Historia

Sammon tarina alkoi vuonna 1909. Tämä lyhyt historiikki kattaa Sampo-konsernin keskeiset vaiheet itsenäistymistä edeltäviltä vuosilta nykyhetkeen.

In 1938, Sampo’s new headquarters in Turku was built in a functionalist style.
1930

Laman jälkeen Sampo kärsi talousvaikeuksista. Vuosikymmenen lopulla yhtiö pääsi uuteen vauhtiin, jota symboloi Sammon vuonna 1938 Turkuun valmistunut pääkonttori.

Photo: The employees celebrated Christmas in jazz cabaret style at the beginning of the 1930s.

The employees celebrated Christmas in jazz cabaret style at the beginning of the 1930s.

1935

Sampo avasi ensimmäisen paikalliskonttorinsa Helsinkiin.

Vuonna 1936 Sampo järjesti arkkitehtikilpailun, jonka toimeksiantona oli suunnitella yhtiölle uusi pääkonttori. Vanhat tilat Verdandin talossa olivat käyneet ahtaiksi yhtiön kasvaessa. Sampolaisia oli vuosikymmenen puolivälissä jo yli 130.

Kilpailun voitti turkulainen arkkitehti Erik Bryggman, joka oli yksi funktionalismin edelläkävijöistä suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggmanin suunnittelema funkistyylinen pääkonttori valmistui Turun keskustaan Yliopistonkadulle vuonna 1938. Talossa hyödynnettiin uusinta tekniikkaa ja sitä ihailtiin laajalti. Käyttöön otettiin muun muassa kellokortit.

1930-luvulla kaupungeissa asui jo neljäsosa suomalaisista. Elämä jatkoi nykyaikaistumistaan, ja kaupunkilaisille tarjoutui uusia koulutusmahdollisuuksia, parempia asuntoja ja tehdasvalmisteisia vaatteita.

Samaan aikaan yhtenäinen lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt yhtenäistivät Suomen vakuutuskenttää. Vuosi 1933 oli suomalaisen vakuutuslainsäädännön merkkivuosi: tuolloin astui voimaan lakipaketti, joka oli pisimmälle kehitetty koko Euroopassa.

Suomessa 1930-luvun alun lama jäi lyhyeksi, mutta Sampo toipui siitä hitaasti. Koska rakentaminen oli vähentynyt, yrityksiä lakkautettu ja ihmisten palkkoja alennettu, myös vakuutusmaksujen tulot pienenivät. Tämän lisäksi yhtiö oli varovainen tarttumaan uusiin kilpailukeinoihin kuten hinnanalennuksiin.

Sampo miellettiin ruotsinkieliseksi yhtiöksi, minkä nähtiin haittaavan sen kilpailuasemaa. Vuosikymmentä leimanneet kielikiistat näkyivätkin yhtiössä. Koska suurin osa vakuutuksenottajista oli suomenkielisiä, heitä haluttiin lisää yhtiön päättäjien joukkoon. Lopulta vuonna 1938 suomesta tehtiin yhtiön hallituksen ainoa, virallinen pöytäkirjakieli.