko Sammon vakavaraisuus ollut rajoittava tekijä sijoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä koronakriisin aikana? Miten Sampo voisi asemoitua paremmin vastaavia tilaisuuksia silmällä pitäen?

Sammon vakavaraisuus laski viime vuonna mukavuusalueemme alapuolelle, mutta palautui hybridilainan liikkeeseenlaskun ja Nordea-omistuksen laskun myötä takaisin tukevalle tasolle, joka mahdollistaa riittävän liikkumavaran normaalissa sijoitustoiminnassa. Kevään voimakkaan markkinaheilunnan aikana Sammon vakavaraisuus oli vahvalla tasolla, eikä rajoittanut sijoitustoimintaa.

Mahdollisia suurempia yritysjärjestelyjä varten Sammolla on tarvittaessa edelleen mahdollisuuksia vahvistaa vakavaraisuutta muun muassa hybridilainoja lisäämällä. On kuitenkin syytä muistaa, että suuremman luokan yritysjärjestelyjen toteuttaminen vaatii runsaasti aikaa ja huolellista suunnittelua. Lyhytaikaisen kurssilaskun hyödyntäminen on siksi hyvin haastavaa suurempien järjestelyjen osalta.

Mitkä ovat Sammon kasvuajurit lähivuosina?

Kysymykseen on vastattu IR-blogissa 17.12.2019

”Vakuutusliiketoiminta on luonteeltaan varsin defensiivistä ja vakaata, eikä siltä ole syytä odottaa nopeita kasvuloikkia. Vahinkovakuutuspuolella maksutulon voi pitkällä aikavälillä odottaa kasvavan suurin piirtein samassa tahdissa bruttokansantuotteen kanssa. Viime aikoina Ifin kasvu on tosin ollut poikkeuksellisen vahvaa, mihin on osaltaan vaikuttanut suotuisa kilpailuympäristö Pohjoismaissa. Alhaisen korkotason vuoksi hyviä sijoitustuottoja on vaikea saavuttaa, mikä on pakottanut kaikki vakuutusyhtiöt keskittymään vakuutustekniseen kannattavuuteen. Tämä on vähentänyt aggressiivista hintakilpailua, mikä on näkynyt positiivisesti Ifin maksutulon ja asiakasmäärien kasvussa.

Henkivakuutuspuolella maksutulon kasvun voi odottaa olevan bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Tulevien vuosien kasvuajureita ovat erityisesti henkilökohtaisen säästämisen ja taloudellisen turvaverkon merkityksen korostuminen, kun epäsuotuisa demografinen kehitys luo paineita julkiselle sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmälle.

Lyhyellä aikavälillä suurin yksittäinen tulosvaikutus on Nordean uuden liiketoimintasuunnitelman onnistumisella ja tavoitteiden saavuttamisella.”

Voisiko If hakea kasvua terveyspalveluista?

Ifillä ei ole ainakaan tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia, eikä terveyspalvelujen tarjoaminen ole yhtiön ydinosaamisaluetta.

Nordea pidättäytyy EKP:n suosituksen mukaisesti päättämästä osingonmaksusta 1.10.2020 saakka. Mitä Sampo aikoo tehdä Nordean mahdollisesti loppuvuonna jakamilla osingoilla?

Nordealta loppuvuonna mahdollisesti saatavia osinkoja ei ole korvamerkitty mihinkään.

Miksi Sammon osingonjakopolitiikka on niin erilainen (kysyjän mukaan epäjohdonmukainen viitaten päätökseen leikata osinkoa) kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla yhtiöillä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan vuosittain jo vuosikymmeniä?

Osinkopolitiikasta päättää yhtiökokouksen valitsema hallitus. Sammon osakkeenomistajat ovat perinteisesti toivoneet Sammolta vakaata ja korkeaa osinkoa, minkä vuoksi osingonjakosuhde on ollut verrattain korkea. Korkeasta osingonjakosuhteesta johtuen osinko on alttiimpi merkittäville muutoksille, kuten juuri Nordean osingonjakopolitiikan muutokselle.

Jotkin analyytikot ovat puhuneet Sampoon liittyvästä ”konglomeraattialennuksesta” eli osake hinnoiteltaisiin selvästi alle osiensa todellisen summan pääasiassa Nordea-omistuksesta johtuen. Tunnistetaanko tällainen alennus Sammossa ja onko se osakkeenomistajien edun mukaista? Millä keinoilla Sampo voisi purkaa vallitsevan tilanteen?

Emme luonnollisesti ota kantaa siihen, minkälaisella arvostuksella osakkeellamme käydään kauppaa, joskaan ei voi kiistää, etteivätkö Nordeaan liittyvät kysymykset olisi varastaneet huomiota parin viime vuoden aikana.

Sammon tavoitteena on luoda omistaja-arvoa kannattavilla liiketoiminnoillaan ja sijoituksillaan sekä mahdollisilla yritysjärjestelyillä. On perusteltua olettaa, että vähänkään pidemmällä aikavälillä osakkeen arvostus ja kurssikehitys heijastelevat onnistumistamme tässä. Sillä, miten Nordea onnistuu saavuttamaan uudet tavoitteensa, on suuri merkitys omistaja-arvon luomisessa.

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes jää historiankirjoihin hyvin poikkeuksellisena ajanjaksona, jona koko maailma koki voimakkaan äkkijarrutuksen. Koronaviruspandemia (COVID-19) ja sen leviämisen hidastamiseksi toteutetut massiiviset rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet suoraan tai välillisesti jokaisen elämään.

Sampo-konserniin koronavirus on vaikuttanut eniten sijoitusten kautta. Rahoitusmarkkinoilla koettiin maaliskuussa ennennäkemätön myrsky, joka kuritti konsernin sijoitustuottoja. Markkinaheilunnan voimakkuutta kuvaa se, että konsernin markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos painui tammi-maaliskuussa 954 miljoonaa euroa tappiolliseksi, kun se vuosi sitten oli 561 miljoonaa euroa voitollinen. Sammon osakekohtainen substanssi puolestaan laski 15,36 euroon vuoden lopun 20,71 eurosta. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen markkinat ovat jonkin verran elpyneet nostaen myös Sammon avainlukuja.

Sammon vakuutusliiketoimintoihin koronavirus on vaikuttanut lyhyellä aikavälillä sekä negatiivisesti että positiivisesti. Esimerkiksi If vastaanotti tammi-maaliskuussa noin 26 000 vahinkoilmoitusta, joista valtaosa liittyi matkavakuutuksiin. Huhtikuun loppuun mennessä lukema oli noussut jo lähes 48 000 ilmoitukseen. Sen sijaan moottoriajoneuvovakuuttamisen puolella rajoitusten vuoksi voimakkaasti vähentynyt liikenne on luonnollisesti laskenut vahinkojen määrää.

Kokonaisuudessaan koronaviruksen vaikutukset Sampo-konsernin vakuutusliiketoimintaan jäivät alkuvuonna vähäisiksi. On kuitenkin selvää, että pitkittyessään kriisi vaikuttaa talouden aktiviteettiin ja myös vakuutusyhtiöiden liiketoimintaan.

Suurin osa konsernin yli 10 000 ammattilaisen henkilöstöstä on työskennellyt viime viikot kotoa käsin, mikä on vaatinut sopeutumista. Tästä huolimatta tytäryhtiömme ovat pystyneet palvelemaan asiakkaitamme lähes normaalisti koko koronakriisin ajan, mistä olemme saaneet myös runsaasti positiivista palautetta.

Koronaviruksen vaikutuksia Sampo-konsernin toimintoihin on kuvattu osavuosiraportissa.

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2019 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja laski tammi-maaliskuussa 162 miljoonaan euroon (475) ja osakekohtainen tulos 0,26 euroon (0,64). Tulokseen ennen veroja sisältyi sijoitusten arvonalentumisia lähes 200 miljoonaa euroa.

Ifin tulos ennen veroja laski 129 miljoonaan euroon (198) heikkojen sijoitustuottojen painamina. Vakuutusteknisesti ensimmäinen vuosineljännes sujui kuitenkin erinomaisesti. Vakuutustekninen tulos vahvistui 180 miljoonaan euroon (147) ja yhdistetty kulusuhde oli ensimmäisellä neljänneksellä ennätyksellisen vahva, 83,7 prosenttia (86,5).

Myös maksutulon kasvu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä vahvana. Paikallisissa valuutoissa kasvua kertyi 7,0 prosenttia, kun vuosi sitten kasvu oli 3,9 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Erityisen vahvaa kasvu oli Tanskassa ja Norjassa.

Topdanmarkin tulos ennen veroja oli -13 miljoonaa euroa (92) ja yhdistetty kulusuhde 88,7 prosenttia (78,2).

Tulosta painoivat heikkojen sijoitustuottojen lisäksi alhaisemmat run-off-tuotot, koronaviruksen myötä kasvaneet vahingot sekä normaalia suuremmat säähän liittyvät vahingot.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja oli tammi-maaliskuussa -16 miljoonaa euroa (72) heikoista sijoitustuotoista johtuen.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi vahvan tammi-helmikuun ansiosta 287 miljoonaan euroon (238), vaikka maaliskuussa maksutulo kääntyikin laskuun.

Markkinaheilunta painoi Mandatum Lifen vastuuvelkaa, joka laski 11,0 miljardiin euroon vuoden 2019 lopun 12,0 miljardista. Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli 7,2 miljardia (8,1). Korkeisiin korkoihin (3,5 % ja 4,5 %) sidottu laskuperustekorkoinen kanta supistui edelleen suunnitellusti laskien ensimmäisen neljänneksen aikana 65 miljoonalla eurolla 2,1 miljardiin euroon.

Sammon osuus Nordean nettotuloksesta oli 84 miljoonaa euroa. Voimakkaasti muuttuneesta markkinatilanteesta huolimatta Nordean liiketoiminta kehittyi edelleen oikeaan suuntaan ja kohti vuodelle 2022 asetettuja tavoitteita.

Sampo ohjeistaa vakuutustoimintojensa raportoivan hyvän vakuutusteknisen tuloksen vuonna 2020. Sijoitustoiminnan tuloksiin liittyy tällä hetkellä tavallista enemmän epävarmuutta. Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Ifin yhdistetyn kulusuhteen odotetaan olevan 84 – 87 prosenttia vuonna 2020. Aiempi, helmikuussa annettu ohjeistus oli 85 – 89 prosenttia.

Uusi osinkoehdotus 1,50 euroa osakkeelta

Sammon hallitus päätti tänään peruuttaa aiemman ehdotuksensa 2,20 euron osakekohtaisesta osingosta ja ehdottaa nyt 1,50 euron osinkoa per osake. Kokonaisuudessaan osinkoa ehdotetaan jaettavan noin 833 miljoonaa euroa.

Päätökseen vaikuttivat kasvanut epävarmuus rahoitusmarkkinoilla sekä muutokset Sammon sisäisissä osingoissa. Sampo on saanut tänä vuonna sisäisiä osinkoja ainoastaan Topdanmarkilta, 48 miljoonaa euroa. Normaalitilanteessa sisäisten osinkojen olisi odotettu olevan tässä vaiheessa 568 miljoonaa euroa.

Mandatum Life päätti, ettei se maksa 150 miljoonan euron osinkoa, joka oli suunniteltu maksettavaksi maaliskuussa. Nordea puolestaan aikoo EKP:n suosituksen mukaisesti pidättäytyä osingonmaksusta 1.10.2020 saakka. Topdanmark jakoi osingostaan puolet ja jätti puolet hallituksen päätettäväksi, kun tilanne on selkeämpi. If jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Sammon hallitus on osinkoehdotuksessaan huomioinut valvontaviranomaisten viimeaikaiset kannanotot. Hallituksen näkemys on, ettei osinkoehdotus vaaranna yhtiön toiminta- tai maksukykyä vakuutusasiakkaiden suuntaan.

Uuden osinkoehdotuksen myötä Sammon vakavaraisuus paranee selvästi. Alustavien lukujen perusteella konsernin vakavaraisuussuhde oli huhtikuun 2020 lopussa 187 prosenttia. Aiemmalla osinkoehdotuksella vakavaraisuussuhde olisi ollut 178 prosenttia.

Ehdotetun osingon irtoamispäivä on 3.6.2020 ja maksupäivä 11.6.2020.

Sammon historian tylsin yhtiökokous – ja tällä kertaa hyvä niin

Sammon yhtiökokous on perinteisesti ollut erityisesti yksityissijoittajien keskuudessa suosittu, mistä olemme vilpittömän iloisia. On ilahduttavaa, että niin moni osakkeenomistajistamme pitää yhtiökokousta mielenkiintoisena ja osallistumisen arvoisena tilaisuutena. Valitettavasti tänä vuonna yhtiökokous poikkeaa aiemmista lähes kaikin tavoin.

Vallitsevasta koronaviruspandemiasta johtuen eduskunta hyväksyi 24.4.2020 väliaikaisen lain, joka mahdollistaa yhtiökokouksen järjestämisen ilman osakkeenomistajien läsnäoloa. Lain tarkoituksena on antaa yhtiölle mahdollisuus järjestää päätösvaltainen yhtiökokous samalla noudattaen vallitsevia kokoontumisrajoituksia ja muita suosituksia tartuntariskien minimoimiseksi.

Sammon on hallitus on tänään päättänyt, että yhtiökokous järjestetään 2.6.2020 väliaikaisen lain mukaisella kaavalla ainoastaan etäkokouksena. Toisin sanoen luvassa on Sammon historian tylsin yhtiökokous – ja konsernin henkilöstön, osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien terveyden kannalta ihan hyvä niin.

Yhtiökokous 2020 Q&A

Milloin ja missä yhtiökokous fyysisesti järjestetään?

Yhtiökokous järjestetään 2.6.2020 klo 14.00 Sammon pääkonttorilla, Helsingissä.

Miksi yhtiökokous järjestetään etäkokouksena?

Yhtiökokous järjestetään etäkokouksena koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja Sammon osakkeenomistajien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Onko yhtiökokouksen järjestäminen pelkkänä etäkokouksena laillista?

Kyllä on. Poikkeukselliset järjestelyt perustuvat eduskunnan 24.4.2020 hyväksymään väliaikaiseen lakiin.

Voinko osallistua yhtiökokoukseen paikan päällä?

Et voi. Se on sinun ja muiden turvallisuuden parhaaksi.

Pitävätkö hallituksen tai johdon jäsenet yhtiökokouksessa puheenvuoroja?

Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin etukäteen kuvattu puheenvuoro julkaistaan yhtiökokouspäivänä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Osallistuvatko Sammon hallituksen tai johdon jäsenet yhtiökokoukseen paikan päällä?

Eivät osallistu. Useat hallituksen ja johdon jäsenistä asuvat ulkomailla ja heidän matkustamisensa Suomeen olisi vallitsevissa poikkeusolosuhteissa erittäin vaikeaa.

Ketkä ovat fyysisesti paikalla yhtiökokouksessa?

Yhtiökokouksessa ovat fyysisesti paikalla ainoastaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastaja.

Voiko yhtiökokousta seurata videoyhteyden kautta?

Ei voi. Yhtiökokouspaikalla ei tapahdu mitään niin mielenkiintoista.

Mitä fyysisellä yhtiökokouspaikalla varsinaisesti tapahtuu?

Koska kaikista asialistan kohdista on äänestetty ennakkoon eikä puheenvuoroja pidetä, on yhtiökokous enemmänkin muodollisuus kuin kokous sanan varsinaisessa merkityksessä. Paikan päällä todetaan yhtiökokouksen laillisuus, tarkistetaan äänestystulokset ja allekirjoitetaan kokouspöytäkirja.

Voinko käyttää äänioikeuttani?

Kyllä voit. Osakkeenomistajat voivat äänestää ennakkoon tai käyttää asiamiespalvelua. Ennakkoäänestys alkaa 12.5.2020 klo 10.00. Tarkemmat ohjeet löytyvät yhtiökokouskutsusta.

Voinko tehdä vastaehdotuksia?

Osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään yhden sadasosan Sammon osakkeista (eli vähintään 5 553 519 osaketta), ovat oikeutettuja tekemään vastaehdotuksia asialistalla oleviin päätösehdotuksiin. Tarkemmat ohjeet löytyvät yhtiökokouskutsusta.

Voinko esittää kysymyksiä?

Kyllä voit. Osakkeenomistajat voivat esittää kysymyksiä yhtiökokouksen aiheisiin ennakkoon 18.5.2020 klo 14.00 saakka. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen agm@sampo.fi tai postitse osoitteeseen Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan viimeistään 22.5.2020 osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Mikä on osingon irtoamispäivä ja milloin osinko maksetaan?

Osingon irtoamispäivä on 3.6.2020 ja osinko maksetaan 11.6.2020.

Milloin minun täytyy omistaa osake ollakseni oikeutettu osinkoon?

Osinkoon on oikeutettu osakkeenomistaja, joka omistaa osakkeen yhtiökokouspäivänä eli 2.6.2020.