Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

13.6.2019

Q&A - Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa

Sammon hallitus on tänään ilmoittanut, että se suunnittelee päättävänsä ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019 pidettävässä kokouksessaan.

Ylimääräinen osinko jaettaisiin Nordean osakkeiden muodossa siten, että osakkeenomistaja saisi yhden Nordea-osakkeen jokaista omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohti. Osakkeiden jakosuhteesta johtuvien Nordea-osakkeiden murto-osia ei jaettaisi osakkeina, vaan vastaava määrä hyvitettäisiin osakkeenomistajille käteisenä.

Olettaen, että hallitus päättää ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, osingon irtoamispäivä olisi 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Osakeosingon maksupäivä olisi 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.

Miksi Sampo suunnittelee jakavansa ylimääräisen osingon Nordean osakkeina?

Suunnitelman taustalla ovat puhtaasti Sammon vakavaraisuuteen liittyvät asiat. Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet Nordean muutettua pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen. Pääomavaatimukset kiristyivät keväällä 2019 ja kiristyvät edelleen heinäkuun 2019 alussa. Pääomavaateiden kiristyminen on heikentänyt Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Nordea-omistukseen liittyvä tosiasiallinen riski ei kuitenkaan ole muuttunut.

Mikäli hallitus päättää jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa, Sammon omistus Nordeasta laskisi alle 20 prosentin rajan, mikä puolestaan laskisi omistukseen kohdistuvia vakavaraisuusvaatimuksia merkittävästi.

Miksi Sammon hallitus ei tehnyt päätöstä ylimääräisestä osingosta nyt vaan kertoi päättävänsä asiasta elokuun kokouksessaan?

Sammolla on yli 120 000 osakkeenomistajaa, joten kyse on merkittävän kokoisesta teknisestä suorituksesta eri osapuolille. Haluamme antaa pankeille, viranomaisille ja Euroclearille aikaa varautua, jotta osingonjako sujuisi teknisesti ongelmitta.

Tarkoittaisiko omistuksen pieneneminen sitä, että Sammon näkemys Nordeasta on muuttunut?

Ei tarkoittaisi. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Onko suunniteltu ylimääräinen osinko osa Sammon osingonjakopolitiikkaa?

Ei ole. Ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa olisi puhtaasti tekninen toimenpide vakavaraisuuden parantamiseksi.

Miksi korkea vakavaraisuus on tärkeää Sammolle?

Sampo haluaa ylläpitää suurta liikkumavaraa, jotta se voisi toimia mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla ja esimerkiksi osallistua erilaisiin yritysjärjestelyihin. Vahva vakavaraisuus tukee myös Sammon osingonmaksukykyä.

Kuinka paljon ylimääräisen osingon jakaminen Nordean osakkeiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli maaliskuun 2019 lopussa 126 prosenttia. Toukokuussa 2019 liikkeeseenlaskettu 500 miljoonan euron hybridilaina ja nyt suunniteltu ylimääräinen osinko huomioiden vakavaraisuussuhde olisi ollut arviolta 169 prosenttia maaliskuun 2019 lopussa.

Miksi Sampo ei vain myy vastaavaa määrää Nordean osakkeita?

Uskomme, että Nordeassa on runsaasti potentiaalia, emmekä näin ollen halua myydä osaketta. Näin suuren omistusosuuden myynti olisi haastavaa ja markkinat saattaisivat tulkita myynnin negatiivisena signaalina. Jakamalla Nordean osakkeita osinkoina, osakkeenomistajamme saisivat itse päättää, miten he haluavat toimia niiden suhteen.

Mitä omistuksen lasku alle 20 prosentin tarkoittaisi Sammon kirjanpidossa?

Omistusosuuden lasku alle 20 prosentin vaikuttaisi Sammon vakavaraisuutta koskeviin laskelmiin. Jatkossa konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti. Laskelmissa Nordea-omistusta käsiteltäisiin tavallisena osakesijoituksena. Vakavaraisuutta ei enää laskettaisi konglomeraattisääntöjen (FICO) mukaisesti.

Sen sijaan Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä Sammon IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Edellä mainitut muutokset/vaikutukset ovat ehdollisia viranomaisten päätöksille.

Miksi Nordeaa kohdeltaisiin edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloskaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja. Tämänhetkinen kokonaisarvio on, että Nordean konsolidointi osakkuusyhtiönä IFRS-tuloslaskelmassa säilyisi ennallaan.

Minkälainen tulosvaikutus ylimääräisen osingon jakamisella olisi?

Sampo kirjaisi osingonjaosta voiton/tappion, joka muodostuisi osakeosingon arvon ja Nordea-osakkeiden kirjanpitoarvon erotuksesta. Voitto/tappio ei olisi kassavirtavaikutteinen.

Mikäli Nordea-osakkeen arvo osingonmaksupäivänä olisi esimerkiksi 7,00 euroa ja Nordean osakkeiden kirja-arvo Sammon taseessa olisi 8,10 euroa (31.3.2019), kirjaisi Sampo tappiota 1,1 euroa per jaettu osake.

Kuinka paljon Sampo jakaisi omistamiaan Nordea-osakkeita?

Sampo jakaisi yhteensä noin 55 miljoonaa Nordea-osaketta, mikä vastaisi noin 1,4 prosentin omistusosuutta Nordeasta. Osingonjaon jälkeen Sampo omistaisi noin 19,9 prosenttia Nordeasta.

Tarvitseeko minun osakkeenomistajana tehdä jotain ollakseni oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ei tarvitse. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, osakkeenomistajan täytyisi omistaa Sammon osaketta 7.8.2019 päätteeksi, jolloin hallitus suunnittelee päättävänsä osingonjaosta.

Omistan alle 10 Sammon osaketta. Saisinko Nordean osakkeita osinkona?

Et saisi. Nordea-osakkeiden murto-osille ylimääräinen osinko jaettaisiin käteishyvityksenä.

Omistan 19 osaketta. Minkä verran saisin osinkoa?

Saisit yhden Nordean osakkeen omistamaasi 10 Sammon osaketta kohden. Omistamiasi 9 osaketta kohden osinko hyvitettäisiin sinulle käteisenä.

Kuinka suuri Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys olisi?

Käteishyvityksen määrä perustuisi osakeosingon arvoon, joka laskettaisiin Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella sinä päivänä, kun osakeosinko olisi nostettavissa eli 12.8.2019. Jos Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi olisi kyseisenä päivänä esimerkiksi 7,00 euroa, olisi käteishyvitys 0,70 euroa per osake (7,00/10).

Koska minun täytyisi viimeistään omistaa Sammon osaketta, jotta olisin oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Ylimääräisestä osingosta on tarkoitus päättää 7.8.2019. Ollakseen oikeutettu ylimääräiseen osinkoon, täytyisi osake omistaa kyseisen päivän päätteeksi.

Omistan osaketta 7.8.2019 päätteeksi, mutta myyn osakkeeni ennen osingonmaksupäivää. Olisinko oikeutettu ylimääräiseen osinkoon?

Kyllä.

Mihin saamani osakeosingot maksettaisiin?

Osakeosingot maksettaisiin samalle arvo-osuustilille, jolla Sampo-omistuksesi on.

Missä pörssissä osinkoina jaettavaksi suunnitellut Nordea-osakkeet ovat listattu?

Osakkeet, jotka on suunniteltu jaettavaksi ylimääräisenä osinkona, ovat listattu Nasdaq Helsingissä.

Miksi Nordea-osakkeiden murto-osille jaettava käteishyvitys jaetaan myöhemmin kuin osakeosinko?

Käteishyvityksen arvo perustuu osakeosingon arvoon, joka muodostuu Nordean osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskiarvon perusteella osakeosingonmaksupäivänä 12.8.2019. Ennen kuin osakeosingon arvo on selvillä, ei käteishyvitystä voi jakaa.

 

Verotus

Seuraavat verotusta käsittelevät vastaukset koskevat Suomessa asuvia osakkeenomistajia. Ulkomaisten osakkeenomistajien saamia osakeosinkoja verotetaan lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin käteisosinkojakin. Koska verotuskäytännöt vaihtelevat kotipaikan ja osakkeenomistajan statuksen mukaan, pyydämme ulkomaisia osakkeenomistajia kääntymään omien veroneuvojiensa ja Suomen verotuksen osalta tarvittaessa suoraan Suomen Verohallinnon puoleen.

Miten osakkeiden muodossa jaettavia osinkoja verotettaisiin?

Suomessa osakeosinkoja verotetaan kuten käteisosinkojakin. Koska osinko maksettaisiin osakkeiden muodossa, pankki/välittäjä ei voisi tehdä niistä ennakonpidätystä vaan osakkeenomistajan olisi huolehdittava veronmaksusta itse.

Mikä olisi osakeosingon verotusarvo?

Osakeosingon verotusarvo olisi Nordea-osakkeen kaupankäyntimäärillä laskettu keskikurssi osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Miten Nordea-osakkeiden murto-osien käteishyvitystä verotettaisiin?

Käteishyvitystä verotettaisiin normaaliin tapaan kuten käteisosinkoja. Niistä tehtäisiin myös ennakonpidätys käteisosinkojen tapaan.

Perittäisiinkö osakeosingoista varainsiirtovero?

Osakeosingoista tulisi maksettavaksi 1,6 prosentin varainsiirtovero, jonka Sampo maksaisi osakkeenomistajien puolesta. Osakkeenomistajalta ei edellytettäisi toimenpiteitä.

Voisinko myydä osinkoina saamani Nordea-osakkeet?

Kyllä.

Jos myisin osinkona saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankintahinta?

Osakkeen hankintahinta olisi Nordean-osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvo osakeosingonmaksupäivänä eli 12.8.2019.

Jos myisin osinkoina saamani Nordea-osakkeet, mikä olisi osakkeen hankinta-aika?

Osakkeen hankinta-aika olisi osakeosingonmaksupäivä eli 12.8.2019.

Lisää ohjeita julkaistaan lähempänä osingonjakohetkeä osoitteessa www.sampo.com. Verohallinto antaa lisää verotukseen liittyviä ohjeita myöhemmin osoitteessa www.vero.fi.

 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija

8.5.2019

Vakuutusliiketoiminta kompensoi Nordean vaisua kehitystä

Vuoden ensimmäinen neljännes oli Sampo-konsernin liiketoiminnoille hyvä. Konsernin tulos ennen veroja kasvoi 7 prosenttia 475 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan jakson 445 miljoonasta.

Taloustilanne on pysynyt Sammon kotimarkkinoilla varovaisen positiivisena mahdollistaen suotuisan toimintaympäristön. Lisäksi osakemarkkinat ovat toipuneet vauhdilla viime vuoden lopun voimakkaasta pudotuksesta, mikä on tukenut sijoitustuottojamme. Markkina-arvojen muutokset huomioiva laaja tulos vahvistuikin 561 miljoonaan euroon viime vuoden 108 miljoonasta eurosta.  

Sen sijaan korot ovat pysyneet matalalla ja lähivuosien korkonäkymiä on laskettu monin paikoin. Tämä hankaloittaa edelleen hyvien sijoitustuottojen löytämistä.

Avainluvut, Milj. e. 1-3/2019 1-3/2018 Muutos, %
Tulos ennen veroja 475 445 7
If 198 193 3
Topdanmark 92 60 52
Osakkuusyhtiöt 83 165 -49
Mandatum 72 73 -2
Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) 29 -46 -
Tilikauden tulos 398 375 6
      Muutos
Tulos/osake, euroa 0,64 0,63 0,01
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 0,94 0,15 0,79
Substanssi/osake, euroa* 22,03 20,60 1,43
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 670 9 419 251
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 130 147 -17
Oman pääoman tuotto, %* 16,5 2,5 14,0
* Vertailuajankohta 31.12.2018      

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Taas yksi tylsä (hyvä) neljännes vahinkovakuutusliiketoiminnoille

Ifin tulos oli jälleen kerran vahva, kiitos korkealla tasolla pysyneen toiminnan tehokkuuden ja vakuutusteknisen erinomaisuuden. Talvikausi oli Ifin kotimarkkinoilla yleisesti ottaen varsin normaali.

Ifin tulos ennen veroja oli 198 miljoonaa euroa (193) ja yhdistetty kulusuhde viime vuoden vertailujakson tapaan 86,5 prosenttia. Sekä toimintakulusuhde että liikekulusuhde paranivat viime vuodesta. Bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 3,9 prosenttia viime vuodesta paikallisissa valuutoissa laskettuna. Hyvää kehitystä siivittivät asiakasmäärien kasvu ja parantunut asiakaspito. Voimakkainta kasvu oli Norjassa, jossa bruttovakuutusmaksutulo kasvoi 10,5 prosenttia. Tanskassa kasvua kertyi 6,2 ja Ruotsissa 3,2 prosenttia. Sen sijaan Suomessa, jossa hintakilpailu on edelleen kovaa, bruttovakuutusmaksutulo laski 2,5 prosenttia.

Tarkensimme ohjeistustamme Ifin koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi 85 – 88 prosenttiin aiemmasta 86 – 90 prosentista.

Topdanmarkin ensimmäinen vuosineljännes oli erittäin vahva. Tulos ennen veroja vahvistui 92 miljoonaan euroon vertailukauden 60 miljoonasta. Yhdistetty kulusuhde puolestaan parani 78,2 prosenttiin viime vuoden 83,7 prosentista.

Myös Topdanmarkin ylin rivi jatkoi kasvuaan. Vahinkovakuutusliiketoiminnassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2,6 ja henkivakuutusliiketoiminnassa 18,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Topdanmarkin liiketoiminnan digitalisointi ja tehokkuuden parantaminen etenevät hyvin. Jo 95 prosenttia vahinkoilmoituksista on mahdollista tehdä digitaalisesti ja niistä 47 prosenttia käsitellään kokonaan tai osittain automatisoidusti.

Vahvan ensimmäisen neljänneksen myötä Topdanmark nosti koko vuoden tulosohjeistustaan. Päivitetyn tulosennustemallin mukaan koko vuoden nettotuloksen odotetaan olevan 1 250 – 1 350 miljoonaa Tanskan kruunua (aiemmin 1 000 – 1 100 miljoonaa kruunua) ja yhdistetyn kulusuhteen ilman run-off-tuottoja 86-87 prosenttia (89-90). Vahinkovakuutusliiketoiminnan vakuutusmaksutuottojen kasvun Topdanmark odottaa ylittävän viime vuoden tason, 1,7 prosenttia.

Topdanmarkin osakekurssi on jatkanut vahvaa nousuaan. Maaliskuun lopussa Sammon omistuksen arvo oli noin 1,87 miljardia euroa, kun osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli noin 600 miljoonaa euroa. Lisäksi Sampo on saanut Topdanmarkilta osinkoa yhteensä 191 miljoonaa euroa kahden viime vuoden aikana.

Mandatum Lifelta hyvä startti, Nordean tuloskehitys vaisua

Osakemarkkinoiden vahva kehitys ensimmäisellä neljänneksellä siivitti Mandatum Lifen tulosta. Tulos ennen veroja oli 72 miljoonaa euroa eli liki viime vuoden erinomaisella tasolla (73).

Sijoitusomaisuuden nettotuotot ilman sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyviä tuottoja olivat 126 miljoonaa euroa (72). Suurin yksittäinen vaikutus oli Amer Sportsiin kohdistuneen ostotarjouksen hyväksymisellä. Mandatum Life omisti ennen osakkeidensa myyntiä tarjoajalle noin 2,4 prosenttia Amer Sportsista.

Mandatum Lifen vastuuvelka oli maaliskuun lopussa 11,6 miljardia euroa, kun se viime vuoden lopussa oli 11,2 miljardia. Tästä sijoitussidonnaista vastuuvelkaa oli 7,4 miljardia euroa eli noin 64 prosenttia (62). Laskuperusteinen kanta oli viime vuoden tapaan 4,2 miljardia.

Vakuutuskanta, joiden laskuperustekorot ovat korkeita eli 4,5 ja 3,5 prosenttia, jatkoi supistumistaan ja oli 74 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden lopussa. Laskuperustekorkoinen kanta sitoo runsaasti pääomaa, joten sen supistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiö Sampo Oyj:lle.

Sammon osuus Nordean nettotuloksesta heikkeni 83 miljoonaan euroon viime vuoden 165 miljoonasta. Osaltaan tulokseen vaikutti Nordean ensimmäisellä neljänneksellä kirjaama 95 miljoonan euron suuruinen varaus rahanpesun estämistä koskeviin asioihin liittyen.

Nordean vaisu tuloskehitys on alkuvuonna heijastunut pankin osakekurssiin ja sitä kautta vaikuttanut negatiivisesti myös Sammon osakekohtaisen substanssiarvon kehitykseen.

Mahdollisesta Nordean osakkeina jaettavasta ylimääräisestä osingosta päätetään ennen vuoden loppua

Sampo on saanut alkuvuoden aikana tytär- ja osakkuusyhtiöiltään sisäisiä osinkoja yhteensä 828 miljoonaa euroa. Mandatum Life maksoi alkuvuonna osinkoa 150 miljoonaa euroa. Sammon osuus Nordean osingosta oli 594 miljoonaa euroa ja Topdanmarkin osingosta 84 miljoonaa euroa. If maksaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Sammon 9.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti jakaa vuodelta 2018 osinkoa 2,85 euroa osaketta kohden. Korotus osinkoon oli kymmenes peräkkäinen.

Lisäksi yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen harkintansa mukaan päättämään enintään 500 miljoonan euron (0,9 euroa/osake) ylimääräisen osingon jakamisesta joko käteisenä ja/tai rahoitusvälineinä.

Valtuutuksen tarkoitus on olla yksi käytettävissä oleva työkalu vastata kiristyviin pääomavaatimuksiin. Mikäli ylimääräinen osinko jaettaisiin Sammon omistamien Nordean osakkeiden muodossa ja Sammon omistusosuus laskisi sen myötä alle 20 prosenttiin, parantaisi se Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Mahdollisten vakavaraisuutta tukevien toimenpiteiden tarkoista ajankohdista ei ole vielä päätetty, mutta niiden odotetaan toteutuvan ennen vuoden 2019 päättymistä. Lue lisää mahdollisesta ylimääräisestä osingosta aiemmasta IR-blogikirjoituksesta.

Lue lisää Sammon tammi–maaliskuun 2019 tuloksesta 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

20.3.2019

Q&A - Sammon hallituksen ehdotus valtuutuksesta päättää ylimääräisestä osingosta

Sammon hallitus on tänään ehdottanut yhtiökokoukselle, että se valtuuttaisi hallituksen harkintansa mukaan päättämään ylimääräisen osingon jakamisesta. Ylimääräinen osinko voisi koostua joko käteisestä ja/tai yhtiön hallussa olevista rahoitusvälineistä (mukaan lukien rajoituksetta osakkeet ja/tai muut arvopaperit). Kokonaisuudessaan mahdollisen ylimääräisen osingon suuruus olisi enintään 500 miljoonaa euroa eli 0,90 euroa per osake.

Miksi hallitus ehdottaa tällaista valtuutusta?

Ehdotuksen taustalla ovat Sammon kasvavat pääomavaateet liittyen Nordea-omistukseen. Asiasta on tiedotettu aiemmin.

Ote Sammon 2018 tulostiedotteesta:

”Vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Nordean riskipainotettuja eriä koskeva vaatimus (REA) kasvoi 35 miljardilla eurolla 156 miljardiin euroon. Tämä aiheutui pääasiassa olemassa olevien erien siirtämisestä pilari II:sta pilari I:een johtuen kotipaikan siirtämisestä Ruotsista Suomeen. Samaan aikaan järjestelmäriskipuskuri (SRB) laski väliaikaisesti nollaan prosenttiin.

Näiden kahden tekijän seurauksena Sammon nimellinen pääomavaade oli 3 779 miljoonaa euroa 31.12.2018. Järjestelmäpuskuria (SRB) täytyy kuitenkin soveltaa Suomessa 1.1.2019 alkaen (2 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla ja 3 prosenttia 1.7.2019 alkaen), mikä nostaa Nordean pääomavaadetta Sammossa vuonna 2019 ja laskee konsernin vakavaraisuussuhdetta. Tilanteen kehittyessä Sampo tarkastelee erilaisia vaihtoehtoja vastatakseen vaikutukseen.”

Nyt ehdotettu valtuutus olisi yksi hallituksen käytettävissä oleva vaihtoehto muiden joukossa. Ylimääräisen osingon jakaminen yhtiön hallussa olevien rahoitusvälineiden muodossa parantaisi Sammon vakavaraisuutta.

Miksi tätä valtuutusta ei ehdotettu yhtiökokouskutsussa alun perin?

Sammon hallitus ja johto tarkastelevat erilaisia vaihtoehtoja vastata kasvavaan pääomavaateeseen. Tämä vaihtoehto esiteltiin hallitukselle vasta nyt.

Pitääkö osakkeenomistajan olla huolissaan Sammon vakavaraisuudesta?

Osakkeenomistajan ei tarvitse olla huolissaan. Sammon vakavaraisuus on riittävällä tasolla, mutta vahvemman vakavaraisuuden myötä voimme toimia vapaammin sijoitusmarkkinoilla. Se myös tukee osingonmaksukykyämme ja luo paremmat mahdollisuudet tehdä omistaja-arvoa luovia toimia, esimerkiksi osallistua yritysjärjestelyihin tai tehdä suuremman luokan suoria sijoituksia.

Lukeutuisivatko Sammon omistamat Nordean osakkeet ehdotuksessa mainittuihin rahoitusvälineisiin?

Kyllä.

Jos hallitus päättäisi ylimääräisen osingon jakamisesta Nordean osakkeiden muodossa, voisiko Sammon omistus Nordeassa laskea alle 20 prosentin?

Tätä mahdollisuutta ei ole poissuljettu.

Mitä omistusosuuden lasku alle 20 prosenttiin tarkoittaisi?

Nordea ei siinä tapauksessa olisi enää Sammon osakkuusyhtiö, eikä sen tulososuutta näin ollen konsolidoitaisi Sammon tuloslaskelmaan. Tämä myös muuttaisi merkittävästi Sammon vakavaraisuutta koskevia säännöksiä.

Muuttaisiko tämä Sammon näkemystä Nordean suhteen?

Ei muuttaisi. Sampo on Nordean suurimman omistajan roolissa edelleen sitoutunut osallistumaan yhtiön kehittämiseen omistaja-arvon luomiseksi.

Koska mahdollinen ylimääräinen osinko jaettaisiin?

Kyseessä on valtuutus, jonka hallitus voi harkintansa mukaan käyttää tai jättää käyttämättä. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan yhtiökokoukseen asti.

Miten rahoitusvälineinä jaettavaa mahdollista ylimääräistä osinkoa verotettaisiin?

Rahoitusvälineiden muodossa jaettavan osingon verokohtelu on samanlainen kuin käteisosingoilla. Siitä aiheutuisi myös 1,6 prosentin varainsiirtoveron maksuvelvollisuus, mutta Sampo maksaisi sen osakkeenomistajien puolesta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy valtuutuksen ja hallitus päättää käyttää sitä, annamme verotuksesta tarkempaa tietoa myöhemmin.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

22.2.2019

Topdanmark - Kannattavaa kasvua Tanskassa

2019_Peter_Hermann_Sampocom.jpg

Sammosta on vuosien saatossa tullut merkittävä omistaja tanskalaisessa vakuutusyhtiö Topdanmarkissa.

Vuonna 2011 Sammon omistusosuus ylitti 20 prosenttia ja Topdanmarkista tuli osakkuusyhtiömme. Tällä hetkellä omistusosuutemme on noin 46,7 prosenttia ja vuoden 2017 syyskuusta lähtien Topdanmark konsolidoitu tytäryhtiönä.

Topdanmarkin avainluvut
(Topdanmarkin raportoimana)
2018 2017
Maksutulo, vahinkovakuutus, milj. DKK 9 135 8 985
Maksutulo, henkivakuutus, milj. DKK 10 111 8 525
Tulos ennen veroja, milj. DKK 1 702 2 235
Yhdistetty kulusuhde, % 83,6 82,0
Yhdistetty kulusuhde ilman kertaeriä, % 87,5 85,8
Tulos/osake, DKK 15,4 20,2
Osinko/osake, DKK (*Hallituksen ehdotus) 15,0* 19,0

 
Antakaamme Topdanmarkin toimitusjohtajan Peter Hermannin kertoa yhtiöstä enemmän.

Minkälainen yhtiö Topdanmark on?

“Topdanmark on ainoastaan Tanskan markkinoille keskittynyt vahinko- ja henkivakuutusyhtiö. Vahinkovakuutuksessa markkinaosuutemme on noin 17 ja henkivakuutuksessa noin 10 prosenttia.

Vahinkovakuutuksessa luomme omistaja-arvoa tehokkuudellamme ja keskittymällä yksityis- ja yritysasiakassegmentteihin, joissa kannattavuus on korkealla tasolla ja tulosvaihtelut pieniä. Vuosien saatossa olemme onnistuneet luomaan Topdanmarkiin tukevan liiketoimintamallin, jonka ansiosta yhdistetty kulusuhteemme on vakaa ja matala.

Henkivakuutuspuolella Topdanmark on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Markkinaosuutemme oli vuonna 2018 noin 10 prosenttia, kun se vuonna 2014 oli 4,8 prosenttia.

Olemme iso toimija sekä vahinko- että henkivakuutuksessa, mikä tuo synergiaetuja, mutta luo myös paremmat mahdollisuudet ristiinmyynnille. Saman katon alta sekä vahinko- että henkivakuutustuotteita ostaneet asiakkaat ovat uskollisempia ja kokevat saavansa enemmän arvoa kuin yhden tuotepuolen asiakkaat. Näin ollen suuri koko kotimaassa on hyväksi meille, mutta mikä tärkeämpää, se on hyväksi asiakkaillemme.”

Miten kuvailisit vallitsevaa markkina- ja kilpailutilannetta Tanskassa?

”Tanskan vakuutusmarkkinoita dominoi muutama iso toimija ja vuonna 2018 markkina konsolidoitui edelleen.

Vahinkovakuutuksessa kilpailu on suhteellisen kurinalaista siitäkin huolimatta, että taistelemme jokaisesta asiakkaasta. Markkinaa hallitsee kuusi toimijaa, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 72 prosenttia. Kaikki kuusi yhtiötä toimivat kannattavuus edellä.

Myös hankivakuutusmarkkina on pienen joukon hallinnassa. Vuonna 2018 tapahtuneiden kahden yritysjärjestelyn jälkeen suuria toimijoita on viisi.”

Miten Topdanmark eroaa kilpailijoistaan?

”Topdanmark on Tanskan ainoa vakuutusyhtiö, jolla on vähintään kymmenen prosentin markkinaosuus sekä vahinko- että henkivakuutuksessa. Topdanmark hyötyy suuren koon tuomista skaalaeduista.

Topdanmark keskittyy ainoastaan Tanskaan. Se on markkina, jonka tunnemme parhaiten ja siihen johtomme kohdistaa täyden huomionsa myös jatkossa. Meiltä usein kysytään, miksi emme laajentaisi erinomaista liiketoimintamalliamme myös Tanskan ulkopuolelle. Vastaus on, että meillä ei ole pienintäkään kiinnostusta laajentaa ulkomaille. Uskomme, että vähemmän kurinalaisille markkinoille laajentaminen nostaisi sijoittajien Topdanmarkilta vaatimaa tuotto-odotusta ja näin ollen tuhoaisi omistaja-arvoa.

Vahinkovakuutuksessa keskitymme niin sanottuun low end -puoleen eli yksityisasiakkaisiin ja pieniin ja keskisuuriin yritysasiakkaisiin. Näissä segmenteissä vahinkotiheys on suuri, mutta vahingot keskimäärin pieniä. Riskien oikea hinnoittelu yhdistettynä laajaan jälleenvakuutusohjelmaan takaavat matalan tulosheilahtelun ja verrattain matalan ja vakaan yhdistetyn kulusuhteen.”

Mitkä ovat Topdanmarkin keskeisimmät kasvu- ja tulosajurit?

”Mantramme on: ”Kannattavaa kasvua – tuossa järjestyksessä!”

Sen lisäksi, että Topdanmark on ainoa vakuutusyhtiö, jolla on merkittävä osuus sekä vahinko- että henkivakuuttamisessa, haluamme erottua muista toimijoista olemalla paras riskienhallinnassa, jakelussa ja asiakaspalvelussa.

Topdanmarkin hinnoittelupolitiikka perustuu asiakaskohtaisiin riskeihin, aivan jokaisen asiakkaan kohdalla. Tämän ansiota hinnoittelumme on kilpailukykyinen erityisesti matalariskisille asiakkaille. Kurinalainen hinnoittelustrategiamme tukee vakuutusportfoliomme tasaista kannattavuutta.

Jakelupuolella olemme pyrkineet parantamaan tehokkuuttamme sekä omissa jakelukanavissamme että yhteistyökumppaneiden kautta tapahtuvassa jakelussa. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat jakeluyhteystyö Sydbankin sekä Tanskan suurimman päivittäistavaraketjun COOPin kanssa. Lisäksi panostamme entistä enemmän digitaalisiin jakelukanaviin, mistä yhteistyö COOPin kanssa on hyvä esimerkki. Yli puolet tämän kanavan myynnistä tapahtuu digitaalisesti ja loput osittain digitaalisesti.

Lisäksi keskitymme erittäin intensiivisesti asiakaspalveluun. Osoituksena tästä asiakaslähettiläidemme osuus on noussut 47 prosenttiin, kun se vuonna 2010 oli 34 prosenttia. Asiakaslähettiläitä ovat asiakkaat, jotka suosittelevat Topdanmarkia naapureilleen, työkavereilleen ja perheelleen.

Yleisesti ottaen on halvempaa pitää kiinni nykyisistä asiakkaista kuin hankkia uusia. Lisäksi olemassa olevat asiakkaat ovat kannattavampia kuin uudet asiakkaat. Siksi asiakasuskollisuus on tärkeä tulosajuri Topdanmarkille. Korkea asiakastyytyväisyytemme on auttanut parantamaan asiakaspitoamme sekä yksityisasiakkaiden että PK-yritysasiakkaiden keskuudessa.”

Miten teknologian trendit (digitalisaatio, automaatio, keinoäly…) vaikuttavat vakuutusliiketoimintaan?

”Uskomme, että toimialan voittajia ovat yhtiöt, jotka onnistuvat parhaiten yhdistämään uusien teknologioiden omaksumisen ja riskienvalintaan sekä data-analytiikkaan liittyvän perusosaamisen. Teknologia auttaa meitä parantamaan kannattavuuttamme, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa paremman palvelun asiakkaillemme.

Pyrimme parantamaan tehokkuuttamme ja automatisoimaan merkittävän osan liiketoiminnan prosesseistamme erilaisilla toimenpiteillä:

Digitalisaatio – Tarjoamme asiakkaillemme enemmän itsepalvelumahdollisuuksia liittyen esimerkiksi vahinkoilmoitusten tekemiseen ja tuotteiden verkko-ostamiseen. Olemme panostaneet erityisesti vahinkoilmoituspuoleen, ja tämän seurauksena jo 62 prosenttia vahinkoilmoituksista tehdään sähköisesti. Nyt kohdistamme huomiota enemmän myyntipuoleen.

Tehokkuuden parantaminen – Tavoitteenamme on olla ripeämpiä, laskea kulujamme ja parantaa asiakastukiprosessejamme. Viime vuosien aikana olemme investoineet automaatioon ja koneoppimiseen. Jo 51 eri prosessia hoituu automatisoidusti ja robottimme ovat käsitelleet tähän mennessä yli miljoona transaktiota.

Ohjeistuksemme vuoden 2019 yhdistetyksi kulusuhteeksi on 89 - 90 prosenttia ilman kertaeriä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ohjeistamme alle 90 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta jo vuoden alussa. Muiden tekijöiden ohella tämä on mahdollista tehokkuusparannustemme myötä, jotka laskevat yhdistettyä kulusuhdetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.”

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

7.2.2019

Q&A – Tulos vuodelta 2018 ja muutokset johdossa

Tässä blogikirjoituksessa käydään Q&A-muotoisesti läpi asioita tulostiedotteessa ja johdon muutoksissa, jotka saattavat herättää kysymyksiä.

Tulos vuodelta 2018

Sammon tulos ennen veroja vuonna 2018 oli 2 094 miljoonaa euroa, mutta konsernin laaja tulos oli 1 034 miljoonaa euroa. Mikä selittää näin suuren eron?

Tulos ennen veroja vastaa operatiivista suoritusta, kun taas laaja tulos huomioi markkina-arvojen muutokset muuntoeroissa, myytävissä olevissa rahoitusvaroissa sekä kassavirtasuojauksissa, osuuksissa osakkuusyhtiön laajan tuloksen erissä sekä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattisissa voitoissa ja tappioissa.

Vuonna 2018 laajaa tulosta painoi erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä nähty osakemarkkinoiden voimakas lasku.

Miksi Sampo jakaa niin suuren osan tuloksestaan osinkona?

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme arvostavat korkeaa ja tasaista osinkoa. Hyvä tuloskehitys ja sisäinen osinkovirta sekä vahva tase mahdollistavat korkean osingonjaon.

Milloin osingon irtoamispäivä ja maksupäivä ovat?

Mikäli 9.4.2019 järjestettävä yhtiökokous hyväksyy osingon, on irtoamispäivä 10.4. ja maksupäivä 18.4. Ollakseen oikeutettu osinkoon, on osake omistettava yhtiökokouspäivän päätteeksi.

Vuonna 2017 Sampo kirjaksi tulokseensa 706 miljoonan euron positiivisen kertaerän liittyen Topdanmarkin kirjanpitomuutoksiin. Vuonna 2018 Mandatum Life sai 197 miljoonan euron kertakorvauksen liittyen Danske Bankin kanssa solmittuun yhteistyösopimukseen. Miten nämä eroavat toisistaan?

Topdanmarkiin liittyvä kertaerä oli puhtaasti kirjanpidollinen ja se oli tehtävä, koska Topdanmark muuttui syksyllä 2017 osakkuusyhtiöstä Sammon tytäryhtiöksi. Käytännössä Topdanmarkin kirja-arvo Sammon taseessa kasvoi.

Mandatum Lifen saamassa kertakorvauksessa sen sijaan eurot vaihtoivat omistajaa eli summa maksettiin yhtiön tilille.

Sammon tilinpäätöstiedotteessa esimerkiksi Topdanmarkin maksutulo näyttää kasvaneen erittäin rajusti edellisvuodesta. Mistä tämä johtuu?

Luvut antavat hieman vääristyneen kuvan, sillä vuosi 2018 oli Topdanmarkille ensimmäinen kokonainen vuosi Sammon tytäryhtiönä. Sen sijaan vuonna 2017 vain viimeinen neljännes Topdanmarkin luvuista konsolidoitiin kokonaan, sillä ennen sitä Topdanmark oli vielä Sammon osakkuusyhtiö.

Parhaan kuvan Topdanmarkin kehityksestä saa yhtiön omista raporteista.

Miksi Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde vuodelta 2018 on Sammon tilinpäätöstiedotteessa 82,3 prosenttia, mutta Topdanmarkin omassa tiedotteessa se on 83,6 prosenttia?

Yhtiöiden laskukäytännöissä on pieniä eroja. Lukujen yhdenmukaistamiseksi avainluvut on laskettu Sammon raporteissa samalla kaavalla kuin Ifin vastaavat luvut.

Sammon näkymissä vuodelle 2019 Ifin arvioidaan saavuttavan 86-90 prosentin yhdistetyn kulusuhteen vuonna 2019. Aiempina vuosina Sampo on vuoden alussa käyttänyt mittarina pitkän aikavälin tavoitettaan, alle 95 prosentin kulusuhdetta ja tarkentanut ohjeistusta vuoden edetessä. Mistä muutos johtuu?

If on onnistunut ylläpitämään erittäin korkeaa kannattavuustasoaan jo vuosia. Tämä huomioon ottaen aiemman käytännön jatkaminen ei ollut enää mielekästä.

Miksi Sammon vakavaraisuus laski vuonna 2018?

Sammon vakavaraisuuden lasku johtuu Nordeaan kohdistuvan pääomavaateen kasvusta vuonna 2019 johtuen pankin pääkonttorin siirrosta Ruotsista Suomeen.

Lisää Sammon tuloksesta vuodelta 2018

Muutokset Sammon johdossa

Miksi Kari Stadigh päätti juuri nyt jäädä eläkkeelle?

Päätös jäädä eläkkeelle oli Karin henkilökohtainen päätös. Hän olisi johtajasopimuksensa mukaisesti voinut jäädä eläkkeelle jo yli kolme vuotta sitten, mutta on jatkanut tehtävässään hallituksen pyynnöstä.

Miksi juuri Torbjörn Magnusson valittiin seuraavaksi konsernijohtajaksi?

Torbjörn on työskennellyt Ifin toimitusjohtajana vuodesta 2002 ja hänen näyttönsä ovat kiistattomat. Hän tuntee vakuutusalan läpikotaisin ja on nopeasti päässyt sisälle pankkimaailmaan Nordean luottamustehtävien kautta. Hänen valintansa on osoitus Sampo-konsernin vahvasta yrityskulttuurista ja kyvystä kasvattaa huippujohtajia talon sisältä.

Muuttuuko Sammon strategia, kun Torbjörn Magnusson aloittaa konsernijohtajana 1.1.2020?

Sammon strategiasta päättää yhtiön hallitus ja sen toteuttamisesta vastaa konsernijohtaja. Sammon ensisijainen tavoite on jatkossakin luoda arvoa osakkeenomistajilleen.

Kari Stadigh on konsernijohtajakaudellaan tavoitellut kasvavaa osinkoa. Onko Torbjörn Magnussonilla sama tavoite?

Torbjörn jakaa Karin näkemyksen nousevan osinkokäyrän merkityksestä osakkeenomistajille.

Miksi Torbjörn Magnusson jätti tehtävänsä Ifin toimitusjohtajana välittömästi?

Torbjörn alkaa heti keskittyä uusiin vastuualueisiinsa Ifin hallituksen puheenjohtajana sekä myöhemmin Nordean hallituksen puheenjohtajana, mikäli hänet Nordean nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti valitaan tehtävään.

Miksi Björn Wahlroos ei ole enää käytettävissä Nordean hallituksen puheenjohtajaksi?

Hallituksen jättäminen oli Nallen henkilökohtainen päätös. Hänen mukaansa Nordean hallitus tarvitsee nyt uutta energiaa ja Sammon näkökulmasta paras vaihtoehto puheenjohtajaksi on Sammon tuleva konsernijohtaja.

Vaikuttivatko Danske Bankiin ja Nordeaan viime vuonna kohdistuneet rahanpesuväitteet Björn Wahlroosin päätökseen?

Eivät vaikuttaneet.

Björn Wahlroos jää pois Nordean hallituksesta. Onko Sammolla nyt yksi edustaja vähemmän hallituksessa?

Sampo on Nordean suurin osakkeenomistaja ja siten käyttää puheenjohtajan valtaa pankin nimitystoimikunnassa. Nimitystoimikunnan kautta Sampo on vaikuttanut ehdotuksiin hallituksen jäseniksi, ja on niihin tyytyväinen.

Miten muutokset Nordean hallituksessa vaikuttavat pankin toimintaan?

Nämä ovat Nordean hallituksen asioita, joita Sampo ei kommentoi.

Mitkä ovat Björn Wahlroosin suunnitelmat Sammon hallituksen puheenjohtajuuden suhteen?

Nallen ehdotetaan tulevan uudelleenvalituksi Sammon hallituksen puheenjohtajaksi.

Mikä on jatkossa Sammon edustus Topdanmarkin hallituksessa?

Topdanmarkin hallituksen puheenjohtajana toiminut Torbjörn Magnusson jää pois hallituksesta. Hänen tilalleen ehdotetaan valittavan hallituksessa vuodesta 2017 istunut Ifin Ricard Wennerklint. Uudeksi jäseneksi hallitukseen ehdotetaan valittavan Ifin toimitusjohtajaksi nimitetty Morten Thorsrud. Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirran ehdotetaan uudelleenvalittavan hallitukseen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj