Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

Ajankohtaista

Vastuullisuusaiheisia uutisia ja kohokohtia Sampo-konsernista.

26.8.2021

If lisäsi YK:n kestävän kehityksen periaatteet osaksi vakuutustoimintaansa

If, Sampo Oyj:n suurin tytäryhtiö, on ottanut YK:n Global Compact -periaatteet osaksi yritysasiakkaiden asiakasvalintaa ja riskin arviointia 1.6.2021 alkaen.

YK:n Global Compact on yrityksille tarkoitettu kansainvälinen aloite, joka keskittyy 10 kestävään liiketoimintaperiaatteeseen. Periaatteet koskevat ihmisoikeuksia, työkäytäntöjä, ympäristön suojelua ja korruption torjuntaa. Global Compact -periaatteiden sisällyttäminen osaksi vakuuttamista on yksi toimenpiteistä, joilla If pyrkii lisäämään kestävän kehityksen edistämistä liiketoiminnassaan. If on aiemmin ulottanut vastuullisuusvaatimuksia alihankkijoihin ja sijoitustoimintaan. Alihankkijoita ohjaa alihankkijoiden toimintaperiaatteet (Supplier Code of Conduct) ja sijoitustoiminnassa vastuullisuutta seurataan normipohjaisen seulonnan avulla. Nyt yhtiö odottaa myös yritysasiakkaiden noudattavan kestävän kehityksen periaatteita.

Uuden standardin käyttöönotto

Muutokseen valmistautumiseksi If on perustanut sisäisiä ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan (Environmental, Social and Governance, ESG) erikoistuneita arviointiryhmiä. Ifin työntekijöitä on koulutettu YK:n Global Compact -periaatteista, arviointiperusteista ja uudesta ESG-standardista. 

Ifissä Global Compact -periaatteet on sisällytetty vakuutussopimuksen riskin arviointiin sekä osaksi olemassa olevaa asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevaa selvitysprosessia (Customer Due Diligence). Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudet ja olemassa olevat asiakkaat käydään läpi sisäisen mallin avulla. If hyödyntää ulkopuolista ESG-asioihin erikoistunutta kumppania arvioidessaan, kuinka sen asiakkaat noudattavat YK:n Global Compact ‑periaatteita. Ifin sisäiset arviointiryhmät tekevät päätökset ulkopuolisen kumppanin tuottamiin analyyseihin ja muuhun olennaiseen tietoon perustuen.

Jatkossa Ifin yritysasiakkaille, joiden arvioidaan rikkoneen YK:n Global Compact -periaatteita, ilmoitetaan asiasta ja asiakasta pyydetään parantamaan toimintaansa. Jos yritys ei kuitenkaan halua tai pysty kehittämään toimintatapojaan, asiakassuhde voidaan tarvittaessa päättää.

Tähän mennessä pieni määrä Ifin yritysasiakkaista on saanut ilmoituksen, että heidän toimintansa saama arvio ei ole riittävällä tasolla. Toistaiseksi asiakkuuksia ei ole evätty vastuullisuuspuutteiden vuoksi.

Lisätietoa vastuullisesta vakuuttamisestaLisätietoa Ifin vastuullisuustyöstä Ifin vuoden 2020 yritysvastuuraportista (englanniksi, PDF)

7.7.2021

Mandatumin tonttiyhtiö tuki Espoon Suurpellon Taideaitaprojektia

Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikön vastaamalla tonttiyhtiöllä Mandatum Life Vuokratontit II Oy:llä on Espoon Suurpellossa rakentamaton tontti keskellä asuinaluetta. Aktiivinen Suurpelto-seura halusi tehdä alueesta viihtyisämmän ja pyysi tonttiyhtiötä osallistumaan projektiin. Tontti aidattiin alun perin suojaustarkoituksessa ja keväällä 2020 aidasta muotoutui Taideaitaprojekti kun Suurpelto-seura sekä Espoon kuvataidekoulun ja kaupungin edustajat lähtivät kehittämään ideaa.

Sampo-konsernin kiinteistösijoitustoiminnassa kaupunkiympäristön parantaminen ja yhteisön vahvistaminen koetaan arvokkaaksi. Mandatum Life Vuokratontit II Oy lainasi aitaa taideprojektiin ja osallistui projektin materiaalikustannuksiin.

Aidan maalaus oli yhteisöllinen projekti, johon osallistuivat laajasti eri ikäiset ja eri kansallisuuksia edustavat suurpeltolaiset, erityisesti mukaan kutsuttiin lapsia ja nuoria alueen päiväkodeista ja kouluista. Aikuiset osallistuivat asukastyöpajojen kautta. Projektin teemaksi valittiin Itämeren puhtaus. Päiväkotiryhmät ja koululaiset toteuttivat aitaan Itämereen, Lukupuroon, eläimiin ja merenkulkuun liittyvän kokonaisuuden. Teoksissa nuoret kuvaavat ympäristöongelmien vaikutuksia Itämeren eliöihin. Espoon kuivataidekoulun oppilaat ideoivat aidan torin puoleisen osan. Projektiin osallistui yli 100 lasta ja nuorta sekä neljäkymmentä aikuista.

Aitaprojekti käynnistyi kevättalvella 2020, mutta korona viivästytti aikataulua ja hanke saatiin loppuun tänä keväänä. Valmista taideaitaa juhlittiin Maailman merten päivänä 8.6.2021. Aita kaunistaa nyt Suurpellon keskeistä väylää ja tuo iloa asukkaille ja ohikulkijoille.

Mandatum Life Vuokratontit II Oy on Mandatumin täysin omistama tytäryhtiö. Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikkö vastaa Ifin, Mandatumin ja Sampo Oyj:n kiinteistösijoituksista. Suurin osa näistä sijoituksista on Mandatumin sijoitussalkussa. Konserniyhtiöiden lisäksi Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikkö vastaa Mandatum Life Vuokratontit I Ky:n, SaKa Hallikiinteistöt Ky:n ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan kiinteistösijoituksista.

Taideaita_Sampo.com.jpg

28.6.2021

Ilmastoriskien arviointi kiinteistösijoituksissa

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri alueisiin eri tavalla, mutta sen seuraamukset ovat maailmanlaajuisia. Yritysten täytyy sopeutua muuttuviin vaatimuksiin ja raportoida edistymisestään. Kiinteistösijoitustoiminnan vastuullisuustyön painopistealueita ovat energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, vesitehokkuus, kierrätys ja jätteen määrän vähentäminen sekä kestävien, terveellisten ja turvallisten kiinteistöjen tarjoaminen vuokralaisille.

Arvion tarkoitus ja kattavuus

Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikkö vastaa Ifin, Mandatumin ja Sampo Oyj:n kiinteistösijoituksista. Suurin osa näistä sijoituksista on Mandatumin sijoitussalkussa. Konserniyhtiöiden lisäksi Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikkö vastaa Mandatum Life Vuokratontit I Ky:n, SaKa Hallikiinteistöt Ky:n ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan kiinteistösijoituksista.

Sampo Oyj toteutti yhdessä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Mandatumin ja SaKa Hallikiinteistöt Ky:n kiinteistösijoituksiin. Ilmastoriski sisältyy jo sijoituspäätöksiin ja kiinteistöjen hallinnointiin, mutta arvion avulla haluttiin luoda systemaattisempi tapa arvioida kiinteistöjä koskevia ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä sekä raportoida varautumistoimenpiteistä sidosryhmille.

Arvion tarkoituksena oli tarkastella ilmastonmuutoksen eri skenaarioita ja tunnistaa kiinteistöliiketoimintaan yleisesti kohdistuvia riskejä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia peilattiin kiinteistösijoitussalkkuun ja arvioitiin riskien merkittävyyttä liiketoiminnalle riskin hallinnan sekä riskin arvioidun taloudellisen vaikutuksen kautta.

Arvio perustuu Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD) -suosituksiin ja niiden tekniseen liitteeseen ”The Use of Scenario Analysis in Disclosure of Climate-Related Risks and Opportunities”. Käyteyt skenaariot ovat hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) RCP 2,6 ja RCP 8,6 -skenaariot sekä kansainvälisen energiajärjestön (International Energy Agency, IEA) WEO, SDS ja CPS -skenaariot. Lisäksi käytettiin CRREM-työkalua.

Fyysiset riskit

Merkittävimmät akuutit fyysiset riskit ovat sään ääri-ilmiöt kuten rankkasateiden aiheuttamat tulvat, muuttuvista talvilämpötiloista johtuvat runsaat lumisateet ja jäiset tiet, sekä myrskytuulet ja helleaallot. Vaikka sään ääri-ilmiöt todennäköisesti lisääntyvät, kiinteistösijoitussalkkuun kohdistuvien riskien odotetaan olevan vähäinen. Pitkällä aikavälillä riskejä on seurattava ja huomioitava kiinteistöhuollossa esimerkiksi pihasuunnittelussa, hulevesien ohjailuun kaupunkialueella ja varmistamalla rakennusten rakenteiden tuulenpitävyys. Helleaallot lisäävät jäähdytyksen tarvetta, mikä vaikuttaa operatiivisiin kuluihin. Energiatehokkuus on huomioitava jäähdytyslaitteiden ja -ratkaisujen hankinnassa.

Kroonisia fyysisiä riskejä ovat merenpinnan nousu ja tulvat, keskilämpötilojen nousu, muutokset sademäärissä ja kuivuuden lisääntyminen. Sateet lisääntyvät kaikissa skenaarioissa, mikä saattaa muuttaa maaperän rakennetta ja kantokykyä ja aiheuttaa kosteusvaurioita rakennusten julkisivuille. Sekä sademäärällä että kuivuudella voi olla pieni tai keskisuuri riski kiinteistöille. Taloudelliset vaikutukset näkyvät lisääntyneinä huolto- ja korjauskustannuksina ja sijoituksina veden talteenottotekniikoihin.

Transitioriskit

Transitioriskejä eli siirtymäriskejä syntyy siirryttäessä vihreämpään talouteen. Muuttuva sääntely nähdään keskisuurena tai suurena riskinä ja sitä on syytä seurata huolellisesti. Lisääntyvä sääntely esimerkiksi kierrätykseen, energiatehokkuuteen, vähähiilisyyteen ja raportointiin liittyen voi vaikuttaa kiinteistösijoituksiin jo lyhyellä aikavälillä. Toimenpiteet kuten vahva energiatehokkuusjohtaminen, investoinnit uusiutuvaan ostoenergiaan, oman uusiutuvan sähkön tuotanto, energiatehokkaiden laitteiden ja ympäristöystävällisten materiaalien valinta sekä sähköautojen latauspisteiden lisääminen mahdollistavat sääntelystä aiheutuvien riskien hallinnan.

Muut huomioitavat siirtymäriskit liittyvät muutoksiin vuokralaisten käyttäytymisessä. Digitalisaatio tulee lisäämään etätyöskentelyä, mikä vaikuttaa vuokrasopimusten pituuteen ja sitä kautta vuokratuloihin. Tämä on tosin myös mahdollisuus uudistaa työtiloja; luoda muunneltavia tiloja ja digitaalisia ratkaisuja. Ihmisten asenteissa on tapahtumassa muutos luonnonvarojen käytön ja kuluttamisen suhteen, mikä lisää vaatimuksia vuokranantajaa kohtaan. Sampo Oyj:n kiinteistösijoitusyksikkö mittaa vuokralaisten tyytyväisyyttä joka toinen vuosi ja vastaa vuokralaisten antamaan palautteeseen. Kiinteistöjä kehitetään ja hyväntekeväisyyskampanjoita ideoidaan yhteistyössä vuokralaisten kanssa, mikä luo yhteisöllisyyttä. Green Lease -vuokrasopimuksessa sovitaan kiinteistöjen ympäristöystävällisestä käytöstä.

Riskienhallinta

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien integrointi osaksi yhtiön riskienhallintaprosesseja ja erityisesti muuttuvan sääntelyn seuranta on tärkeää. Hyvin johdettu liiketoiminta ja jatkuva toimintaympäristön tarkkailu auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin.

- Tämä oli Sampo Oyj:n ensimmäinen kiinteistösijoituksille tehty ilmastoriskiarvio. Saimme arvokasta tietoa ja aiomme jatkossa päivittää arviota säännöllisesti, toteaa kiinteistöjohtaja Kim Westberg.

 

CR_news.jpg

24.6.2021

Mandatumin sijoitusten hiilijalanjälki pieneni vuonna 2020 – se alittaa selvästi myös sijoitusmarkkinoiden keskimääräisen tason

Mandatumin yhteenlaskettu sijoitusten vuotuinen hiilijalanjälki oli 994 663 (1 357 008) CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2020. Se laski merkittävästi (-27 %) edellisvuoteen verrattuna, huolimatta hallinnoitavan sijoitusvarallisuuden kasvusta.

”Osakesijoitustemme hiilijalanjälki rahoitetuilla päästöillä mitattuna* oli jopa 51 prosenttia alle markkinaindeksien tason. Voidaksemme seurata ja ymmärtää sijoituksiimme vaikuttavia riskejä kokonaisvaltaisesti, on hiilijalanjäljen mittaaminen välttämätöntä. Tarkastelemme sijoitustemme hiilijalanjälkeä absoluuttisesti, mutta myös suhteessa yleiseen markkinaan, joka on konkreettinen tapa verrata edistymistämme. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että pitkäjänteinen työmme kantaa hedelmää”, seniorisalkunhoitaja Topias Kukkasniemi Mandatum Asset Managementista sanoo.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen ja ilmastoriskin tehokas hallinta on yksi Mandatumin sijoitustoiminnan painopisteistä.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin. Mikäli ilmastoriskiä lähdetään hinnoittelemaan enemmän jatkossa, se tulee vaikuttamaan sijoitusten arvoon. Tämän vuoksi sijoittajalle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on järkevää riskienhallintaa ja paremman tuotto–riskisuhteen tavoittelua”, Kukkasniemi jatkaa.

Rahoitettujen päästöjen väheneminen selittyy suurelta osin salkuissa tehdyillä aktiivisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi täyden valtakirjan asiakassalkuissa fossiilisen energian osuutta vähennettiin vuoden aikana. Mandatum tekee jatkuvasti töitä vähentääkseen sijoitustoiminnan ilmastoriskejä. Käytännössä jokainen salkunhoitaja vastaa vastuualueensa sijoituskorien tai rahastojen ilmastoriskin tehokkaasta hallinnoinnista.

Portfolio Decarbonization Coalition -sijoittajaverkoston jäsenenä Mandatum tähtää sijoitusten päästöjen pienentämiseen hallinnoimalla aktiivisesti sijoitustoiminnan ilmastoriskejä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia sijoittaa pienemmän hiilijalanjäljen yhtiöihin. YK:n Montréal Pledge -sitoumuksen myötä Mandatum julkistaa sijoitustensa päästöjen mittaustulokset vuosittain.

Tulokset lyhyesti

  • Sijoitusten hiilijalanjälki rahoitetuilla päästöillä* mitattuna oli 200 tCO2e/MEUR vuonna 2020 (307 tCO2e/MEUR vuonna 2019). Se oli kokonaisuudessaan 44 prosenttia alle yleistä markkinaa kuvaavien indeksien. Osakesijoitusten ero markkinaindekseihin oli -51 % ja korkosijoitusten -41 %.
  • Sijoitusten keskimääräinen hiili-intensiteetti** oli 138 tCO2e/MEUR (196 tCO2e/MEUR vuonna 2019).

Näin mittaus tehtiin

  • Mittaus tehtiin Mandatumin hallinnoimalle sijoitusvarallisuudelle omien sijoituskorien, mandaattivarainhoidon ja allokaatiosijoituskorien osalta 31.12.2020 tilanteesta.
  • Mandatum on tehnyt mittausta vuodesta 2017 alkaen.
  • Mittauksen suoritti ISS ESG.
  • Sijoituskohteiden hiilijalanjälki perustuu Carbon Disclosure Projectin (CDP) dataan yhtiöiden päästöistä. Siltä osin kuin dataa ei ole saatavilla, päästöt on arvioitu käyttäen ISS ESG:n toimialakohtaisia malleja.

 

*) Rahoitetut päästöt (financed emissions) kertovat sijoitussalkun päästöt suhteessa sijoitettuun pääomaan. Osakesijoituksissa päästöt suhteutetaan yrityksen markkina-arvoon ja korkosijoituksissa velan määrään. Päästöt jyvitetään sijoitussalkulle omistusosuuden suhteessa. Päästöt sisältävät ns. Scope 1 ja Scope 2 -päästöt eli yhtiön operatiivisesta toiminnasta sekä yhtiön ostamasta energiasta aiheutuvat päästöt.

**) Keskimääräinen hiili-intensiteetti (average carbon intensity) on vaihtoehtoinen tapa mitata sijoitussalkun hiiliriskiä. Hiili-intensiteetissä päästöt suhteutetaan yrityksen liikevaihtoon. Raportoitu luku on painotettu keskiarvo sijoitusten hiili-intensiteetistä. Päästöt sisältävät ns. Scope 1 ja Scope 2 -päästöt eli yhtiön operatiivisesta toiminnasta sekä yhtiön ostamasta energiasta aiheutuvat päästöt.

27.4.2021

Sampo-konsernin ympäristövaikutukset vuonna 2020

Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Jokaisella konserniyhtiöllä on omat ympäristöperiaatteet ja tavoitteita liittyen esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen sekä yhteiskunnan kestävän kehityksen edistämiseen alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu konsernitasolla vuodesta 2019 lähtien. Päästöt raportoidaan Green House Gas Protocol -standardin mukaisesti. Scope 1-luokkaan kuuluvat päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa, kuten omien tai vuokrattujen ajoneuvojen poltto-aineet. Scope 2-luokkaan kuuluvat tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannosta. Scope 3-luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjussa.

Sampo-konsernin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 11 326,8 tonnia eli 1,26 tonnia työntekijää kohti. Scope 1 -päästöjen osuus oli 13,4 prosenttia, Scope 2 -päästöjen 25,5 prosenttia ja Scope 3 -päästöjen 61,1 prosenttia kokonaispäästöistä. Suurin osa päästöistä aiheutui työmatkoista, sähkönkulutuksesta sekä IT- ja pilvipalveluista. Näiden osuudet päästöistä olivat 31,4 prosenttia, 18,8 prosenttia ja 14,5 prosenttia. Sijoitusten hiilijalanjälki lasketaan erikseen, lisätietoja löytyy täältä.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 31 prosenttia vuonna 2020 pääasiassa koronapandemian vuoksi. Suurin muutos tapahtui Scope 3 -päästöissä, kun liikematkat putosivat minimiin.

Päästöjen kompensointi

If, Mandatum Life ja Sampo Oyj kompensoivat yhtiöiden omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt tukemalla Gold Standard -sertifioituja projekteja. Projektit mahdollistavat maailmanlaajuisen yhteistyön, jonka avulla rahoitetaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä kehittyvissä maissa.

If, Mandatum Life ja Sampo Oyj kompensoivat yhtiöiden oman toiminnan päästöt vuonna 2020 tukemalla puhtaaseen veteen liittyvää projektia Kambodžassa. Hankkeessa myydään paikallisesti valmistettuja keraamisia vedenpuhdistimia, jotka tarjoavat puhdasta vettä yhteisöille Kambodžassa. Perheiden ei tarvitse enää keittää vettä saadakseen siitä juomakelpoista, kun kotona on vedenpuhdistin. Hanke vähentää puun poltosta aiheutuvaa sisäilman saastumista, kotitalouksien polttoainekustannuksia ja Kambodžan haavoittuviin metsiin kohdistuvaa painetta. Hanke tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 1, 3, 5, 6, 8, 13 ja 15.

Lisätietoa saatavilla yhtiöiden yritysvastuuraporteista osoitteessa www.sampo.com/vuosi2020.

Vastuullinen kuluttaminen ja ympäristöteot tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 12 ja 13, joihin Sampo-konserni pyrkii toiminnallaan myötävaikuttamaan. Lisää Sammon tavoitteista voit lukea täältä

SDG_FI_12.png        SDG_FI_13.png