Ihmisoikeudet ja työkäytännöt

Sampo-konsernille ihmisoikeuksien turvaamisessa ei ole kyse ainoastaan oikein toimimisesta ja lakien noudattamisesta. Kyse on myös taloudellisen tuloksen turvaamisesta. Ihmisoikeuskysymysten laiminlyönti voi johtaa esimerkiksi oikeustoimiin, sijoittajien menettämiseen, mainehaittoihin ja taloudellisiin menetyksiin. Ihmisoikeusloukkausten riski voi syntyä suoraan konsernin omasta toiminnasta tai välillisesti esimerkiksi asiakkaista, alihankkijoista ja/tai sijoituksista.

Politiikat ja sitoumukset

Sampo-konserni varmistaa ihmis- ja työoikeuksien kunnioittamisen politiikoilla, sisäisillä ohjeilla, johtamisjärjestelmillä ja erilaisilla aloitteilla. Sampo-konsernin ihmisoikeuksia ja työkäytäntöjä koskevat periaatteet on määritelty Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, jotka käydään läpi vuosittain ja hyväksytetään Sammon hallituksella. Sampo-konserni on YK:n Global Compact -aloitteen jäsen ja sitoutunut noudattamaan ihmis- ja työoikeuksia koskevia periaatteita. Lisäksi jokaisella konserniyhtiöillä on täydentäviä, omaan liiketoimintaansa soveltuvia politiikkoja ja ohjeita. Näitä ovat esimerkiksi vastuullisen sijoittamisen politiikat, alihankkijoiden toimintaperiaatteet, asiakassuhteiden hoitamiseen liittyvät politiikat ja ohjeet sekä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtivat henkilöstöpolitiikat ja johtamisjärjestelmät. Sampo-konserni kehittää ihmisoikeuksiin liittyviä politiikkojaan ja prosessejaan jatkuvasti.

Ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen

Sampo-konserni on tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tunnistaakseen ja priorisoidakseen ihmisoikeuksiin kohdistuvia riskejä arvoketjussaan. Arvioinnissa tarkasteltiin konsernin omaa toimintaa, yritysasiakkaita, alihankkijoita ja sijoituksia, ja selvitettiin mahdollisia vaikutuksia, joita Sampo-konserni voi suoraan aiheuttaa tai joihin se voi vaikuttaa tai olla osallisena liikesuhteidensa kautta. Arviointi käydään läpi ja päivitetään säännöllisesti.

Yritysasiakkaidensa, alihankkijoidensa ja sijoituskohteidensa kautta Sampo-konsernilla saattaa olla vaikutuksia ihmisoikeuksiin myös konsernin omien toimintamaiden ulkopuolella. Esimerkiksi pakkotyöhön, turvattomiin työoloihin tai syrjintään ja häirintään liittyvät vaikutukset ovat mahdollisia, koska näitä riskejä esiintyy aloilla tai alueilla, joilla yritysasiakkaat, alihankkijat ja sijoituskohteena olevat yritykset saattavat toimia. Ihmisoikeusvaikutukset voivat koskea arvoketjun työntekijöitä, paikallisia yhteisöjä, kuluttajia sekä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten siirtotyöläisiä, naisia ​​ja lapsia. Koska nämä riskit toteutuvat pitkällä arvoketjussa, Sampo-konsernin mahdollisuudet rajoittaa vaikutuksia ovat rajalliset. Yleisesti ottaen nämä mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset arvoketjussa ovat luonteeltaan vakavampia kuin Sampo-konsernin omassa toiminnassa tapahtuvat vaikutukset.

Ennaltaehkäisy, lieventäminen ja epäkohdista raportointi

Sampo-konserni kunnioittaa ja suojelee ihmisoikeuksia menetelmillä, jotka ehkäisevät ja lieventävät tunnistettuja ihmisoikeusvaikutuksia yhtiön omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Jos kaikkia kielteisiä vaikutuksia ei voida lieventää ja/tai ehkäistä, Konserni priorisoi vaikutuksia esimerkiksi niiden mittakaavan, korjaamattomuuden ja laajuuden perusteella. Sampo-konsernissa vastuu ihmisoikeuksista on jaettu eri toimintoihin, kuten compliance, riskienhallinta, HR, vastuullisuus, sijoitustoiminta, liiketoiminta-alueet ja korvaustoiminta.

Oma toiminta

Sampo-konsernin omassa toiminnassa esimerkiksi yksityisyyden suoja, syrjintä ja terveelliset ja turvalliset työolot on tunnistettu keskeisiksi aiheiksi, joihin voi liittyä ihmisoikeusriskejä. Näitä riskejä pyritään lieventämään muun muassa ihmisoikeus- ja HR-politiikoilla, joita kaikkien työntekijöiden on noudatettava, sekä järjestämällä ihmisoikeuksia käsittelevää pakollista ja vapaaehtoista koulutusta ja tilaisuuksia tietoisuuden lisäämiseksi.

Sampo-konserni kunnioittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta, ja yhtiön liiketoimintaprosessit on suunniteltu varmistamaan yhdenvertainen, työntekijöiden perustuslaillisiin oikeuksiin perustuva kohtelu järjestäytymisestä riippumatta. Työehtosopimuksia sovelletaan useimpiin työntekijöihin (ylin johto pois lukien), vaikka he eivät kuuluisikaan sopimuksen piiriin.

Sampo-konserni on säännöllisesti yhteydessä työntekijöihinsä ja heidän edustajiinsa ymmärtääkseen työntekijöiden näkökulmia, saadakseen palautetta ja tunnistaakseen kehityskohteita. Keskustelukanavia ovat esimerkiksi esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut, työympäristötoimikunnat, tapaamiset ammattiliittojen edustajien kanssa, lähtöhaastattelut sekä henkilöstökyselyt. Lisäksi työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheita sisäisten raportointikanavien ja whistleblowing-kanavien kautta.

Asiakkaat

Yritysasiakkaat

Sampo-konsernin arvoketjun loppupäähän kuuluvat sen yritysasiakkaiden työntekijät ja toimitusketjut, joissa työntekijöihin voi kohdistua ihmisoikeusloukkauksia ja -riskejä konsernin toimintamaiden ulkopuolella. Näitä pakkotyöhön, lapsityövoimaan, epäterveellisiin työoloihin tai syrjintään ja häirintään liittyviä ihmisoikeusriskejä voi esiintyä toimialoilla tai alueilla, joilla yritysasiakkaat toimivat.

Hallitakseen edellä mainittuja riskejä Sampo-konserni on sisällyttänyt vastuullisuusnäkökohdat vakuutusperiaatteisiinsa ja yritysasiakkaiden due diligence -prosesseihinsa. Toimintatavat tukeutuvat YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin, jotka kattavat muun muassa ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet. Sampo-konserni seuloo yritysasiakkaansa kansainvälisiä normeja ja standardeja vasten ulkoisten palveluntarjoajien avulla. Normipohjaisen seulonnan lisäksi konserni käyttää sektoripohjaista seulontaa.

Sampo-konsernin whistleblowing-kanavat ovat ulkoisesti yritysasiakkaiden saatavilla ja asiakkaat voivat ilmoittaa niiden kautta mahdollisista rikkomuksista. Lisäksi konserni voi käydä jatkuvaa vuoropuhelua yritysasiakkaiden kanssa esimerkiksi virtuaalisten ja kasvokkain järjestettävien tapaamisten ja tapahtumien yhteydessä.

Kaikki asiakkaat

Kaikkien asiakkaiden osalta tietoturvaloukkaukset ja asiakastietojen väärinkäyttö voivat johtaa ihmisoikeusloukkauksiin. Sampo-konsernilla on tiukat periaatteet ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki kerätty tieto suojataan tietosuoja- ja tietoturvatoimin sekä kouluttamalla henkilöstöä riittävästi.

Sampo-konsernilla on myös valvontatoimia, joilla varmistetaan, että asiakkaille annetut tiedot ovat ymmärrettäviä, asiaankuuluvia ja oikea-aikaisia ennen kuin asiakas sitoutuu mihin tahansa ostoon, ja että konserni täyttää kaikki sääntely- ja toimintavelvoitteet. Valvontatoimia arvioidaan säännöllisesti. Sampo-konserni käy myös läpi tuotteitaan ja palvelujaan jatkuvasti varmistaakseen, että ne ovat asianmukaisia.

Lakien, säännösten ja sisäisten politiikkojen noudattamisen varmistamiseksi Sampo-konsernilla on koulutusohjelmia, jotka kehittävät henkilöstön toimintaa ja myyntitiimien ja muiden asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden osaamista. Konsernilla on myös asiakaspalautekanavia (esim. asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakaspalvelukeskukset, kuluttaja-asiamies, chat-kanavat), jotta asiakkaiden on helppo antaa palautetta tuotteista ja palveluista ja kertoa, jos he ovat tyytymättömiä.

Alihankkijat

Sampo-konserni voi arvoketjunsa kautta vaikuttaa alihankkijoiden työntekijöihin. Suurin osa konsernin korvauspalveluja tarjoavista alihankkijoista toimii Pohjoismaissa, joissa ihmisoikeusloukkausten riski on yleisesti pienempi kuin monilla muilla alueilla globaalisti. Arvoketjut voivat kuitenkin olla pitkiä ja monimutkaisia, ja erityisesti tiettyihin toimialoihin, kuten rakentamiseen, kaivostoimintaan, kuljetukseen ja elektroniikkaan, liittyy ihmis- ja työoikeusriskejä. Työntekijät voivat altistua epäterveellisille tai vaarallisille työoloille, kuten pitkille työajoille ja vaarallisille aineille. Muita riskejä ovat myös pakkotyö, lapsityövoima, syrjintä ja yksityisyyden loukkaukset, joita voidaan pitää systeemisinä riskeinä.

Sampo-konserni odottaa alihankkijoidensa ja muiden yhteistyökumppaneidensa kunnioittavan ja noudattavan ihmis- ja työoikeuksia omassa toiminnassaan ja toimitusketjuissaan. Tämä todetaan esimerkiksi Sampo-konsernin toimintaperiaatteissa, jotka alihankkijoita ja muita yhteistyökumppaneita kehotetaan omaksumaan. Toimintaperiaatteiden lisäksi konsernilla on alihankkijoiden toimintaperiaatteita, jotka asettavat vähimmäisvaatimukset, jotka alihankkijoiden odotetaan täyttävän. Politiikkoja tukevat muut alihankkijoihin liittyvät prosessit ja toimet, kuten sopimukselliset lisävaatimukset tietyille alihankkijoille, riskinarvioinnit, auditoinnit, alihankkijoiden itsearviointikyselyt ja tapaamiset alihankkijoiden kanssa. Sampo-konsernin alihankkijoihin liittyvien toimintojen parissa työskentelevät työntekijät (esim. hankintaosastot, toimitilat, konsernipalvelut, lakiosastot) saavat koulutusta esimerkiksi alihankkijoiden toimintaperiaatteista tarpeen mukaan.

Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista alihankkijoidenkäytettävissä lainvastaista tai epäeettistä toimintaa koskevien epäilyjen ilmoittamista varten. Lisäksi useimmissa Sampo-konsernin alihankkijoiden toimintaperiaatteissa tai alihankkijasopimuksissa todetaan, että alihankkijoiden on tarjottava kanavat epäkohdista ilmoittamiseen. Alihankkijoiden on myös ilmoitettava toimintaperiaatteiden rikkomuksista Sampo-konsernille.

Sijoitukset

Sampo-konserni voi sijoitustensa kautta altistua ihmisoikeus- ja työoikeusriskeille, jotka liittyvät esimerkiksi pakkotyöhön, epäterveellisiin työoloihin ja yksityisyyden suojaan. Konserni pyrkii minimoimaan näitä riskejä vastuullisen sijoittamisen politiikkojen avulla ja seuloo suorat sijoituksensa kansainvälisiä normeja ja standardeja vasten ulkoisten palveluntarjoajien avulla. Sampo-konserni käyttää lisäksi sektoripohjaista seulontaa sijoituskohteena oleviin yhtiöihin ja sulkee tietyt toimialat suorien sijoitustensa ulkopuolelle, elleivät ennalta määritellyt kriteerit täyty. Konsernilla on myös prosessit mahdollisia normi- ja standardirikkomuksia varten. Suurin osa Sampo-konsernin whistleblowing-kanavista on ulkoisesti tarjolla, ja sijoituskohteena olevat yhtiöt ja niiden työntekijät voivat ilmoittaa kanavien kautta mahdollisista tapauksista.

Seuranta

Sampo-konserni käyttää erilaisia mittareita ihmisoikeusasioiden seurantaan. Ulkoisesti julkistetut mittarit ovat saatavilla Sampo-konsernin neljännesvuosittaisessa ja vuosittaisessa vastuullisuusraportoinnissa ja/tai verkkosivuilla.

Arvioidessaan lieventämistoimien tehokkuutta Sampo-konserni ottaa tapauskohtaisesti huomioon asiaankuuluvien sidosryhmien palautteen. Esimerkkejä sidosryhmistä ovat sisäiset sidosryhmät (esim. työntekijät) ja ulkoiset sidosryhmät (esim. konsultit, sääntelyviranomaiset, sijoittajat, kansalaisjärjestöt, luottoluokituslaitokset, yritysasiakkaat, alihankkijat). Palautetta saadaan osana sidosryhmien kanssa käytävää säännöllistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Sampo-konserni pyrkii rakentavaan, luotettavaan ja avoimeen vuoropuheluun kaikkien sidosryhmien sekä heidän edustajien kanssa yhtiön kehittämiseksi ja sidosryhmien oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi. Konsernilla on useita kanavia vuoropuheluun, jotka voivat vaihdella sidosryhmittäin, ja raportointikanavia, joiden kautta voi raportoida havaituista tai epäillyistä sisäisten tai ulkoisten sääntöjen noudattamatta jättämisestä tai sopimattomasta käytöksestä.

Raportointi ja viestintä

Sampo-konsernin keskeisiä ihmisoikeuksiin liittyviä raportointi- ja viestintämuotoja ovat Sampo-konsernin vuosittain julkaistava vastuullisuusraportointi ja verkkosivusto. Lisäksi kukin konserniyhtiö tuottaa raportointia omien lakisääteisten vaatimustensa mukaisesti. Ihmisoikeuksiin liittyvistä politiikkasitoumuksista tiedotetaan eri sidosryhmille esimerkiksi koulutusten, verkkosivujen/intranettien, sopimusneuvottelujen, kyselylomakkeiden, auditointien ja toimipaikkavierailujen välityksellä.

Korjaavat toimenpiteet

Sampo-konserni varmistaa, että kaikki lopputulemat ja korjaavat toimenpiteet ovat kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien ja paikallisen lainsäädännön mukaisia.

Oma toiminta

Jos vaatimusten rikkomuksia havaitaan, Sampo-konsernilla on toimintatavat asioiden käsittelemiseksi ja korjaamiseksi. Jos mahdolliset kielteiset vaikutukset aiheutuvat Sampo-konsernista itsestään, yhtiö ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin ja varmistaa asianomaisille työntekijöille tarjottavien korjaustoimenpiteiden asianmukaisuuden rikkomuksen luonteesta riippuen.

Asiakkaat

Yritysasiakkaat

Vahvistetun rikkomuksen tai epätyydyttävän suorituksen seurauksena Sampo-konserni aloittaa vuoropuhelun yritysasiakkaan kanssa. Konserni voi esimerkiksi vakuuttaa asiakkaan, mutta asettaa yrityksen tarkkailuun, myöntää ehdollisen hyväksynnän vakuutukselle, mutta vaatia yritystä ryhtymään toimiin, tai päättää olla tarjoamatta vakuutusta asiakkaalle tai uusia jo olemassa olevaa vakuutussopimusta. Jos asiakas ei ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin, Sampo-konserni harkitsee lisätoimenpiteitä, mukaan lukien asiakassuhteen lopettaminen. Konserni arvioi ja kehittää kestäviä vakuutuskäytäntöjään jatkuvasti varmistaakseen ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien tehokkaan seurannan potentiaalisten ja nykyisten yritysasiakkaidensa keskuudessa.

Kaikki asiakkaat

Sampo-konserni pyrkii kertomaan henkilöasiakkailleen selkeästi erilaisista valitusvaihtoehdoista sekä varmistamaan oikeudenmukaisen ja avoimen valitusprosessin. Tavoitteena on ensin keskustella asiakkaan kanssa ja pyrkiä löytämään molempien osapuolten kannalta tyydyttävä ratkaisu. Jos asiasta ei päästä yhteisymmärrykseen, asiakas voi viedä asian ulkoisen vakuutuslautakunnan tai vastaavan ratkaistavaksi kunkin toimintamaan paikallisten käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi tietyillä Sampo-konsernin yhtiöillä on lain edellyttämä sisäinen asiakasvaltuutettu, jolle asiakkaat voivat esittää valituksensa. Tapausten lopputuloksesta riippumatta Sampo-konserni analysoi aina, miten se voi parantaa myynti- ja markkinointikäytäntöjään ja tietosuojaprosessejaan.

Alihankkijat

Jos Sampo-konserni havaitsee, että alihankkijat eivät toimi yhtiön vaatimusten mukaisesti, ensimmäinen askel on varmistaa tapahtunut ja selvittää siihen johtaneet syyt. Löydöksistä riippuen korjaavia toimia voivat olla esimerkiksi prosessien parantaminen, virheiden korjaaminen, hyvitykset tai auditoinnit. Jos virhe tai sopimusrikkomus on merkittävä, se voi johtaa sopimuksen purkamiseen. Asetetut vaatimukset yhdessä alihankkijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa käytävän tiiviin yhteistyön kanssa mahdollistavat Sampo-konsernin liiketoiminnan kehittämisen ja edistävät samalla kestävämpää kehitystä.

Sijoitukset

Jos sijoituskohteena olevasta yhtiöstä paljastuu ihmisoikeusloukkaus tai -rikkomus, Sampo-konserni tutkii tapauksen ja ryhtyy toimiin tapauskohtaisesti. Tapauksen vakavuuden, luonteen ja laajuuden perusteella toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suora vuoropuhelu yrityksen kanssa tai osallistuminen yhteisvaikuttamiseen. Viimeisenä keinona sijoitus voidaan myydä, jos sijoituskohteena oleva yhtiö ei tee yhteistyötä ja ryhdy ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin toimiin kohtuullisessa ajassa. Sampo-konserni arvioi ja kehittää vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään jatkuvasti varmistaakseen ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien tehokkaan seurannan potentiaalisissa ja nykyisissä sijoituskohteena olevissa yhtiöissä.