Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

16.3.2021

Miksei Bitcoin sovellu Sammolle sijoituskohteeksi?

Bitcoin on ns. kryptovaluutta, joka on luomisestaan vuonna 2008 lähtien herättänyt kasvavaa innostusta. Yhä useammat tahot ovat viime aikoina ryhtyneet suosittelemaan sen soveltuvuutta pieneksi osaksi hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Bitcoinilla voisikin jo pelkästään tällä perusteella spekuloida olevan potentiaalia yhä kasvavaan arvonkehitykseen sen kysynnän lisääntyessä. Miksei Bitcoin sitten sovellu osaksi Sammon sijoitussalkkua?

Sijoituskohteiden arvostaminen

Arvioitaessa sijoituskohteesta odotettavissa olevia tuottoja, on hyödyllistä erottaa sijoituskohteen kassavirrat näiden kassavirtojen arvostukseen vaikuttavista tekijöistä. Peruslähtökohta minkä tahansa sijoituskohteen osalta on, että kyseisen kohteen tuottama arvo perustuu sen elinkaarensa aikana tuottamiin kassavirtoihin. Sijoittaja voi myös saada sijoituskohteesta arvoa, mikäli onnistuu myymään kohteen jollekin toiselle taholle korkeampaan hintaan kuin mitä on siitä itse maksanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole sijoituskohteen itsensä tuottamien odotettujen kassavirtojen nousun seurausta. Sijoituskohteen markkina-arvostukseen vaikuttavatkin kohteen tuottamien kassavirtojen lisäksi ne tekijät, joilla nämä vasta tulevaisuudessa saatavat kassavirrat muunnetaan nykyarvoisiksi. Näitä tekijöitä ovat yleisen korkotason lisäksi sijoittajien riskittömien korkojen päälle hinnoittelemat riskilisät, jotka riippuvat kyseisen kohteen sisältämän systemaattisen riskin tasosta. Riskilisiä ajaa yleisen markkinatunnelman lisäksi erityisesti markkinoiden rakenteelliset tekijät, siis viimekädessä kysyntä ja tarjonta.

Bitcoinin kohdalla mikään tämä ei tunnu kovin olennaiselta, se kun ei itsessään tuota minkäänlaisia kassavirtoja, toisin kuin osakkeet, velkakirjat ja kiinteistöt osinkojen, korkomaksujen ja vuokrien muodossa. Bitcoin ei siis ole kassavirtaa tuottava sijoituskohde, joten sen ei voi yli ajan odottaa tuottavan yhtään mitään. Siihen kohdistetut mahdolliset tuotto-odotukset perustuvatkin spekulointiin, arveluun siitä, että muut ostavat sitä kasvavassa määrin ja sen markkinahinta tulisi näin nousemaan, mikä mahdollistaisi sen myymisen toiselle innokkaalle ostajalle.

Kassavirtaa tuottamattomat kohteet

Maailmassa on toki kohteita, joilla on arvoa vaikkeivat ne kassavirtaa tuotakaan. Tuotannontekijät, kuten luonnonvarat, infrastruktuuri ja tuotantolaitteet, voidaan nähdä osana varsinaista investointikokonaisuutta, jonka toki on tarkoitus tuottaa investoijalleen kassavirtaa. Mutta kassavirtaa tuottamattomia ja silti ostajalleen arvoa sisältäviä kohteita ovat erityisesti palvelut ja kulutustavarat. Niiden arvo perustuu kulutuksesta saatavaan hyötyyn – niitä ei osteta siinä tarkoituksessa, että tästä saataisiin taloudellista tuottoa. Mikäli ostettava kulutustavara jätetään kuluttamatta, sen arvon voikin odottaa laskevan kyseisen kohteen pilaantuessa ajan kuluessa.

Mutta on sellaisiakin kassavirtaa tuottamattomia pilaantumattomia kohteita, joita ei ole tarkoitettu kulutukseen ja samaan aikaan niillä on kiistatonta pysyvää arvoa kuten mm. taide, kulta ja käteisraha. On selvää, ettei niiden arvo perustu yksinomaan spekulointiin. Näistä kohteista ei kuitenkaan voi lähtökohtaisesti odottaa saatavan reaalikorkoa, eli inflaation ylittävää tuottoa, sillä ne eivät tuota kassavirtaa, josta tuotto muodostuisi. Käteisrahasta tuottoa ei saa edes inflaation vertaa, sillä inflaatio nakertaa sen arvoa määritelmällisesti. Mutta taiteen ja kullan reaaliarvon voisi pilaantumattomina kohteina odottaa säilyvän, niin kauan kuin näillä kohteilla on pysyvä käyttötarkoitus ja siten pysyvää käyttöarvoa.

Bitcoinia ei voi syödä tai muuten käyttää kulutustavarana eikä käyttää tuotannontekijänä tai tehdä siitä mitään konkreettista kuten vaikkapa koruja. On vaikea myöskään nähdä, että Bitcoin tuottaisi ostajalleen taidenautintoa.  Miten Bitcoinin nollaa korkeampi arvo voisi ylipäätään olla perusteltavissa?

Bitcoin maksuvälineenä 

Kryptovaluuttojen luontainen vertailukohta onkin tiliraha, euroalueella euro. Bitcoinilla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, joten kukaan ei voi velvoittaa toista tahoa, kuten kaupan vastapuolta tai velkojaa, vastaanottamaan maksusuoritusta Bitcoinissa. Se toimii vaihdannan välineenä kuitenkin joissakin verkkokaupoissa, nettipalveluissa ja fyysisissä kaupoissa sekä tietysti sellaisten tahojen välillä, jotka ovat halukkaita suorittamaan ja vastaanottamaan maksun Bitcoineissa.

Raha on sen liikkeeseen laskeman keskuspankin velkaa rahan haltijalle. Raha on vastattavaa keskuspankin taseessa ja sen vastineena on varoja arvopaperisijoitusten ja kullan muodossa. Kultakannan aikaan keskuspankki lupasi vaihtaa seteleitä kultaan kiinteään vaihtokurssiin. Nykyisin kultakannasta on luovuttu ja keskuspankkien tavoitteena on rahan kultaan vaihdettavuuden sijaan yksinkertaisesti vain säilyttää rahan ostovoima eli reaaliarvo, toisin sanoen pitää inflaatio matalana. 1)

Keskuspankilla on tähän keinot sen voidessa säädellä markkinoilla vallitsevaa korkotasoa sekä vaikuttaa liikepankkien luottokannan kasvuun. Kehittyneiden maiden keskuspankkien voidaankin todeta onnistuneen rahan arvon vakauttamisessa viime vuosikymmeninä hyvin, inflaation pysytellessä matalana, joidenkin mielestä liiankin matalana. 2)

Bitcoinin arvon säilymiselle ei kuitenkaan ole mitään takeita, toisin kuin rahan. Bitcoin ei ole kenenkään velkaa kenellekään eikä mikään taho ole sitoutunut takaamaan sen arvon vakautta. Bitcoinin arvo onkin vaihdellut sen elinkaaren aikana rajusti. Tämä tekee Bitcoinista heikon maksuvälineen – ostajan tai myyjän on ennalta vaikea tietää kuinka monta Bitcoinia (tai sen osaa eli satoshia) tarvitaan kaupankohteen maksamiseen. 

Bitcoinin soveltuvuus Sammolle sijoituskohteena

Viime aikoina myös monet rahoitusmarkkinoiden vakiintuneet toimijat ovat ryhtyneet tarkastelemaan Bitcoinia inflaatiosuojaa tarjoavana 3) ja vakavasti otettavana sijoituskohteena. Tällaisten näkökulmien voi helposti nähdä perustuvan epäluottamukseen rahataloutta ja keskuspankkien viime vuosina harjoittamaa rahapolitiikkaa kohtaan. Lisäksi Bitcoinin ympärillä pyörii sen lohkoketjuteknologiaan liittyvää hypeä 4), jota ei kuitenkaan voi perustella Bitcoinin generoimien olemattomien kassavirtojen tai sen heikkojen maksuvälineominaisuuksien näkökulmasta. Ellei sitten Bitcoiniin sisältyvän anonymiteetin nähdä tarjoavan arvoa laittomiin käyttötarkoituksiin. Tästä näkökulmasta Bitcoinia ei kuitenkaan voi suosittaa osaksi vastuullisen sijoittajan salkkua. Lisäksi Bitcoinin ’louhimiseen’ kuluva energiamäärä ylittää nykyisellään esimerkiksi koko Suomen energiankulutuksen, joten se ei sovellu tästäkään näkökulmasta osaksi vastuullista sijoitustoimintaa.

Vakuutusyhtiölain varovaisuusperiaatteen mukaan vakuutusyhtiö saa sijoittaa varojaan vain sellaiseen omaisuuteen ja sellaisiin rahoitusvälineisiin, joihin liittyvät riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida. Yhtiön on otettava nämä riskit huomioon arvioidessaan kokonaisvakavaraisuustarvettaan. Vakuutusyhtiön sijoitustoiminnassa on varmistettava sijoitusten turvaavuus, rahaksi muutettavuus, tuottavuus ja saatavuus sijaintipaikasta. Bitcoin ei täytä näitä vaatimuksia, jotka koskevat Sampoa vakuutusyhtiöryhmän ylimpänä emoyhtiönä.

 

1) Ns. fiat (lat. ”tapahtukoon”) -rahan arvo ei perustu sen vaihdettavuuteen esimerkiksi kultaan, vaan sen liikkeeseen laskeman keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan uskottavuuteen rahan reaaliarvon säilyttämisessä.

2) Viime vuosina on usein saatu lukea keskuspankkien pumppaavan rahaa markkinoille. Keskuspankit eivät kuitenkaan lahjoita rahaa kenellekään, vaan vaihtavat omaa velkaansa toisten tahojen velkaan – joko ostamalla valtioiden ja yritysten velkakirjoja tai antamalla pankeille lainaa arvopaperivakuuksia vastaan. Lisäksi keskuspankin rahoitusoperaatiot eivät vaikuta reaalitalouteen tai inflaatioon ilman liikepankkien toimia luottokantansa laajentamiseksi. Keskuspankin ostaessa arvopapereita ja lisätessään näin rahan määrää, ainoastaan liikepankkien talletusten määrä keskuspankissa (ns. keskuspankkiraha) kasvaa. Toisin sanoen kuluttajien ja yritysten näkökulmasta rahan määrä ei yksin keskuspankin toimenpiteiden seurauksena lisäänny lainkaan. Keskuspankkiraha onkin suljettu järjestelmä, eikä raha voi valua sieltä kuluttajille ja yrityksille ilman että liikepankit kasvattavat kuluttajille ja yrityksille myöntämiensä luottojen määrää. Inflaation matalaa tasoa onkin 2010-luvulla selittänyt osaltaan liikepankkien luottokannan maltillinen kasvu. Covid-19 pandemian aikana yritysten ja kuluttajien nostamien luottojen määrä on kuitenkin lähtenyt kasvamaan nopeammin. Tämä on viime kuukausina nostanut huolia inflaation mahdollisesta kiihtymisestä. Pandemian heikentämän talouden tuotantokoneiston on pelätty olevan kykenemätön vastaamaan voimakkaaseen kysynnän kasvuun viranomaisten määräämien sulkutoimien päättymisen jälkeen, mikä johtaisi hintatason nousuun.

3) ks. esim. Bitcoin – At the Tipping Point, Citi, maaliskuu 2021

4) lohkoketju muodostaa hajautetusti hallinnoidun, usein julkisen, tietokannan

Kai Sotamaa

Riskienhallintajohtaja, Sampo Oyj