IR-blogi
Vakuutusliiketoiminnan hyvä vire jatkui, hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta
Sampo-konsernin ensimmäinen vuosipuolisko sujui hyvin kaksijakoisissa merkeissä. Vakuutustoimintamme raportoivat jälleen kerran vahvan tuloksen, mutta Nordean tulos pysyi heikkona.
| Avainluvut, Milj. e. | 1-6/ 2019 |
1-6/ 2018 |
Muutos, % | 4-6/ 2019 |
4-6/ 2018 |
Muutos, % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 981 | 1 153 | -15 | 506 | 708 | -29 |
| If | 440 | 415 | 6 | 242 | 222 | 9 |
| Topdanmark | 146 | 105 | 38 | 53 | 45 | 19 |
| Osakkuusyhtiöt | 226 | 386 | -41 | 143 | 221 | -35 |
| Mandatum | 137 | 313 | -56 | 65 | 239 | -73 |
| Omistusyhteisö (pl. osakkuusyhtiöt) | 31 | -46 | - | 2 | 1 | 148 |
| Tilikauden tulos | 826 | 982 | -16 | 429 | 607 | -29 |
| Muutos | Muutos | |||||
| Tulos/osake, euroa | 1,37 | 1,68 | -0,31 | 0,73 | 1,06 | -0,33 |
| Tulos/osake markkina-arvoin, euroa | 1,68 | 1,14 | 0,54 | 0,74 | 0,99 | -0,25 |
| Substanssi/osake, euroa* | 19,46 | 21,57 | -2,11 | - | - | - |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä, FTE | 9 734 | 9 487 | 247 | - | - | - |
| Konsernin vakavaraisuussuhde, %* | 130 | 146 | -16 | - | - | - |
| Oman pääoman tuotto, % | 15,4 | 10,2 | 5,2 | - | - | - |
* Vertailuajankohta 31.12.2018
Tiedot eivät ole tilintarkastettuja. Tuloslaskelmaeriä vertaillaan viime vuoden vastaavan ajankohdan lukuihin. Tase-erien vertailuajankohtana on vuoden 2018 lopun tilanne, jollei toisin ole ilmoitettu
Ifin tammi-kesäkuu sujui mainiosti niin kasvun kuin tuloksen suhteen. Tulos ennen veroja parani 6 prosenttia 440 miljoonaan euroon edellisvuoden 415 miljoonasta. Ylimmällä rivillä vakuutusmaksutulo kasvoi paikallisissa valuutoissa laskettuna 4,3 prosenttia. Maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja kaikilla liiketoiminta-alueilla. Voimakkainta kasvu oli Industrial-liiketoiminta-alueella, jossa maksutulo kasvoi 12,1 prosenttia sekä Norjassa, jossa kasvua kertyi 8,7 prosenttia.
Ifin yhdistetty kulusuhde parani 84,7 prosenttiin viime vuoden 85,8 prosentista. Kyseessä oli Ifin historian paras yhdistetty kulusuhde tammi-kesäkuussa. Vahvan kehityksen ansiosta päivitimme ohjeistusta koko vuoden yhdistetyksi kulusuhteeksi 84-86 prosenttiin aiemmasta 85-88 prosentista.
Topdanmark jatkoi vuoden toisella neljänneksellä siitä, mihin ensimmäisellä jäi. Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja oli Sammon konsolidoidussa tuloslaskelmassa 146 miljoonaa euroa (105) ja yhdistetty kulusuhde parani 79,0 prosenttiin (84,1 %). Kyseessä oli yksi yhtiön historian parhaista tammi-kesäkuun yhdistetyistä kulusuhteista.
Vakuutusmaksutulo kasvoi sekä vahinko- että henkivakuutustoiminnassa 2,6 prosenttia viime vuodesta, joskin toisella neljänneksellä henkivakuutusliiketoiminnan maksutulo notkahti.
Topdanmarkin hyvä tuloskehitys on seurausta määrätietoisesta parantamisesta useilla eri osa-alueilla. Näitä ovat muun muassa parantunut tuotemix ja underwriting sekä digitalisaation eteneminen ja tehokkuuden parantaminen. Tällä hetkellä jo 95 prosenttia vahinkoilmoituksista on mahdollista tehdä sähköisesti ja lähes puolet sähköisesti toimitetuista vahinkoilmoituksista käsitellään kokonaan tai osittain automaattisesti.
Topdanmark päivitti koko vuoden tulosennustemalliaan. Sen mukaan vuoden 2019 yhdistetty kulusuhde ilman run-off-tuottoja olisi 85-86 prosenttia (aiemmin 86-87 prosenttia). Koko vuoden nettotulos olisi tulosennustemallin mukaan edelleen 1,25-1,35 miljardia Tanskan kruunua.
Mandatum Lifelle ensimmäinen vuosipuolisko oli tuloksellisesti yksi yhtiön kaikkien aikojen parhaista, kun ei huomioida vertailukaudella Danske Bankilta saatua 197 miljoonan euron kertakorvausta. Tulos ennen veroja oli 137 miljoonaa euroa (313 / 116 ilman Danske-korvausta).
Sijoitusten nettotuotot ilman sijoitussidonnaisia vakuutuksia kasvoivat 203 miljoonaan euroon (123). Mandatum Lifen vastuuvelka oli kesäkuun lopussa 11,6 miljardia euroa (11,2), josta sijoitussidonnaisten sopimusten osuus oli 7,5 miljardia (7,0). Sijoitussidonnainen vastuuvelka oli korkeimmillaan koskaan. Korkeampien laskuperustekorkojen (4,5 ja 3,5 prosenttia) kanta jatkoi supistumistaan odotetusti ja oli 2,3 miljardia euroa, 130 miljoonaa vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Korkeakorkoiset sopimukset sitovat paljon pääomaa, joten kannan supistuminen parantaa Mandatum Lifen osingonmaksukykyä emoyhtiölle.
Ylimääräinen osinko Nordea-osakkeiden muodossa
Sammon hallitus päätti tänään jakaa ylimääräisen osingon Nordea-osakkeiden muodossa siten, että jokainen Sammon omistaja saa yhden Nordea-osakkeen kutakin omistamaansa kymmentä Sampo-osaketta kohden. Nordea-osakkeiden murto-osille osinko jaetaan käteishyvityksenä.
Ylimääräisen osingon irtoamispäivä on 8.8.2019 ja täsmäytyspäivä 9.8.2019. Ollakseen oikeutettu osinkoon, osakkeenomistajan on omistettava Sampoa 7.8.2019 päätteeksi. Osakeosingon maksupäivä on 12.8.2019 ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.2019.
Osingonjakopäätöksen taustalla on puhtaasti Sammon vakavaraisuus, joka on heikentynyt Nordea-omistukseen kohdistuvien vakavaraisuusvaatimusten kiristymisen myötä. Vuoden 2018 lopusta pääomavaade on noussut yli 800 miljoonalla eurolla.
Konsernin vakavaraisuus lasketaan tällä hetkellä kahden eri sääntelykehikon, konglomeraattisäännöstön (FICO) ja Solvenssi II -direktiivin, mukaisesti. Jakamalla Nordea-osakkeita osinkona Sammon omistusosuus laskisi alle 20 prosenttiin, mikä mahdollistaisi konglomeraattisäännöstön mukaisesta laskennasta luopumisen. Tämä on vielä ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle. Sampo odottaa saavansa hyväksynnän ennen Q3-tulosraportin julkaisua.
Finanssivalvonnan annettua hyväksyntänsä, konsernin vakavaraisuus laskettaisiin vain Solvenssi II -direktiivin mukaisesti, ja siinä Nordeaa käsiteltäisiin nykyisen osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena.
Muutokset vakavaraisuuslaskentakäytännöissä parantaisivat Sammon vakavaraisuutta merkittävästi. Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi kesäkuun lopussa käsitelty tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut noin 170 prosenttia. Sampo haluaa ylläpitää vahvaa vakavaraisuutta toimiakseen mahdollisimman vapaasti sijoitusmarkkinoilla. Vahva vakavaraisuus myös tukee osingonmaksukykyä.
Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.
Kaiken kaikkiaan Nordea-osakkeita jaetaan noin 55 miljoonaa kappaletta. Sampo kirjaa osingonjaosta tappion, joka määräytyy osakeosingon osingonjakopäivän mukaisen arvon ja Sammon taseessa olevan Nordean kirja-arvon (8,24 euroa kesäkuun 2019 lopussa) erotuksesta.
Ylimääräisen osingon verotus
Verohallinto on julkaissut yleisen ohjeen muuna kuin rahana maksettavan osingon verokohtelusta.
Osakkeina maksettavaa osinkoa verotetaan Suomessa samaan tapaan kuin rahana maksettavia osinkoja. Osakeosingon arvo määräytyy osingonmaksupäivän kauppamäärillä painotetun keskikurssin mukaan, mikä on myös verotuksen perustana.
Sampo maksaa osingonjaosta aiheutuvan 1,6 prosentin varainsiirtoveron osakkeenomistajan puolesta. Varainsiirtoveroa ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos suoritettavan varainsiirtoveron määrä on alle 10 euroa osingonsaajaa kohden. Esimerkki: Nordean 6.8.2019 päätöskurssilla (5,665 euroa) laskettuna varainsiirtoveroa ei kertyisi maksettavaksi, jos saatu osakeosinko olisi korkeintaan 110 Nordea-osaketta, mikä edellyttäisi 1 100 Sampo-osakkeen omistusta.
Päätös maksaa osakeosingosta aiheutuva varainsiirtovero osakkeenomistajien puolesta on tehty osana hallituksen osingonjakopäätöstä. Näin ollen Verohallinnon ohjeiden mukaan varainsiirtovero on sekä yleisesti että rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle osinkotuloa. Varainsiirtoveron osuus katsotaan osaksi hankintamenoa osakkeita myöhemmin luovutettaessa.
Verotusta koskevissa kysymyksissä suosittelemme osakkeenomistajia olemaan yhteydessä suoraan Verohallintoon.
