Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

6.11.2019

Nordeaan liittyvät kertaerät painoivat tulosta

Sampo-konsernin tammi–syyskuun 2019 tulos ennen veroja oli 1 073 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 1 643 miljoonaa. Kolmannella vuosineljänneksellä tulos ennen veroja laski 92 miljoonaan euroon vertailukauden 490 miljoonasta ja osakekohtaista tulosta kertyi vain 0,01 euroa (0,70).

Tulosta rasittivat suuret kertaluonteiset erät. Elokuussa Nordean osakkeiden muodossa jaettu ylimääräinen osinko aiheutti 155 miljoonan euron arvonalentumistappion. Lisäksi Nordea kirjasi kolmannella neljänneksellä kertaluonteisia tappioita yhteensä 1,3 miljardia, mikä painoi pankin tuloksen selvästi tappiolliseksi. Sammon osuus Nordean kolmannen neljänneksen nettotuloksesta oli -75 miljoonaa euroa.

Avainluvut, Milj. e. 1-9/
2019
1-9/
2018
Muutos, % 7-9/
2019
7-9/
2018
Muutos, %
Tulos ennen veroja 1 073 1 643 -35 92 490 -81
If 655 626 5 215 211 2
Topdanmark 180 170 6 34 65 -47
Osakkuusyhtiöt 164 535 -69 -72 138 -
Arvostustappio Nordean
osakkeiden jakamisesta osinkona
-155 - - -155 - -
Mandatum 212 385 -45 75 72 4
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 26 -42 - -6 4 -
Tilikauden tulos 848 1 397 -39 22 414 -95
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 1,38 2,38 -1,00 0,01 0,70 -0,69
Tulos/osake, OCI:n perusteella, euroa 1,44 1,92 -0,48 -0,24 0,78 -1,02
Substanssi/osake, euroa* 18,90 20,60 -1,70 - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 769 9 504 265 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 178 140 38 - - -
Oman pääoman tuotto, % 9,2 11,2 -2,0 - - -

* Vertailuajankohta 31.12.2018
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sammon vakuutustoimintojen hyvä kehitys jatkui edelleen kolmannella neljänneksellä. Ifin tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 655 miljoonaan euroon (626) ja yhdistetty kulusuhde parani 84,3 prosenttiin (85,8).

Myös kasvu on jatkunut erittäin vahvana. Ifin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 5,0 prosenttia paikallisissa valuutoissa mitattuna, kun vielä tammi–kesäkuussa kasvuvauhti oli 4,3 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Maantieteellisesti voimakkainta kasvu oli Norjassa, jossa maksutulo kasvoi 9,1 prosenttia. Liiketoiminta-alueittain tarkasteltuna Suurasiakkaat-liiketoiminnan maksutulo kasvoi 13,9 prosenttia.

Sen sijaan Ifin sijoitusten nettotuotot laskivat tammi–syyskuussa 13 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 39 prosenttia, mikä kuvastaa vallitsevan sijoitusympäristön haastavuutta erityisesti korkomarkkinoilla.

Ohjeistus Ifin yhdistetyksi kulusuhteeksi vuodelle 2019 pysyi ennallaan 84 - 86 prosentissa.

Topdanmark ja Mandatum Life hyvässä vireessä

Topdanmarkin tulos ennen veroja oli tammi–syyskuussa 180 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 170 miljoonaa. Kolmannella neljänneksellä tulos kuitenkin laski selvästi viime vuoden erittäin vahvasta vertailukaudesta. Tuloskehitystä painoivat muun muassa vertailukautta alhaisempi diskonttokorko ja sijoitustuottojen lasku. Yhdistetty kulusuhde oli tammi-syyskuussa 80,5 prosenttia (82,7).

Topdanmarkin maksutulo kasvoi tammi–syyskuussa vahinkovakuutusliiketoiminnassa 2,4 prosenttia ja henkivakuutusliiketoiminnassa 13,5 prosenttia.

Topdanmark myös päivitti vuoden 2019 tulosennustemalliaan. Malli ennakoi yhdistetyn kulusuhteen olevan 84 - 85 prosenttia (aiemmin 85 - 86) ilman run-off-eriä. Nettotuloksen malli ennakoi olevan 1,30 - 1,40 miljardia Tanskan kruunua (aiemmin 1,25 - 1,35).

Kolmannella neljänneksellä Topdanmark ja Nordea solmivat sopimuksen vahinkovakuutusten jakelusta. Sopimus astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Uuden yhteistyösopimuksen uskotaan maksutulossa mitaten korvaavan vuodesta 2021 alkaen täysin yhteistyösopimuksen, joka Topdanmarkilla oli Danske Bankin kanssa kesäkuun loppuun 2019 asti.

Topdanmark esitteli myös uuden satovakuutuksen, joka korvaa jopa 80 prosenttia viljelijän normaalista sadosta, mikäli sato jää alle keskiarvon. Noin puolet Tanskan tiloista on valinnut vakuutusyhtiökseen Topdanmarkin, mikä tekee siitä maan suurimman maatalousvakuuttajan.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja oli tammi–syyskuussa 212 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli 385 miljoonaa. Vertailukauden luku sisältää 197 miljoonan euron kertaerän liittyen Danske Bankin kanssa solmittuun jakelusopimukseen.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi 824 miljoonaan euroon (681), mistä 87 prosenttia kertyi sijoitussidonnaisista sopimuksista. Omalla vastuulla oleva sijoitusten nettotuotto vahvistui 280 miljoonaan euroon (196).

Vastuuvelka oli syyskuun lopussa 11,7 (11,2) miljardia euroa, josta sijoitussidonnaisen kannan osuus oli 7,8 miljardia. Sijoitussidonnainen kanta nousi korkeimmilleen koskaan. Korkeakorkoinen (4,5 % ja 3,5 %) laskuperustekanta jatkoi supistumistaan suunnitellusti. Kanta oli 2,2 miljardia euroa, mikä on 198 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa.

Syyskuussa Mandatum Life laski liikkeeseen 250 miljoonan euron suuruisen, vuonna 2049 erääntyvän hybridilainan ja sai Standard & Poor’silta luottoluokituksen A+.

Varainhoidon puolella Mandatum Lifen määrätietoinen työ vastuullisen sijoittamisen saralla on saanut kansainvälistä tunnustusta. Elokuussa Mandatum Lifen Varainhoito saavutti erinomaisen A+ yleisarvosanan (Strategy & Governance) vuoden 2019 UNPRI-arvioinnissa. Yksi neljännes kaikista YK:n vastuullisen sijoittamisen PRI-organisaation jäsenistä maailmanlaajuisesti saavuttaa tämän arvosanan.

Muutos näkemykseen odotettavista osingoista

Sammon johto tiedotti 24.10.2019 muuttavansa näkemystään odotettavista osingoista. Syynä muutokseen ovat Nordean uusi osinkopolitiikka ja linjaus vuoden 2019 osingosta sekä yhä vaikeutunut sijoitusympäristö korkomarkkinoilla.

Sammon johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että vuodelta 2019 maksetaan osinkoa 2,10 - 2,30 euroa osakkeelta. Sammon hallitus tarkastelee yhtiön osinkopolitiikkaa helmikuun 2020 alussa.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

21.10.2019

Q&A - Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaaminen

Finanssivalvonta on tänään hyväksynyt Sammon hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Jatkossa Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan ainoastaan Solvenssi II -säännösten mukaisesti. Toisin sanoen Sammosta tulee jälleen vakuutuskonserni. 

Tiedote 21.10.2019

Asian tausta lyhyesti

Sammon omistusosuus Nordeassa ylitti vuoden 2009 lopulla 20 prosenttia. Finanssivalvonta on vuodesta 2010 lähtien katsonut Sampo-konsernin rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi ja Nordean Sammon osakkuusyhtiöksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että Sampo-konserni on noudattanut vakavaraisuuslaskelmissaan sekä vakuutusyhtiöitä koskevia Solvenssi II -säännöksiä että vakuutus ja finanssiryhmittymiä koskevaa konglomeraattisäännöstöä (FICO).

Vuonna 2018 Nordean yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön pääkonttorin Ruotsista Suomeen. Muuton seurauksena Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet merkittävästi. Tämä on johtunut siitä, että osana Euroopan Keskuspankin Nordean pääomavaateesta tekemää päätöstä riskipainotettuja eriä (REA) siirrettiin ei-sitovista Pilari I -vaateista sitoviin Pilari II -vaateisiin, jotka ovat sitovia myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa. Sampo-konsernin tosiallinen riskiasema ei ole muuttunut, mutta sen osuus Nordean pääomavaatimuksesta kasvoi Nordean Pilari I -pääomavaatimuksen kasvaessa. Vuoden 2018 lopusta Sammon pääomavaade on noussut noin 800 miljoonalla eurolla kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Järjestelmäriskipuskurin voimaantulo 1.7.2019 lähtien on kasvattanut Nordean pääomavaadetta entisestään.

Vastatakseen kiristyneiden vakavaraisuusvaatimusten vaikutuksiin Sammon hallitus ehdotti keväällä 2019 yhtiökokoukselle valtuutusta jakaa ylimääräinen osinko käteisenä ja/tai rahoitusinstrumenttien muodossa. Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen ja kesällä hallitus kertoi suunnittelevansa ylimääräisen osingon jakamista Nordea-osakkeiden muodossa tavoitteenaan laskea Sammon omistusosuus alle 20 prosentin. Rajan alitus johtaisi tilanteeseen, jossa Sampo-konsernia ei katsottaisi enää rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi eikä Nordeaa osakkuusyhtiöksi konsernin vakavaraisuuslaskelmissa. Muutos oli ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle.

Hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, minkä seurauksena Sammon omistusosuus Nordeassa laski 19,87 prosenttiin. Samana päivänä Sampo jätti Finanssivalvonnalle hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Finanssivalvonta hyväksyi hakemuksen 21.10.2019. Näin ollen Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan jatkossa ainoastaan Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti ja Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena. Muutos parantaa Sammon vakavaraisuutta merkittävästi.

Kuinka paljon Sammon vakavaraisuus paranee?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi käsitelty osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut 170 prosenttia 30.6.2019. Muutos vapautti pääomaa noin miljardi euroa. Syyskuun 2019 lopun vakavaraisuusluvut julkaistaan normaalisti tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa 6.11.2019.

Millä tasolla Sampo haluaa vakavaraisuutensa vähintään olevan?

Sampo ryhtyi asianmukaisiin toimiin, kun vakavaraisuussuhde oli yllä mainituista syistä laskemassa alle 140 prosenttiin. Sammolla ei kuitenkaan ole varsinaista minimitavoitetta vakavaraisuudelle vaan tavoitteenamme on ylläpitää tasoa, joka takaa normaalin toiminnan lisäksi liikkumavaraa osallistua markkinoilla mahdollisesti avautuviin tilaisuuksiin. 

Miten Nordean käsittely tavallisena osakesijoituksena eroaa aiemmasta käytännöstä Solvenssi II -laskelmissa?

Vakavaraisuussuhde saadaan Sampo-konsernin omien varojen ja pääomavaatimuksen osamääränä. Jatkossa Sammon omiin varoihin ei enää lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisista Nordean omista varoista, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden markkina-arvo. Vastaavasti jatkossa Sammon pääomavaatimukseen puolestaan ei myöskään lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisesta Nordean pääomavaatimuksesta, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden pääomavaatimus määräytyy niille vakuutusyhtiöitä koskevassa sääntelyssä määritellyn osakeriskin mukaisesti, kuten muillekin Sammon osakesijoituksille.

Miten Nordean kurssikehitys vaikuttaa jatkossa Sammon vakavaraisuuteen?

Koska Nordeaa käsitellään jatkossa tavallisena osakesijoituksena, osakkeen kurssinousu parantaa ja kurssilasku vastaavasti heikentää Sammon vakavaraisuutta. Kymmenen prosentin nousu Nordean osakkeessa osingonjakopäivän tasosta (5,661 euroa) parantaisi Sammon vakavaraisuutta karkeasti 3–4 prosenttiyksikköä.

Miten muutos vaikuttaa Nordean käsittelyyn Sammon tuloslaskelmassa?

Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus (19,87 %) Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.

Miksi Nordeaa kohdellaan edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloslaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja, ja osakkuusyhtiö määritellään niissä kussakin omalla tavallaan. Muutos yhdessä sääntelykehikossa ei näin ollen välttämättä aiheuta vastaavaa muutosta toisessa.

Minkälainen vaikutus ylimääräisen osingon jakamisella on Sammon tulokseen?

Sampo kirjaa konsernin tammi–syyskuun 2019 tulokseen yhteensä 155 miljoonan euron kertaluonteisen tappion. Tappiosta 143 miljoonaa muodostuu osinkona jaettujen osakkeiden (5,661 euroa) arvostuserosta suhteessa taseen kirja-arvoon (8,238 euroa) ja 12 miljoonaa muiden laajan tuloslaskelman erien kierrättämisestä tuloslaskelman läpi. Tappio ei ole kassavirtavaikutteinen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

19.8.2019

Sampo jatkaa suoria finanssisijoituksiaan ostamalla osuuden Norwegian Finans Holdingista

Nordic Capital ja Sampo ovat sopineet ostavansa yhteensä 17,47 prosentin omistusosuuden norjalaisesta Norwegian Finans Holdingista, joka on Bank Norwegianin emoyhtiö. Kauppahinta on 68 Norjan kruunua osakkeelta, yhteensä 2 218 miljoonaa kruunua.

Transaktio toteutetaan kahdessa osassa, joista ensimmäisen (9,97 %) odotetaan toteutuvan 26.8.2019. Toisen osan (7,50 %) toteutuminen on ehdollinen Norjan Finanssivalvonnan hyväksynnälle, ja sen odotetaan toteutuvan osapuolten saatua hyväksynnän transaktiolle.

Kaupan toteutuessa kokonaisuudessaan Sammon omistusosuus yhtiöstä on noin 6,3 prosenttia. Sammon sijoituksen arvo on noin 80 miljoonaa euroa.

Muun muassa kulutusluottoja ja talletustilejä digitaalisen alustansa kautta tarjoavalla Bank Norwegianilla on Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa yli 1,6 miljoonaa asiakasta. Vuonna 2018 yhtiön liiketoiminnan tuotot olivat 4,7 miljardia Norjan kruunua eli noin 465 miljoonaa euroa. Norwegian Finans Holding on listattu Oslon pörssissä.

Kyseessä on kuudes emoyhtiö Sampo Oyj:stä tehty finanssisijoitus pohjoismaiselle fintech- ja finanssisektorille, jossa näemme Sammon sijoitustyylin mukaisia buy & build -mahdollisuuksia. Aiemmat sijoitukset ovat Asiakastieto, Nets, Saxo Bank, Nordax ja Intrum. Sampo on sijoittanut näihin yhtiöihin yhteensä yli miljardi euroa.

Pohjoismaiden johtaviin pääomasijoittajiin lukeutuva Nordic Capital on Sammolle tuttu sijoittajapartneri Nordaxista, josta teimme yhteisen ostotarjouksen keväällä 2018. Nordic Capital on myös Intrumin suurin osakkeenomistaja.

Nordic Capitalin lehdistötiedote transaktiosta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.8.2019

Vakuutusliiketoiminnan hyvä vire jatkui, hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta

Sampo-konsernin ensimmäinen vuosipuolisko sujui hyvin kaksijakoisissa merkeissä. Vakuutustoimintamme raportoivat jälleen kerran vahvan tuloksen, mutta Nordean tulos pysyi heikkona.

Avainluvut, Milj. e. 1-6/
2019
1-6/
2018
Muutos, % 4-6/
2019
4-6/
2018
Muutos, %
Tulos ennen veroja 981 1 153 -15 506 708 -29
If 440 415 6 242 222 9
Topdanmark 146 105 38 53 45 19
Osakkuusyhtiöt 226 386 -41 143 221 -35
Mandatum 137 313 -56 65 239 -73
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 31 -46 - 2 1 148
Tilikauden tulos 826 982 -16 429 607 -29
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 1,37 1,68 -0,31 0,73 1,06 -0,33
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,68 1,14 0,54 0,74 0,99 -0,25
Substanssi/osake, euroa* 19,46 21,57 -2,11 - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 734 9 487 247 - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 130 146 -16 - - -
Oman pääoman tuotto, % 15,4 10,2 5,2 - - -

* Vertailuajankohta 31.12.2018
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu

Ifin tammi-kesäkuu sujui mainiosti niin kasvun kuin tuloksen suhteen. Tulos ennen veroja parani 6 prosenttia 440 miljoonaan euroon edellisvuoden 415 miljoonasta. Ylimmällä rivillä vakuutusmaksutulo kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 4,3 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Voimakkainta kasvu oli Industrial-liiketoiminta-alueella, jossa maksutulo kasvoi 12,1 prosenttia sekä Norjassa, jossa kasvua kertyi 8,7 prosenttia.

Ifin yhdistetty kulusuhde parani 84,7 prosenttiin viime vuoden 85,8 prosentista. Kyseessä oli Ifin historian paras yhdistetty kulusuhde tammi-kesäkuussa. Vahvan kehityksen ansiosta päivitimme ohjeistusta koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi 84-86 prosenttiin aiemmasta 85-88 prosentista.

Topdanmark jatkoi vuoden toisella neljänneksellä siitä, mihin ensimmäisellä jäi. Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli Sammon konsolidoidussa tuloslaskelmassa 146 miljoonaa euroa (105) ja yhdistetty kulusuhde parani 79,0 prosenttiin (84,1 %). Kyseessä oli yksi yhtiön historian parhaista tammi-kesäkuun yhdistetyistä kulusuhteista.

Vakuutusmaksutulo kasvoi sekä vahinko- että henkivakuutustoiminnassa 2,6 prosenttia viime vuodesta, joskin toisella neljänneksellä henkivakuutusliiketoiminnan maksutulo notkahti.

Topdanmarkin hyvä tuloskehitys on seurausta määrätietoisesta parantamisesta useilla eri osa-alueilla. Näitä ovat muun muassa parantunut tuotemix ja underwriting sekä digitisaation eteneminen ja tehokkuuden parantaminen. Tällä hetkellä jo 95 prosenttia vahinkoilmoituksista on mahdollista tehdä sähköisesti ja lähes puolet sähköisesti toimitetuista vahinkoilmoituksista käsitellään kokonaan tai osittain automaattisesti.

Topdanmark päivitti koko vuoden tulosennustemalliaan. Sen mukaan vuoden 2019 yhdistetty kulusuhde ilman run-off-tuottoja olisi 85-86 prosenttia (aiemmin 86-87 prosenttia). Koko vuoden nettotulos olisi tulosennustemallin mukaan edelleen 1,25-1,35 miljardia Tanskan kruunua.

Mandatum Lifelle ensimmäinen vuosipuolisko oli tuloksellisesti yksi yhtiön kaikkien aikojen parhaista, kun ei huomioida vertailukaudella Danske Bankilta saatua 197 miljoonan euron kertakorvausta. Tulos ennen veroja oli 137 miljoonaa euroa (313 / 116 ilman Danske-korvausta).

Sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisia vakuutuksia kasvoivat 203 miljoonaan euroon (123). Mandatum Lifen vastuuvelka oli kesäkuun lopussa 11,6 miljardia euroa (11,2), josta sijoitussidonnaisten sopimusten osuus oli 7,5 miljardia (7,0). Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli korkeimmillaan koskaan. Korkeampien laskuperustekorkojen (4,5 ja 3,5 prosenttia) kanta jatkoi supistumistaan odotetusti ja oli 2,3 miljardia euroa, 130 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Korkeakorkoiset sopimukset sitovat paljon pääomaa, joten kannan supistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiölle.

Ylimääräinen osinko Nordea-osakkeiden muodossa

Sammon hallitus päätti tänään jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa siten, että jokainen Sammon omistaja saa yhden Nordea-osakkeen kutakin omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohden. Nordea-osakkeiden murto-osille osinko jaetaan käteishyvityksenä.

Ylimääräisen osingon irtoamispäivä on 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Ollakseen oikeutettu osinkoon, osakkeenomistajan on omistettava Sampoa 7.8.2019 päätteeksi. Osakeosingon maksupäivä on 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.

Osingonjakopäätöksen taustalla on puhtaasti Sammon vakavaraisuus, joka on heikentynyt Nordea-omistukseen kohdistuvien vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen myötä. Vuoden 2018 lopusta pääomavaade on noussut yli 800 miljoonalla eurolla.

Konsernin vakavaraisuus lasketaan tällä hetkellä kahden eri sääntelykehikon, konglomeraattisäännöstön (FICO) ja Solvenssi II -direktiivin, mukaisesti. Jakamalla Nordea-osakkeita osinkona Sammon omistusosuus laskisi alle 20 prosenttiin, mikä mahdollistaisi konglomeraattisäännöstön mukaisesta laskennasta luopumisen. Tämä on vielä ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle. Sampo odottaa saavansa hyväksynnän ennen Q3-tulosraportin julkaisua.

Finanssivalvonnan annettua hyväksyntänsä, konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -direktiivin mukaisesti, ja siinä Nordeaa käsiteltäisiin nykyisen osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena.

Muutokset vakavaraisuuslaskentakäytännöissä parantaisivat Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi kesäkuun lopussa käsitelty tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut noin 170 prosenttia. Sampo haluaa ylläpitää vahvaa vakavaraisuutta toimiakseen mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla. Vahva vakavaraisuus myös tukee osingonmaksukykyä.

Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.

Kaiken kaikkiaan Nordea-osakkeita jaetaan noin 55 miljoonaa kappaletta. Sampo kirjaa osingonjaosta tappion, joka määräytyy osakeosingon osingonjakopäivän mukaisen arvon ja Sammon taseessa olevan Nordean kirja-arvon (8,24 euroa kesäkuun 2019 lopussa) erotuksesta.

Ylimääräisen osingon verotus

Verohallinto on julkaissut yleisen ohjeen muuna kuin rahana maksettavan osingon verokohtelusta.

Yleinen ohje (www.vero.fi)

Osakkeina maksettavaa osinkoa verotetaan Suomessa samaan tapaan kuin rahana maksettavia osinkoja. Osakeosingon arvo määräytyy osingonmaksupäivän kauppamäärillä painotetun keskikurssin mukaan, mikä on myös verotuksen perustana.

Sampo maksaa osingonjaosta aiheutuvan 1,6 prosentin varainsiirtoveron osakkeenomistajan puolesta. Varainsiirtoveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos suoritettavan varainsiirtoveron määrä on alle 10 euroa osingonsaajaa kohden. Esimerkki: Nordean 6.8.2019 päätöskurssilla (5,665 euroa) laskettuna varainsiirtoveroa ei kertyisi maksettavaksi, jos saatu osakeosinko olisi korkeintaan 110 Nordea-osaketta, mikä edellyttäisi 1 100 Sampo-osakkeen omistusta.

Päätös maksaa osakeosingosta aiheutuva varainsiirtovero osakkeenomistajien puolesta on tehty osana hallituksen osingonjakopäätöstä. Näin ollen Verohallinnon ohjeiden mukaan varainsiirtovero on sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle osinkotuloa. Varainsiirtoveron osuus katsotaan osaksi hankintamenoa osakkeita myöhemmin luovutettaessa.

Verotusta koskevissa kysymyksissä suosittelemme osakkeenomistajia olemaan yhteydessä suoraan Verohallintoon.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

13.6.2019

Q&A - Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa

Sammon hallitus on tänään ilmoittanut, että se suunnittelee päättävänsä ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019 pidettävässä kokouksessaan.

Ylimääräinen osinko jaettaisiin Nordean osakkeiden muodossa siten, että osakkeenomistaja saisi yhden Nordea-osakkeen jokaista omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohti. Osakkeiden jakosuhteesta johtuvien Nordea-osakkeiden murto-osia ei jaettaisi osakkeina, vaan vastaava määrä hyvitettäisiin osakkeenomistajille käteisenä.

Olettaen, että hallitus päättää ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, osingon irtoamispäivä olisi 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Osakeosingon maksupäivä olisi 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.

Miksi Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordean osakkeina?

Suunnitelman taustalla ovat puhtaasti Sammon vakavaraisuuteen liittyvät asiat. Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet Nordean muutettua pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen. Pääomavaatimukset kiristyivät keväällä 2019 ja kiristyvät edelleen heinäkuun 2019 alussa. Pääomavaateiden kiristyminen on heikentänyt Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Nordea-omistukseen liittyvä tosiasiallinen riski ei kuitenkaan ole muuttunut.

Mikäli hallitus päättää jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa, Sammon omistus Nordeasta laskisi alle 20 prosentin rajan, mikä puolestaan laskisi omistukseen kohdistuvia vakavaraisuusvaatimuksia merkittävästi.

Miksi Sammon hallitus ei tehnyt päätöstä ylimääräisestä osingosta nyt vaan kertoi päättävänsä asiasta elokuun kokouksessaan?

Sammolla on yli 120 000 osakkeenomistajaa, joten kyse on merkittävän kokoisesta teknisestä suorituksesta eri osapuolille. Haluamme antaa pankeille, viranomaisille ja Euroclearille aikaa varautua, jotta osingonjako sujuisi teknisesti ongelmitta.

Tarkoittaisiko omistuksen pieneneminen sitä, että Sammon näkemys Nordeasta on muuttunut?

Ei tarkoittaisi. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Onko suunniteltu ylimääräinen osinko osa Sammon osingonjakopolitiikkaa?

Ei ole. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Miksi korkea vakavaraisuus on tärkeää Sammolle?

Sampo haluaa ylläpitää suurta liikkumavaraa, jotta se voisi toimia mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla ja esimerkiksi osallistua erilaisiin yritysjärjestelyihin. Vahva vakavaraisuus tukee myös Sammon osingonmaksukykyä.

Kuinka paljon ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli maaliskuun 2019 lopussa 126 prosenttia. Toukokuussa 2019 liikkeeseenlaskettu 500 miljoonan euron hybridilaina ja nyt suunniteltu ylimääräinen osinko huomioiden vakavaraisuussuhde olisi ollut arviolta 169 prosenttia maaliskuun 2019 lopussa.

Miksi Sampo ei vain myy vastaavaa määrää Nordean osakkeita?

Uskomme, että Nordeassa on runsaasti potentiaalia, emmekä näin ollen halua myydä osaketta. Näin suuren omistusosuuden myynti olisi haastavaa ja markkinat saattaisivat tulkita myynnin negatiivisena signaalina. Jakamalla Nordean osakkeita osinkoina, osakkeenomistajamme saisivat itse päättää, miten he haluavat toimia niiden suhteen.

Mitä omistuksen lasku alle 20 prosentin tarkoittaisi Sammon kirjanpidossa?

Omistusosuuden lasku alle 20 prosentin vaikuttaisi Sammon vakavaraisuutta koskeviin laskelmiin. Jatkossa konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti. Laskelmissa Nordea-omistusta käsiteltäisiin tavallisena osakesijoituksena. Vakavaraisuutta ei enää laskettaisi konglomeraattisääntöjen (FICO) mukaisesti.

Sen sijaan Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä Sammon IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Edellä mainitut muutokset/vaikutukset ovat ehdollisia viranomaisten päätöksille.

Miksi Nordeaa kohdeltaisiin edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloskaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja. Tämänhetkinen kokonaisarvio on, että Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Minkälainen tulosvaikutus ylimääräisen osingon jakamisella olisi?

Sampo kirjaisi osingonjaosta voiton/tappion, joka muodostuisi osakeosingon arvon ja Nordea-osakkeiden kirjanpitoarvon erotuksesta. Voitto/tappio ei olisi kassavirtavaikutteinen.

Mikäli Nordea-osakkeen arvo osingonmaksupäivänä olisi esimerkiksi 7,00 euroa ja Nordean osakkeiden kirja-arvo Sammon taseessa olisi 8,10 euroa (31.3.2019), kirjaisi Sampo tappiota 1,1 euroa per jaettu osake.

Kuinka paljon Sampo jakaisi omistamiaan Nordea-osakkeita?

Sampo jakaisi yhteensä noin 55 miljoonaa Nordea-osaketta, mikä vastaisi noin 1,4 prosentin omistusosuutta Nordeasta. Osingonjaon jälkeen Sampo omistaisi noin 19,9 prosenttia Nordeasta.

Tarvitseeko minun osakkeenomistajana tehdä jotain ollakseni oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ei tarvitse. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, osakkeenomistajan täytyisi omistaa Sammon osaketta 7.8.2019 päätteeksi, jolloin hallitus suunnittelee päättävänsä osingonjaosta.

Omistan alle 10 Sammon osaketta. Saisinko Nordean osakkeita osinkona?

Et saisi. Nordea-osakkeiden murto-osille ylimääräinen osinko jaettaisiin käteishyvityksenä.

Omistan 19 osaketta. Minkä verran saisin osinkoa?

Saisit yhden Nordean osakkeen omistamaasi 10 Sammon osaketta kohden. Omistamiasi 9 osaketta kohden osinko hyvitettäisiin sinulle käteisenä.

Kuinka suuri Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys olisi?

Käteishyvityksen määrä perustuisi osakeosingon arvoon, joka laskettaisiin Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella sinä päivänä, kun osakeosinko olisi nostettavissa eli 12.8.2019. Jos Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi olisi kyseisenä päivänä esimerkiksi 7,00 euroa, olisi käteishyvitys 0,70 euroa per osake (7,00/10).

Koska minun täytyisi viimeistään omistaa Sammon osaketta, jotta olisin oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ylimääräisestä osingosta on tarkoitus päättää 7.8.2019. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, täytyisi osake omistaa kyseisen päivän päätteeksi.

Omistan osaketta 7.8.2019 päätteeksi, mutta myyn osakkeeni ennen osingonmaksupäivää. Olisinko oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Kyllä.

Mihin saamani osakeosingot maksettaisiin?

Osakeosingot maksettaisiin samalle arvo-osuustilille, jolla Sampo-omistuksesi on.

Missä pörssissä osinkoina jaettavaksi suunnitellut Nordea-osakkeet ovat listattu?

Osakkeet, jotka on suunniteltu jaettavaksi ylimääräisenä osinkona, ovat listattu Nasdaq Helsingissä.

Miksi Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys jaetaan myöhemmin kuin osakeosinko?

Käteishyvityksen arvo perustuu osakeosingon arvoon, joka muodostuu Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella osakeosingonmaksupäivänä 12.8.2019. Ennen kuin osakeosingon arvo on selvillä, ei käteishyvitystä voi jakaa.

 

Verotus

Seuraavat verotusta käsittelevät vastaukset koskevat Suomessa asuvia osakkeenomistajia. Ulkomaisten osakkeenomistajien saamia osakeosinkoja verotetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin käteisosinkojakin. Koska verotuskäytännöt vaihtelevat kotipaikan ja osakkeenomistajan statuksen mukaan, pyydämme ulkomaisia osakkeenomistajia kääntymään omien veroneuvojiensa ja Suomen verotuksen osalta tarvittaessa suoraan Suomen Verohallinnon puoleen.

Miten osakkeiden muodossa jaettavia osinkoja verotettaisiin?

Suomessa osakeosinkoja verotetaan kuten käteisosinkojakin. Koska osinko maksettaisiin osakkeiden muodossa, pankki/välittäjä ei voisi tehdä niistä ennakonpidätystä vaan osakkeenomistajan olisi huolehdittava veronmaksusta itse.

Mikä olisi osakeosingon verotusarvo?

Osakeosingon verotusarvo olisi Nordea-osakkeen kaupankäyntimäärillä laskettu keskikurssi osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Miten Nordea-osakkeiden murto-osien käteishyvitystä verotettaisiin?

Käteishyvitystä verotettaisiin normaaliin tapaan kuten käteisosinkoja. Niistä tehtäisiin myös ennakonpidätys käteisosinkojen tapaan.

Perittäisiinkö osakeosingoista varainsiirtovero?

Osakeosingoista tulisi maksettavaksi 1,6 prosentin varainsiirtovero, jonka Sampo maksaisi osakkeenomistajien puolesta. Osakkeenomistajalta ei edellytettäisi toimenpiteitä.

Voisinko myydä osinkoina saamani Nordea-osakkeet?

Kyllä.

Jos myisin osinkona saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankintahinta?

Osakkeen hankintahinta olisi Nordean-osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvo osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Jos myisin osinkoina saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankinta-aika?

Osakkeen hankinta-aika olisi osakeosingonmaksupäivä eli 12.8.2019.

Lisää ohjeita julkaistaan lähempänä osingonjakohetkeä osoitteessa www.sampo.com. Verohallinto antaa lisää verotukseen liittyviä ohjeita myöhemmin osoitteessa www.vero.fi.

 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija