Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

22.9.2020

Bondin liikkeeseenlasku - Case Sammon miljardin euron joukkovelkakirjalaina

Yhtiöt käyttävät investointiensa ja toimintansa rahoittamiseen yleensä sekä omaa että vierasta pääomaa. Näin yhtiön pääomarakenne pysyy optimaalisena ja oman pääoman tuotto houkuttelevana. Vierasta pääomaa voi hakea suoraan pankista pankkilainan muodossa tai rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja.

Sääntely- ja käytännönsyistä johtuen yritysten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun voivat tavallisesti osallistua vain institutionaaliset sijoittajat sekä ammattimaisiksi sijoittajiksi luokitellut yksityissijoittajat. Lainojen vähimmäismerkintä on tavallisesti 100 000 euroa.

Tässä blogikirjoituksessa avataan joukkovelkakirjan liikkeeseenlaskuun liittyvää prosessia esimerkkinä Sammon elokuun lopussa liikkeeseenlaskema miljardin euron toissijaisen pääoman (Tier 2) ehtoinen hybridilaina Hastings-ostotarjouksen rahoittamiseksi.

Rahoituksesta päättäminen, järjestäjien valinta ja dokumentaatio

Vieraan pääoman hankkimisesta päättää yhtiön johto, mutta lainan liikkeeseenlasku edellyttää tavallisesti myös hallituksen hyväksyntää. Se, minkälaista lainaa yhtiö päättää hakea, riippuu monista eri tekijöistä. Lainan maturiteetin eli pituuden päättämisessä keskeisimpiä tekijöitä ovat yhtiön nykyinen velkarakenne ja lainojen erääntymistahti – ja luonnollisesti myös korkotaso.  

Taseen ja kassanhallinnan kannalta on suotavaa, että eri lainat erääntyvät tasaisesti tulevina vuosina. Sammon liikkeeseen laskeman miljardin euron hybridilainan ensimmäinen päivä, jolloin laina on lunastettavissa takaisin, on 12 vuoden päästä eli vuonna 2032. Kyseessä on tällä hetkellä maturiteetiltaan pisin Sammon liikkeeseenlaskema bondi.

Sammon velkainstrumenttien erääntymisprofiili ennen viimeisimmän bondin liikkeeseenlaskua (30.6.2020)

Q2_2020_maturity_fi.svg

 

Kun yhtiön johto on päättänyt vieraan pääoman hankkimisesta bondin muodossa, seuraava askel on järjestäjäpankkien valinta ja liikkeeseenlaskuun tarvittavan dokumentaation laatimisen aloittaminen. Dokumentaatioprosessin laajuus riippuu siitä, lasketaanko bondi liikkeeseen olemassa olevan ohjelman alaisuudessa vai erillisdokumentaation alla. Sammon miljardin euron hybridilaina laskettiin liikkeeseen olemassa olevan 4,5 miljardin euron EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note) alaisuudessa.

Tässä vaiheessa yhtiö on tavallisesti myös yhteydessä luottoluokittajiin, mikäli bondille haetaan luokitus. Luokituksella on suuri merkitys siihen, minkälaiselle tasolle lainan korko asettuu ja minkälaiset sijoittajat ylipäätänsä kiinnostuvat bondista. Monet sijoittajat edellyttävät, että lainalla on vähintään Investment Grade -tason luokitus johtavilta luottoluokittajilta (S&P/Fitch BBB- ja Moody’s Baa3). Lisäksi jotkut sijoittajat suosivat lainoja, joilla on luokitus vähintään kahdelta luottoluokittajalta. Sammon hybridilainan luokitus on S&P:llä BBB+ ja Moody’silla Baa1.

Sijoittajien kiinnostuksen kartoittaminen

Dokumentaation valmistuttua ja odotettavissa olevien luottoluokitusten vahvistuttua, suunnitellusta liikkeeseenlaskusta kerrotaan markkinoille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alustavat tiedot lainasta ilmestyvät Bloombergin päätteille tai toimitetaan sijoittajien tutustuttavaksi toimeksiantoilmoituksen muodossa.

Samalla liikkeeseenlaskun järjestäjät alkavat markkinoida bondia ja kartoittaa sijoittajien kiinnostusta ja alustavia ajatuksia hintatasosta. Järjestäjillä on yleensä hyvä käsitys siitä, minkälaiset sijoittajat voisivat olla kiinnostuneita lainasta. Myös sijoittajat ovat usein suoraan yhteydessä järjestäjäpankkeihin nähtyään lainan alustavat tiedot. Alustavat keskustelut potentiaalisten sijoittajien kanssa auttavat muodostamaan käsityksen alustavasta korkotasosta ja tarjouskirjan koosta.

Mikäli yhtiö ei ole aiemmin laskenut liikkeeseen vastaavia bondeja tai kyseessä on kansainvälisille sijoittajille tuntemattomampi yhtiö, voivat sijoittajien näkemykset houkuttelevasta korkotasosta vaihdella paljon. Koska Sampo on markkinoilla hyvin tunnettu toimija ja se laski keväällä 2019 liikkeeseen 500 miljoonan euron hybridilainan, järjestäjien oli helpompaa kerätä sijoittajilta palautetta hintatasosta. Sijoittajien hintanäkemykset voivat olla suurpiirteisiä tai hyvinkin tarkkoja ja ne ilmoitetaan tavallisesti korkoerona referenssikorkoon (Euro Mid-Swap -korko).

Sijoittajan antama palaute voisi olla esimerkiksi: ”Olen kiinnostunut, jos korkotaso on MS+270-280 korkopistettä ja voisin sijoittaa 20-30 miljoonaa euroa”.

Samaan aikaan, kun järjestäjät keräävät palautetta hintatasosta, kiinnostuneille sijoittajille järjestetään tapaamisia yhtiön johdon kanssa. Näin korona-aikana nämä tapaamiset toteutetaan puhelimitse tai erilaisten virtuaalitapahtumien muodossa. Normaalisti bondia markkinoitaisiin myös paikan päällä keskeisimmissä finanssikeskuksissa. Sampo järjesti viimeisimmän bondinsa liikkeeseenlaskun yhteydessä virtuaalisia tapaamisia kahden päivän aikana yli 50 sijoittajalle.

Korkosijoittajilla on jokseenkin erilainen riskinsietokyky kuin osakesijoittajilla, joten heidän kysymyksensäkin ovat jonkin verran erilaisia. Korkosijoittajien huomio keskittyy muun muassa yhtiön taseeseen, velanmaksukykyyn ja pääomarakenteeseen. Sen sijaan odotukset seuraavan kevään osingosta eivät herätä korkosijoittajissa niin paljon kiinnostusta kuin osakesijoittajissa.

’Go’ vai ’No-go’ -puhelu

Kun bondin markkinoimiseksi järjestetty ’roadshow’ on pidetty ja alustava sijoittajakysyntä tiedossa, on tarjouskirja valmis avattavaksi. Koska tarjoukset otetaan vastaan yhden päivän aikana ja koko prosessi kestää vain muutamia tunteja, on liikkeeseenlasku suunniteltava huolella ja vallitsevaa markkinasentimenttiä seurattava tarkkaan. Toisinaan laina on kuitenkin vain laskettava liikkeelle, vaikka ajankohta ei liikkeeseenlaskijan näkökulmasta olisi kaikkein optimaalisin.

Kun koronakriisi iski keväällä markkinoille täydellä voimalla, suuri yleisö sai lukea talousmediasta osakkeiden syöksystä. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin se, että samaan aikaan yrityslainojen korkoerot nousivat rajusti ja uusemissiomarkkina pysähtyi kuin seinään. Esimerkiksi Sammon viime vuonna liikkeeseen laskeman hybridilainan korkoero nousi helmikuun lopun alle 200 korkopisteestä pahimmillaan lähes 400 pisteeseen.

Hetken aikaa yritysten oli liki mahdotonta laskea liikkeeseen uutta velkaa. Kukaan ei oikein uskaltanut ostaa mitään tai jos uskalsi, oli tuottovaatimus sen mukainen. Yleinen markkinatunnelma voi siis vaikuttaa suuresti lainan kysyntään ja sitä kautta korkotasoon. Kun kyse on satojen miljoonien tai miljardien lainoista, pienetkin vaihtelut korkotasossa merkitsevät.

Sinä päivänä, kun tarjouskirja on tarkoitus avata, järjestäjät soittavat aamulla yhtiölle vielä niin sanotun ’Go’ vai ’No-go’ -puhelun, jonka aikana tehdään viimeinen päätös kirjojen avaamisesta sijoittajille.

Tarjouskirjojen avaaminen ja korkotason määräytyminen

Kun tarjouskirja avataan sijoittajille, järjestäjä ilmoittaa samalla alustavan hintatason sijoittajilta saadun palautteen pohjalta. Sammon hybridilainan tapauksessa tarjouskirja avautui 27.8.2020 klo 10.15 alustavan korkotason ollessa alueella MS+300 korkopistettä.

Sillä, miten bondi kerää tarjouksia ensimmäisten tuntien aikana, on suuri merkitys korkotason määräytymisessä, sillä kiinnostus herättää lisää kiinnostusta. Sammon bondi keräsi ensimmäisen tunnin aikana tarjouksia yli kahden miljardin euron arvosta. Reilun kahden tunnin jälkeen korkotasoa laskettiin alueelle MS+270 korkopistettä (+/-5). Kirjojen ollessa avoinna sijoittajat voivat vetää tarjouksensa pois missä vaiheessa tahansa, joten korkotason määrittelyssä on oltava tarkkana, jotta sijoittajien mielenkiinto ei lopahda koron laskiessa liian alas. Klo 13.55 tarjouskirja oli jo yli viisi miljardia ja se sulkeutui lopullisen korkotason asettuessa MS+260 korkopisteeseen. Tarjouksia antoi yli 350 sijoittajaa ja eniten tarjouksia vastaanotettiin Isosta-Britanniasta ja Irlannista, saksankielisistä Euroopan maista sekä Pohjoismaista. 

Sammon syyskuussa 2052 erääntyvän hybridilainan kuponkikoroksi muodostui 2,50 prosenttia, jota maksetaan 3.9.2032 asti, mikä on ensimmäinen päivä, jolloin laina voidaan lunastaa takaisin. Mikäli lainaa ei lunasteta tuolloin, nousee kuponkikorko tasolle 3kk Euribor + 360 korkopistettä, jota maksetaan lainan lopulliseen erääntymiseen saakka.

Allokaatio ja listaaminen pörssiin

Koska Sammon liikkeeseenlaskeman hybridilainan koko oli miljardi euroa ja tarjouskirja oli yli viisinkertainen, täytyi sijoittajien merkintöjä leikata. Lainan allokaatiosta päättää yhtiö yhdessä järjestäjien kanssa etukäteen määriteltyjen allokaatioperiaatteiden mukaisesti.

Ylimerkintätilanteessa etusijalla ovat tavallisesti sijoittajat, jotka ovat prosessin aikana antaneet rakentavaa palautetta eli osoittaneet merkittävää kiinnostusta ja antaneet alustavia tarjouksia järkevällä hintatasolla roadshow’n aikana, mikä on auttanut järjestäjiä hintatason muodostamisessa sekä sijoittajat, jotka ovat antaneet tarjouksensa ensimmäisten joukossa tarjouskirjan avauduttua.

Kun allokaatio on valmis ja kaupat toteutettu, bondi listataan pörssiin. Sammon hybridilaina listattiin Lontoon pörssiin 3.9.2020.

Uuden lainan liikkeeseenlasku Sammossa

Prosessi_fi.jpg

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

15.6.2020

Q&A - sijoittajien kysymyksiä

Tässä blogissa vastaamme sijoittajilta eri kanavien kautta saamiimme kysymyksiin. Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Sampo kirjasi tammi-maaliskuussa tuloslaskelmaansa 191 miljoonan euron arvonalentumiset sijoitusomaisuutensa. Millä periaatteilla tällaisia alaskirjauksia tehdään?

Alaskirjaukset tehdään tapauskohtaisesti ja ne perustuvat tilinpäätösperiaatteisiin. Pääsääntö on, että alaskirjaus tehdään, jos kyseisen sijoituskohteen arvo on alentunut merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Sampo-konsernissa esimerkiksi julkisesti noteeratun osakkeen arvon alentuminen katsotaan yleensä merkittäväksi, kun sen käypä arvo alittaa keskimääräisen hankintamenon 20 prosentilla ja pitkäaikaiseksi, kun käypä arvo on alittanut hankintamenon yli 12 kuukauden ajan.

Osakkeeseen, johon on tehty alaskirjaus, ei ole mahdollista myöhemmin tehdä ylöskirjausta, vaikka sen käypä arvo elpyisikin, vaan erotus näkyy tuloslaskelmassa vasta myytäessä. Sen sijaan alaskirjattuihin velkainstrumentteihin on mahdollista tehdä ylöskirjaus alkuperäiseen hankintamenoon asti.

Kuka päättää emoyhtiöstä tehtävistä suorista finanssisijoituksista (esim. Intrumin osakkeiden osto ja myynti)?

Sijoituspäätökset tehdään Sammon sijoituspolitiikan mukaisesti. Pääsääntöisesti sijoituspäätöksistä vastaa konsernin sijoitusjohtaja Patrick Lapveteläinen. Jotkin, erityisesti suuret sijoitukset saattavat edellyttää hallituksen hyväksynnän.

Miksi Sampo päätti myydä omistuksensa Intrumissa helmikuussa 2020?

Sammolla ei ole tapana juuri kommentoida yksittäisiä finanssisijoituksia. Intrumin myynti oli normaalia sijoitustoimintaa.

Ifin vakuutusmaksutulo kasvoi tammi-maaliskuussa 7,0 prosenttia. Miten kasvu jakautui hinnantarkistusten ja asiakasmäärän kasvun välillä?

Vakuutusmaksutulon kasvusta karkeasti 60 prosenttia tuli hinnantarkistuksista ja 40 prosenttia asiakasmäärien kasvusta. Maksutulo kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla ja markkinoilla, mutta erityisen vahvaa kasvu oli Tanskassa ja Norjassa.

Miksi Ifin yhdistetty kulusuhde heikkeni Norjassa selvästi edellisvuodesta tammi-maaliskuussa?

Norjassa yhdistettyä kulusuhdetta painoivat kaksi erittäin suurta vahinkoa. Näistä toinen oli julkisuudessakin esillä ollut tulipalo parkkihallissa Stavangerin lentokentällä. If on jälleenvakuuttamisen kautta rajannut riskinsä yksittäisissä suurvahingoissa noin 25 miljoonaan euroon.

Miten inflaatio vaikuttaa Ifin liiketoimintaan?

Hyvin korkea inflaatio aiheuttaa kannattavuuspaineita, sillä korvauskulujen kasvua ei pysty siirtämään vakuutusten hintoihin kesken sopimuskausien. Sen sijaan niin sanotulla ”normaalilla” inflaatiolla ei ole suurta vaikutusta liiketoimintaan.

Suosiiko Sampo sijoituksissaan tiettyjä toimialoja/maantieteellisiä alueita?

Maantieteellisesti suosimme Pohjoismaita, jossa tunnemme markkinat, yhtiöt ja ihmiset. Toisena perusperiaatteena on pyrkimys pitää sijoituksemme ja vastuuvelkamme pääosin samassa valuutassa ylimääräisen valuuttariskin välttämiseksi. Konsernin sijoitusten toimialajakaumaa ja osakesijoitusten maantieteellistä jakaumaa on kuvattu riskienhallintaraportissa.

taulukko1_fi.jpg

graafi1_fi.jpg

Onko koronakriisi vaikuttanut Sammon sijoituspolitiikkaan? Onko riskinottohalukkuus kasvanut vai laskenut kriisin aikana?

Sampo on konservatiivinen sijoittaja ja sitä kautta myös varovainen. Seuraamme tilanteen etenemistä. Suuria allokaatiomuutoksia ei ole tehty.

Jotkin sijoittajat kokevat tulleensa petetyiksi Sammon leikattua osinkoaan kahdesti vuoden aikana. Miten Sampo aikoo ansaita heidän luottamuksensa takaisin?

Sijoittajien kestävän luottamuksen voi ansaita vain teoilla, ei sanoilla. Sammon tavoitteena on jatkossakin luoda omistaja-arvoa osakkeenomistajilleen ja siinä onnistuminen on ratkaisevassa roolissa sijoittajien luottamuksen ansaitsemisessa ja ylläpitämisessä.

Kuinka hyvin koette onnistuneenne osinkoa koskevassa viestinnässä kuluneen vuoden aikana?

Aina voi parantaa ja jälkikäteen on luonnollisesti helppo nähdä, mitä olisi mahdollisesti voinut tehdä toisin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki päätökset ja kommentit perustuvat aina sillä hetkellä saatavilla olevaan tietoon.

Onko Sampo harkinnut siirtymistä kvartaaliosinkoon?

Osingonmaksufrekvenssistä on aina silloin tällöin ollut keskusteluja. Tällaisesta muutoksesta päättäisi yhtiökokous ja ehdotuksen olisi hyvä tulla osakkeenomistajilta.

Olisiko Sammon jo aika luopua Nordeasta?

Kuten olemme useasti todenneet, Sammon kaikki liiketoiminnat ja sijoitukset ovat kaupan, mikäli hinta on oikea. On kuitenkin hyvä muistaa, että lähes 20 prosentin omistusosuuden myynti Pohjoismaiden suurimmasta pankista ei onnistu vain myyntinappulaa painamalla.

Nordea julkisti syksyllä 2019 uudet taloudelliset tavoitteensa vuodelle 2022. Pidämme ensimmäisiä askelia rohkaisevina ja uskomme Nordean saavuttavan nämä tavoitteet. On perusteltua odottaa, että onnistuminen käänteessä heijastuu myös Nordean kurssikehitykseen.

Sähköautot yleistyvät nopealla tahdilla, minkä lisäksi ajoneuvot ovat tulevaisuudessa yhä enemmän itseohjautuvia. Miten nämä trendit vaikuttavat vakuutusliiketoimintaan?

Kysymykseen vastaa Ifin projektijohtaja, Corporate Control & Strategy, Patrik Duraj.

”Autoteollisuudessa on parhaillaan käynnissä rakenteellinen muutos, jonka ajuri on siirtyminen vaivattomamman, turvallisemman ja puhtaamman liikkumisen tulevaisuuteen. Muutosta ohjaavat kaksi keskeistä teknologista trendiä, autojen itseohjautuvuus ja sähköistyminen, joita käsittelen alla yksityiskohtaisemmin.

Termi ’itseohjautuvat autot’ valtavirtaistui, kun Yhdysvaltain asevoimien tutkimusorganisaatio DARPAn (Defense Advanced Research Projects Agency) tutkimukset 2000-luvun alussa osoittivat, kuinka uudenlaiset anturit yhdistettynä tietoliikenneteknologiaan mahdollistaisivat itseohjautuvat tai jopa täysin kuljettajattomat ajoneuvot. Tutkimukset innostivat yksityisen sektorin toimijat osallistumaan kilpailuun, tunnetuimpana Googlen itseohjautuvan auton projekti (nykyään Waymo) vuonna 2008. Alkuperäinen tekninen harppaus vauhditti kehitystä vihjaten laajasta käyttöönotosta vain alle viidessä vuodessa – tätä näkymä on sittemmin muuttunut, kun ongelmien laajuus ja monimutkaisuus on ymmärretty paremmin. Muut kuin tekniset tekijät, erityisesti eettiset kysymykset, kustannukset, uudet käsitykset ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta, vastuut ja oikeudelliset esteet ovat edelleen viivästyttäneet kehitystä.

Nykyään alan johtavat toimijat näkevät autojen itseohjautuvuuden yleistyvän vaiheittain ja viestivät, että täysin itseohjautuvien autojen (SAE J3016-tasoluokituksen 5. taso) laaja-alainen yleistyminen on todennäköisesti vielä vuosikymmenien päässä.

Kuljettajaa avustavat edistyneet järjestelmät (ADAS) ovat kuitenkin vähitellen yleistyneet ajoneuvoissa. Nykyään jo edistyneimmät ajoneuvot kykenevät kiihdyttämään, vaihtamaan vaihteita, ohjaamaan ja jarruttamaan ennalta määritellyissä olosuhteissa. Tämä antaa osviittaa siitä, miten ajoneuvojen tietokoneistaminen vaikuttaa ajokäyttäytymiseen ja riskeihin todellisissa liikennetilanteissa. Järjestelmät voivat rajoittaa tehokkaasti tiettyjä onnettomuuksia. Toisaalta uusia onnettomuuksia voi syntyä siitä, että kuljettaja ei ymmärrä järjestelmiä toimintaa tai kuljettajan virheistä tai antureiden toimintahäiriöistä johtuen. Lisäksi jopa pienimuotoisten vahinkojen korjaaminen on tullut yhä kalliimmaksi hintavien antureiden ja ajoneuvojen edistyneen suunnittelun vuoksi.

Viime vuosina ajoneuvojen sähköistyminen on jättänyt useimmat muut trendit varjoonsa. Tesla on uusien litium-ioni-akkujen avulla uudelleenmääritellyt sähköajoneuvojen kaavan osoittaen, että ne voivat kilpailla fossiilisten ajoneuvojen kanssa niin suorituskyvyssä kuin ylellisyydessä. Yhä kiristyvistä päästösääntelystä (kuten EU:n 2019/631 asetus) huolimatta korkeat akkukustannukset olivat ennen osoittautuneet kohtuuttomiksi useimmille autovalmistajille. Dieselgate-päästöskandaali kuitenkin muutti tarinankulkua perusteellisesti, sillä päästötavoitteiden ei enää nähty olevan saavutettavissa käyttämällä vain fossiilisia polttoaineita. Tämän seurauksena suurin osa merkittävistä alkuperäisvalmistajista keskittyy tällä hetkellä voimakkaasti ajoneuvojensa sähköistämiseen disruptoiden koko autoteollisuuden arvoketjua.

Norja eli yksi Ifin kotimarkkinoista on ollut sähköajoneuvojen suunnannäyttöjä ottamalla käyttöön erilaisia kannustimia jo 1990-luvun lopulla. Maassa onkin nykyään yksi maailman suurimmista sähköautomarkkinoista asukaslukuun suhteutettuna. Vuonna 2019 jo 42 prosenttia uusista autoista oli sähköisiä ja peräti 9,3 prosenttia koko autokannasta on sähköautoja. Tämä tarjoaa Ifille ainutlaatuisen kuvan siitä, kuinka autojen sähköistyminen vaikuttaa riskeihin. Toisaalta sähköajoneuvot luovat ajokäyttäytymiseen uusia muotoja, olipa sitten kyseessä tehokas ajaminen (”hypermile”) tai auton suorituskyky (esimerkiksi nollasta sataan 2,5 sekunnissa). Toisaalta taas sähköajoneuvot poikkeavat rakenteeltaan perinteisistä ajoneuvoista esimerkiksi eksoottisten materiaaliensa (esim. alumiini ja hiili) tai osiensa (akut, sähkömoottorit, anturit) myötä, mikä vaikuttaa korjattavuuteen, korjausmenetelmiin ja korjausaikatauluun.

Kuten polttomoottoriautoissa, myös sähköautoissa on auto- ja kuljettajakohtaisia eroja mikä vaatii yksityiskohtaisia riskimallinnuksia. Osana Ifin Best in Risk -kulttuuria olemme jatkuvasti kehittäneet hinnoittelu- ja korvauskäytäntöjämme mukautuaksemme ’vihreään liikkumiseen’ ja Norjasta saamiemme kokemusten kautta olemme valmistautuneet ajoneuvojen sähköistymiseen yhtä enenevissä määrin myös muissa Pohjoismaissa.

Lopuksi on syytä myös huomata, että pitkän aikavälin trendeihin vaikuttaa jatkuvasti autoteollisuuden tarve vastata lyhyen aikavälin vaatimuksiin. Jo ennen koronaviruspandemiaa hiipunut globaali kysyntä ja kannattavuuspaineet hallitsivat uutisotsikoita autoteollisuudessa. Tästä johtuen monet alkuperäisvalmistajat keskittyivät kustannussäästöihin jo ennen koronashokkia – tyypillisesti uudet innovaatioprojektit ovat säästölistalla varsin korkealla. Vaikka on vielä aikaista arvioida, näyttää siltä, että koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus ja vaikutukset tarjonta- ja kysyntäpuolella vaikuttavat myös pidemmän välin aikatauluun, mitä autojen sähköistymiseen tulee.”

Mitkä ovat Sammon suurimmat osakeomistukset Nordean jälkeen? Mitkä sijoitukset ovat tuottaneet parhaiten?

Vuoden 2019 lopussa konsernin suurimmat listatut osakesijoitukset olivat Intrum (184 miljoonaa euroa), Volvo (134), Nobia (122), Norwegian Finans Holding (114) ja Asiakastieto 92). Näistä Intrum myytiin helmikuussa 2020 noin 30 miljoonan euron voitolla.

Lisäksi Sampo on sijoittanut noin 284 miljoonaa euroa Saxo Bankiin, pääomasijoitusrahaston kautta noin 230 miljoonaa euroa Netsiin ja noin 245 miljoonaa Nordaxiin, joka on konsernin osakkuusyhtiö.

Sampo ei raportoi yksittäisten sijoitustensa tuottoja.

Missä tilanteissa ja millä hinnalla Sampo voisi ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden hankinnasta päättää yhtiön hallitus, joka perinteisesti on vuosittain hakenut yhtiökokoukselta valtuutuksen hankkia enintään 50 miljoonaa Sammon osaketta. Sammon ensisijainen ja myös osakkeenomistajien toivoma voitonjakotapa on kuitenkin osingon jakaminen.

Miksi Sammon sisäpiiri ei ole juurikaan ostanut osaketta viime aikoina?

Emme luonnollisestikaan kommentoi yhtiön työntekijöiden tai hallitusjäsenten henkilökohtaisia sijoituksia.

Onko Sammon vakavaraisuus ollut rajoittava tekijä sijoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä koronakriisin aikana? Miten Sampo voisi asemoitua paremmin vastaavia tilaisuuksia silmällä pitäen?

Sammon vakavaraisuus laski viime vuonna mukavuusalueemme alapuolelle, mutta palautui hybridilainan liikkeeseenlaskun ja Nordea-omistuksen laskun myötä takaisin tukevalle tasolle, joka mahdollistaa riittävän liikkumavaran normaalissa sijoitustoiminnassa. Kevään voimakkaan markkinaheilunnan aikana Sammon vakavaraisuus oli vahvalla tasolla, eikä rajoittanut sijoitustoimintaa.

Mahdollisia suurempia yritysjärjestelyjä varten Sammolla on tarvittaessa edelleen mahdollisuuksia vahvistaa vakavaraisuutta muun muassa hybridilainoja lisäämällä. On kuitenkin syytä muistaa, että suuremman luokan yritysjärjestelyjen toteuttaminen vaatii runsaasti aikaa ja huolellista suunnittelua. Lyhytaikaisen kurssilaskun hyödyntäminen on siksi hyvin haastavaa suurempien järjestelyjen osalta.

Mitkä ovat Sammon kasvuajurit lähivuosina?

Kysymykseen on vastattu IR-blogissa 17.12.2019

”Vakuutusliiketoiminta on luonteeltaan varsin defensiivistä ja vakaata, eikä siltä ole syytä odottaa nopeita kasvuloikkia. Vahinkovakuutuspuolella maksutulon voi pitkällä aikavälillä odottaa kasvavan suurin piirtein samassa tahdissa bruttokansantuotteen kanssa. Viime aikoina Ifin kasvu on tosin ollut poikkeuksellisen vahvaa, mihin on osaltaan vaikuttanut suotuisa kilpailuympäristö Pohjoismaissa. Alhaisen korkotason vuoksi hyviä sijoitustuottoja on vaikea saavuttaa, mikä on pakottanut kaikki vakuutusyhtiöt keskittymään vakuutustekniseen kannattavuuteen. Tämä on vähentänyt aggressiivista hintakilpailua, mikä on näkynyt positiivisesti Ifin maksutulon ja asiakasmäärien kasvussa.

Henkivakuutuspuolella maksutulon kasvun voi odottaa olevan bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Tulevien vuosien kasvuajureita ovat erityisesti henkilökohtaisen säästämisen ja taloudellisen turvaverkon merkityksen korostuminen, kun epäsuotuisa demografinen kehitys luo paineita julkiselle sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmälle.

Lyhyellä aikavälillä suurin yksittäinen tulosvaikutus on Nordean uuden liiketoimintasuunnitelman onnistumisella ja tavoitteiden saavuttamisella.”

Voisiko If hakea kasvua terveyspalveluista?

Ifillä ei ole ainakaan tällä hetkellä tällaisia suunnitelmia, eikä terveyspalvelujen tarjoaminen ole yhtiön ydinosaamisaluetta.

Nordea pidättäytyy EKP:n suosituksen mukaisesti päättämästä osingonmaksusta 1.10.2020 saakka. Mitä Sampo aikoo tehdä Nordean mahdollisesti loppuvuonna jakamilla osingoilla?

Nordealta loppuvuonna mahdollisesti saatavia osinkoja ei ole korvamerkitty mihinkään.

Miksi Sammon osingonjakopolitiikka on niin erilainen (kysyjän mukaan epäjohdonmukainen viitaten päätökseen leikata osinkoa) kuin esimerkiksi monilla amerikkalaisilla yhtiöillä, jotka ovat kasvattaneet osinkoaan vuosittain jo vuosikymmeniä?

Osinkopolitiikasta päättää yhtiökokouksen valitsema hallitus. Sammon osakkeenomistajat ovat perinteisesti toivoneet Sammolta vakaata ja korkeaa osinkoa, minkä vuoksi osingonjakosuhde on ollut verrattain korkea. Korkeasta osingonjakosuhteesta johtuen osinko on alttiimpi merkittäville muutoksille, kuten juuri Nordean osingonjakopolitiikan muutokselle.

Jotkin analyytikot ovat puhuneet Sampoon liittyvästä ”konglomeraattialennuksesta” eli osake hinnoiteltaisiin selvästi alle osiensa todellisen summan pääasiassa Nordea-omistuksesta johtuen. Tunnistetaanko tällainen alennus Sammossa ja onko se osakkeenomistajien edun mukaista? Millä keinoilla Sampo voisi purkaa vallitsevan tilanteen?

Emme luonnollisesti ota kantaa siihen, minkälaisella arvostuksella osakkeellamme käydään kauppaa, joskaan ei voi kiistää, etteivätkö Nordeaan liittyvät kysymykset olisi varastaneet huomiota parin viime vuoden aikana.

Sammon tavoitteena on luoda omistaja-arvoa kannattavilla liiketoiminnoillaan ja sijoituksillaan sekä mahdollisilla yritysjärjestelyillä. On perusteltua olettaa, että vähänkään pidemmällä aikavälillä osakkeen arvostus ja kurssikehitys heijastelevat onnistumistamme tässä. Sillä, miten Nordea onnistuu saavuttamaan uudet tavoitteensa, on suuri merkitys omistaja-arvon luomisessa.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

6.5.2020

Poikkeuksellinen Q1

Vuoden 2020 ensimmäinen neljännes jää historiankirjoihin hyvin poikkeuksellisena ajanjaksona, jona koko maailma koki voimakkaan äkkijarrutuksen. Koronaviruspandemia (COVID-19) ja sen leviämisen hidastamiseksi toteutetut massiiviset rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet suoraan tai välillisesti jokaisen elämään.

Sampo-konserniin koronavirus on vaikuttanut eniten sijoitusten kautta. Rahoitusmarkkinoilla koettiin maaliskuussa ennennäkemätön myrsky, joka kuritti konsernin sijoitustuottoja. Markkinaheilunnan voimakkuutta kuvaa se, että konsernin markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos painui tammi-maaliskuussa 954 miljoonaa euroa tappiolliseksi, kun se vuosi sitten oli 561 miljoonaa euroa voitollinen. Sammon osakekohtainen substanssi puolestaan laski 15,36 euroon vuoden lopun 20,71 eurosta. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen markkinat ovat jonkin verran elpyneet nostaen myös Sammon avainlukuja.

Sammon vakuutusliiketoimintoihin koronavirus on vaikuttanut lyhyellä aikavälillä sekä negatiivisesti että positiivisesti. Esimerkiksi If vastaanotti tammi-maaliskuussa noin 26 000 vahinkoilmoitusta, joista valtaosa liittyi matkavakuutuksiin. Huhtikuun loppuun mennessä lukema oli noussut jo lähes 48 000 ilmoitukseen. Sen sijaan moottoriajoneuvovakuuttamisen puolella rajoitusten vuoksi voimakkaasti vähentynyt liikenne on luonnollisesti laskenut vahinkojen määrää.

Kokonaisuudessaan koronaviruksen vaikutukset Sampo-konsernin vakuutusliiketoimintaan jäivät alkuvuonna vähäisiksi. On kuitenkin selvää, että pitkittyessään kriisi vaikuttaa talouden aktiviteettiin ja myös vakuutusyhtiöiden liiketoimintaan.

Suurin osa konsernin yli 10 000 ammattilaisen henkilöstöstä on työskennellyt viime viikot kotoa käsin, mikä on vaatinut sopeutumista. Tästä huolimatta tytäryhtiömme ovat pystyneet palvelemaan asiakkaitamme lähes normaalisti koko koronakriisin ajan, mistä olemme saaneet myös runsaasti positiivista palautetta.

Koronaviruksen vaikutuksia Sampo-konsernin toimintoihin on kuvattu osavuosiraportissa.

Avainluvut, Milj. e. 1-3/2020 1-3/2019 Muutos, %
Tulos ennen veroja 162 475 -66
If 129 198 -35
Topdanmark -13 92 -
Osakkuusyhtiöt 86 83 3
Mandatum -16 72 -
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) -24 29 -
Tilikauden tulos 139 398 -65
      Muutos
Tulos/osake, euroa 0,26 0,64 -0,38
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa -1,71 0,94 -2,65
Substanssi/osake, euroa* 15,36 20,71 -5,35
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 10 303 9 670 633
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 179 167 12
Oman pääoman tuotto, % -33,2 16,5 -49,7
* Vertailuajankohta 31.12.2019      

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2019 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja laski tammi-maaliskuussa 162 miljoonaan euroon (475) ja osakekohtainen tulos 0,26 euroon (0,64). Tulokseen ennen veroja sisältyi sijoitusten arvonalentumisia lähes 200 miljoonaa euroa.

Ifin tulos ennen veroja laski 129 miljoonaan euroon (198) heikkojen sijoitustuottojen painamina. Vakuutusteknisesti ensimmäinen vuosineljännes sujui kuitenkin erinomaisesti. Vakuutustekninen tulos vahvistui 180 miljoonaan euroon (147) ja yhdistetty kulusuhde oli ensimmäisellä neljänneksellä ennätyksellisen vahva, 83,7 prosenttia (86,5).

Myös maksutulon kasvu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä vahvana. Paikallisissa valuutoissa kasvua kertyi 7,0 prosenttia, kun vuosi sitten kasvu oli 3,9 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Erityisen vahvaa kasvu oli Tanskassa ja Norjassa.

Topdanmarkin tulos ennen veroja oli -13 miljoonaa euroa (92) ja yhdistetty kulusuhde 88,7 prosenttia (78,2).

Tulosta painoivat heikkojen sijoitustuottojen lisäksi alhaisemmat run-off-tuotot, koronaviruksen myötä kasvaneet vahingot sekä normaalia suuremmat säähän liittyvät vahingot.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja oli tammi-maaliskuussa -16 miljoonaa euroa (72) heikoista sijoitustuotoista johtuen.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi vahvan tammi-helmikuun ansiosta 287 miljoonaan euroon (238), vaikka maaliskuussa maksutulo kääntyikin laskuun.

Markkinaheilunta painoi Mandatum Lifen vastuuvelkaa, joka laski 11,0 miljardiin euroon vuoden 2019 lopun 12,0 miljardista. Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli 7,2 miljardia (8,1). Korkeisiin korkoihin (3,5 % ja 4,5 %) sidottu laskuperustekorkoinen kanta supistui edelleen suunnitellusti laskien ensimmäisen neljänneksen aikana 65 miljoonalla eurolla 2,1 miljardiin euroon.

Sammon osuus Nordean nettotuloksesta oli 84 miljoonaa euroa. Voimakkaasti muuttuneesta markkinatilanteesta huolimatta Nordean liiketoiminta kehittyi edelleen oikeaan suuntaan ja kohti vuodelle 2022 asetettuja tavoitteita.

Sampo ohjeistaa vakuutustoimintojensa raportoivan hyvän vakuutusteknisen tuloksen vuonna 2020. Sijoitustoiminnan tuloksiin liittyy tällä hetkellä tavallista enemmän epävarmuutta. Markkina-arvoiset tulokset ovat kuitenkin varsinkin henkivakuutustoiminnassa vahvasti sidoksissa pääomamarkkinoiden kehitykseen.

Ifin yhdistetyn kulusuhteen odotetaan olevan 84 – 87 prosenttia vuonna 2020. Aiempi, helmikuussa annettu ohjeistus oli 85 – 89 prosenttia.


Uusi osinkoehdotus 1,50 euroa osakkeelta

Sammon hallitus päätti tänään peruuttaa aiemman ehdotuksensa 2,20 euron osakekohtaisesta osingosta ja ehdottaa nyt 1,50 euron osinkoa per osake. Kokonaisuudessaan osinkoa ehdotetaan jaettavan noin 833 miljoonaa euroa.

Päätökseen vaikuttivat kasvanut epävarmuus rahoitusmarkkinoilla sekä muutokset Sammon sisäisissä osingoissa. Sampo on saanut tänä vuonna sisäisiä osinkoja ainoastaan Topdanmarkilta, 48 miljoonaa euroa. Normaalitilanteessa sisäisten osinkojen olisi odotettu olevan tässä vaiheessa 568 miljoonaa euroa.

Mandatum Life päätti, ettei se maksa 150 miljoonan euron osinkoa, joka oli suunniteltu maksettavaksi maaliskuussa. Nordea puolestaan aikoo EKP:n suosituksen mukaisesti pidättäytyä osingonmaksusta 1.10.2020 saakka. Topdanmark jakoi osingostaan puolet ja jätti puolet hallituksen päätettäväksi, kun tilanne on selkeämpi. If jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Sammon hallitus on osinkoehdotuksessaan huomioinut valvontaviranomaisten viimeaikaiset kannanotot. Hallituksen näkemys on, ettei osinkoehdotus vaaranna yhtiön toiminta- tai maksukykyä vakuutusasiakkaiden suuntaan.

Uuden osinkoehdotuksen myötä Sammon vakavaraisuus paranee selvästi. Alustavien lukujen perusteella konsernin vakavaraisuussuhde oli huhtikuun 2020 lopussa 187 prosenttia. Aiemmalla osinkoehdotuksella vakavaraisuussuhde olisi ollut 178 prosenttia.

Ehdotetun osingon irtoamispäivä on 3.6.2020 ja maksupäivä 11.6.2020.


Sammon historian tylsin yhtiökokous – ja tällä kertaa hyvä niin

Sammon yhtiökokous on perinteisesti ollut erityisesti yksityissijoittajien keskuudessa suosittu, mistä olemme vilpittömän iloisia. On ilahduttavaa, että niin moni osakkeenomistajistamme pitää yhtiökokousta mielenkiintoisena ja osallistumisen arvoisena tilaisuutena. Valitettavasti tänä vuonna yhtiökokous poikkeaa aiemmista lähes kaikin tavoin.

Vallitsevasta koronaviruspandemiasta johtuen eduskunta hyväksyi 24.4.2020 väliaikaisen lain, joka mahdollistaa yhtiökokouksen järjestämisen ilman osakkeenomistajien läsnäoloa. Lain tarkoituksena on antaa yhtiölle mahdollisuus järjestää päätösvaltainen yhtiökokous samalla noudattaen vallitsevia kokoontumisrajoituksia ja muita suosituksia tartuntariskien minimoimiseksi.

Sammon on hallitus on tänään päättänyt, että yhtiökokous järjestetään 2.6.2020 väliaikaisen lain mukaisella kaavalla ainoastaan etäkokouksena. Toisin sanoen luvassa on Sammon historian tylsin yhtiökokous – ja konsernin henkilöstön, osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien terveyden kannalta ihan hyvä niin.


Yhtiökokous 2020 Q&A

Milloin ja missä yhtiökokous fyysisesti järjestetään?

Yhtiökokous järjestetään 2.6.2020 klo 14.00 Sammon pääkonttorilla, Helsingissä.

Miksi yhtiökokous järjestetään etäkokouksena?

Yhtiökokous järjestetään etäkokouksena koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja Sammon osakkeenomistajien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Onko yhtiökokouksen järjestäminen pelkkänä etäkokouksena laillista?

Kyllä on. Poikkeukselliset järjestelyt perustuvat eduskunnan 24.4.2020 hyväksymään väliaikaiseen lakiin.

Voinko osallistua yhtiökokoukseen paikan päällä?

Et voi. Se on sinun ja muiden turvallisuuden parhaaksi.

Pitävätkö hallituksen tai johdon jäsenet yhtiökokouksessa puheenvuoroja?

Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin etukäteen kuvattu puheenvuoro julkaistaan yhtiökokouspäivänä osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Osallistuvatko Sammon hallituksen tai johdon jäsenet yhtiökokoukseen paikan päällä?

Eivät osallistu. Useat hallituksen ja johdon jäsenistä asuvat ulkomailla ja heidän matkustamisensa Suomeen olisi vallitsevissa poikkeusolosuhteissa erittäin vaikeaa.

Ketkä ovat fyysisesti paikalla yhtiökokouksessa?

Yhtiökokouksessa ovat fyysisesti paikalla ainoastaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastaja.

Voiko yhtiökokousta seurata videoyhteyden kautta?

Ei voi. Yhtiökokouspaikalla ei tapahdu mitään niin mielenkiintoista.

Mitä fyysisellä yhtiökokouspaikalla varsinaisesti tapahtuu?

Koska kaikista asialistan kohdista on äänestetty ennakkoon eikä puheenvuoroja pidetä, on yhtiökokous enemmänkin muodollisuus kuin kokous sanan varsinaisessa merkityksessä. Paikan päällä todetaan yhtiökokouksen laillisuus, tarkistetaan äänestystulokset ja allekirjoitetaan kokouspöytäkirja.

Voinko käyttää äänioikeuttani?

Kyllä voit. Osakkeenomistajat voivat äänestää ennakkoon tai käyttää asiamiespalvelua. Ennakkoäänestys alkaa 12.5.2020 klo 10.00. Tarkemmat ohjeet löytyvät yhtiökokouskutsusta.

Voinko tehdä vastaehdotuksia?

Osakkeenomistajat, jotka omistavat vähintään yhden sadasosan Sammon osakkeista (eli vähintään 5 553 519 osaketta), ovat oikeutettuja tekemään vastaehdotuksia asialistalla oleviin päätösehdotuksiin. Tarkemmat ohjeet löytyvät yhtiökokouskutsusta.

Voinko esittää kysymyksiä?

Kyllä voit. Osakkeenomistajat voivat esittää kysymyksiä yhtiökokouksen aiheisiin ennakkoon 18.5.2020 klo 14.00 saakka. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen agm@sampo.fi tai postitse osoitteeseen Sampo Oyj, Fabianinkatu 27, 00100 Helsinki. Kysymykset ja vastaukset julkaistaan viimeistään 22.5.2020 osoitteessa www.sampo.com/yhtiokokous.

Mikä on osingon irtoamispäivä ja milloin osinko maksetaan?

Osingon irtoamispäivä on 3.6.2020 ja osinko maksetaan 11.6.2020.

Milloin minun täytyy omistaa osake ollakseni oikeutettu osinkoon?

Osinkoon on oikeutettu osakkeenomistaja, joka omistaa osakkeen yhtiökokouspäivänä eli 2.6.2020.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

26.3.2020

Koronavirus Q&A

Koronaviruspandemia (COVID-19) aiheuttaa huolta ja turbulenssia maailmanlaajuisesti vaikuttaen talouteen, rahoitusmarkkinoihin ja jokapäiväiseen elämään. Sampo Oyj ja sen tytäryhtiöt tarkkailevat tilannetta ja ovat tehneet toimenpiteitä huolehtiakseen henkilöstönsä, asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä turvallisuudesta samalla jatkaen toimintaansa mahdollisimman normaalisti näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Osakkeenomistajamme ovat luonnollisesti huolissaan koronaviruksen mahdollisista vaikutuksista Sampo-konserniin, ja olemme vastaanottaneet paljon kysymyksiä. Tässä blogikirjoituksessa yritämme avata koronavirukseen liittyviä riskejä ja mahdollisten vaikutusten mekaniikkaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että Sampo-konsernin liiketoiminnan luonteesta ja laajasta pohjoismaisesta hajautuksesta johtuen yksityiskohtaisten arvioiden tai näkemysten antaminen ei tässä vaiheessa ole mahdollista, sillä tilanne muuttuu erittäin nopeasti.

Tämä blogikirjoitus on julkaistu 26.3.2020 ja perustuu julkaisuhetken tietoihin ja näkemyksiin koronaviruksen mahdollisista vaikutuksista. Kaikki kuvat ovat peräisin Sampo.comissa julkaistuista materiaaleista lukuun ottamatta yksinkertaistettua kaaviota Nordean vaikutuksesta Sammon vakavaraisuuteen.


Miten koronavirus vaikuttaa Sampo-konserniin?

Sampo-konsernin sijoitusomaisuus oli vuoden 2019 lopussa 21,8 miljardia euroa, josta merkittävä osa oli sijoitettu osakkeisiin- ja korkoinstrumentteihin. Näin ollen koronaviruksen aiheuttamalla markkinamyllerryksellä on merkittävä vaikutus Sampoon sen sijoitusten kautta.

Kuva1.jpg

Kuva Q4/2019 Supplementary Financial Information -materiaalista.

Markkinamuutosten vaikutusta Sammon sijoituksiin on kuvattu alla olevassa herkkyysanalyysissa.

Kuva2.jpg

Kuva Q4/2019 Supplementary Financial Information -materiaalista.


Onko Sampo sijoittanut öljy- ja kaasusektorille tai matkailusektorille?

Vuoden 2019 lopussa konsernin sijoitukset energiasektorille olivat 226 miljoonaa euroa. Tästä öljy- ja kaasusektorin osuus oli karkeasti 150 miljoonaa euroa, josta suuri osa oli korkosijoituksia. Sijoitukset lentoyhtiöihin tai matkailualalle ovat hyvin vähäiset.

Sammon positioita toimialoittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on eritelty alla olevassa taulukossa.

Kuva3_FI.jpg

Kuva Hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2019.


Miten sijoitusten arvonmuutokset vaikuttavat Sammon vakavaraisuuteen?

Eri skenaarioiden vaikutuksia konsernin vakavaraisuuteen on kuvattu alla olevassa herkkyysanalyysissa. Nordea-osakkeet sisältyvät herkkyysanalyysiin.

Kuva4.jpg

Kuva Q4/2019 Supplementary Financial Information -materiaalista.


Miten Nordean osakkeen kurssimuutokset vaikuttavat Sammon vakavaraisuuteen?

Nordea on konsernin vakavaraisuuslaskennassa yksi osakesijoituksista ja näin ollen sen kurssimuutokset vaikuttavat vakavaraisuuteen. Nordea-osakkeet sisältyvät ylläolevaan herkkyysanalyysiin.

Alla oleva yksinkertaistettu kaavio havainnollistaa Nordean kurssimuutosten vaikutusta Sammon vakavaraisuussuhteeseen vuoden 2019 lopun tasolta, mikäli kaikki muut tekijät pysyisivät muuttumattomina eikä symmetrisiä korjauksia otettaisi huomioon.

Kuva5.jpg


Miten koronavirus vaikuttaa Ifin vakuutusliiketoimintaan?

Kuten yllä todetaan, merkittävin vaikutus tulee osake- ja korkomarkkinoiden kautta. Vakuutusliiketoiminnan osalta yksityiskohtaisten arvioiden antaminen ei tässä vaiheessa ole mahdollista, sillä koko koronavirustilanne muuttuu päivä päivältä.

Henkilöasiakaspuolella matkavakuuttamiseen liittyvät vahinkoilmoitukset luonnollisesti kasvavat, jos lentoja perutaan äkillisesti ja ihmiset tarvitsevat sairaalahoitoa ulkomailla. Matkavakuutukset eivät ole Ifille kovin merkittävä tuotelinja.

Koronaviruksen leviäminen Pohjoismaissa voi vaikuttaa myös sairauskuluvakuutuksiin, vaikkakin julkinen sektori kantaa raskaimman taakan. Ifille sairauskuluvakuutukset ovat varsin pieni tuotelinja.

Yritysasiakaspuolella koronavirus voi aiheuttaa vahinkoilmoituspainetta esimerkiksi keskeytysvakuutuksissa riippuen siitä, mikä on keskeytyksen syy ja kuinka laajan turvan asiakas on ottanut. Koska vakuutusehdoissa on maa-, toimiala- ja asiakaskohtaisia eroja, ei kokonaisvaikutusta Ifiin ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida.

Monien vakuutustuotteiden kohdalla koronaviruksella saattaa lyhyellä aikavälillä olla positiivinen tulosvaikutus vahinkojen määrän laskusta johtuen. Esimerkiksi moottoriajoneuvoihin liittyvien vahinkojen määrä tavallisesti laskee, kun teillä on vähemmän liikennettä.

Lisää tietoa koronaviruksen vaikutuksista vakuutuksiin löytyy Ifin verkkosivuilta.


Miten koronavirus vaikuttaa Mandatum Lifen liiketoimintaan?

Markkinamyllerrys vaikuttaa luonnollisesti Mandatum Lifen sijoituksiin ja vakavaraisuuteen.

Henkilövakuutusten osalta ei ole nähtävissä, että vaikutukset korvaushakemusten määrään olisivat merkittäviä. Varainhoidon puolella voimakkaat markkinaliikkeet lisäävät asiakkaiden kiinnostusta keskustella omista sijoituksistaan ja mahdollisista muutoksista niihin liittyen.

Yritysasiakaspuolella uusia sopimuksia solmitaan edelleen, mutta maksuviivästysten riski on joidenkin asiakkaiden kohdalla kasvanut, kun yrityksillä on haasteita näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.


Miten koronavirus vaikuttaa Topdanmarkin vakuutusliiketoimintaan?

Topdanmark julkaisi pörssitiedotteen koronaviruksen vaikutuksista 23.3.2020.


Miten koronavirus vaikuttaa Sampo-konsernin henkilöstön päivittäiseen toimintaan?

Sekä emoyhtiö Sampo Oyj:ssä että konsernin tytäryhtiöissä tehdään viranomaisten suositusten mukaisesti mahdollisimman paljon etätöitä niin henkilöstön kuin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien terveyden turvaamiseksi. Muuten toiminta jatkuu poikkeusoloista huolimatta normaalisti.


Miten Sampo on varautunut siihen, että johdon ja hallituksen jäseniä tai muita avainhenkilöitä sairastuisi koronavirukseen?

Sampo-konsernilla on jatkuvuussuunnitelma, jonka tavoitteena on turvata toiminnan jatkuminen mahdollisissa poikkeus- ja kriisitilanteissa.


Miten koronavirus vaikuttaa Sammon yhtiökokoukseen?

Sampo päätti 25.3.2020 siirtää 23.4.2020 järjestettäväksi suunniteltua varsinaista yhtiökokoustaan. Sampo aikoo järjestää yhtiökokouksen 2.6.2020. Yhtiökokouskutsu julkaistaan toukokuun aikana.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

25.2.2020

Elokuussa 2019 jaetun ylimääräisen osingon verotus

Verohallinto lähettää henkilöasiakkailleen vuoden 2019 esitäytetyt veroilmoitukset maalis-huhtikuussa 2020. Haluamme ystävällisesti muistuttaa osakkeenomistajiamme tarkistamaan, että tiedot liittyen elokuussa 2019 Nordea-osakkeiden muodossa jaettuun ylimääräiseen osinkoon ovat oikein ja tarvittaessa korjaamaan tiedot.

Sampo on toimittanut jaetusta osingosta ja osakkeenomistajien puolesta maksetusta varainsiirtoverosta ilmoituksen Verohallinnolle, joten lähtökohtaisesti tietojen pitäisi näkyä esitäytetyssä veroilmoituksessa.

Olemme tänään julkaisseet yksityishenkilöitä koskevat toimintaohjeet osakeosingon verotukseen liittyen. 

Ohjeet

Epäselvissä tilanteissa kehotamme ystävällisesti osakkeenomistajiamme kääntymään suoraan Verohallinnon puoleen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj