Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

Ajankohtaista

Vastuullisuusaiheisia uutisia ja kohokohtia Sampo-konsernista.

8.3.2021

Sampo-konsernin nettovaikutus

Vuoden 2020 lopussa Sampo-konserni mittasi konsernin nettovaikutuksen käyttäen Upright Projectin nettovaikutusmallia. Malli mittaa yhtiön positiiviset ja negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön. Tavoitteena oli ymmärtää Sampo-konsernin synnyttämien kustannusten ja hyötyjen nettosumma.

Analyysi kattoi Sampo-konsernin (If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum Life) pois lukien Sampo Oyj:n, sijoitukset sekä osakkuusyhtiöt. Eri konserniyhtiöiden koko otettiin huomioon laskettaessa Sampo-konsernin nettovaikutusta.

Nettovaikutus ei ole staattinen, ja pienetkin vaikutukset voivat korostua maailman tai sidosryhmien arvojen muutosten vuoksi.

Analyysin tulokset

Analyysissä korostui, että vakuutuspalveluissa vaikutus riippuu suurelta osin niistä aloista, palveluista ja tuotteista, joita mahdollistetaan.

Yhteiskunta: Tiettyjä perusvakuutuspalveluita, kuten koti- ja terveysvakuutusta, pidetään keskeisenä osana yhteiskunnallista infrastruktuuria, sillä niiden avulla ihmiset voivat tuntea omaisuutensa ja hyvinvointinsa turvatuksi. Lisäksi Sampo-konserni maksaa veroja ja tarjoaa työpaikkoja.

Tieto: Osaamispääoma nähdään rajallisena resurssina Uprightin mallissa. Sampo-konsernin negatiivinen vaikutus tiedon osa-alueella johtuu niukan osaamispääoman käytöstä koulutetun henkilöstön muodossa. Positiivisella puolella ovat riskienhallinta- ja vahingontorjuntakonsultoinnin positiiviset vaikutukset tiedon luontiin ja jakautumiseen.

Terveys: Sampo-konserni edistää sairauksien ehkäisyä tarjoamalla terveysvakuutuksia. Merkityksen ja ilon lisääntyminen seuraa vakuutuspalvelujen tarjoamasta mielenrauhasta.

Ympäristö: Kaikki yritykset tuottavat jonkin verran päästöjä. Vaikka Sampo-konsernin palvelut itsessään eivät käytä paljon ympäristöresursseja, yhtiö perii joitakin negatiivisia ympäristövaikutuksia energiaintensiivisilta aloilta, joita se auttaa mahdollistamaan. Keskittyminen tietyntyyppisiin vakuutuksiin ohjaa nettovaikutuksen kehitystä ajan mittaan.

Sampo-konsernin nettovaikutusprofiili, 2020

Sampo_CR-kuva_FI_26-02-2021.svg

Tulosten muutokset stressitestattaessa erilaisten globaaleiden skenaarioiden aikana

Vaikka yhtiö ei tekisi mitään sisäisiä muutoksia, nettovaikutus saattaa muuttua ulkoisten muutosten seurauksena. Osana analyysia Sampo-konsernin nettovaikutusta testattiin kolmessa globaalissa skenaariossa: nopea lämpeneminen, digiloikat ja pandemiat. Skenaariomallinnus osoitti, että Sampo-konsernin nettovaikutus sieti hypoteettisia skenaarioita suhteellisen hyvin. Sampo-konsernin nettovaikutuspistemäärä laskee vain nopean lämpenemisen skenaariossa.

Sampo-konsernin nettovaikutusprofiili eri globaaleissa skenaarioissa, 2020

Sampo_Skenaariot_FI_26-02-2021.svg

Tietoja skenaarioista

Nopean lämpenemisen skenaario: Ilmaston tasapainoherkkyys olisi IPCC:n arvion yläpäässä ja tämä kasvattaisi maapallon lämpenemisen aiheuttamia vahinkoja nelinkertaisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen taloudelliset kustannukset ja yksityisen sektorin globaalisti saavuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten hyödyt korostuisivat nelinkertaisesti. Biodiversiteettiin ja makean veden käyttöön liittyvät taloudelliset kustannukset korostuisivat kaksinkertaisesti, koska ne korreloivat vahvasti kasvihuonekaasupäästöjen lisäysten kanssa. Vähähiilisten teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden globaalit markkinat kaksinkertaistuisivat, samalla kun globaali talous kasvaisi 2 prosenttia vuodessa.

Digiloikkaskenaario: Globaali digitalisaatio, tekoäly ja automatisaatio lisäisivät huomattavasti työpaikkoja, joita OECD arvioi automaation uhkaamiksi, ja niiden kokonaismäärä nousisi 46 prosenttiin kaikista työpaikoista. Sekä tietoon keskittyvien yritysten kasvu että niiden tuottamat taloudelliset hyödyt ohittaisivat muun talouden. OECD:n suuressa vaarassa olevat työpaikat häviäisivät eikä niiden tilalle synny uusia, jolloin yritysten työpaikkoihin liittyvät edut vähenevät suhteessa menetettyihin työpaikkoihin, ja yksityisen sektorin luomat tietoon liittyvät taloudelliset hyödyt korostuisivat kaksinkertaisesti. Tietoinfrastruktuuria rakentavien tuotteiden ja palveluiden globaalit markkinat kasvaisivat 2 kertaa nopeammin kuin muu talous ja kaksinkertaistuisivat näin vuoteen 2030 mennessä.

Pandemiaskenaario: Vuoden 2020 globaalin COVID-19-kriisin aikana havaituista muutoksista tulee jatkuva todellisuus eikä yksittäinen shokki. Tautien ehkäisy ja hoito muuttuu tärkeämmäksi yhteiskunnassa ja tiettyjen alojen COVID-19-kriisin aikana raportoimat liikevaihdon kasvut ja menetykset jäävät pysyviksi. Moderni tietoinfrastruktuuri on kriittisessä osassa mahdollistettaessa työtä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Sekä kustannukset että hyödyt, joita yksityinen sektori tuottaa liittyen tautien hoitoon ja ehkäisyyn korostuisivat kaksinkertaisesti, tietoinfrastruktuuriin liittyvät hyödyt korostuisivat kaksinkertaisesti ja nykyisen COVID-19-kriisin tuloksena raportoidut liikevaihdon kasvut ja menetykset jäisivät pysyviksi, samalla kun maailmantalous supistuisi 5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.