Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

20.3.2019

Q&A - Sammon hallituksen ehdotus valtuutuksesta päättää ylimääräisestä osingosta

Sammon hallitus on tänään ehdottanut yhtiökokoukselle, että se valtuuttaisi hallituksen harkintansa mukaan päättämään ylimääräisen osingon jakamisesta. Ylimääräinen osinko voisi koostua joko käteisestä ja/tai yhtiön hallussa olevista rahoitusvälineistä (mukaan lukien rajoituksetta osakkeet ja/tai muut arvopaperit). Kokonaisuudessaan mahdollisen ylimääräisen osingon suuruus olisi enintään 500 miljoonaa euroa eli 0,90 euroa per osake.

Miksi hallitus ehdottaa tällaista valtuutusta?

Ehdotuksen taustalla ovat Sammon kasvavat pääomavaateet liittyen Nordea-omistukseen. Asiasta on tiedotettu aiemmin.

Ote Sammon 2018 tulostiedotteesta:

”Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Nordean riskipainotettuja eriä koskeva vaatimus (REA) kasvoi 35 miljardilla eurolla 156 miljardiin euroon. Tämä aiheutui pääasiassa olemassa olevien erien siirtämisestä pilari II:sta pilari I:een johtuen kotipaikan siirtämisestä Ruotsista Suomeen. Samaan aikaan järjestelmäriskipuskuri (SRB) laski väliaikaisesti nollaan prosenttiin.

Näiden kahden tekijän seurauksena Sammon nimellinen pääomavaade oli 3 779 miljoonaa euroa 31.12.2018. Järjestelmäpuskuria (SRB) täytyy kuitenkin soveltaa Suomessa 1.1.2019 alkaen (2 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja 3 prosenttia 1.7.2019 alkaen), mikä nostaa Nordean pääomavaadetta Sammossa vuonna 2019 ja laskee konsernin vakavaraisuussuhdetta. Tilanteen kehittyessä Sampo tarkastelee erilaisia vaihtoehtoja vastatakseen vaikutukseen.”

Nyt ehdotettu valtuutus olisi yksi hallituksen käytettävissä oleva vaihtoehto muiden joukossa. Ylimääräisen osingon jakaminen yhtiön hallussa olevien rahoitusvälineiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta.

Miksi tätä valtuutusta ei ehdotettu yhtiökokouskutsussa alun perin?

Sammon hallitus ja johto tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoja vastata kasvavaan pääomavaateeseen. Tämä vaihtoehto esiteltiin hallitukselle vasta nyt.

Pitääkö osakkeenomistajan olla huolissaan Sammon vakavaraisuudesta?

Osakkeenomistajan ei tarvitse olla huolissaan. Sammon vakavaraisuus on riittävällä tasolla, mutta vahvemman vakavaraisuuden myötä voimme toimia vapaammin sijoitusmarkkinoilla. Se myös tukee osingonmaksukykyämme ja luo paremmat mahdollisuudet tehdä omistaja-arvoa luovia toimia, esimerkiksi osallistua yritysjärjestelyihin tai tehdä suuremman luokan suoria sijoituksia.

Lukeutuisivatko Sammon omistamat Nordean osakkeet ehdotuksessa mainittuihin rahoitusvälineisiin?

Kyllä.

Jos hallitus päättäisi ylimääräisen osingon jakamisesta Nordean osakkeiden muodossa, voisiko Sammon omistus Nordeassa laskea alle 20 prosentin?

Tätä mahdollisuutta ei ole poissuljettu.

Mitä omistusosuuden lasku alle 20 prosenttiin tarkoittaisi?

Nordea ei siinä tapauksessa olisi enää Sammon osakkuusyhtiö, eikä sen tulososuutta näin ollen konsolidoitaisi Sammon tuloslaskelmaan. Tämä myös muuttaisi merkittävästi Sammon vakavaraisuutta koskevia säännöksiä.

Muuttaisiko tämä Sammon näkemystä Nordean suhteen?

Ei muuttaisi. Sampo on Nordean suurimman omistajan roolissa edelleen sitoutunut osallistumaan yhtiön kehittämiseen omistaja-arvon luomiseksi.

Koska mahdollinen ylimääräinen osinko jaettaisiin?

Kyseessä on valtuutus, jonka hallitus voi harkintansa mukaan käyttää tai jättää käyttämättä. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti.

Miten rahoitusvälineinä jaettavaa mahdollista ylimääräistä osinkoa verotettaisiin?

Rahoitusvälineiden muodossa jaettavan osingon verokohtelu on samanlainen kuin käteisosingoilla. Siitä aiheutuisi myös 1,6 prosentin varainsiirtoveron maksuvelvollisuus, mutta Sampo maksaisi sen osakkeenomistajien puolesta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy valtuutuksen ja hallitus päättää käyttää sitä, annamme verotuksesta tarkempaa tietoa myöhemmin.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

22.2.2019

Topdanmark - Kannattavaa kasvua Tanskassa

2019_Peter_Hermann_Sampocom.jpg

Sammosta on vuosien saatossa tullut merkittävä omistaja tanskalaisessa vakuutusyhtiö Topdanmarkissa.

Vuonna 2011 Sammon omistusosuus ylitti 20 prosenttia ja Topdanmarkista tuli osakkuusyhtiömme. Tällä hetkellä omistusosuutemme on noin 46,7 prosenttia ja vuoden 2017 syyskuusta lähtien Topdanmark konsolidoitu tytäryhtiönä.

Topdanmarkin avainluvut
(Topdanmarkin raportoimana)
2018 2017
Maksutulo, vahinkovakuutus, milj. DKK 9 135 8 985
Maksutulo, henkivakuutus, milj. DKK 10 111 8 525
Tulos ennen veroja, milj. DKK 1 702 2 235
Yhdistetty kulusuhde, % 83,6 82,0
Yhdistetty kulusuhde ilman kertaeriä, % 87,5 85,8
Tulos/osake, DKK 15,4 20,2
Osinko/osake, DKK (*Hallituksen ehdotus) 15,0* 19,0

 
Antakaamme Topdanmarkin toimitusjohtajan Peter Hermannin kertoa yhtiöstä enemmän.

Minkälainen yhtiö Topdanmark on?

“Topdanmark on ainoastaan Tanskan markkinoille keskittynyt vahinko- ja henkivakuutusyhtiö. Vahinkovakuutuksessa markkinaosuutemme on noin 17 ja henkivakuutuksessa noin 10 prosenttia.

Vahinkovakuutuksessa luomme omistaja-arvoa tehokkuudellamme ja keskittymällä yksityis- ja yritysasiakassegmentteihin, joissa kannattavuus on korkealla tasolla ja tulosvaihtelut pieniä. Vuosien saatossa olemme onnistuneet luomaan Topdanmarkiin tukevan liiketoimintamallin, jonka ansiosta yhdistetty kulusuhteemme on vakaa ja matala.

Henkivakuutuspuolella Topdanmark on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Markkinaosuutemme oli vuonna 2018 noin 10 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 4,8 prosenttia.

Olemme iso toimija sekä vahinko- että henkivakuutuksessa, mikä tuo synergiaetuja, mutta luo myös paremmat mahdollisuudet ristiinmyynnille. Saman katon alta sekä vahinko- että henkivakuutustuotteita ostaneet asiakkaat ovat uskollisempia ja kokevat saavansa enemmän arvoa kuin yhden tuotepuolen asiakkaat. Näin ollen suuri koko kotimaassa on hyväksi meille, mutta mikä tärkeämpää, se on hyväksi asiakkaillemme.”

Miten kuvailisit vallitsevaa markkina- ja kilpailutilannetta Tanskassa?

”Tanskan vakuutusmarkkinoita dominoi muutama iso toimija ja vuonna 2018 markkina konsolidoitui edelleen.

Vahinkovakuutuksessa kilpailu on suhteellisen kurinalaista siitäkin huolimatta, että taistelemme jokaisesta asiakkaasta. Markkinaa hallitsee kuusi toimijaa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 72 prosenttia. Kaikki kuusi yhtiötä toimivat kannattavuus edellä.

Myös hankivakuutusmarkkina on pienen joukon hallinnassa. Vuonna 2018 tapahtuneiden kahden yritysjärjestelyn jälkeen suuria toimijoita on viisi.”

Miten Topdanmark eroaa kilpailijoistaan?

”Topdanmark on Tanskan ainoa vakuutusyhtiö, jolla on vähintään kymmenen prosentin markkinaosuus sekä vahinko- että henkivakuutuksessa. Topdanmark hyötyy suuren koon tuomista skaalaeduista.

Topdanmark keskittyy ainoastaan Tanskaan. Se on markkina, jonka tunnemme parhaiten ja siihen johtomme kohdistaa täyden huomionsa myös jatkossa. Meiltä usein kysytään, miksi emme laajentaisi erinomaista liiketoimintamalliamme myös Tanskan ulkopuolelle. Vastaus on, että meillä ei ole pienintäkään kiinnostusta laajentaa ulkomaille. Uskomme, että vähemmän kurinalaisille markkinoille laajentaminen nostaisi sijoittajien Topdanmarkilta vaatimaa tuotto-odotusta ja näin ollen tuhoaisi omistaja-arvoa.

Vahinkovakuutuksessa keskitymme niin sanottuun low end -puoleen eli yksityisasiakkaisiin ja pieniin ja keskisuuriin yritysasiakkaisiin. Näissä segmenteissä vahinkotiheys on suuri, mutta vahingot keskimäärin pieniä. Riskien oikea hinnoittelu yhdistettynä laajaan jälleenvakuutusohjelmaan takaavat matalan tulosheilahtelun ja verrattain matalan ja vakaan yhdistetyn kulusuhteen.”

Mitkä ovat Topdanmarkin keskeisimmät kasvu- ja tulosajurit?

”Mantramme on: ”Kannattavaa kasvua – tuossa järjestyksessä!”

Sen lisäksi, että Topdanmark on ainoa vakuutusyhtiö, jolla on merkittävä osuus sekä vahinko- että henkivakuuttamisessa, haluamme erottua muista toimijoista olemalla paras riskienhallinnassa, jakelussa ja asiakaspalvelussa.

Topdanmarkin hinnoittelupolitiikka perustuu asiakaskohtaisiin riskeihin, aivan jokaisen asiakkaan kohdalla. Tämän ansiota hinnoittelumme on kilpailukykyinen erityisesti matalariskisille asiakkaille. Kurinalainen hinnoittelustrategiamme tukee vakuutusportfoliomme tasaista kannattavuutta.

Jakelupuolella olemme pyrkineet parantamaan tehokkuuttamme sekä omissa jakelukanavissamme että yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuvassa jakelussa. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat jakeluyhteystyö Sydbankin sekä Tanskan suurimman päivittäistavaraketjun COOPin kanssa. Lisäksi panostamme entistä enemmän digitaalisiin jakelukanaviin, mistä yhteistyö COOPin kanssa on hyvä esimerkki. Yli puolet tämän kanavan myynnistä tapahtuu digitaalisesti ja loput osittain digitaalisesti.

Lisäksi keskitymme erittäin intensiivisesti asiakaspalveluun. Osoituksena tästä asiakaslähettiläidemme osuus on noussut 47 prosenttiin, kun se vuonna 2010 oli 34 prosenttia. Asiakaslähettiläitä ovat asiakkaat, jotka suosittelevat Topdanmarkia naapureilleen, työkavereilleen ja perheelleen.

Yleisesti ottaen on halvempaa pitää kiinni nykyisistä asiakkaista kuin hankkia uusia. Lisäksi olemassa olevat asiakkaat ovat kannattavampia kuin uudet asiakkaat. Siksi asiakasuskollisuus on tärkeä tulosajuri Topdanmarkille. Korkea asiakastyytyväisyytemme on auttanut parantamaan asiakaspitoamme sekä yksityisasiakkaiden että PK-yritysasiakkaiden keskuudessa.”

Miten teknologian trendit (digitalisaatio, automaatio, keinoäly…) vaikuttavat vakuutusliiketoimintaan?

”Uskomme, että toimialan voittajia ovat yhtiöt, jotka onnistuvat parhaiten yhdistämään uusien teknologioiden omaksumisen ja riskienvalintaan sekä data-analytiikkaan liittyvän perusosaamisen. Teknologia auttaa meitä parantamaan kannattavuuttamme, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa paremman palvelun asiakkaillemme.

Pyrimme parantamaan tehokkuuttamme ja automatisoimaan merkittävän osan liiketoiminnan prosesseistamme erilaisilla toimenpiteillä:

Digitalisaatio – Tarjoamme asiakkaillemme enemmän itsepalvelumahdollisuuksia liittyen esimerkiksi vahinkoilmoitusten tekemiseen ja tuotteiden verkko-ostamiseen. Olemme panostaneet erityisesti vahinkoilmoituspuoleen, ja tämän seurauksena jo 62 prosenttia vahinkoilmoituksista tehdään sähköisesti. Nyt kohdistamme huomiota enemmän myyntipuoleen.

Tehokkuuden parantaminen – Tavoitteenamme on olla ripeämpiä, laskea kulujamme ja parantaa asiakastukiprosessejamme. Viime vuosien aikana olemme investoineet automaatioon ja koneoppimiseen. Jo 51 eri prosessia hoituu automatisoidusti ja robottimme ovat käsitelleet tähän mennessä yli miljoona transaktiota.

Ohjeistuksemme vuoden 2019 yhdistetyksi kulusuhteeksi on 89 - 90 prosenttia ilman kertaeriä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ohjeistamme alle 90 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta jo vuoden alussa. Muiden tekijöiden ohella tämä on mahdollista tehokkuusparannustemme myötä, jotka laskevat yhdistettyä kulusuhdetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.”

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.2.2019

Q&A – Tulos vuodelta 2018 ja muutokset johdossa

Tässä blogikirjoituksessa käydään Q&A-muotoisesti läpi asioita tulostiedotteessa ja johdon muutoksissa, jotka saattavat herättää kysymyksiä.

Tulos vuodelta 2018

Sammon tulos ennen veroja vuonna 2018 oli 2 094 miljoonaa euroa, mutta konsernin laaja tulos oli 1 034 miljoonaa euroa. Mikä selittää näin suuren eron?

Tulos ennen veroja vastaa operatiivista suoritusta, kun taas laaja tulos huomioi markkina-arvojen muutokset muuntoeroissa, myytävissä olevissa rahoitusvaroissa sekä kassavirtasuojauksissa, osuuksissa osakkuusyhtiön laajan tuloksen erissä sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattisissa voitoissa ja tappioissa.

Vuonna 2018 laajaa tulosta painoi erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä nähty osakemarkkinoiden voimakas lasku.

Miksi Sampo jakaa niin suuren osan tuloksestaan osinkona?

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme arvostavat korkeaa ja tasaista osinkoa. Hyvä tuloskehitys ja sisäinen osinkovirta sekä vahva tase mahdollistavat korkean osingonjaon.

Milloin osingon irtoamispäivä ja maksupäivä ovat?

Mikäli 9.4.2019 järjestettävä yhtiökokous hyväksyy osingon, on irtoamispäivä 10.4. ja maksupäivä 18.4. Ollakseen oikeutettu osinkoon, on osake omistettava yhtiökokouspäivän päätteeksi.

Vuonna 2017 Sampo kirjaksi tulokseensa 706 miljoonan euron positiivisen kertaerän liittyen Topdanmarkin kirjanpitomuutoksiin. Vuonna 2018 Mandatum Life sai 197 miljoonan euron kertakorvauksen liittyen Danske Bankin kanssa solmittuun yhteistyösopimukseen. Miten nämä eroavat toisistaan?

Topdanmarkiin liittyvä kertaerä oli puhtaasti kirjanpidollinen ja se oli tehtävä, koska Topdanmark muuttui syksyllä 2017 osakkuusyhtiöstä Sammon tytäryhtiöksi. Käytännössä Topdanmarkin kirja-arvo Sammon taseessa kasvoi.

Mandatum Lifen saamassa kertakorvauksessa sen sijaan eurot vaihtoivat omistajaa eli summa maksettiin yhtiön tilille.

Sammon tilinpäätöstiedotteessa esimerkiksi Topdanmarkin maksutulo näyttää kasvaneen erittäin rajusti edellisvuodesta. Mistä tämä johtuu?

Luvut antavat hieman vääristyneen kuvan, sillä vuosi 2018 oli Topdanmarkille ensimmäinen kokonainen vuosi Sammon tytäryhtiönä. Sen sijaan vuonna 2017 vain viimeinen neljännes Topdanmarkin luvuista konsolidoitiin kokonaan, sillä ennen sitä Topdanmark oli vielä Sammon osakkuusyhtiö.

Parhaan kuvan Topdanmarkin kehityksestä saa yhtiön omista raporteista.

Miksi Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde vuodelta 2018 on Sammon tilinpäätöstiedotteessa 82,3 prosenttia, mutta Topdanmarkin omassa tiedotteessa se on 83,6 prosenttia?

Yhtiöiden laskukäytännöissä on pieniä eroja. Lukujen yhdenmukaistamiseksi avainluvut on laskettu Sammon raporteissa samalla kaavalla kuin Ifin vastaavat luvut.

Sammon näkymissä vuodelle 2019 Ifin arvioidaan saavuttavan 86-90 prosentin yhdistetyn kulusuhteen vuonna 2019. Aiempina vuosina Sampo on vuoden alussa käyttänyt mittarina pitkän aikavälin tavoitettaan, alle 95 prosentin kulusuhdetta ja tarkentanut ohjeistusta vuoden edetessä. Mistä muutos johtuu?

If on onnistunut ylläpitämään erittäin korkeaa kannattavuustasoaan jo vuosia. Tämä huomioon ottaen aiemman käytännön jatkaminen ei ollut enää mielekästä.

Miksi Sammon vakavaraisuus laski vuonna 2018?

Sammon vakavaraisuuden lasku johtuu Nordeaan kohdistuvan pääomavaateen kasvusta vuonna 2019 johtuen pankin pääkonttorin siirrosta Ruotsista Suomeen.

Lisää Sammon tuloksesta vuodelta 2018

Muutokset Sammon johdossa

Miksi Kari Stadigh päätti juuri nyt jäädä eläkkeelle?

Päätös jäädä eläkkeelle oli Karin henkilökohtainen päätös. Hän olisi johtajasopimuksensa mukaisesti voinut jäädä eläkkeelle jo yli kolme vuotta sitten, mutta on jatkanut tehtävässään hallituksen pyynnöstä.

Miksi juuri Torbjörn Magnusson valittiin seuraavaksi konsernijohtajaksi?

Torbjörn on työskennellyt Ifin toimitusjohtajana vuodesta 2002 ja hänen näyttönsä ovat kiistattomat. Hän tuntee vakuutusalan läpikotaisin ja on nopeasti päässyt sisälle pankkimaailmaan Nordean luottamustehtävien kautta. Hänen valintansa on osoitus Sampo-konsernin vahvasta yrityskulttuurista ja kyvystä kasvattaa huippujohtajia talon sisältä.

Muuttuuko Sammon strategia, kun Torbjörn Magnusson aloittaa konsernijohtajana 1.1.2020?

Sammon strategiasta päättää yhtiön hallitus ja sen toteuttamisesta vastaa konsernijohtaja. Sammon ensisijainen tavoite on jatkossakin luoda arvoa osakkeenomistajilleen.

Kari Stadigh on konsernijohtajakaudellaan tavoitellut kasvavaa osinkoa. Onko Torbjörn Magnussonilla sama tavoite?

Torbjörn jakaa Karin näkemyksen nousevan osinkokäyrän merkityksestä osakkeenomistajille.

Miksi Torbjörn Magnusson jätti tehtävänsä Ifin toimitusjohtajana välittömästi?

Torbjörn alkaa heti keskittyä uusiin vastuualueisiinsa Ifin hallituksen puheenjohtajana sekä myöhemmin Nordean hallituksen puheenjohtajana, mikäli hänet Nordean nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valitaan tehtävään.

Miksi Björn Wahlroos ei ole enää käytettävissä Nordean hallituksen puheenjohtajaksi?

Hallituksen jättäminen oli Nallen henkilökohtainen päätös. Hänen mukaansa Nordean hallitus tarvitsee nyt uutta energiaa ja Sammon näkökulmasta paras vaihtoehto puheenjohtajaksi on Sammon tuleva konsernijohtaja.

Vaikuttivatko Danske Bankiin ja Nordeaan viime vuonna kohdistuneet rahanpesuväitteet Björn Wahlroosin päätökseen?

Eivät vaikuttaneet.

Björn Wahlroos jää pois Nordean hallituksesta. Onko Sammolla nyt yksi edustaja vähemmän hallituksessa?

Sampo on Nordean suurin osakkeenomistaja ja siten käyttää puheenjohtajan valtaa pankin nimitystoimikunnassa. Nimitystoimikunnan kautta Sampo on vaikuttanut ehdotuksiin hallituksen jäseniksi, ja on niihin tyytyväinen.

Miten muutokset Nordean hallituksessa vaikuttavat pankin toimintaan?

Nämä ovat Nordean hallituksen asioita, joita Sampo ei kommentoi.

Mitkä ovat Björn Wahlroosin suunnitelmat Sammon hallituksen puheenjohtajuuden suhteen?

Nallen ehdotetaan tulevan uudelleenvalituksi Sammon hallituksen puheenjohtajaksi.

Mikä on jatkossa Sammon edustus Topdanmarkin hallituksessa?

Topdanmarkin hallituksen puheenjohtajana toiminut Torbjörn Magnusson jää pois hallituksesta. Hänen tilalleen ehdotetaan valittavan hallituksessa vuodesta 2017 istunut Ifin Ricard Wennerklint. Uudeksi jäseneksi hallitukseen ehdotetaan valittavan Ifin toimitusjohtajaksi nimitetty Morten Thorsrud. Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirran ehdotetaan uudelleenvalittavan hallitukseen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

10.12.2018

Minkälainen yhtiö Sampo on analyytikon silmin?

Sampo on yksi Nasdaq Helsingin seuratuimmista yhtiöistä. Meitä seuraa aktiivisesti yli 20 analyytikkoa. Mutta minkälainen yhtiö Sampo on analyysikohteena? Kysyimme tätä kahdelta analyytikolta, Inderesin Sauli Viléniltä ja OP:n Antti Saarelta.

Kuinka pitkään olet seurannut Sampoa?

Sauli: “Aloitin seurannan 2011.”

Antti: “Vuodesta 2011 lähtien.”

Minkälainen yhtiö Sampo on analysoida?

Sauli: ”Sampo on yhtiönä poikkeuksellisen läpinäkyvä. Tämä selittyy osin sillä, että Nordea ja Topdanmark ovat listattuja pörssiyhtiöitä ja osin Sammon avoimella sijoittajaviestinnällä. Sampo on siitä erikoinen yhtiö, että sen sijoituscasen iso kuva on mielestäni suhteellisen helppo hahmottaa. Isolla kuvalla tarkoitan mm. osien summassa olevaa arvoa, yritysjärjestelyiden roolia strategiassa ja tulevien vuosien osinkovirtaa.

Vastaavasti taas yksityiskohtien tasolle mentäessä Sammon analysointi on suhteellisen hankalaa. Esimerkiksi Mandatum Lifen tuloksen tarkka ennustaminen tai regulaatiomuutosten vaikutukset yhtiön vakavaraisuuteen tuottavat analyytikoille harmaita hiuksia. Yleensä yhtiöillä tämä on juuri päinvastoin, eli yksityiskohdat ovat helppoja, mutta ison kuvan hahmottaminen vaikeampaa. Sijoittajan kannalta onneksi iso kuva on se millä on pitkässä juoksussa merkitystä ja sijoittajien kannattaakin keskittyä ison kuvan seuraamiseen.”

Antti: ”Sammon tulokseen vaikuttavia parametreja on toiminnan monialaisuuden johdosta paljon. Toiminnan vakauden vuoksi ennusteet on kuitenkin verrattain helppoa saada hyvin kohdalleen. Analysoinnin haastavuus tulee enemmänkin siitä, että arvostustaso, jolla Sammon kaltainen vakaa toimija markkinoilla hinnoitellaan, voi vaihdella suurestikin yleisestä sentimentistä riippuen. Vakauden vuoksi yhtiöstä on myös vaikea keksiä uusia kurssiajureita tai tarkastelutapoja.”

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin kiinnität huomiota Sammon tulosraportoinnissa?

Sauli: ”Sammon tulosraportti on siitä poikkeuksellinen, että merkittävä osa tuloksesta on tiedossa jo etukäteen (Nordea ja Topdanmark). Kun tähän lisätään vielä Ifin poikkeuksellisen vakaa tuloskehitys, tarjoaa tulosraportti harvemmin suurempia yllätyksiä. Raportissa huomio kohdistuukin etenkin Ifin tulokseen ja vakuutustekniseen suorittamiseen. Lisäksi sijoittajien kannattaa seurata tytäryhtiöiden emoyhtiölle tulouttamia osinkovirtoja, sillä ne antavat selkeää indikaatiota tulevasta osingonmaksukyvystä.”

Antti: ”Ohjeistus, vakuutustoiminnan kannattavuus puhdistettuna korvausvastuun muutoksilla, sekä osakekohtainen substanssiarvo.  Jos nämä ovat kunnossa, selittyvät muut poikkeamat yleensä tilapäisillä tekijöillä.”

Minkälainen merkitys muilla asioilla kuin tulosraportoinnilla on? (Johdon tapaamiset, konferenssipuhelut, pääomamarkkinapäivät yms.)

Sauli: ”Tulosjulkistusten kiinnostavin osuus on mielestäni yhtiön analyytikkopuhelu, jossa johto, etenkin konsernijohtaja Stadigh, käy avointa dialogia analyytikoiden kanssa. Stadigh on kommenteissaan poikkeuksellisen avoin ja hänen ”Say-Do ratio” on kunnossa. Näin ollen yhtiön johdon puheisiin on varsin helppo luottaa ja mielestäni johdon kommentit ovat yhtiön ison kuvan kannalta tulosraporttien tärkein osa.

Sama koskee luonnollisesti myös muun muassa CMD:tä tai analyytikkopäivää ja mielestäni nämä tarjoavat sijoittajille parhaan kuvan Sammosta sijoituskohteena.”

Antti: ”Johdon tapaamiset ja analyytikkopuhelut ovat erittäin tärkeitä tapoja tutustua johtoon ja oppia ymmärtämään heidän ajatusmallejaan. Kun johtoa on päässyt kuuntelemaan ja haastamaan useita kertoja, syntyy analyytikolle yleensä hyvä ote tulkita johdon kommentteja. Samanlainen kommentti kahdelta eri henkilöltä voi antaa aivan erilaisen käsityksen markkinoille, riippuen esimerkiksi henkilön uskottavuudesta ja yleisestä tavasta kommunikoida.

Pääomamarkkinapäivät tarjoavat tärkeää syventävää tietoa analyytikoille ja sijoittajille. Yleensä näille tiedoille tulee sovellustarvetta aina jossain vaiheessa, vaikka ne eivät välttämättä suoraan vaikuttaisikaan näkemykseen yhtiöstä. Näissä tilaisuuksissa pääsee myös usein kuulemaan sellaisia johdon edustajia, joita tulostilaisuuksien yhteydessä ei pääse tapaamaan.”

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.11.2018

Vahvaa kehitystä vakuutusliiketoiminnoissa

Sampo-konsernin vakuutusliiketoimintojen vahva vire jatkui laajalla rintamalla ja kompensoi pankkitoiminnan vaisua tuloskehitystä.

Konsernin tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 1 643 miljoonaan euroon viime vuoden 1 340 miljoonasta, kun ei vertailukauden luvussa ei oteta huomioon Topdanmarkin kirjanpitokäytäntöjen muutoksesta aiheutunutta 706 miljoonan euron voittoerää.

Avainluvut, Milj. e.1-9/
2018
1-9/
2017
Muutos,
%
7-9/
2018
7-9/
2017
Muutos,
%
Tulos ennen veroja** 1 643 2 046  -20  490  1 181  -59 
If 626  603  211  202 
Topdanmark** 170  90  89  65  37  74 
-Topdanmarkiin liittyvän kirjanpitokäytönnön muutoksen vaikutus  706   -  706
Nordea 527  491  139  169  -18 
Mandatum 385  180  113  72  64  13 
Omistusyhteisö (pl. Nordea) -45  -27 66 
Tilikauden tulos 1 397  1 875 -25  414  1 122  -63 
   Muutos  Muutos
Tulos/osake, euroa** 2,38  3,35  0,97  0,69  2,01  -1,32 
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,92  3,51  -1,59  0,78  2,04  1,26 
Substanssi/osake, euroa* 24,13  25,37  1,24  - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 504  9 418  86  - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 148  156  -8  - - -
Oman pääoman tuotto, % 11,2  21,4  -10,2  - - -
* Vertailuajankohta 31.12.2017       - - -
**Vertailukauden luvut sisältävät kirjanpitokäytännön muutoksesta aiheutuneen 706 miljoonan euron kertaluonteisen voittoerän.            

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2017 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu

Ifin tulos oli jälleen kerran vahva, kiitos erinomaisen vakuutusteknisen tuloksen. Tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 626 miljoonaan euroon edellisvuoden 603 miljoonasta ja yhdistetty kulusuhde oli 85,8 prosenttia. Myös tuloslaskelman ylin rivi kehittyi suotuisasti; vakuutusmaksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 3,1 prosenttia. Maantieteellisesti voimakkainta kasvu oli Ruotsissa, jossa maksutulo vahvistui 4,9 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna. Asiakasmääräkin kehittyi mukavasti kasvaen kaikilla markkinoilla.

Kolmannen kvartaalin alussa Ruotsissa riehuneet laajat metsäpalot saivat paljon mediahuomiota. Niiden vaikutus Ifin tulokseen oli kuitenkin marginaalinen – noin 4 miljoonaa euroa.

Ifin erinomaisen kehityksen ansiosta paransimme hieman yhtiön yhdistettyä kulusuhdetta koskevaa ohjeistusta. Odotamme nyt Ifin yhdistetyn kulusuhteen olevan tänä vuonna 85-87 prosenttia, kun aiempi ohjeistus oli 86-88 prosenttia.

If maksoi marraskuun alussa emoyhtiö Sampo Oyj:lle osinkoa 7 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 675 miljoonaa euroa. Edellisvuoden osinko oli kuusi miljardia kruunua eli noin 620 miljoonaa euroa.

Myös Topdanmarkin tulos oli vahva. Tammi–syyskuussa tulosta ennen veroja kertyi 170 miljoonaa euroa ja yhdistetty kulusuhde oli erinomainen, 82,7 prosenttia. Topdanmarkin vakuutusmaksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 2,2 prosenttia vahinkovakuutusliiketoiminnassa ja 14,1 prosenttia henkivakuutusliiketoiminnassa.

Topdanmark kohensi koko vuoden tulosta ja yhdistettyä kulusuhdetta koskevaa ohjeistustaan.

Nordean kehitys ei ollut kolmannella vuosineljänneksellä toivotunlaista, kuten pankin johto tulosraportissa toteaa. Koko yhdeksän kuukauden tarkastelujaksolla Sammon osuus Nordean nettotuloksesta kuitenkin nousi 527 miljoonaan euroon edellisvuoden 491 miljoonasta. Positiivista Nordean tulosraportissa olivat alhaiset luottotappiot, kulukehitys sekä erittäin vahva vakavaraisuus.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 385 miljoonaan euroon viime vuoden 180 miljoonasta. Tulos sisältää Danske Bankin kanssa kesäkuussa solmittuun yhteistyösopimukseen liittyvän 197 miljoonan euron kertakorvauksen.

Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka oli syyskuun lopussa noin 7,2 miljardia euroa eli noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sijoitussidonnainen vastuuvelka ei ole koskaan aiemmin ollut näin korkealla tasolla.

Laskuperustekorkoinen vastuuvelka puolestaan jatkoi kutistumistaan ja oli syyskuun lopussa 4,3 miljardia euroa, kun se vuosi sitten oli 4,6 miljardia euroa. Korkeiden laskuperustekorkojen (3,5 % ja 4,5 %) vastuuvelka laski tammi–syyskuussa 174 miljoonalla eurolla. Laskuperustekorkoiset sopimukset sitovat runsaasti pääomaa, joten kannan kutistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiölle.

Mandatum Life maksoi syyskuun lopulla emoyhtiölle 150 miljoonan euron lisäosingon. Keväällä Mandatum Life maksoi osinkoa 150 miljoonaa euroa, joten koko vuoden osingoksi muodostui 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna osinko oli yhteensä 275 miljoonaa euroa.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja (ilman Nordeaa) oli tammi–syyskuussa 45 miljoonaa euroa tappiolla, kun vuosi sitten tappiota kertyi 27 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulosta rasittivat epäsuotuisat valuuttakurssiliikkeet, erityisesti Ruotsin kruunun heikentyminen suhteessa euroon. Kolmannella kvartaalilla valuuttakurssien kehitys oli selvästi vakaampaa ja segmentin tulos ennen veroja lievästi positiivinen.

Kolmannella vuosineljänneksellä jatkoimme emoyhtiön kautta tehtäviä suoria, suurempia finanssisijoituksia ja liputimme viiden prosentin omistusosuuden ylityksestä ruotsalaisessa, perintäpalveluihin erikoistuneessa Intrumissa. Lisäksi saimme viime vuonna tiedotetun Saxo Bank –kaupan päätökseen.

Rahoitusmarkkinoilla alkusyksy sujui varsin rauhallisesti, mutta kvartaalin vaihduttua markkinoilla on nähty paikoin erittäin voimakkaita kurssiliikkeitä. Volatiliteetin lisääntyminen on Sammon kaltaiselle kärsivälliselle ja opportunistiselle sijoittajalle tervetullut ilmiö, sillä se voi tarjota hyviä sijoitusmahdollisuuksia.

Lue lisää Sammon tammi–syyskuun tuloksesta osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj