Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

Ajankohtaista

Vastuullisuusaiheisia uutisia ja kohokohtia Sampo-konsernista.

27.4.2021

Sampo-konsernin ympäristövaikutukset vuonna 2020

Sampo-konsernin yhtiöt pyrkivät vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Jokaisella konserniyhtiöllä on omat ympäristöperiaatteet ja tavoitteita liittyen esimerkiksi energiankulutuksen vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen sekä yhteiskunnan kestävän kehityksen edistämiseen alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu konsernitasolla vuodesta 2019 lähtien. Päästöt raportoidaan Green House Gas Protocol -standardin mukaisesti. Scope 1-luokkaan kuuluvat päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa, kuten omien tai vuokrattujen ajoneuvojen poltto-aineet. Scope 2-luokkaan kuuluvat tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotannosta. Scope 3-luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjussa.

Sampo-konsernin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä 11 326,8 tonnia eli 1,26 tonnia työntekijää kohti. Scope 1 -päästöjen osuus oli 13,4 prosenttia, Scope 2 -päästöjen 25,5 prosenttia ja Scope 3 -päästöjen 61,1 prosenttia kokonaispäästöistä. Suurin osa päästöistä aiheutui työmatkoista, sähkönkulutuksesta sekä IT- ja pilvipalveluista. Näiden osuudet päästöistä olivat 31,4 prosenttia, 18,8 prosenttia ja 14,5 prosenttia. Sijoitusten hiilijalanjälki lasketaan erikseen, lisätietoja löytyy täältä.

Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 31 prosenttia vuonna 2020 pääasiassa koronapandemian vuoksi. Suurin muutos tapahtui Scope 3 -päästöissä, kun liikematkat putosivat minimiin.

Päästöjen kompensointi

If, Mandatum Life ja Sampo Oyj kompensoivat yhtiöiden omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt tukemalla Gold Standard -sertifioituja projekteja. Projektit mahdollistavat maailmanlaajuisen yhteistyön, jonka avulla rahoitetaan ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä kehittyvissä maissa.

If, Mandatum Life ja Sampo Oyj kompensoivat yhtiöiden oman toiminnan päästöt vuonna 2020 tukemalla puhtaaseen veteen liittyvää projektia Kambodžassa. Hankkeessa myydään paikallisesti valmistettuja keraamisia vedenpuhdistimia, jotka tarjoavat puhdasta vettä yhteisöille Kambodžassa. Perheiden ei tarvitse enää keittää vettä saadakseen siitä juomakelpoista, kun kotona on vedenpuhdistin. Hanke vähentää puun poltosta aiheutuvaa sisäilman saastumista, kotitalouksien polttoainekustannuksia ja Kambodžan haavoittuviin metsiin kohdistuvaa painetta. Hanke tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 1, 3, 5, 6, 8, 13 ja 15.

Lisätietoa saatavilla yhtiöiden yritysvastuuraporteista osoitteessa www.sampo.com/vuosi2020.

Vastuullinen kuluttaminen ja ympäristöteot tukevat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 12 ja 13, joihin Sampo-konserni pyrkii toiminnallaan myötävaikuttamaan. Lisää Sammon tavoitteista voit lukea täältä

SDG_FI_12.png        SDG_FI_13.png

8.3.2021

Sampo-konsernin nettovaikutus

Vuoden 2020 lopussa Sampo-konserni mittasi konsernin nettovaikutuksen käyttäen Upright Projectin nettovaikutusmallia. Malli mittaa yhtiön positiiviset ja negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, tietoon, terveyteen ja ympäristöön. Tavoitteena oli ymmärtää Sampo-konsernin synnyttämien kustannusten ja hyötyjen nettosumma.

Analyysi kattoi Sampo-konsernin (If, Topdanmark, Hastings ja Mandatum Life) pois lukien Sampo Oyj:n, sijoitukset sekä osakkuusyhtiöt. Eri konserniyhtiöiden koko otettiin huomioon laskettaessa Sampo-konsernin nettovaikutusta.

Nettovaikutus ei ole staattinen, ja pienetkin vaikutukset voivat korostua maailman tai sidosryhmien arvojen muutosten vuoksi.

Analyysin tulokset

Analyysissä korostui, että vakuutuspalveluissa vaikutus riippuu suurelta osin niistä aloista, palveluista ja tuotteista, joita mahdollistetaan.

Yhteiskunta: Tiettyjä perusvakuutuspalveluita, kuten koti- ja terveysvakuutusta, pidetään keskeisenä osana yhteiskunnallista infrastruktuuria, sillä niiden avulla ihmiset voivat tuntea omaisuutensa ja hyvinvointinsa turvatuksi. Lisäksi Sampo-konserni maksaa veroja ja tarjoaa työpaikkoja.

Tieto: Osaamispääoma nähdään rajallisena resurssina Uprightin mallissa. Sampo-konsernin negatiivinen vaikutus tiedon osa-alueella johtuu niukan osaamispääoman käytöstä koulutetun henkilöstön muodossa. Positiivisella puolella ovat riskienhallinta- ja vahingontorjuntakonsultoinnin positiiviset vaikutukset tiedon luontiin ja jakautumiseen.

Terveys: Sampo-konserni edistää sairauksien ehkäisyä tarjoamalla terveysvakuutuksia. Merkityksen ja ilon lisääntyminen seuraa vakuutuspalvelujen tarjoamasta mielenrauhasta.

Ympäristö: Kaikki yritykset tuottavat jonkin verran päästöjä. Vaikka Sampo-konsernin palvelut itsessään eivät käytä paljon ympäristöresursseja, yhtiö perii joitakin negatiivisia ympäristövaikutuksia energiaintensiivisilta aloilta, joita se auttaa mahdollistamaan. Keskittyminen tietyntyyppisiin vakuutuksiin ohjaa nettovaikutuksen kehitystä ajan mittaan.

Sampo-konsernin nettovaikutusprofiili, 2020

Sampo_CR-kuva_FI_26-02-2021.svg

Tulosten muutokset stressitestattaessa erilaisten globaaleiden skenaarioiden aikana

Vaikka yhtiö ei tekisi mitään sisäisiä muutoksia, nettovaikutus saattaa muuttua ulkoisten muutosten seurauksena. Osana analyysia Sampo-konsernin nettovaikutusta testattiin kolmessa globaalissa skenaariossa: nopea lämpeneminen, digiloikat ja pandemiat. Skenaariomallinnus osoitti, että Sampo-konsernin nettovaikutus sieti hypoteettisia skenaarioita suhteellisen hyvin. Sampo-konsernin nettovaikutuspistemäärä laskee vain nopean lämpenemisen skenaariossa.

Sampo-konsernin nettovaikutusprofiili eri globaaleissa skenaarioissa, 2020

Sampo_Skenaariot_FI_26-02-2021.svg

Tietoja skenaarioista

Nopean lämpenemisen skenaario: Ilmaston tasapainoherkkyys olisi IPCC:n arvion yläpäässä ja tämä kasvattaisi maapallon lämpenemisen aiheuttamia vahinkoja nelinkertaisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen taloudelliset kustannukset ja yksityisen sektorin globaalisti saavuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten hyödyt korostuisivat nelinkertaisesti. Biodiversiteettiin ja makean veden käyttöön liittyvät taloudelliset kustannukset korostuisivat kaksinkertaisesti, koska ne korreloivat vahvasti kasvihuonekaasupäästöjen lisäysten kanssa. Vähähiilisten teknologioiden ja uusiutuvien energialähteiden globaalit markkinat kaksinkertaistuisivat, samalla kun globaali talous kasvaisi 2 prosenttia vuodessa.

Digiloikkaskenaario: Globaali digitalisaatio, tekoäly ja automatisaatio lisäisivät huomattavasti työpaikkoja, joita OECD arvioi automaation uhkaamiksi, ja niiden kokonaismäärä nousisi 46 prosenttiin kaikista työpaikoista. Sekä tietoon keskittyvien yritysten kasvu että niiden tuottamat taloudelliset hyödyt ohittaisivat muun talouden. OECD:n suuressa vaarassa olevat työpaikat häviäisivät eikä niiden tilalle synny uusia, jolloin yritysten työpaikkoihin liittyvät edut vähenevät suhteessa menetettyihin työpaikkoihin, ja yksityisen sektorin luomat tietoon liittyvät taloudelliset hyödyt korostuisivat kaksinkertaisesti. Tietoinfrastruktuuria rakentavien tuotteiden ja palveluiden globaalit markkinat kasvaisivat 2 kertaa nopeammin kuin muu talous ja kaksinkertaistuisivat näin vuoteen 2030 mennessä.

Pandemiaskenaario: Vuoden 2020 globaalin COVID-19-kriisin aikana havaituista muutoksista tulee jatkuva todellisuus eikä yksittäinen shokki. Tautien ehkäisy ja hoito muuttuu tärkeämmäksi yhteiskunnassa ja tiettyjen alojen COVID-19-kriisin aikana raportoimat liikevaihdon kasvut ja menetykset jäävät pysyviksi. Moderni tietoinfrastruktuuri on kriittisessä osassa mahdollistettaessa työtä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Sekä kustannukset että hyödyt, joita yksityinen sektori tuottaa liittyen tautien hoitoon ja ehkäisyyn korostuisivat kaksinkertaisesti, tietoinfrastruktuuriin liittyvät hyödyt korostuisivat kaksinkertaisesti ja nykyisen COVID-19-kriisin tuloksena raportoidut liikevaihdon kasvut ja menetykset jäisivät pysyviksi, samalla kun maailmantalous supistuisi 5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.