Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

Usein kysytyt kysymykset

Lisäkysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@sampo.fi.

Sammon A-osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Osakkeella käydään kauppaa myös lukuisilla muilla markkinapaikoilla. Ostaaksesi osakkeita tarvitset arvo-osuustilin tai osakesäästötilin.

Sammon A-osakkeen kaupankäyntitunnus on Nasdaq Helsingissä SAMPO ja ISIN-koodi FI0009003305.

Sampo listautui Helsingin pörssiin, nykyiseen Nasdaq Helsinkiin 14.1.1988.

Sammon osake on splitattu kaksi kertaa.

  • 24.10.1997, 1:4
  • 23.4.2001, 1:5

Sammolla ei ole etuoikeutettuja osakkeita.

Ajan tasalla oleva lista Sampoa seuraavista analyytikoista on täällä.

Kuukausittain päivittyvän luettelo omistusrakenteesta ja suurimmista omistajista löytyy täältä. Luettelo ei sisällä hallintarekisteröityjä omistajia.

Sampo on profiloitunut osinkoyhtiöksi ja osakkeenomistajamme toivovat meiltä vakaata ja korkeaa osinkoa. Sammolla on myös erittäin vahva tase, mikä mahdollistaa korkean osingonjaon.

Omien osakkeiden hankinta on yksi vaihtoehto, jonka käyttöä voidaan harkita, mikäli yhtiön hallitus katsoo osakkeen olevan selvästi aliarvostettu.

Sampo jakaa osinkoa tavallisesti kerran vuodessa keväällä. Osingonjaosta päättää yhtiökokous, joka järjestetään tavallisesti huhtikuussa.

Listatun yhtiön verotuksesta Suomessa saa tietoa Verottajan sivuilta.

Ulkomaiden osalta suosittelemme kääntymään paikallisen veroviranomaisen puoleen.

Osinkoon ovat oikeutettuja omistajat, jotka omistavat osakkeen yhtiökokouspäivänä ja näkyvät näin ollen omistajaluettelossa osingon täsmäytyspäivänä.

Sammon yhtiökokous järjestetään tavallisesti huhtikuussa ja yhtiökokouskutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta pörssitiedotteena ja Sammon verkkosivustolla.

Kalenteri

Sammon tulosjulkistusaikatauluun vaikuttavat keskeisesti tytäryhtiö Topdanmarkin ja osakkuusyhtiö Nordean aikataulut. Pääsemme työstämään omia tulosraporttejamme toden teolla vasta, kun Nordea ja Topdanmark ovat julkaisseet omat lukunsa. Tämä vaikuttaa vastaavasti yhtiökokouksen, kuten myös osingonmaksun aikatauluun. Ennen kuin jaamme osinkoa omille osakkeenomistajillemme, on meidän hyvä saada sisäiset osingot ensin tytär- ja osakkuusyhtiöiltämme.

Ifin kilpailijoita ovat pohjoismaiset vahinkovakuutusyhtiöt, joista monet toimivat paikallisesti vain yhdessä maassa. Keskeisimpiä kilpailijoita ovat OP ja LähiTapiola Suomessa, LF ja Folksam Ruotsissa sekä Tryg ja Gjensidige Norjassa. Ifin ja Topdanmarkin kilpailijoita Tanskassa ovat Tryg ja Codan.

Mandatum Lifen kilpailijoita Suomessa ovat henkivakuutuksia ja varainhoitopalveluja tarjoavat toimijat. Näihin lukeutuvat muun muassa OP, Nordea, LähiTapiola, Evli, Taaleri ja eQ.

Kaikki sellaiset riskit, jotka heiluttavat korko- ja osakemarkkinoita, vaikuttavat Sampoon konsernin sijoitustoiminnan kautta. Operatiivisesta näkökulmasta poliittiset riskit ovat Sammon toimintaympäristössä eli Pohjoismaissa varsin pienet. Keskeisimpiä tällaisia riskejä ovat mahdolliset muutokset verotuksessa ja finanssialan sääntelyssä.

Sampo-konsernin riskienhallinnasta löytyy tietoa täältä.

Sammolla on olemassa yksityiskohtaiset suunnitelmat henkilöstövaihdosten varalle, kun niiden aika koittaa.

Erityisesti Ifin sijoituksista suurin osa on korkosijoituksia. Tähän vaikuttaa keskeisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen. Mandatum Life sen sijaan on perinteisesti ottanut enemmän osakeriskiä.

Suurin osa Sampo-konsernin sijoituksista on korkosijoituksia. Näin ollen korkojen nousu parantaisi tuottoja uudelleensijoittaessa korkoinstrumentteihin. Lisäksi Sampo hyötyy korkojen noususta vakuutusliiketoiminnan korkeampien diskonttokorkojen ja Nordean paranevan rahoituskatteen myötä.

Hyvin korkea inflaatio aiheuttaa kannattavuuspaineita, sillä korvauskulujen kasvua ei pysty siirtämään vakuutusten hintoihin kesken sopimuskausien. Sen sijaan niin sanotulla ”normaalilla” inflaatiolla ei ole suurta vaikutusta liiketoimintaan.

Maantieteellisesti suosimme Pohjoismaita, jossa tunnemme markkinat, yhtiöt ja ihmiset. Toisena perusperiaatteena on pyrkimys pitää sijoituksemme ja vastuuvelkamme pääosin samassa valuutassa ylimääräisen valuuttariskin välttämiseksi.

Päivitetty 1.10.2020