Minkälainen yhtiö Sampo on analyytikon silmin?

Mirko Hurmerinta

Sampo on yksi Nasdaq Helsingin seuratuimmista yhtiöistä. Meitä seuraa aktiivisesti yli 20 analyytikkoa. Mutta minkälainen yhtiö Sampo on analyysikohteena? Kysyimme tätä kahdelta analyytikolta, Inderesin Sauli Viléniltä ja OP:n Antti Saarelta.

Kuinka pitkään olet seurannut Sampoa?

Sauli: “Aloitin seurannan 2011.”

Antti: “Vuodesta 2011 lähtien.”

Minkälainen yhtiö Sampo on analysoida?

Sauli: ”Sampo on yhtiönä poikkeuksellisen läpinäkyvä. Tämä selittyy osin sillä, että Nordea ja Topdanmark ovat listattuja pörssiyhtiöitä ja osin Sammon avoimella sijoittajaviestinnällä. Sampo on siitä erikoinen yhtiö, että sen sijoituscasen iso kuva on mielestäni suhteellisen helppo hahmottaa. Isolla kuvalla tarkoitan mm. osien summassa olevaa arvoa, yritysjärjestelyiden roolia strategiassa ja tulevien vuosien osinkovirtaa.

Vastaavasti taas yksityiskohtien tasolle mentäessä Sammon analysointi on suhteellisen hankalaa. Esimerkiksi Mandatum Lifen tuloksen tarkka ennustaminen tai regulaatiomuutosten vaikutukset yhtiön vakavaraisuuteen tuottavat analyytikoille harmaita hiuksia. Yleensä yhtiöillä tämä on juuri päinvastoin, eli yksityiskohdat ovat helppoja, mutta ison kuvan hahmottaminen vaikeampaa. Sijoittajan kannalta onneksi iso kuva on se millä on pitkässä juoksussa merkitystä ja sijoittajien kannattaakin keskittyä ison kuvan seuraamiseen.”

Antti: ”Sammon tulokseen vaikuttavia parametreja on toiminnan monialaisuuden johdosta paljon. Toiminnan vakauden vuoksi ennusteet on kuitenkin verrattain helppoa saada hyvin kohdalleen. Analysoinnin haastavuus tulee enemmänkin siitä, että arvostustaso, jolla Sammon kaltainen vakaa toimija markkinoilla hinnoitellaan, voi vaihdella suurestikin yleisestä sentimentistä riippuen. Vakauden vuoksi yhtiöstä on myös vaikea keksiä uusia kurssiajureita tai tarkastelutapoja.”

Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin kiinnität huomiota Sammon tulosraportoinnissa?

Sauli: ”Sammon tulosraportti on siitä poikkeuksellinen, että merkittävä osa tuloksesta on tiedossa jo etukäteen (Nordea ja Topdanmark). Kun tähän lisätään vielä Ifin poikkeuksellisen vakaa tuloskehitys, tarjoaa tulosraportti harvemmin suurempia yllätyksiä. Raportissa huomio kohdistuukin etenkin Ifin tulokseen ja vakuutustekniseen suorittamiseen. Lisäksi sijoittajien kannattaa seurata tytäryhtiöiden emoyhtiölle tulouttamia osinkovirtoja, sillä ne antavat selkeää indikaatiota tulevasta osingonmaksukyvystä.”

Antti: ”Ohjeistus, vakuutustoiminnan kannattavuus puhdistettuna korvausvastuun muutoksilla, sekä osakekohtainen substanssiarvo.  Jos nämä ovat kunnossa, selittyvät muut poikkeamat yleensä tilapäisillä tekijöillä.”

Minkälainen merkitys muilla asioilla kuin tulosraportoinnilla on? (Johdon tapaamiset, konferenssipuhelut, pääomamarkkinapäivät yms.)

Sauli: ”Tulosjulkistusten kiinnostavin osuus on mielestäni yhtiön analyytikkopuhelu, jossa johto, etenkin konsernijohtaja Stadigh, käy avointa dialogia analyytikoiden kanssa. Stadigh on kommenteissaan poikkeuksellisen avoin ja hänen ”Say-Do ratio” on kunnossa. Näin ollen yhtiön johdon puheisiin on varsin helppo luottaa ja mielestäni johdon kommentit ovat yhtiön ison kuvan kannalta tulosraporttien tärkein osa.

Sama koskee luonnollisesti myös muun muassa CMD:tä tai analyytikkopäivää ja mielestäni nämä tarjoavat sijoittajille parhaan kuvan Sammosta sijoituskohteena.”

Antti: ”Johdon tapaamiset ja analyytikkopuhelut ovat erittäin tärkeitä tapoja tutustua johtoon ja oppia ymmärtämään heidän ajatusmallejaan. Kun johtoa on päässyt kuuntelemaan ja haastamaan useita kertoja, syntyy analyytikolle yleensä hyvä ote tulkita johdon kommentteja. Samanlainen kommentti kahdelta eri henkilöltä voi antaa aivan erilaisen käsityksen markkinoille, riippuen esimerkiksi henkilön uskottavuudesta ja yleisestä tavasta kommunikoida.

Pääomamarkkinapäivät tarjoavat tärkeää syventävää tietoa analyytikoille ja sijoittajille. Yleensä näille tiedoille tulee sovellustarvetta aina jossain vaiheessa, vaikka ne eivät välttämättä suoraan vaikuttaisikaan näkemykseen yhtiöstä. Näissä tilaisuuksissa pääsee myös usein kuulemaan sellaisia johdon edustajia, joita tulostilaisuuksien yhteydessä ei pääse tapaamaan.”

Photo: Mirko Hurmerinta, Sampo
Mirko HurmerintaSijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj