Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

10.12.2018

Minkälainen yhtiö Sampo on analyytikon silmin?

Sampo on yksi Nasdaq Helsingin seuratuimmista yhtiöistä. Meitä seuraa aktiivisesti yli 20 analyytikkoa. Mutta minkälainen yhtiö Sampo on analyysikohteena? Kysyimme tätä kahdelta analyytikolta, Inderesin Sauli Viléniltä ja OP:n Antti Saarelta.

Kuinka pitkään olet seurannut Sampoa?

Sauli: “Aloitin seurannan 2011.”

Antti: “Vuodesta 2011 lähtien.”

Minkälainen yhtiö Sampo on analysoida?

Sauli: ”Sampo on yhtiönä poikkeuksellisen läpinäkyvä. Tämä selittyy osin sillä, että Nordea ja Topdanmark ovat listattuja pörssiyhtiöitä ja osin Sammon avoimella sijoittajaviestinnällä. Sampo on siitä erikoinen yhtiö, että sen sijoituscasen iso kuva on mielestäni suhteellisen helppo hahmottaa. Isolla kuvalla tarkoitan mm. osien summassa olevaa arvoa, yritysjärjestelyiden roolia strategiassa ja tulevien vuosien osinkovirtaa.

Vastaavasti taas yksityiskohtien tasolle mentäessä Sammon analysointi on suhteellisen hankalaa. Esimerkiksi Mandatum Lifen tuloksen tarkka ennustaminen tai regulaatiomuutosten vaikutukset yhtiön vakavaraisuuteen tuottavat analyytikoille harmaita hiuksia. Yleensä yhtiöillä tämä on juuri päinvastoin, eli yksityiskohdat ovat helppoja, mutta ison kuvan hahmottaminen vaikeampaa. Sijoittajan kannalta onneksi iso kuva on se millä on pitkässä juoksussa merkitystä ja sijoittajien kannattaakin keskittyä ison kuvan seuraamiseen.”

Antti: ”Sammon tulokseen vaikuttavia parametreja on toiminnan monialaisuuden johdosta paljon. Toiminnan vakauden vuoksi ennusteet on kuitenkin verrattain helppoa saada hyvin kohdalleen. Analysoinnin haastavuus tulee enemmänkin siitä, että arvostustaso, jolla Sammon kaltainen vakaa toimija markkinoilla hinnoitellaan, voi vaihdella suurestikin yleisestä sentimentistä riippuen. Vakauden vuoksi yhtiöstä on myös vaikea keksiä uusia kurssiajureita tai tarkastelutapoja.”

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin kiinnität huomiota Sammon tulosraportoinnissa?

Sauli: ”Sammon tulosraportti on siitä poikkeuksellinen, että merkittävä osa tuloksesta on tiedossa jo etukäteen (Nordea ja Topdanmark). Kun tähän lisätään vielä Ifin poikkeuksellisen vakaa tuloskehitys, tarjoaa tulosraportti harvemmin suurempia yllätyksiä. Raportissa huomio kohdistuukin etenkin Ifin tulokseen ja vakuutustekniseen suorittamiseen. Lisäksi sijoittajien kannattaa seurata tytäryhtiöiden emoyhtiölle tulouttamia osinkovirtoja, sillä ne antavat selkeää indikaatiota tulevasta osingonmaksukyvystä.”

Antti: ”Ohjeistus, vakuutustoiminnan kannattavuus puhdistettuna korvausvastuun muutoksilla, sekä osakekohtainen substanssiarvo.  Jos nämä ovat kunnossa, selittyvät muut poikkeamat yleensä tilapäisillä tekijöillä.”

Minkälainen merkitys muilla asioilla kuin tulosraportoinnilla on? (Johdon tapaamiset, konferenssipuhelut, pääomamarkkinapäivät yms.)

Sauli: ”Tulosjulkistusten kiinnostavin osuus on mielestäni yhtiön analyytikkopuhelu, jossa johto, etenkin konsernijohtaja Stadigh, käy avointa dialogia analyytikoiden kanssa. Stadigh on kommenteissaan poikkeuksellisen avoin ja hänen ”Say-Do ratio” on kunnossa. Näin ollen yhtiön johdon puheisiin on varsin helppo luottaa ja mielestäni johdon kommentit ovat yhtiön ison kuvan kannalta tulosraporttien tärkein osa.

Sama koskee luonnollisesti myös muun muassa CMD:tä tai analyytikkopäivää ja mielestäni nämä tarjoavat sijoittajille parhaan kuvan Sammosta sijoituskohteena.”

Antti: ”Johdon tapaamiset ja analyytikkopuhelut ovat erittäin tärkeitä tapoja tutustua johtoon ja oppia ymmärtämään heidän ajatusmallejaan. Kun johtoa on päässyt kuuntelemaan ja haastamaan useita kertoja, syntyy analyytikolle yleensä hyvä ote tulkita johdon kommentteja. Samanlainen kommentti kahdelta eri henkilöltä voi antaa aivan erilaisen käsityksen markkinoille, riippuen esimerkiksi henkilön uskottavuudesta ja yleisestä tavasta kommunikoida.

Pääomamarkkinapäivät tarjoavat tärkeää syventävää tietoa analyytikoille ja sijoittajille. Yleensä näille tiedoille tulee sovellustarvetta aina jossain vaiheessa, vaikka ne eivät välttämättä suoraan vaikuttaisikaan näkemykseen yhtiöstä. Näissä tilaisuuksissa pääsee myös usein kuulemaan sellaisia johdon edustajia, joita tulostilaisuuksien yhteydessä ei pääse tapaamaan.”

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.11.2018

Vahvaa kehitystä vakuutusliiketoiminnoissa

Sampo-konsernin vakuutusliiketoimintojen vahva vire jatkui laajalla rintamalla ja kompensoi pankkitoiminnan vaisua tuloskehitystä.

Konsernin tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 1 643 miljoonaan euroon viime vuoden 1 340 miljoonasta, kun ei vertailukauden luvussa ei oteta huomioon Topdanmarkin kirjanpitokäytäntöjen muutoksesta aiheutunutta 706 miljoonan euron voittoerää.

Avainluvut, Milj. e.1-9/
2018
1-9/
2017
Muutos,
%
7-9/
2018
7-9/
2017
Muutos,
%
Tulos ennen veroja** 1 643 2 046  -20  490  1 181  -59 
If 626  603  211  202 
Topdanmark** 170  90  89  65  37  74 
-Topdanmarkiin liittyvän kirjanpitokäytönnön muutoksen vaikutus  706   -  706
Nordea 527  491  139  169  -18 
Mandatum 385  180  113  72  64  13 
Omistusyhteisö (pl. Nordea) -45  -27 66 
Tilikauden tulos 1 397  1 875 -25  414  1 122  -63 
   Muutos  Muutos
Tulos/osake, euroa** 2,38  3,35  0,97  0,69  2,01  -1,32 
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 1,92  3,51  -1,59  0,78  2,04  1,26 
Substanssi/osake, euroa* 24,13  25,37  1,24  - - -
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 504  9 418  86  - - -
Konsernin vakavaraisuussuhde, %* 148  156  -8  - - -
Oman pääoman tuotto, % 11,2  21,4  -10,2  - - -
* Vertailuajankohta 31.12.2017       - - -
**Vertailukauden luvut sisältävät kirjanpitokäytännön muutoksesta aiheutuneen 706 miljoonan euron kertaluonteisen voittoerän.            

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2017 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu

Ifin tulos oli jälleen kerran vahva, kiitos erinomaisen vakuutusteknisen tuloksen. Tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 626 miljoonaan euroon edellisvuoden 603 miljoonasta ja yhdistetty kulusuhde oli 85,8 prosenttia. Myös tuloslaskelman ylin rivi kehittyi suotuisasti; vakuutusmaksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 3,1 prosenttia. Maantieteellisesti voimakkainta kasvu oli Ruotsissa, jossa maksutulo vahvistui 4,9 prosenttia paikallisissa valuutoissa laskettuna. Asiakasmääräkin kehittyi mukavasti kasvaen kaikilla markkinoilla.

Kolmannen kvartaalin alussa Ruotsissa riehuneet laajat metsäpalot saivat paljon mediahuomiota. Niiden vaikutus Ifin tulokseen oli kuitenkin marginaalinen – noin 4 miljoonaa euroa.

Ifin erinomaisen kehityksen ansiosta paransimme hieman yhtiön yhdistettyä kulusuhdetta koskevaa ohjeistusta. Odotamme nyt Ifin yhdistetyn kulusuhteen olevan tänä vuonna 85-87 prosenttia, kun aiempi ohjeistus oli 86-88 prosenttia.

If maksoi marraskuun alussa emoyhtiö Sampo Oyj:lle osinkoa 7 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 675 miljoonaa euroa. Edellisvuoden osinko oli kuusi miljardia kruunua eli noin 620 miljoonaa euroa.

Myös Topdanmarkin tulos oli vahva. Tammi–syyskuussa tulosta ennen veroja kertyi 170 miljoonaa euroa ja yhdistetty kulusuhde oli erinomainen, 82,7 prosenttia. Topdanmarkin vakuutusmaksutulo kasvoi tammi–syyskuussa 2,2 prosenttia vahinkovakuutusliiketoiminnassa ja 14,1 prosenttia henkivakuutusliiketoiminnassa.

Topdanmark kohensi koko vuoden tulosta ja yhdistettyä kulusuhdetta koskevaa ohjeistustaan.

Nordean kehitys ei ollut kolmannella vuosineljänneksellä toivotunlaista, kuten pankin johto tulosraportissa toteaa. Koko yhdeksän kuukauden tarkastelujaksolla Sammon osuus Nordean nettotuloksesta kuitenkin nousi 527 miljoonaan euroon edellisvuoden 491 miljoonasta. Positiivista Nordean tulosraportissa olivat alhaiset luottotappiot, kulukehitys sekä erittäin vahva vakavaraisuus.

Mandatum Lifen tulos ennen veroja kasvoi tammi–syyskuussa 385 miljoonaan euroon viime vuoden 180 miljoonasta. Tulos sisältää Danske Bankin kanssa kesäkuussa solmittuun yhteistyösopimukseen liittyvän 197 miljoonan euron kertakorvauksen.

Mandatum Lifen sijoitussidonnainen vastuuvelka oli syyskuun lopussa noin 7,2 miljardia euroa eli noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sijoitussidonnainen vastuuvelka ei ole koskaan aiemmin ollut näin korkealla tasolla.

Laskuperustekorkoinen vastuuvelka puolestaan jatkoi kutistumistaan ja oli syyskuun lopussa 4,3 miljardia euroa, kun se vuosi sitten oli 4,6 miljardia euroa. Korkeiden laskuperustekorkojen (3,5 % ja 4,5 %) vastuuvelka laski tammi–syyskuussa 174 miljoonalla eurolla. Laskuperustekorkoiset sopimukset sitovat runsaasti pääomaa, joten kannan kutistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiölle.

Mandatum Life maksoi syyskuun lopulla emoyhtiölle 150 miljoonan euron lisäosingon. Keväällä Mandatum Life maksoi osinkoa 150 miljoonaa euroa, joten koko vuoden osingoksi muodostui 300 miljoonaa euroa. Viime vuonna osinko oli yhteensä 275 miljoonaa euroa.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja (ilman Nordeaa) oli tammi–syyskuussa 45 miljoonaa euroa tappiolla, kun vuosi sitten tappiota kertyi 27 miljoonaa euroa. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tulosta rasittivat epäsuotuisat valuuttakurssiliikkeet, erityisesti Ruotsin kruunun heikentyminen suhteessa euroon. Kolmannella kvartaalilla valuuttakurssien kehitys oli selvästi vakaampaa ja segmentin tulos ennen veroja lievästi positiivinen.

Kolmannella vuosineljänneksellä jatkoimme emoyhtiön kautta tehtäviä suoria, suurempia finanssisijoituksia ja liputimme viiden prosentin omistusosuuden ylityksestä ruotsalaisessa, perintäpalveluihin erikoistuneessa Intrumissa. Lisäksi saimme viime vuonna tiedotetun Saxo Bank –kaupan päätökseen.

Rahoitusmarkkinoilla alkusyksy sujui varsin rauhallisesti, mutta kvartaalin vaihduttua markkinoilla on nähty paikoin erittäin voimakkaita kurssiliikkeitä. Volatiliteetin lisääntyminen on Sammon kaltaiselle kärsivälliselle ja opportunistiselle sijoittajalle tervetullut ilmiö, sillä se voi tarjota hyviä sijoitusmahdollisuuksia.

Lue lisää Sammon tammi–syyskuun tuloksesta osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

8.10.2018

Sampo on sijoittajana kärsivällinen opportunisti

Sampo-konserni on Pohjoismaiden suurin vakuutustoimija. Moni ei tosin tiedä, että Sampo on myös yksi Pohjoismaiden suurimmista sijoittajista. Kesäkuun 2018 lopussa konsernin sijoitusomaisuus oli lähes 22 miljardia euroa. Painimme siis samassa sarjassa suurten suomalaisten eläkevakuuttajien kanssa.

Sampo-konsernin sijoitusten allokaatio, 30.6.2018, yhteensä 21,7 mrd euroa

Suuri sijoitussalkku ei kuitenkaan edellytä isoa salkunhoitajien pataljoonaa. Suurta osaa konsernin sijoitusomaisuudesta hoitaa Sammon pääkonttorissa, Helsingin Fabianinkadulla istuva kuuden salkunhoitajan tiimi. Lisäksi Tukholmassa Ifin palveluksessa toimii kuusi salkunhoitajaa. Molemmat tiimit raportoivat sijoitusjohtaja Patrick Lapveteläiselle.

Sijoitusfilosofialtaan Sampo on opportunistinen pitkän tähtäimen sijoittaja.

"Olemme kärsivällisiä, uskallamme kulkea vastavirtaan ja emme tuijota mitään indeksejä. Kun markkinoilla ajoittain ilmenee tyhmyyksiä, meillä on kykyä ja likviditeettiä hyötyä niistä", Sammon sijoitustoimintojen arvopaperijohtaja Ville Talasmäki sanoo.

Markkinoiden tyhmyyksillä Talasmäki viittaa erityisesti markkinoiden laumakäyttäytymiseen, mikä voi näkyä voimakkaina liikkeinä molempiin suuntiin.

"Monet sijoittajat vertaavat itseään johonkin indeksiin ja sijoittavat ainakin osittain sen mukaisesti, koska pelkäävät jäävänsä liikaa indeksin tuotosta. Pelko olla yksin väärässä vaikuttaa sijoittajan toimintaan usein enemmän kuin mahdollisuus olla yksin oikeassa."

"Yksi hyvä esimerkki tästä ilmiöstä on Argentiinan valtion viime vuonna liikkeeseen laskema 100 vuoden valtionlaina. Argentiina on jättänyt velkansa maksamatta lukuisia kertoja, mutta monet sijoittajat ostivat lainaa vain, koska se lukeutuu tiettyihin kehittyvien markkinoiden indekseihin. Vuodessa bondin arvo on laskenut 25 prosenttia."

Suuri koko tuo suuria etuja

Se, että Sampo on suuri ja kansainvälisesti tunnettu sijoittaja, on suuri etu. Sen ansiosta meille esitellään vuosittain valtavasti erilaisia sijoitusideoita ja mahdollisuuksia osallistua yritysjärjestelyihin. Suuri osa salkunhoitajien työtä onkin tavata yritysten johtoa ja suurten pankkien edustajia.

Osa esitellyistä ideoista päätyy Sammon salkkuun, mutta valtaosa saa kieltävän vastauksen. Talasmäki muistuttaakin, että hyvän yhtiön osake tai laina ei ole automaattisesti hyvä sijoitus. Ollakseen hyvä sijoitus, sijoituskohteen hinnan on oltava pidemmän aikavälin tuottopotentiaalin näkökulmasta oikea. Toisinaan ostotilaisuutta saa odottaa pitkään. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Nordax ja Intrum. Ehdimme seurata yhtiöitä useita vuosia, ennen kuin katsoimme sopivan tilaisuuden tulleen.

Pitkän tähtäimen tuottopotentiaalin lisäksi vaakakupissa painavat vastuullisuuskysymykset. Sampo on ottamassa yritysvastuunäkökulman entistä systemaattisemmin huomioon sijoituspäätöksiä tehdessä.

Sammon yksittäiset sijoitukset ovat tavallisesti 10-100 miljoonan euron suuruisia. Pysyäkseen ajan tasalla omistusten toiminnasta, Sammon salkunhoitajat tapaavat yritysten johtoa tavallisesti 2-4 kertaa vuodessa. Kun kyseessä on suurempi, finanssi- ja vakuutussektorilla toimiva omistus, Sampo pyrkii vaikuttamaan toimintaan hallituspaikkojen kautta. Tällaisia ovat muun muassa Saxo Bank ja Asiakastieto.

Sammolla on sijoituksia ympäri maailmaa. Pohjoiseurooppalaiset ja erityisesti pohjoismaiset sijoitukset hoidetaan pääsääntöisesti omien salkunhoitajien voimin. Sen sijaan globaaleissa sijoituskohteissa hyödynnämme lisäksi ulkopuolisia rahastoja.

"Ulkopuolisen salkunhoitajan valinnassa tärkein kriteeri on, että hän tuo lisäarvoa ja riittävän rohkeita ideoita. Jos haluaisimme vain peesata jotain indeksiä, voisi sen toteuttaa helposti itse etf:ien avulla", Talasmäki kertoo.

Talasmäen mukaan yksi Sammon salkunhoitotiimin eduista ovat matalat raja-aidat eri omaisuusluokkien välillä.

"Kun löydämme kiinnostavan kohteen, voimme hyvin joustavasti valita, haluammeko olla siinä mukana velka- vai osakepuolella."

Nykyinen markkinatilanne on Sammon näkökulmasta haastava. Maailman suurten keskuspankkien elvytystoimet ovat pitäneet korot poikkeuksellisen matalalla jo pitkään. Tästä johtuen hyvät korkotuotot ovat kiven alla.

"Velkasijoituksista on vaikea saada hyviä tuottoja ilman duraatio- tai credit-riskin ottamista. Yhdysvalloissa korot ovat jo nousseet tovin, mutta vakuutustoimintojemme vastuuvelka on pääosin euromääräistä, mikä rajoittaa sijoittamista dollarimääräisiin velkapapereihin."

Vaikka osakemarkkinoiden arvostustasot ovat monin paikoin erittäin korkealla, ovat osakkeet tällä hetkellä varteenotettavin omaisuusluokka. Sammon osakepaino onkin ollut jo pidemmän aikaa suhteellisen korkea, mutta osakepoiminnan merkitys on korostunut entisestään. Suurimmat osakesijoituksemme ovat suuntautuneet pohjoismaiselle finanssi- ja vakuutussektorille, joka on ydinosaamisaluettamme.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

10.9.2018

Mandatum Life - Rahan ja hengen asiantuntija

Sammon tytäryhtiö Mandatum Life on vuosien saatossa vahvistanut asemansa yhtenä Suomen johtavista ja arvostetuimmista finanssipalveluyhtiöistä.

Mandatum Life tarjoaa erilaisia henkivakuutus- ja varainhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrittäjille ja yrityksille sekä muun muassa perintösuunnitteluun sekä palkitsemiseen liittyviä palveluja. Yhtiö palvelee 250 000 henkilö- ja 50 000 yritysasiakasta ja se toimii Suomessa sekä Baltian maissa.

Mandatum Lifen avainluvut20172016
Vakuutusmaksutulo, netto, milj. e 960 1 116
Sijoitustoiminnan nettotulot (pl. sijoitussidonnaiset varat), milj. e 376 356
Tulos ennen veroja, milj. e 236 210
Kustannusliikkeen tulos, milj. e 33 26
Riskiliikkeen tulos, milj. e 35 31
Vastuuvelka, milj. e 11 600 11 300
Vakavaraisuussuhde, % 182 160
Henkilöstön lukumäärä (FTE) 521 542
Suomen parhaat työpaikat -sijoitus 15. 15.

 

Toimitusjohtaja Petri Niemisvirta, miten Mandatum Life eroaa kilpailijoistaan?

"Uskon, että meiltä löytyy ylivoimaisesti Suomen paras osaaminen, mitä tulee henkivakuuttamiseen. Tämä on seurausta pitkästä kokemuksesta ja kulttuurista, joka on vuosien saatossa muodostunut yhtiöön. Sitä on osaltaan edesauttanut Sampo-konsernin rakenne. Mandatum Life on itsenäinen yhtiö, eikä vain jonkin isomman konsernin osasto. Se antaa meille aivan toisenlaiset mahdollisuudet kehittää toimintaamme.

Lisäksi mallimme tarjota vakuutuspalveluita ja varainhoitoa yhden katon alla yhdistettynä kanssasijoittamisen mahdollisuuksiin on Suomessa ja maailman mittakaavassakin varsin uniikki. Kanssasijoittaminen, jossa asiakkaiden varoja sijoitetaan samoihin kohteisiin kuin me omasta taseestamme, on yksi merkittävistä asiakkaillemme lisäarvoa tuovista palveluista. Meillä on myös runsaasti osaamista vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puolella, joiden kysyntä on kasvanut koko ajan."

Mandatum Life on johtavassa asemassa Suomessa, mutta yhtiöllä on toimintaa myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Minkälaisesta markkinasta on kyse?

"Toistaiseksi kyse on volyymeilla mitattuna varsin pienestä alueesta, mutta näemme Baltiassa hyviä kasvumahdollisuuksia. Markkina on kuitenkin varsin haastava: kolme eri maata ja kulttuuria, joissa puhutaan kolmea omaa kieltä ja lisäksi venäjää. Meillä ei ole Baltiassa samanlaista jakelukumppania kuin Danske Bank Suomessa, eikä meitä tunneta nimeltä samalla tavalla kuin täällä. Siksi kasvun eteen on tehtävä enemmän työtä."

Mandatum Life ja Danske Bank sopivat kesällä yhteistyön jatkamisesta. Kuinka tärkeästä sopimuksesta on kyse?

"Sopimus on meille ilman muuta tärkeä. Joitain vuosia sitten Dansken kautta myytyjen tuotteiden ja palvelujen osuus kokonaisvolyymista oli parhaimmillaan 40-50 prosentin luokkaa, kun se viime vuonna oli enää 15-20 prosentin tasolla. Olen hyvin luottavainen, että pystymme uuden sopimuksen myötä nostamaan myynnin takaisin huipputasolle ja samalla ylläpitämään erinomaisen tason omissa kanavissamme. Sekä meillä että Danskella on hyvät edellytykset myynnin kasvattamiseen. Tästä on saatu jo hyviä näyttöjä".

Miltä vallitseva markkinatilanne näyttää Mandatum Lifen näkökulmasta?

"Suomen taloudessa ja suomalaisilla yrityksillä menee nyt hyvin, mikä näkyy liiketoiminnassamme erityisesti yritysasiakaspuolella. Erilaisille palkitsemiseen liittyville palveluille on nyt kysyntää, kun yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta ja pyrkivät sitouttamaan henkilöstöään. Yhtä lailla talouden ja markkinoiden hyvä vire näkyy kasvaneena aktiivisuutena yksityisasiakkaiden puolella.

Rahoitusmarkkinoilla osakkeiden nousu on jatkunut, mutta toisaalta myös yritysten tulokset ovat kasvaneet mainiosti erityisesti Yhdysvalloissa. Osakkeet eivät ole edullisia, mutta eivät mielestäni tuloskasvuun nähden erityisen kalliitakaan. Poissulkevalla metodilla osakkeet ja vaihtoehtoiset sijoituskohteet ovat edelleen varteenotettavimmat sijoituskohteet, mikä meidän tuotevalikoimamme näkökulmasta ihan hyvä asia.

Isosta kuvasta toki löytyy erilaisia huolenaiheita, joista kauppasodan ja protektionismin uhat ovat suurimmat. Toteutuessaan kauppasodan vaikutukset markkinoille ja erityisesti vientivetoiseen Suomeen olisivat merkittävät. Myös kehittyvien markkinoiden tilannetta, erityisesti Turkin valuuttakriisiä on hyvä pitää silmällä."

Muista Pohjoismaista tuttu osakesäästötili on tulossa myös Suomeen. Miten se tulee vaikuttamaan Mandatum Lifen liiketoimintaan?

"Tili tulee näillä näkymin vuonna 2020, eikä lopullisista ehdoista ole vielä täyttä varmuutta, joten vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida. Yhtiökohtaisen näkökulman sijaan katsoisin ennemmin isoa kuvaa.

On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa tehdään päätöksiä, jotka kannustavat säästämään ja sijoittamaan riskipitoisiin sijoituskohteisiin, eikä vain pankkitilille. Ruotsalaiset, joilla on kannustimia sijoittaa osakkeisiin, ovat hyötyneet meneillään olevasta pitkästä nousumarkkinasta. Sen sijaan Suomessa rahastojen nettomerkintöjen kehitys on ollut vaisuhkoa, mutta pankkitileillä makaavat varat ovat kasvaneet kymmenellä miljardilla eurolla.

On hyvä muistaa, että pankkitilien nollan prosentin tuotosta myös valtion keräämät verot ovat nolla prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen kannustimien lisäämisestä hyötyisivät kaikki, niin yksityissijoittajat ja finanssialan toimijat kuin koko kansantalouskin. Valitettavasti riskinä on, että veropopulismi johtaa veronkiristyksiin, mikä heikentäisi entisestään suomalaisten kannustimia säästää ja sijoittaa."

Mihin avain- ja tunnuslukuihin Sammon osakkeenomistajan kannattaa kiinnittää huomiota Mandatum Lifen tulosraportoinnissa?

"Kehottaisin katsomaan kustannusliikkeen tulosta eli sitä, miten henkivakuutustoiminnan palkkiotuotot ovat kehittyneet suhteessa kustannuksiin.

Lisäksi, koska Sampo on osinkoyhtiö, kiinnittäisin huomiota Mandatum Lifen kykyyn jakaa osinkoa emoyhtiölle. Tähän vaikuttaa muun muassa se, millä tahdilla laskuperustekorkoinen vakuutuskantamme ikääntyy ja pienenee, sillä laskuperustekorkoiset sopimukset sitovat valtavasti pääomaa. Kanta on supistunut noin 200 miljoonan euron vuositahdilla.

Kovien lukujen ohella sijoittajan on hyvä tarkastella myös niin sanottuja pehmeämpiä mittareita, kuten tyytyväisyystutkimusten tuloksia. Korkea asiakastyytyväisyys antaa osviittaa maksutulon kehityksestä tulevaisuudessa. Yhtä lailla henkilöstön tyytyväisyys edesauttaa nykyisten huippuosaajien pitämisessä ja uusien houkuttelemisessa."

Lue lisää Mandatum Lifesta

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

14.8.2018

Tutustu Knut Arneen

Sampo tiedotti 8.8.2018 konsernin talousjohtajan Peter Johanssonin jäävän eläkkeelle tehtävästään 1.1.2019 ja että Knut Arne Alsaker, If-konsernin talousjohtaja ja Sampo-konsernin johtoryhmän jäsen, aloittaa Sampo-konsernin talousjohtajana (1.1.2019 alkaen).

Knut Arnella on pitkä kokemus Sampo-konsernissa, mutta antaa hänen esitellä itsensä.

Missä asut ja mistä tulet?

"Olen norjalainen ja vartuin Norjan länsirannikolla. Asun Tukholman lähettyvillä vaimoni ja kahden lapseni kanssa. Olen asunut Ruotsissa pysyvästi 15 vuotta."

Kerro hieman työtaustasi

"Päädyin vakuutusalalle sattumalta. Muistan sen päivän hyvin. Olin hieman aiemmin ottanut vastaan työn investointipankissa, kun tulin kotiin viimeisestä kokeesta yliopistolla. Olin onnellinen ja helpottunut ja halusin tehdä jotain "villiä".

Soitin yhteyshenkilölleni investointipankissa ja kerroin hänelle, että en tulekaan töihin heidän yhtiöönsä. Toisen puhelun soitin vakuutusyhtiö Storebrandin talousjohtajalle, jonka tunsin. Kerroin hänelle, että haluaisin töitä heidän yhtiöstään. Sain työpaikan, mutta en vieläkään oikein tiedä, miksi tein täyskäännöksen alan suhteen.

Työskentelin pari vuotta Storebrandissa, jossa osa tehtävänkuvaani oli yhtiön vahinkovakuutusliiketoiminnan myynti. Onnistuimme viimein tehtävässämme yhdistämällä vahinkovakuutustoiminnot yhdessä Skandian ja Pohjolan kanssa. Tästä yhteenliittymästä syntyi If Skadeförsäkring AB vuonna 1999.

Jatkoin työskentelyä Ifin asioiden parissa ja toimin koordinaattorina Ifin listautumisprojektissa. Suunnitelma kariutui, eikä Ifistä tullut pörssiyhtiötä. Ifissä oli ongelmia toiminnan alussa. Teimme heikkoa tulosta, internetkupla puhkesi ja osakemarkkinat romahtivat.

Epäonnistuttuani Ifin listautumisprojektissa, ajattelin meneväni takaisin Storebrandille töihin. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Olin siinä vaiheessa työskennellyt paljon ifiläisten kanssa ja pidin heistä ja Ifistä yhtiönä sekä yrittäjämäisestä tunteesta, jonka uuden vakuutusyhtiön perustaminen sai aikaan. Päätin jatkaa töitä Ifissä."

Missä tehtävissä olet työskennellyt Ifissä ja Sampo-konsernissa?

"Vastasin Ifissä aluksi yritysrahoituksesta, joka sisälsi rahoittamiseen, pääomittamiseen ja yritysjärjestelyihin liittyviä tehtäviä. Tämän jälkeen minusta tuli Ifin riskienhallintajohtaja, joka oli täysin uusi tehtävä. Myöhemmin toimin koko Sampo-konsernin riskienhallintajohtajana.

Jonkin ajan kuluttua huomasin haluavani työskennellä asiakasrajapinnassa ja sain tehtävän Ifin Suurasiakkaat-liiketoiminnasta. Vuonna 2001 sain kuitenkin puhelun Ifin toimitusjohtaja Torbjörn Magnussonilta, joka tarjosi minulle Ifin talousjohtajan pestiä. Tarjous oli niin hyvä, etten voinut kieltäytyä tehtävästä, vaikka olin alun perin ajatellut työskenteleväni pidempään liiketoiminnan puolella."

Mistä pidät eniten työssäsi talousjohtajana?

"Kaksi asiaa tulevat mieleeni. Sekä ifissä että Sampo-konsernissa ovat parhaimmat ja osaavimmat tapaamani vakuutus- ja finanssialan ammattilaiset. Nautin siitä, että nämä kollegani haastavat minua päivittäin. Lisäksi nautin rahoitusalan monimutkaisuudesta ja haasteista, joita monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen tarjoaa."

Knut Arnen ansioluettelo

Anniina Nykänen

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj