Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojaselosteessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

2.7.2018

Sampo Q&A

Tässä blogikirjoituksessa IR-tiimimme vastaa yksityissijoittajien kysymyksiin, joita keräsimme kesäkuussa sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta. Kiitos mainioista kysymyksistä ja aktiivisesta keskustelusta!

Nordealla on käynnissä suuri it-järjestelmien uudistus. Onko konsernin muilla yhtiöillä, erityisesti Ifillä edessä vastaavaa?

Sampo-konsernin muilla yhtiöillä ei ole yhtä suuren mittakaavan uudistuksia näköpiirissä. If on toteuttanut it-järjestelmiensä jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä yhtenäisempään suuntaan jo useiden vuosien ajan. Pohjoismaiden suurimpana vahinkovakuuttajana Ifillä on vahvat edellytykset it-investointeihin.

Voisiko Sampo osana voitonjakoa ostaa omia osakkeitaan?

Omien osakkeiden hankinta on yksi vaihtoehto, jonka käyttöä voidaan harkita, mikäli yhtiön hallitus katsoo osakkeen olevan selvästi aliarvostettu.

Mitkä ovat keskeisimmät Sampoon kohdistuvat poliittiset riskit?

Kaikki sellaiset riskit, jotka heiluttavat korko- ja osakemarkkinoita, vaikuttavat Sampoon konsernin sijoitustoiminnan kautta. Operatiivisesta näkökulmasta poliittiset riskit ovat Sammon toimintaympäristössä eli Pohjoismaissa varsin pienet. Keskeisimpiä tällaisia riskejä ovat mahdolliset muutokset verotuksessa ja finanssialan sääntelyssä.

Miten Sampo on valmistautunut avainhenkilöidensä eläköitymiseen?

Sammolla on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat henkilöstövaihdosten varalle, kun niiden aika koittaa.

Mitkä ovat suurimmat Nordeassa tapahtuneet yllätykset sen jälkeen, kun Sampo osti yhtiötä?

Selvästi suurin yllätys on ollut pankkitoimialan sääntelyn merkittävä kiristyminen, mikä on vaatinut suuria investointeja erityisesti pankin compliance-toimintaan. Lisäksi Nordean kotipaikan muuton taustalla olleet vero- ja sääntelymuutokset olivat yllättäviä. Yllättävää on myös ollut korkotason pysyminen näin alhaalla näin pitkään.

Miksi Sampo ei kasvata omistustaan Nordeassa?

Nordealla on Yhdysvalloissa sivukonttori, minkä johdosta pankki altistuu paikalliselle sääntelylle. Mikäli Sampo kasvattaisi omistustaan, olisi riskinä, että Sampo tulkittaisiin US Bank Holding Company Act -lain nojalla niin sanotuksi bank holding companyksi. Tämä lisäisi Sampoon kohdistuvaa sääntelyä merkittävästi ja rajoittaisi toimintaamme.

Sammon johto on todennut, että markkinoilta on vaikea löytää hyviä sijoituskohteita. Markkinoilla on kuitenkin lukuisia pieniä teknologiayhtiöitä. Eikö Sampo voisi sijoittaa niihin ainakin T&K-mielessä ja tutkia niiden teknologioiden hyötyjä omassa toiminnassa?

Strategisissa, suuremman luokan yritysjärjestelyissä Sammon ydinosaamisalue löytyy Pohjoismaiselta finanssi- ja vakuutussektorilta. Viimeisimmistä suorista sijoituksistamme digitaalisen maksamisen pioneeri Nets ja kaupankäyntiteknologiaan erikoistunut Saxo Bank ovat finanssiteknologiayhtiöitä. Samaan sarjaan voi lukea myös Asiakastiedon. Puhtaita finanssisijoituksia meillä on hyvin monenlaisissa yhtiöissä, muun muassa teknologiayhtiöissä. Suurimmat sijoituksemme on lueteltu vuosikertomuksessa.

Miltä pankkitoimialan tulevaisuus näyttää viiden vuoden tähtäimellä?

Erityisesti teknologian kehittyminen muuttaa pankkitoimialaa, mutta uskomme perinteisten pankkien säilyttävän keskeisen roolinsa talletusten vastaanottajina ja lainojen myöntäjinä. Erilaiset finanssiteknologiasektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja löytävät markkinarakoja muun muassa maksujen välittämisestä, mikä on perinteisille pankeille matalan kannattavuuden bisnestä.

Yksi keskeinen tekijä pankkialan muutoksessa on toimialan merkittävästi lisääntynyt sääntely. Kiristyvässä sääntely-ympäristössä pärjäävät pienet ja ketterät niche-toimijat, konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin "sissit" ja toisaalta "suuret armeijat", joilla on resursseja vastata sääntelyn tuomaan taakkaan ja toisaalta mahdollisuus hyödyntää skaalaetuja. Myös alan uusien toimijoiden on pohdittava, missä määrin he haluavat ja pystyvät altistumaan finanssialan sääntelylle.

Nordea on pankkitoimialan muutoksessa etulyöntiasemassa moniin kilpailijoihinsa nähden, sillä se on Pohjoismaiden suurin pankki ja toimii kaikissa Pohjoismaissa. Tämä tekee siitä halutun kumppanin finanssiteknologiayhtiöiden silmissä.

Mitkä ovat Sammon keskeisimmät kilpailijat?

Ifin kilpailijoita ovat pohjoismaiset vahinkovakuutusyhtiöt, joista monet toimivat paikallisesti vain yhdessä maassa. Keskeisimpiä kilpailijoita ovat OP ja LähiTapiola Suomessa, LF ja Folksam Ruotsissa sekä Tryg ja Gjensidige Norjassa. Ifin ja Topdanmarkin kilpailijoita Tanskassa ovat Tryg ja Codan.

Mandatum Lifen kilpailijoita Suomessa ovat henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluja tarjoavat toimijat. Näihin lukeutuvat muun muassa OP, Nordea, LähiTapiola, Evli, Taaleri ja eQ.

Nordean kilpailijoita ovat pohjoismaiset ja paikallisesti toimivat pankit. Suurimpia kilpailijoita ovat muun muassa Handelsbanken, SEB, Swedbank, OP, Danske Bank ja DNB.

Millä keinoilla Sampo aikoo kasvattaa tulostaan lähivuosina?

Jatkamme tytäryhtiöidemme jatkuvaa kehittämistä kuten ennenkin. Asiakasmäärien kasvaessa tuloskasvun edellytykset ovat hyvät. Nordean vaikutus tulokseen on merkittävä. Lisäksi uskomme, että uudet suorat sijoituksemme Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin luovat omistaja-arvoa pidemmällä aikavälillä.

Suuri merkitys tuloskehitykseen on vallitsevalla korkoympäristöllä, sillä valtaosa konsernin sijoitusvarallisuudesta on korkosijoituksia. Mikäli korot nousisivat yhden prosentin koko korkokäyrällä, toisi se konsernille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.

Miksi Sampo jakaa niin suuren osan tuloksestaan osinkoina sen sijaan, että sijoittaisi voitot?

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme toivovat meiltä vakaata ja korkeaa osinkoa. Sammolla on myös erittäin vahva tase, mikä mahdollistaa korkean osingonjaon. Lisäksi tällä hetkellä vallitseva markkinaympäristö, ja erityisesti alhaiset korot tekevät hyvien sijoituskohteiden löytämisestä haastavaa.

Miksi niin suuri osa Sammon sijoitusomaisuudesta on korkosijoituksia?

Erityisesti Ifin sijoituksista suurin osa on korkosijoituksia. Tähän vaikuttaa keskeisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen. Mandatum Life sen sijaan on perinteisesti ottanut enemmän osakeriskiä.

Miksi Sampo julkaisee tilinpäätöksensä ja järjestää yhtiökokouksensa usein myöhemmin kuin muut pörssin suuryhtiöt?

Sammon tulosjulkistusaikatauluun vaikuttavat keskeisesti tytäryhtiö Topdanmarkin ja osakkuusyhtiö Nordean aikataulut. Pääsemme työstämään omia tulosraporttejamme toden teolla vasta, kun Nordea ja Topdanmark ovat julkaisseet omat lukunsa. Tämä vaikuttaa vastaavasti yhtiökokouksen, kuten myös osingonmaksun aikatauluun. Ennen kuin jaamme osinkoa omille osakkeenomistjaillemme, on meidän hyvä saada sisäiset osingot ensin tytär- ja osakkuusyhtiöiltämme.

Sampo on korottanut osinkoaan jo yhdeksän vuotta peräkkäin. Voisiko Sampo maksaa osinkoa yli tuloksensa pitääkseen osinkonsa kasvu-uralla?

Sammon tase on vahva ja yhtiöllä on runsaasti pääomia. Jos sisäisissä osinkovirroissa ilmenee häiriöitä, osingonmaksuun on mahdollista vapauttaa pääomaa puskureita pienentämällä.

Digitaalisuus ja automaatio lisäävät turvallisuutta. Miten trendi vaikuttaa vakuutusyhtiöihin, tarvitaanko vakuutuksia enää tulevaisuudessa?

Teknologian kehitys kuten digitalisaation, automaation ja tekoälyn yleistyminen muuttavat myös vakuutusalaa ja vaikuttavat riskien arviointiin ja hinnoitteluun. Vakuuttamisen tarve sinänsä tuskin muuttuu radikaalisti. Laitteita rikkoutuu, nilkkoja nyrjähtää, työntekijöitä sairastuu ja asuntoihin murtaudutaan varmasti myös tulevaisuudessa.

Keskeisimpiä kysymysmerkkejä tulevaisuudessa on se, millä tavalla itseohjautuvat autot muuttavat liikennettä ja sen myötä ajoneuvovakuutuksia.

"Digitalisaatio ja automatisaatio ovat jo muuttaneet ja tulevat vähitellen yhä enemmän muuttamaan vakuuttamista. Samalla, kun ne osaltaan onneksi lisäävät turvallisuutta, ne tuovat myös uudenlaisia riskejä. Esimerkiksi sähköautojen yleistyessä odottamattomat onnettomuudet voivat lisääntyä, koska ajoneuvot ovat hiljaisempia, ja lataaminen voi tuoda uusia paloriskejä. Automaatioteknologian lisääntyminen ajoneuvoissa lisää puolestaan todennäköisesti esimerkiksi erilaisten tuotevastuu- ja kybervakuutusten tarvetta. Digitalisaation seurauksena ihmisten toiminta on paitsi automatisoitumassa, myös verkottumassa voimakkaasti. Digitalisaation ja verkottuneisuuden myötä liikennevahinko voisi tulevaisuudessa perinteisen kolarin sijaan tapahtua myös vaikkapa järjestelmän romahduksen yhteydessä ja ulottua laajalti eri paikkoihin. Vahinkojen luonne muuttuu myös koko ajan enemmän fyysisistä vahingoista taloudellisiin uhkiin, kuten toiminnan keskeytyksiin. Vakuutusyhtiönä tehtävämme on tunnistaa uudet, monimutkaistuvat riskit ja kehittää asiakkaillemme ratkaisuja niiden hallintaan. Tähän panostamme Ifissä voimakkaasti", sanoo Ifin vastuuriskienhallinnan asiantuntija Matti Sjögren.

Lisäksi on huomionarvoista, että teknologian kehittyminen tarjoaa vakuutussektorille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia (esimerkiksi tietoturvavakuutukset) sekä auttaa parantamaan ja tehostamaan vakuutusyhtiöiden toimintaa. Automaatio ja tekoäly parantavat ja nopeuttavat palvelua tehostamalla riskien arviointia ja hinnoittelua sekä korvausten käsittelyä. If on tässä kehityksessä eturintamassa.

IR-tiimi

Sampo Oyj

7.6.2018

Yritysvastuu ei ole vain kauniita sanoja

Sampo on tänään julkaissut ensimmäisen konsernitasoisen yritysvastuuraporttinsa. Olemme raportoineet sen sisältämiä tietoja ennenkin, mutta nyt ne on ensimmäistä kertaa koottu yksien kansien väliin.

Raportin laatimiseen on luonnollisesti vaikuttanut uusi lainsäädäntö, jonka mukaan suurten yritysten on raportoitava myös muusta kuin taloudellisista tiedoista. Tärkein syy, kuten konsernijohtaja Kari Stadigh raportin esipuheessa toteaa, on kuitenkin yritysvastuun kasvava merkitys sekä omalle toiminnalle että koko yhteiskunnalle ja sidosryhmillemme.

Yritysvastuu ei ole enää vain kuuma trendi tai liuta kauniita sanoja, joilla yritys voi kohottaa imagoaan. Se on arkipäivää, niin kuin pitääkin. Lainsäädäntö antaa vastuullisuusraportoinnille raamit, mutta suurempi merkitys on sijoittajilla. Tänä päivänä sijoittajat ovat entistä valveutuneempia ja vaativat, että yritys toimii vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Sijoittajilla on siihen erittäin hyvä motiivi, sillä näin toimivat yritykset tapaavat menestyä pitkällä aikavälillä verrokkejaan paremmin ja siten luovat omistaja-arvoa.

Uutta Sammon yritysvastuuraportissa on muun muassa suorien osake- ja korkosijoitusten hiilijalanjälkilaskelmat. Mittasimme Ifin, Mandatum Lifen (pois lukien Varainhoito) ja emoyhtiö Sampo Oyj:n sijoitusten hiilijalanjäljen ensimmäisen kerran vuonna 2017. Suorien osakesijoitusten hiilijalanjälki oli vuoden 2017 lopussa 146 748 CO2e-tonnia. Tämä vastaa suhteellista hiilijalanjälkeä, joka on 75 CO2e-tonnia miljoonaa sijoitettua euroa kohden. Jalanjälki on 49 prosenttia alle käytetyn globaalin vertailuindeksin.

Suorat osakesijoitukset, toimialan osuus päästöistä (CO2e-tonnia) If, Mandatum Life ja Sampo Oyj, 31.12.2017

Yritysvastuuraportista käy ilmi myös Sampo Oyj:n, Ifin ja Mandatum Lifen verojalanjälki. Vuonna 2017 yhtiöt maksoivat veroa yhteensä 988 miljoonaa euroa. Suomen osuus verojalanjäljestä oli 566 miljoonaa euroa eli yli puolet. Sampo-konserni onkin yksi Suomen merkittävimmistä veronmaksajista.

Sijoittajia ja muita sidosryhmiä kiinnostavia tietoja raportissa ovat varmasti myös tiedot riskienhallinnasta ja hallinnointikäytännöistä, henkilöstöhallintoa, monimuotoisuutta ja tasa-arvoa koskevat kysymykset sekä vastuullisuuden huomioiminen asiakasrajapinnassa.

Olemme Sammossa tyytyväisiä ensimmäiseen yritysvastuuraporttiimme, mutta tavoitteemme ovat korkeammalla. Vuonna 2017 päätavoitteenamme oli tunnistaa yritysvastuun tietolähteet ja vastuualueet sekä luoda vahva perusta jatkuville prosesseille ja sen myötä tuleville raporteille.

"Työ vastuullisuusasioiden parissa on jatkuvaa kehitystä ja pyrkimystä parempaan. Koen, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Kuluvan vuoden aikana tavoitteenamme on kehittää sekä raportointia että sisäisiä toimintatapojamme. Pyrimme myös tarkentamaan konsernin tavoitetasoa, kartoittamaan kehityskohteita ja lisäämään vastuullisuustyön suunnitelmallisuutta konsernitasolla", Sammon yritysvastuupäällikkö Johanna Tynkkynen sanoo.

Pääset lukemaan yritysvastuuraporttimme vuodelta 2017 tästä.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

9.5.2018

Hyvä operatiivinen suoritus haastavassa markkinaympäristössä

Sampo-konserni raportoi hieman kaksijakoisen osavuosituloksen tammi – maaliskuulta 2018. Vakuutustoiminnoissa vahva kehitys jatkui, mutta vaikea sijoitusympäristö ja epäsuotuisa valuuttakehitys heijastuivat tulokseen konsernitasolla.

Avainluvut, Milj. e.1-3/20181-3/2017Muutos, %
Tulos ennen veroja 445 430 4
If 193 180 7
Topdanmark 60  21 283 
Osakkuusyhtiö (Nordea) 165  171 -4 
Mandatum 73  54 35 
Omistusyhteisö (pl. Nordea) -46  3
Tilikauden tulos 375 378 -1 
   Muutos
Tulos/osake, euroa 0,63  0,68 -0,05 
Tulos/osake markkina-arvoin, euroa 0,15  0,99 -0,84 
Substanssi/osake, euroa* 24,27  25,37 -1,10 
Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE 9 419  6 844 2 575 
Konsernin vakavaraisuussuhde, % 145,7  158,9 -13,2 
Oman pääoman tuotto, %* 2,5  18,4 -15,9 
* Vertailuajankohta 31.12.2017      

 Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2017 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu.

Pohjoismaissa koettiin muutaman vuoden tauon jälkeen niin sanottu normaali talvi. Erityisesti Norjassa olosuhteet olivat haastavammat kuin vuosi sitten. Haastavista olosuhteista huolimatta Ifin suoritus oli erinomainen. Tulos ennen veroja parani 193 miljoonaan euroon viime vuoden 180 miljoonasta. Ifin yhdistetty kulusuhde oli 86,5 prosenttia, mikä on yksi yhtiön historian parhaista suorituksista ensimmäisellä neljänneksellä. Myös Topdanmarkin kehitys oli vahvaa yhdistetyn kulusuhteen ollessa 83,7 prosenttia. Voikin sanoa, että haastavat olosuhteet korostavat Sammon hajautushyötyä, jonka se saa toimimalla kaikissa Pohjoismaissa.

Katsauskauden keskeisimpiä kohokohtia oli kasvu kaikissa vakuutusliiketoiminnoissa. Ifin asiakasmäärä kasvoi kaikilla markkinoilla viime vuodesta. Paikallisissa valuutoissa laskettuna maksutulo kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla ja kaikilla markkinoilla paitsi Suomessa. Euromääräisesti maksutulo laski hieman viime vuodesta johtuen lähinnä Ruotsin kruunun heikentymisestä suhteessa euroon. Topdanmarkin maksutulo kasvoi sekä vahinkovakuutusliiketoiminnassa, mutta erityisesti henkivakuutusliiketoiminnassa, jossa kasvua kertyi lähes viidennes.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 6 prosenttia viime vuodesta ja tulos ennen veroja oli erittäin vahva, 73 miljoonaa euroa. Katsauskauden jälkeen Mandatum Life ja Danske sopivat yhteistyönsä jatkamisesta ja vakuutuskannan myynnin perumisesta. Järjestelyn toteutuessa Mandatum Life saa 197 miljoonan euron kauppahinnan, minkä lisäksi yhteistyön jatkumisella on noin 20 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus vuositasolla verrattuna tilanteeseen, jossa kanta olisi siirretty. Tämä tukee Mandatum Lifen kasvunäkymiä ja osingonmaksukykyä.

Nordea etenee oikeaan suuntaan. Suuret projektit etenevät suunnitellusti ja pankki on vähentänyt riskejään onnistuneesti. Pankin vakavaraisuus on vahvempi kuin koskaan ja luottotappiot jatkoivat laskusuunnassa. Nordean johto arvioi edelleen, että koko vuoden tulos paranee viime vuodesta. Suurimpana omistajana suhtaudumme tähän arvioon luottavaisesti.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja painui 46 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Pääsyy tuloslaskulle oli heikko kruunu. Yhteensä valuuttakurssitappiot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 59 miljoonaa euroa. Maaliskuun lopussa kruunu oli heikentynyt suhteessa euroon noin kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Heikentyminen on jatkunut kuluvalla neljänneksellä.

Sijoitusmarkkinoilla iso kuva ei ole muuttunut merkittävästi, mutta hermostuneisuus on näkynyt selvästi kasvaneena volatiliteettina. Kauppasodan uhka ja poliittiset riskit ovat olleet koholla, minkä lisäksi markkinoiden huomio on kohdistunut erityisesti korkoihin. Yhdysvalloissa 10-vuotisen valtionlainan korko ylitti huhtikuussa kolmen prosentin rajan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Myös Euroopassa on nähty liikehdintää ylöspäin, joskin korot ovat edelleen erittäin matalalla. Sammon näkökulmasta korkojen nousu olisi tervetullut ilmiö.

Lue lisää Sammon ensimmäisen neljänneksen tuloksesta osoitteessa www.sampo.com/tulos.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

30.4.2018

Sampo hyötyy korkojen noususta

Markkinoilla on viime vuosina saatu näkökulmasta riippuen joko nauttia tai kärsiä ennätyksellisen matalista koroista, kiitos keskuspankkien elvytystoimien.

Sammolle alhainen korkotaso on päänvaiva, sillä enemmistö konsernin yli 22 miljardin euron sijoitussalkusta on korkosijoituksia. Vuoden 2017 lopussa korkojen osuus oli noin 67 prosenttia. Korkopaino on suuri erityisesti Ifissä, jossa korkojen osuus oli vuoden lopussa 84 prosenttia. Mandatumin Lifessa korkojen osuus oli 42 ja Topdanmarkin vahinkovakuutustoiminnoissa 67 prosenttia.

Ifin suureen korkopainoon vaikuttaa erityisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen.

Sijoittajanäkökulmasta yksi keskeinen korkoihin liittyvä tunnusluku on sanahirviö korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna ilman valuuttariskin suojauskustannuksia – tai finanssijargonilla ihan vain running yield. Tunnusluku kertoo, minkä verran korkosalkku tuottaa keskimäärin, jos sijoitusten annetaan erääntyä normaalisti.

Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosalkun running yield oli 1,5 prosenttia. Mandatum Life on perinteisesti ottanut hieman enemmän riskiä, minkä johdosta sen running yield oli 2,4 prosenttia. Kauas on tultu esimerkiksi vuodesta 2011, jolloin Ifin running yield oli 4,1 ja Mandatum Lifen 5,4 prosenttia.

Ifin ja Mandatum Lifen Running Yield 2011-2017, %

Mitä matalampaa tuottoa uudet korkosijoitukset tarjoavat, sitä alemmas running yield vajoaa. Kun kyse on useiden miljardien eurojen sijoituksista, jokainen korkopiste on paljon rahaa. Haastava markkinaympäristö huomioiden Sammon sijoitusmenestystä viime vuosina voikin pitää erinomaisena suorituksena.

Viime aikoina markkinoilla on nähty merkkejä korkojen orastavasta noususta. Yhdysvalloissa Fed on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan jo useamman kerran, mutta myös Euroopassa EKP:n ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2011 heinäkuun on talouden piristymisen myötä askeleen lähempänä. Bondimarkkinoilla turvasatamana pidetyn Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko noteerattiin tätä kirjoittaessa 0,60 prosentissa. Helmikuussa korko kävi hetkellisesti yli 0,80 prosentissa. Finanssikriisiä edeltäneisiin liki viiden prosentin tasoihin on vielä matkaa, mutta toisaalta pari vuotta sitten nähdyt miinuskorotkin vaikuttaisivat olevan jo taaksejäänyt ilmiö.

10-vuotisen valtionlainan korko, %

Olemme valmistautuneet korkojen nousuun pitämällä korkosalkkumme duraation eli lainojen kassavirtapainotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan lyhyenä. Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosijoitusten duraatio oli 1,4 ja Mandatumin 2,0 vuotta. Kun korot markkinoilla nousevat, korkosijoitusten hinnat laskevat. Lyhyissä koroissa vaikutus on kuitenkin pienempi kuin pitkissä koroissa, minkä vuoksi salkun duraatio kannattaa pitää tällaisessa tilanteessa lyhyenä. Vastaavasti korkojen laskiessa pitkä duraatio näkyy voimakkaampana hintojen nousuna.

Olemme asemoituneet siten, että hyödymme korkojen noususta enemmän kuin monet verrokkiyhtiömme. Arvioimme, että korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä koko korkokäyrällä toisi meille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.

Vaikka matalat korot ovat vaikeuttaneet sijoitustoimintaamme, on niistä seurannut jotain hyvääkin. Sampo on nimittäin myös itse saanut velkarahoitusta erittäin houkuttelevaan hintaan. Helmikuussa laskimme liikkeeseen 500 miljoonan euron arvoisen 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kiinteä kuponkikorko on 1,625 prosenttia, mutta swappasimme eli koronvaihtopimuksen avulla vaihdoimme koron vaihtuvakorkoiseksi siten, että maksamme tällä hetkellä lainasta vain 0,28 prosentin korkoa.

Vahva tase ja mahdollisuus saada velkarahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tukevat omistaja-arvoa luovaa sijoitustoimintaamme. Kuluneen vuoden aikana olemme tehneet suoria sijoituksia kolmeen finanssi- ja fintech-ympäristössä toimivaan yhtiöön: Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin. Olemme varanneet edellä mainittujen kaltaisiin sijoituksiin noin miljardi euroa, mistä olemme käyttäneet nyt noin 750 miljoonaa euroa. On siis hyvin mahdollista, että teemme lisää tällaisia sijoituksia.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj

9.4.2018

Vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa

Pörssistä löytyy monia osakkeita, jotka tarjoavat sijoittajalle jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sampo ei ole yksi niistä.

Erityisesti Sammon vahinkovakuutusliiketoiminta on tasaisen tylsää. Se on hyvä, sillä vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa. Keskeisintä on oikea riskien arviointi ja hinnoittelu eli vakuutuskielellä underwriting. Siinä me olemme hyviä – konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin: "olemme vakuutusnörttejä".

Onnistunut underwriting näkyy vahinkovakuutusliiketoiminnan tärkeimmässä tunnusluvussa, yhdistetyssä kulusuhteessa. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuren osan vakuutusmaksutuotoista korvaus- ja liikekulut syövät. Jos suhdeluku on yli sata, korvaus- ja liikekuluja on enemmän kuin vakuutusmaksutuottoja, jolloin yhtiön tuloksentekokyky on sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen varassa.

Sammon tytäryhtiön Ifin tavoitteena on saavuttaa vuosittain alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde, ja siinä yhtiö onkin viime vuosina onnistunut kirkkaasti. Vuodesta 2012 lähtien Ifin yhdistetty kulusuhde on ollut alle 90 prosenttia, ja viime vuonna yhtiö saavutti jälleen kaikkien aikojen parhaimman lukeman, 85,3 prosenttia.

Ifin yhdistetty kulusuhde 2003-2017

Kehitys on ollut erinomaista myös toisella tytäryhtiöllämme, Topdanmarkilla. Tanskalaisvakuuttajan tavoite on 91 prosentin yhdistetty kulusuhde ilman run-off-eriä eli voittoja tai tappioita, jotka ovat syntyneet, kun aiempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen. Vuosi 2017 oli Topdanmarkille poikkeuksellisen vahva. Yhdistetty kulusuhde oli 82,0 prosenttia ja ilman run-off-eriä 85,8 prosenttia.

Topdanmarkin yhdistetty kulusuhde 2009-2017

Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta lyhyellä aikavälillä suurin heilahtelu aiheutuu vahinkojen suuresta määrästä tai yksittäisistä suurvahingoista, esimerkiksi suurista tehdaspaloista. Lyhyellä aikavälillä yksi keskeisimmistä vahinkojen määrään vaikuttavista asioista on niinkin arkinen asia kuin sää. Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet talvella näkyvät välittömästi peltikolareiden määrässä. Arvaamattomat syysmyrskyt puolestaan voivat repiä kattoja ja kaataa puita hehtaarikaupalla. Viime vuosina Pohjoismaissa yleistyneet leudot talvet ovatkin tervetullut ilmiö vakuutusyhtiön näkökulmasta.

Vakuutus, oli kyse sitten omaisuus tai henkilövakuutuksesta, on erikoinen tuote. Sellainen on hyvä olla, mutta vielä parempi, jos sitä ei tarvitse koskaan käyttää – se kun tarkoittaisi, että jotain ikävää on tapahtunut. Vakuutuksen tärkein ominaisuus ei olekaan vahingon sattuessa maksettavat korvaukset vaan vakuutuksenottajan saama mielenrauha.

Vakuutusliiketoiminnan luonteeseen kuuluu myös se, ettei vallitseva taloudellinen tilanne vaikuta merkittävästi vakuutustuotteiden kysyntään, ainakaan lyhyellä aikavälillä. TV:n särkyminen muuton yhteydessä tai nilkan nyrjähdys lenkkipolulla ei katso, onko taloudessa noususuhdanne vai lama. Hyvinä aikoina tosin vahinkojen määrä kasvaa hieman, sillä esimerkiksi teillä on enemmän liikennettä ja liiketoiminnan piristyessä työtapaturmat ja muut vahingot lisääntyvät. Vastaavasti huonoina aikoina vahingot vähenevät aktiviteetin laskiessa, mutta vakuutusmaksutulot eivät laske yhtä nopeasti.

Voi siis todeta, että vakuutusbisnes on erittäin tasaista ja ennustettavaa. Osaavissa käsissä se on myös hyvin kannattavaa. Ifin tavoitteena on yltää vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuottoon, toisin sanoen sadan euron oman pääoman täytyisi tuottaa yhtiölle voittoa vähintään 17,5 euroa. Viime vuonna If ylsi 21,5 prosentin oman pääoman tuottoon, mikä on erinomainen saavutus.

Vakuutusliiketoiminnan tasaisuus ja ennustettavuus heijastuvat Ifin ja Topdanmarkin, ja niiden myötä koko Sampo-konsernin tuloskehityksessä. Suuret tulosheilahtelut ovat harvinaisia. Se sopii mainiosti Sammon kaltaiselle osinkoyhtiölle.

Vakuutusliiketoiminnan vahvan tuloskehityksen ohella erityisen ilahduttavaa on se, että Ifin asiakasmäärä on viime aikoina kasvanut kaikilla markkinoilla. Vuoden 2017 lopussa kotitalousasiakkaiden määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, yli kolmeen miljoonaan asiakkaaseen. Yhdessä Topdanmarkin kanssa kotitalousasiakkaita on yli 3,6 miljoonaa.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj