Sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmäyhteistyö auttaa Sampo-konsernia huomioimaan sen sidosryhmien tarpeet ja toiveet ennakoivasti.
Sidosryhmäyhteistyö ja vuoropuhelu ovat arvokkaita tiedon lähteitä Sampo-konsernille. Sampo-konsernin sidosryhmät ovat omien alojensa asiantuntijoita ja voivat tarjota yhtiölle tietoa ja asiantuntemusta. Sampo-konserni voi puolestaan tarvittaessa tukea sidosryhmiään tarjoamalla aikaansa ja osaamistaan näiden käyttöön.
Sampo-konserni huolehtii sidosryhmäyhteistyöllä maineestaan, rakentaa luottamusta ja varmistaa hyväksynnän keskeisille hankkeilleen. Kun Sampo-konserni panostaa sidosryhmäyhteistyöhön ja vuoropuheluun, se voi lieventää mahdollisia riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden aiheuttamista sen keskeisille sidosryhmille.
Konsernin hallintotapa
Sampo-konsernin keskeisimmät sidosryhmät ovat sijoittajat, asiakkaat, henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit sekä paikalliset yhteisöt. Jokaisella sidosryhmällä on lisäksi lukuisia alaryhmiä.
Sampo-konserni tekee sidosryhmiensä kanssa yhteistyötä useiden aihepiirien ympärillä. Tarkoituksena on toimia tavoilla ja käydä vuoropuhelua asioista, jotka tukevat parhaiten Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien pyrkimyksiä. Sampo-konserni pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön sidosryhmiensä kanssa esimerkiksi tunnistamalla olennaiset sidosryhmät, huolehtimalla jatkuvasta ja säännöllisestä viestinnästä sekä tarjoamalla useita keskustelufoorumeita.
Konsernin tavoitteet ja päämäärät
Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on rakentaa luottamusta Sampo-konsernin ja sen sidosryhmien välille ja löytää yhteisiä etuja.
Sidosryhmäyhteistyö ja vuoropuhelu
Sampo-konserni
Sidosryhmä | Keskustelupaikka ja keskustelutiheys | Esimerkkejä keskustelunaiheista |
Sijoittajat: nykyiset ja potentiaaliset osakkeenomistajat ja velkasijoittajat |
|
|
Asiakkaat |
|
|
Henkilöstö |
|
|
Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit, esim. analyytikot ja luokituslaitokset |
|
|
Paikalliset yhteisöt (esim. viranomaiset, valvojat, toimialajärjestöt, oppilaitokset, kansalaisjärjestöt, suuri yleisö, media) |
|
|
Lisätietoa yhtiöittäin
Ifin vastuullisuustyön strateginen perusta rakentuu kolmesta sitoumuksesta: sitoumus asiakkaisiin, sitoumus työntekijöihin ja sitoumus yhteiskuntaan. Sitoumus yhteiskuntaan tarkoittaa sidosryhmäyhteistyön yhteydessä sitä, että If toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä yhteistyöhankkeita; edistää riskienhallinnan asiantuntemuksellaan kestävämmän yhteiskunnan rakentamista; ja tukee siirtymää vähähiiliseen yhteiskuntaan tekemällä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiö osallistuu myös julkiseen keskusteluun sille tärkeistä asioista, kuten ilmastonmuutoksesta, liikenneturvallisuudesta ja terveydestä, ja käy jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien kanssa.
Topdanmarkilla on kolme strategista vastuullisuusteemaa: terveys ja hyvinvointi jokapäiväisessä elämässä, vihreä muutos ja vastuullinen perusta. Topdanmarkin sidosryhmäyhteistyön yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö edistää näitä kolmea teemaa yhteistyöhankkeilla. Yhtiö myös yhdistää toimintansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Global Compact -periaatteisiin.
Topdanmarkin sidosryhmäyhteistyön yleisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnan kehittymistä vastuullisempaan suuntaan. Yhtiö pyrkii tavoitteeseensa erilaisten hankkeiden ja kumppanuuksien avulla. Lisäksi Topdanmark osallistuu Tanskan vakuutus- ja eläkealan toimialajärjestön työryhmiin, joissa se jakaa tietoja ja kokemuksia muun muassa vahingontorjunnasta, koulutuksesta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä riskienhallinnasta.
Hastingsin ESG-strategia perustuu neljään osa-alueeseen: vastuullinen liiketoiminta, kollegoiden ja asiakkaiden arvostaminen, yhteisöjen tukeminen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Yhtiö tekee yhteistyötä useiden sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa osa-alueiden tukemiseksi ja kehittämiseksi. Hastings pyrkii myös varmistamaan, että sen sidosryhmäyhteistyö edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Päivitetty