Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Historia

Sammon tarina alkoi vuonna 1909. Tämä lyhyt historiikki kattaa Sampo-konsernin keskeiset vaiheet itsenäistymistä edeltäviltä vuosilta nykyhetkeen.

Sampo on kasvanut merkittäväksi pohjoismaiseksi finanssikonserniksi ja yhdeksi Nasdaq Helsingin arvokkaimmista yhtiöistä.

Sampo on kasvanut merkittäväksi pohjoismaiseksi finanssikonserniksi ja yhdeksi Nasdaq Helsingin arvokkaimmista yhtiöistä.

Sammon historia on koko Suomen historiaa. Yhtiö sai tästä muistutuksen, kun se vuoden 2016 lopulla ryhtyi etsimään vanhojen paperiosakkeidensa omistajia.

Kyse on osakkeista, joita ei ole koskaan siirretty arvo-osuusjärjestelmään. Sampo tavoitteli kadonneita osakkeita kirjekampanjalla, joka sai suomalaiset penkomaan ullakkoja ja laatikonpohjia. Yhtiö sai ihmisiltä yli satatuhatta yhteydenottoa. Urakalla oli suora yhteys 1980-luvun yhtiömuodon muutokseen, jolloin Sampo sai kerralla enemmän osakkaita kuin millään muulla silloisella suomalaisella osakeyhtiöllä.

Nykyään Sammon liiketoiminta jakautuu kolmeen osaan: If Vahinkovakuutus on Pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja, kun taas Mandatum Life vastaa henkivakuutusliiketoiminnasta ja tarjoaa varainhoitoa. Lisäksi Sampo-konserni omistaa yli 20 prosenttia Nordea Bank AB:sta, Pohjoismaiden suurimmasta pankista.

Sampo on omistanut Nordean osakkeita vuodesta 2006 alkaen, ja vuonna 2010 pankista tuli Sammon osakkuusyhtiö. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vahva Sampo on kasvattanut jalansijaansa myös Tanskassa. Maan toiseksi suurimmasta vakuutusyhtiöstä Topdanmarkista tuli vuonna 2011 Sampo-konsernin osakkuusyhtiö. Vuoden 2016 lopulla Sammon omistusosuus oli kohonnut yli 40 prosenttiin.

2010-luvun taantuma on vaikuttanut vain suhteellisen vähän Sammon toimintaan. Sammosta on tullut Pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja, merkittävä finanssikonserni ja yksi Nasdaq Helsingin arvokkaimmista yhtiöistä. 2010-luvun Sampo on vakavarainen ja pitkäjänteistä työtä tekevä konserni, jolla on hyvät valmiudet jatkaa omistaja-arvon kasvattamista.

Iso kuva: Juha Törmälä,  Helsinki Portrait Oy
Pieni kuva: Johannes Romppanen, Duotone

Osakkaita Sammon yhtiökokouksessa 2014.

49

Sampo saavutti historiansa toistaiseksi korkeimman päätöskurssinoteerauksen, kun Sammon A-osake noteerattiin huhtikuussa 2015 yli 49 euroon.

Kun vuosituhat oli vaihtunut, Sampo yllätti lähtemällä pankkitoimintaan Leonian kanssa. Sampo teki myös Suomen taloushistorian suurimman käteiskaupan ja nousi pohjoismaiseksi vakuutusjätiksi.

Sammon uusi aikakausi toi mukanaan myös uudet, virtaviivaiset kyltit.

2005

Vuosi, jolloin Sampo-konsernin kotipaikka siirrettiin Turusta Helsinkiin.

Kun vuosituhat oli vaihtunut, Sampo yllätti lähtemällä pankkitoimintaan Leonian kanssa. Sampo teki myös Suomen taloushistorian suurimman käteiskaupan ja nousi pohjoismaiseksi vakuutusjätiksi.

Vuosituhannen vaihteessa talouselämän ykkösuutinen oli Sammon ja valtiollisen Leonia-pankin yhdistyminen. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun pankkitoiminta ja vahinko- ja henkivakuutukset koottiin saman katon alle. Suomen valtiosta tuli uuden Sampo-Leonian suurin omistaja.

Sampo-Leonia-kyltit oli ehditty pystyttää vain yhden konttorin katolle, kun konsernin nimi jo lyheni takaisin Sammoksi. Nimen kohtalo ratkesi, kun investointipankki Mandatum liittyi konserniin loppuvuodesta 2000. Sammon konsernijohtajaksi nousi Mandatumin omistaja Björn Wahlroos, joka toi pankkiiritaustansa kautta yhtiöön uutta ajattelua. Toiminnan painopiste siirtyi pankkipalveluihin ja pitkäaikaissäästämiseen.

”Pohjoismaissa finanssisektoria muuttavat lähivuosina kenties eniten internetiin siirtyvät pankkipalvelut, yksityishenkilöiden kiinnostuminen säästämisestä ja sijoittamisesta sekä sijoittamisen ja yritysjärjestelyjen kansainvälistyminen”, Wahlroos povasi MTV:n uutisissa vuoden 2000 lopulla.

Sammolla oli ollut jo 1990-luvulla laajentumishaluja muihin Pohjoismaihin, ja 2000-luvulla tavoite toteutui. Vuonna 2002 Sampo meni osakkaaksi pohjoismaiseen If-vahinkovakuutusyhtiöön. Kaksi vuotta myöhemmin Sampo lunasti norjalaisen Storebrandin, ruotsalaisen Skandian ja suomalaisen Varman pois Ifistä nousten yhtiön ainoaksi omistajaksi.

Marraskuussa 2006 Sampo ilmoitti yrityskaupasta, joka jäi Suomessa talouselämän historiaan: Yhtiö myi pankkitoimintansa tanskalaiselle Danske Bankille yli neljän miljardin euron kauppahintaan. Kyseessä oli suurin Suomessa koskaan käteisellä tehty yrityskauppa.

Nousukausi katkesi finanssikriisiin vuonna 2008, mutta vaikeatkaan vuodet eivät heilauttaneet Sammon menestystä. Ifin omistajana Sammosta tuli pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja. Vuonna 2009 Björn Wahlroos valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Kari Stadigh nimitettiin Sammon konsernijohtajaksi.

Iso kuva: Marja Seppänen-Helin, Lehtikuva
Pieni kuva: Kimmo Mäntylä, Lehtikuva

Sampo otti askeleita Eurooppaan mutta vahvisti samalla asemaansa Suomessa. Monien yritysjärjestelyjen jälkeen Sampo nousi maamme suurimmaksi vakuutusyhtiöksi.

Sampo otti askeleita Eurooppaan mutta vahvisti samalla asemaansa Suomessa. Monien yritysjärjestelyjen jälkeen Sampo nousi maamme suurimmaksi vakuutusyhtiöksi.

1990-luvun alun lama iski maahan kovaa, ja konkurssien määrä ja työttömyys kasvoivat. Koska Sammon toiminta keskittyi yksityisten ihmisten vakuuttamiseen, lama ei vaikuttanut yhtiöön yhtä voimakkaasti kuin moniin muihin vakuutusyhtiöihin.

Vuonna 1994 Sampoon yhdistyivät Otso ja suurteollisuutta vakuuttanut Teollisuusvakuutus, joka oli kärsinyt pahoin lamasta. Keväällä 1994 toteutuivat myös kaupat Vahinko-Kansasta, kun KOP myi Sammolle taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen Kansan osakkeet.

Samana vuonna ovet avautuivat maailmalle, kun Euroopan yhteinen talousalue ETA aloitti toimintansa ja muodosti Euroopasta 320 miljoonan ihmisen yhtenäisen markkina-alueen. Sammolle ETA-sopimus tarkoitti, että kansainväliset suomalaisyritykset saattoivat aiempaa vapaammin ottaa vakuutuksensa muista EY-maista. Myös ulkomaisten vakuutusyhtiöiden oli helpompi tulla Suomen markkinoille. Kilpailu asiakkaista kiristyi, mutta Sampo arvioi kasvumahdollisuuksiensa säilyvän.

Sampo vastasi ajan kansainvälistymispaineisiin laajentumalla Baltiaan ja Venäjälle. Pietarissa Sampo oli ensimmäinen ulkomainen vakuutusyhtiö, joka perusti oman edustajiston auttamaan suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä riskienhallinnassa. Katse suunnattiin myös länsinaapuriin: Sammossa seurattiin kiinnostuneena ruotsalaisen Skandian ja norjalaisen Storebrandin yhdessä vuonna 1999 perustamaa If-vakuutusyhtiötä.

Laman väistyessä henkivakuutus nousi kiinnostavuudessa vahinkovakuutuksen ohi. Pohjoismaiset vakuutusyhtiöt alkoivat panostaa kasvavaan alaan, ja vuonna 1997 Sampokin perusti henkivakuutusyhtiön, nykyään Mandatum Lifenä tunnetun Henki-Sammon. Vuosikymmenen lopulla Sampo oli kasvanut ylivoimaisesti Suomen suurimmaksi vakuutusyhtiöksi.

Iso kuva: Jukka Ritola, Lehtikuva
Pieni kuva: Marja Seppänen-Helin, Lehtikuva

Eläke-Sampo ja Eläke-Varma yhdistyivät Varma-Sammoksi kesällä 1998.

1999

Vuonna 1999 jo suurin osa kotitalouksien vakuutusasioista hoitui Sammon verkkosivuilla. Yritysasiakkaat pystyivät hoitamaan kaikki asiansa täysin paperittomasti.

Sampo listautui pörssiin vuonna 1988. Lounaissuomalaisesta vakuutusyhtiöstä tuli julkinen osakeyhtiö, joka alkoi tähytä kasvua koko maasta.

Sampo listautui pörssiin vuonna 1988. Lounaissuomalaisesta vakuutusyhtiöstä tuli julkinen osakeyhtiö, joka alkoi tähytä kasvua koko maasta.

Lokakuun alussa vuonna 1984 Sammon johto kokoontui legendaarisen helsinkiläishotelli Tornin kabinettiin. Kokous oli lähtölaukaus salaiselle projektille, joka sai nimekseen ”pääomahuollon turvaaminen”. Projektia pidettiin niin arkaluontoisena, että siitä saatuja selvityksiä ei liitetty edes johdon kokousaineistoihin.

Hanke eteni, ja loppuvuodesta 1984 johto teki päätöksen, että Sammon yhtiömuoto muutettaisiin keskinäisestä vakuutusyhtiöstä osakeyhtiöksi. Päätös tehtiin 1980-luvulle tyypillisessä hengessä: Suomessa elettiin nousukautta, ja monet yritykset olivat alkaneet listautua pörssiin. Myös Sammossa uskottiin vankasti kasvuun, ja tämä vaati pääomia.

Listautumista valmisteltiin vuosia. Mallia haettiin myös muista Pohjoismaista, esimerkiksi ruotsalaiselta Trygg-Hansalta. Vuoden 1988 alussa kaikki oli valmista: Sampo listautui Helsingin pörssiin 14.1.

Sammolla oli osakkaita aluksi yli 800 000. Se oli enemmän kuin millään muulla suomalaisella osakeyhtiöllä. Osakekirjoja painatettiin miljoonittain. Osakemäärän ratkaisi se, kuinka paljon vakuutusmaksuja asiakas oli maksanut.

Suurin osa uusista asiakasomistajista ei ollut koskaan omistanut pörssiosakkeita. Pörssi oli tuohon aikaan useimmille vieras maailma. Kun myöhemmin siirryttiin arvo-osuusjärjestelmään, osa paperiosakkeista jäikin siirtämättä arvo-osuustileille, ja ne kirjattiin Sammon nimissä olleelle yhteistilille.

1980-luku oli paitsi talouskasvun ja juppikulttuurin myös hyvinvointivaltion kulta-aikaa: Lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin. Suomessa vallitsi ajoittain jopa täystyöllisyys.

Iso kuva: Matti Björkman, Lehtikuva
Pieni kuva: Sampo Oyj

Kun Sampo vuonna 1980-luvulla muutti yhtiömuotoaan, yhtiön vakuutusasiakkaista tuli osakkeenomistajia.

830 000

Uudella osakeyhtiömuotoisella Sammolla oli huikeat 830 000 uutta osakkeenomistajaa.

Väki muutti maalta kaupunkeihin, ja Suomea rakennettiin betonilähiö kerrallaan. Sampo oli tiiviisti mukana vuosikymmenen kehityksessä rahoittamalla rakentamista.

Väki muutti maalta kaupunkeihin, ja Suomea rakennettiin betonilähiö kerrallaan. Sampo oli tiiviisti mukana vuosikymmenen kehityksessä rahoittamalla rakentamista.

Harmaiden ruudukkotalojen betonilähiö ja sen isoilla pihoilla leikkivät lapset muodostavat yhden 1970-luvun kuvista. Suomi eli rakennusbuumia, ja kaupunkien ympärille nousi lähiöitä toisensa jälkeen. Vuosikymmenen huippuvuosina rakennettiin jopa noin 70 000 asuntoa vuodessa, kun nykyisin uudisrakentamisen tahti on alle puolet siitä.

Sampo oli tiiviisti ajassa kiinni ja tarjosi lainoja asuntotuotantoon. Vuonna 1971 Sampo oli rahoittamassa yli 6 000 uutta huoneistoa, ja yhtiön lainoittamat kerrostalolähiöt nousivat esimerkiksi Turun Lausteelle ja Vantaan Martinlaaksoon. Lähiöitä rakennettiin tarpeeseen, sillä jo puolet suomalaisista asui kaupungeissa.

Aikakauden sana oli asiakaskeskeisyys. Sampo kehitti organisaatiotaan, ja asiakaskonttoreissa panostettiin palveluun. Työtä nopeuttivat erityisesti konttoreihin vuonna 1976 hankitut tietokoneet, jotka syrjäyttivät tieltään vanhat kortistorutiinit.

Sampo uudisti tuotevalikoimaansa. Vakuutusten paketoinnista tuli suosittua: esimerkiksi matkavakuutukseen niputettiin kaikki vakuutukset, joita matkalla saattaisi tarvita.

Vakuutuskenttä keskittyi, osin valtion tukemana. Vuonna 1970 Sampoon yhdistyi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tarmo, ja uusi yhtiö nimettiin Sampo-Tarmoksi. Vuonna 1977 Sampo-Yhtiöihin liittyi maan vanhin henkivakuutusyhtiö Kaleva, joka oli ajautunut taantumassa ongelmiin.

Turun-pääkonttori kävi kasvavalle yhtiölle ahtaaksi. Tilanpuutetta paikkaamaan rakennettiin vanhan pääkonttorin läheisyyteen uusi toimitalo, joka valmistui Turun Puolalankadulle vuonna 1975. Rakennuksen erikoisuuksia olivat muun muassa pohjakerroksen uima-allas saunaosastoineen ja autovahinkojen ”drive in” -palvelu. Toimitalo yhdistyi pääkonttoriin maanalaisella yhdyskäytävällä.

Iso kuva: Lea Bucciarelli, Helsingin kaupunginmuseo
Pieni kuva: Pekka Kyytinen, Pekka Kyytisen kokoelma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto

Huippuvuosina Suomessa rakennettiin jopa 70 000 uutta asuntoa vuodessa.

1977

Sampo lanseerasi uraauurtavan Samposopimuksen, joka kokosi perheen kaikki vakuutusasiat samaan vakuutuskirjaan.

Autoistumisen vuosikymmen toi teille ensimmäiset liikenneruuhkat, ja Sampo vakuutti pian kaikkia liikennevälineitä traktoreista mopedeihin. Samaan aikaan vakuutusala puhutti koko yhteiskunnassa.

Autoistumisen vuosikymmen toi teille ensimmäiset liikenneruuhkat, ja Sampo vakuutti pian kaikkia liikennevälineitä traktoreista mopedeihin. Samaan aikaan vakuutusala puhutti koko yhteiskunnassa.

”Korvaamalla vahingot tekee Sampo elämänne turvalliseksi”, kuului Sammon iskulause yhtiön ensimmäisissä televisiomainoksissa vuonna 1962.

Vakuutusyhtiöiden innostus markkinointiin ei johtunut vain uusista, kiehtovista joukkoviestinnän välineistä. Syynsä oli myös 1960-luvun yhteiskunnallisella keskustelulla. Vakuutusalan painoarvo oli sodan aikana korostunut, ja nyt vakuutustoimintaa ja sen rahavirtoja haluttiin siirtää valtion alaisuuteen.

Vakuutusalan kehittämispaine johti vuosikymmenen lopulla vakuutusyhtiöiden fuusioihin. Yksi maan vanhimmista vakuutusyhtiöistä, Kaupunkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö, yhdistyi Sampoon vuonna 1967.

1960-luku oli myös hyvinvointivaltion kehittämisen aikaa. Vanhuutta turvattiin työeläkelailla ja kansaneläkkeellä, äitiyspäiväraha lanseerattiin ja maahan säädettiin sairausvakuutuslaki. Lauantaista tuli vapaapäivä – Sammossa työntekijät saivat vuonna 1966 vapaaksi ensin kesälauantait ja vuodesta 1968 lähtien loputkin lauantait.

Autoistumisen vuosikymmen toi teille ensimmäiset liikenneruuhkat. Vuonna 1960 säädettiin uusi liikennevakuutuslaki, joka määräsi vakuuttamaan kaikki liikenteessä käytettävät ajoneuvot mopedeista traktoreihin.

Sampo keskittyi liikenteeseen. Yhtiön tärkeimpiä tuotteita olivat lakisääteinen liikennevakuutus ja vapaaehtoinen autovakuutus. Kulkuneuvojen vakuuttaminen oli monipuolista liiketoimintaa: Esimerkiksi vuosina 1961–68 liikennevakuutuksessa oli käytössä raittiusalennus. Se myönnettiin autonomistajille, jotka olivat vannoutuneet täysraittiiksi.

Iso kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Pieni kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)

Ensimmäisten tietokoneiden kuljetus Sammon konttoriin oli haastava tehtävä.

1962

Vuosi, jolloin Sammon pääkonttoriin vuokrattiin ensimmäinen tietokone, IBM 1401.

Sota-ajan säännöstely jäi taakse ja Suomen teollisuus lähti nousuun. Koteihin hankittiin sähköliesiä, pesukoneita ja -linkoja, joille Sampo kehitti uudet vakuutukset.

Sota-ajan säännöstely jäi taakse ja Suomen teollisuus lähti nousuun. Koteihin hankittiin sähköliesiä, pesukoneita ja -linkoja, joille Sampo kehitti uudet vakuutukset.

Vuonna 1953 kauppoihin alkoi ilmestyä appelsiineja ja banaaneja. Se oli merkki siitä, että sota-ajan säännöstely oli lopullisesti ohi.

Sammon henkilöstön määrä oli kaksinkertaistunut 1940-luvun lopulla. Kasvaessaan yhtiö alkoi panostaa yhteishengen vahvistamiseen. Sampo osti vuonna 1955 Naantalin Luonnonmaalta Koivumäen tilan, josta tuli henkilökunnan virkistyspaikka. Sampolaiset pääsivät viettämään kesää saaristoon ja mittelemään voimiaan lentopallossa, pesäpallossa ja suunnistuksessa. Urheiluotteluita järjestettiin niin konttorin osastojen kuin eri vakuutusyhtiöidenkin välillä.

Henkilökuntaa myös valistettiin. Sampo järjesti kursseja, joilla perehdytettiin toimihenkilöitä vakuutusalan saloihin. Ensimmäinen alan yhteinen vakuutustutkinto perustettiin vuonna 1958.

1950-luvulla Suomi kasvoi maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Sotakorvauksien maksaminen siivitti erityisesti metalliteollisuuden ja laivanrakennuksen nousuun. Kaupunkeihin perustettiin tavarataloja, mopedit ja moottoripyörät valtasivat tiet ja vuoden 1952 kesäolympialaiset villitsivät kansaa.

Koteihin hankittiin uusia kodinkoneita, kuten ULA-radioita, sähköliesiä, jääkaappeja, pulsaattoripesukoneita ja pesulinkoja, joita vakuutusyhtiöt pääsivät vakuuttamaan. Sammon televisiovakuutusten vakuutusmaksut määräytyivät kuvaputken tuumaluvun mukaan.

Sotakorvausurakan myötä suomalaisessa yhteiskunnassa alettiin arvostaa suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta, ja Sammossakin toimintaa “rationalisoitiin” aktiivisesti. Vuonna 1950 yhtiössä oli vireillä 28 rationalisoimistyötä: Esimerkiksi tilitysjärjestelmä uusittiin ja vakuutuskirjojen käsittelyä pyrittiin nopeuttamaan. Sampoa pidettiin hyvin organisoituna ja tekniikaltaan modernina yhtiönä.

Iso kuva: Olavi Mannonen, Helsingin kaupunginmuseo
Pieni kuva: Teuvo Kanerva, Museovirasto

Koteihin levinneet televisiot tarjosivat katsottavaa myös lapsille ja uutta liiketoimintaa vakuutusyhtiöille.

1957

Vuosi, jolloin Sampo vakuutti ensimmäistä kertaa television.

Toinen maailmansota suisti myös Sammon työntekijöiden arjen raiteiltaan. Sota-aika teki vakuutusyhtiöistä tärkeitä kansantalouden vakauttajia.

Toinen maailmansota suisti myös Sammon työntekijöiden arjen raiteiltaan. Sota-aika teki vakuutusyhtiöistä tärkeitä kansantalouden vakauttajia.

Turun pommitukset alkoivat loppuvuodesta 1939 ja vaikeuttivat sampolaisten työskentelyä Turun keskustassa sijainneessa pääkonttorissa. Vuodenvaihteessa 1940 työaikoja muutettiin pahimpien pommitusten välttämiseksi. Jonkin aikaa töitä tehtiin kello neljästä iltakymmeneen. Välillä työpäivä jakautui kahteen osaan: aamuyhdeksästä yhteentoista, ja illalla kello neljästä kahdeksaan.

Helmikuussa 1940 pääkonttorin arki sai uuden käänteen. Pommit osuivat konttorin katolle ja edustalle. Konttorirakennus vaurioitui, ja työskentely siirrettiin joksikin aikaa talon pommisuojaan.

Sotien aikana vakuutusyhtiöiden merkitys kasvoi, ja ne nähtiin tärkeinä kansantalouden vakauttajina. Palo- ja tapaturmavakuutuksista tuli Sammon myydyimpiä tuotteita. Palovakuutusten myynnin ohella kasvoi kuitenkin myös vahinkojen määrä, mikä söi Sammon toiminnan kannattavuutta.

Yhtiön taloutta heiluttivat menetetyn Karjalan alueelta syntyvät tappiot, joita koitui erityisesti lainoitettujen kiinteistöjen tuhoutumisesta. Rajan taakse jäi myös yhtiön Viipurin konttori.

Vaikeuksista huolimatta Suomen talous elpyi, ja vuodesta 1948 eteenpäin talouskasvu oli kiivaampaa kuin koskaan aiemmin. Myös Sampo hyötyi kasvusta. Yhtiö alkoi perustaa sivukonttoreita suurimpiin kaupunkeihin. Työlle tarvittiin lisää tekijöitä, ja vuosikymmenen lopulla Sammon toimihenkilöiden määrä oli kasvanut jo yli kahdensadan.

Iso kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)
Pieni kuva: Pekka Kyytinen, Antellin kokoelmat/Pekka Kyytisen kokoelma, Museovirasto

Elämästä iloittiin sodasta huolimatta, ja tanssilavakulttuuri kukoisti.

1944

Sampoon perustettiin kerhotoimikunta, joka järjesti henkilökunnan yhteisiä rientoja.

Laman jälkeen Sampo kärsi talousvaikeuksista. Vuosikymmenen lopulla yhtiö pääsi uuteen vauhtiin, jota symboloi Sammon vuonna 1938 Turkuun valmistunut pääkonttori.

Laman jälkeen Sampo kärsi talousvaikeuksista. Vuosikymmenen lopulla yhtiö pääsi uuteen vauhtiin, jota symboloi Sammon vuonna 1938 Turkuun valmistunut pääkonttori.

Vuonna 1936 Sampo järjesti arkkitehtikilpailun, jonka toimeksiantona oli suunnitella yhtiölle uusi pääkonttori. Vanhat tilat Verdandin talossa olivat käyneet ahtaiksi yhtiön kasvaessa. Sampolaisia oli vuosikymmenen puolivälissä jo yli 130.

Kilpailun voitti turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, joka oli yksi funktionalismin edelläkävijöistä suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggmanin suunnittelema funkistyylinen pääkonttori valmistui Turun keskustaan Yliopistonkadulle vuonna 1938. Talossa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa ja sitä ihailtiin laajalti. Käyttöön otettiin muun muassa kellokortit.

1930-luvulla kaupungeissa asui jo neljäsosa suomalaisista. Elämä jatkoi nykyaikaistumistaan, ja kaupunkilaisille tarjoutui uusia koulutusmahdollisuuksia, parempia asuntoja ja tehdasvalmisteisia vaatteita.

Samaan aikaan yhtenäinen lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt yhtenäistivät Suomen vakuutuskenttää. Vuosi 1933 oli suomalaisen vakuutuslainsäädännön merkkivuosi: tuolloin astui voimaan lakipaketti, joka oli pisimmälle kehitetty koko Euroopassa.

Suomessa 1930-luvun alun lama jäi lyhyeksi, mutta Sampo toipui siitä hitaasti. Koska rakentaminen oli vähentynyt, yrityksiä lakkautettu ja ihmisten palkkoja alennettu, myös vakuutusmaksujen tulot pienenivät. Tämän lisäksi yhtiö oli varovainen tarttumaan uusiin kilpailukeinoihin kuten hinnanalennuksiin.

Sampo miellettiin ruotsinkieliseksi yhtiöksi, minkä nähtiin haittaavan sen kilpailuasemaa. Vuosikymmentä leimanneet kielikiistat näkyivätkin yhtiössä. Koska suurin osa vakuutuksenottajista oli suomenkielisiä, heitä haluttiin lisää yhtiön päättäjien joukkoon. Lopulta vuonna 1938 suomesta tehtiin yhtiön hallituksen ainoa, virallinen pöytäkirjakieli.

Iso kuva: Pietinen, Pietisen kokoelma, Museovirasto
Pieni kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)

Tunnelma oli katossa henkilökunnan joulujuhlan jazzkabareessa kolmekymmentäluvun alussa.

1935

Sampo avasi ensimmäisen paikalliskonttorinsa Helsinkiin.

Sampo oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa autovakuutuksia, kun autot yleistyivät. Elintason nousu katkesi vasta New Yorkin pörssin romahdukseen vuonna 1929.

Sampo oli ensimmäisten joukossa tarjoamassa autovakuutuksia, kun autot yleistyivät. Elintason nousu katkesi vasta New Yorkin pörssin romahdukseen vuonna 1929.

Vuoden 1920 uutuus vakuutusalalla oli autovakuutus, jonka Sampo otti valikoimiinsa ensimmäisten joukossa. Viisi vuotta myöhemmin Suomeen säädettiin liikennevastuulaki, joka velvoitti vakuuttamaan autot onnettomuuksien varalle.

Ajatus autovakuutuksesta oli syntynyt täydentämään vakuutusvalikoimaa eläinvakuutuksen rinnalla. Kun uusi laki tuli voimaan, Sammon edelläkävijyys palkittiin. Autovakuutusosasto kohosi vuosikymmenen aikana yhdeksi yhtiön tärkeimmistä osastoista.

1920-luvulla suomalaisten elintaso alkoi nousta ja kulutustottumukset muuttua. Kaupungeissa kulutettiin tehdasvalmisteisia vaatteita ja nautittiin lisääntyneestä vapaa-ajasta. Maata veivät eteenpäin erityisesti paperin ja sahatavaran vienti sekä rakentaminen, mutta pientilavaltainen maatalous pysyi silti pääelinkeinona.

Vuonna 1929 New Yorkin pörssikurssit romahtivat. Alkoi maailmanlaajuinen lama, joka hiljensi Suomessa rakentamisen ja metsäkaupan. Sammossa edellisen vuosikymmenen elintarvikepula oli tuoreessa muistissa, joten henkilöstöstä pidettiin hyvää huolta. Pääkonttorilla tarjottiin päivittäin puuroa, ja työntekijät saivat joululahjaksi kuukauden ylimääräisen palkan.

Sampo vakiinnutti asemiaan Suomen vakuutusmarkkinoilla ja ryhtyi luomaan myös kansainvälisiä kontakteja. Vuonna 1928 yhtiö aloitti tanskalaisen Kjøbenhavnske Re:n kanssa jälleenvakuutusyhteistyön, joka jatkui vuosikymmeniä.

Iso kuva: Pietinen, Pietisen kokoelma, Museovirasto
Pieni kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)

Vakuutuksia mainostettiin usein päivänpolttavien tapahtumien avulla.

62

Sammon henkilökunnan lukumäärä vuonna 1923.

Turkulainen Sampo laajensi toimintaansa maaseudulle ja kehitti uudenlaisia vakuutuksia. Vuosikymmenen lopulla vastassa olivat kansalaissota ja huutava elintarvikepula.

Turkulainen Sampo laajensi toimintaansa maaseudulle ja kehitti uudenlaisia vakuutuksia. Vuosikymmenen lopulla vastassa olivat kansalaissota ja huutava elintarvikepula.

Sampo tähysi alusta asti koko maan markkinoille. Talvella 1917 Sammon historiaan kirjattiin poikkeuksellinen ajanjakso: Eräällä vakuutusyhtiön tarkastajalla oli käytössään yhtiön ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt hankintahevonen. Vakuutustarkastaja ajeli hevoskärryillä kolme kuukautta Keski-Suomessa hankkimassa asiakkaita.

Vuosikymmenen alkupuolella Suomen talous kasvoi. Sahatavaran vienti nousi vuonna 1914 ennätyslukemiin, ja samana vuonna Sampo toi metsävakuutuksen ensimmäisenä Suomen markkinoille. Yhtiö ideoi ja kehitteli myös uusia vakuutuslajeja. Esimerkiksi raesadevakuutus ja eläinvakuutus kotieläinten pakko-ottojen varalle jäivät kuitenkin idean tasolle.

Sampo kehitti toimintaansa: Vuonna 1912 yhtiöön perustettiin päätoiminen toimitusjohtajan virka – siihen saakka asiat oli hoidettu johtokunnan kesken. Pääkonttoriin hankittiin puhelinjärjestelmä ja sähkölaskukone. Vanhat tavat pitivät kuitenkin pintansa uusien rinnalla, ja esimerkiksi palo-osaston johtaja sai maineen nopeana helmitaulun käyttäjänä.

Ensimmäinen maailmansota katkaisi talouden noususuhdanteen. Suomessa tilanne kriisiytyi vuoden 1917 syksyllä, jolloin maata kurittivat inflaatio, työttömyys ja elintarvikepula. Seuraavana vuonna kansalaissodan aikaan punaiset miehittivät Turkua, ja kaupungin liiketoiminta oli pysähdyksissä. Sammossa yritettiin tehdä töitä, vaikka punakaartilaiset takavarikoivat konttorista koneita ja valvoivat välillä työntekoa paikan päällä.

Kansalaissodan jälkeen pahimman nälän aikaan Sampo turvasi henkilökuntansa ruokahuollon ja työkyvyn vuokraamalla kesällä 1918 Vehmaalta Böhlen tilan. Pääkonttoriin perustettiin jakelupiste, jossa johtohenkilöiden vaimot jakoivat tilalla tuotettuja elintarvikkeita.

Iso kuva: Markku ja Feeliks Kumpula, Kimy-Kustannus Oy:n kokoelma, Museovirasto
Pieni kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)

Sammon järjestelykomitean jäsenet kokoontuivat Turun konttorissa vuonna 1911.

09.30–16.00

Sammon työntekijöiden virallinen työaika vuodelta 1913. Keskellä päivää oli tauko virvokkeiden nauttimista varten.

Kun suomalainen yhteiskunta teollistui ja talous kasvoi, tarvittiin uudenlaisia vakuutuksia. Vuonna 1909 perustettu Sampo edusti uutta ajattelua, sillä se myi yhden vakuutuslajin sijaan useita eri vakuutuksia.

Kun suomalainen yhteiskunta teollistui ja talous kasvoi, tarvittiin uudenlaisia vakuutuksia. Vuonna 1909 perustettu Sampo edusti uutta ajattelua, sillä se myi yhden vakuutuslajin sijaan useita eri vakuutuksia.

Turun keskustassa seisoo uusrenessanssityylinen Verdandin talo, joka valmistui vuonna 1898. Tässä kivipalatsissa sijaitsi 1909 perustetun vakuutusyhtiö Sammon ensimmäinen toimipiste. Naapuriin muutti myös kaksi muuta turkulaista vakuutusyhtiötä, Fennia ja jälleenvakuutusyhtiö Verdandi. Yhtiöt jakoivat yhteisen asiointipisteen, josta sai ostaa niiden kaikkien vakuutuksia.

Sammon perustamista edelsivät voimakkaan teollistumisen vuodet. Talouden kasvu loi uusia vakuutuskohteita. Esimerkiksi vuonna 1895 tuli pakolliseksi vakuuttaa teollisuuden ja muiden vaarallisten alojen työntekijät.

Sampo oli alkuaikoinaan erilainen tulokas suomalaisella vakuutuskentällä. 1900-luvun alussa suurin osa vakuutusyhtiöistä myi vain yhtä vakuutuslajia. Turkulaiset liikemiehet saivat idean keskittää eri vakuutuslajit saman katon alle ja palvella näin asiakkaita paremmin. Sampo perustettiin tämän ajatuksen pohjalta. Yhtiöllä oli tiivis yhteys ruotsinkielisiin teollisuus- ja liikepiireihin, mikä näkyi myös Sammon alkuperäisessä nimessä Ömsesidiga Försäkringsanstalten Sampo.

Erilaisen toimintatapansa takia Sampoon suhtauduttiin aluksi epäillen. Yhtiötä nimitettiin kameleontiksi ja kaikkivakuutusyhtiöksi. Asiakkaat kuitenkin ottivat yhtiön hyvin vastaan, ja ensimmäisen vuotensa jälkeen Sampo työllisti jo kuusitoista henkeä.

Myös kotimaisuus oli Sammon perustamisessa tärkeä tekijä. Suomessa toimi vuosisadan alussa lukuisia ulkomaalaisia vakuutusyhtiöitä, ja niille haluttiin kotimaisia kilpailijoita. Suomalaisuus korostui myös Sammon nimessä. Aikakaudella oli tapana nimetä varsinkin vakuutusyhtiöitä Kalevalan innoittamilla nimillä. Vuonna 1874 toimintansa oli aloittanut esimerkiksi vakuutusyhtiö Kaleva.

Iso kuva: Åbo Akademis bildsamlingar
Pieni kuva: 75 Sampovuotta, Keskinäinen vakuutusyhtiö Sampo 1909–1984 (1984)

Sammon ensimmäinen mainos julkaistiin Uusi Aura -lehdessä tuhoisan raitiovaunuonnettomuuden jälkeen.

16

Ensimmäisen vuotensa lopulla Sampo työllisti 16 henkeä.