Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

21.10.2019

Q&A - Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaaminen

Finanssivalvonta on tänään hyväksynyt Sammon hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Jatkossa Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan ainoastaan Solvenssi II -säännösten mukaisesti. Toisin sanoen Sammosta tulee jälleen vakuutuskonserni. 

Tiedote 21.10.2019

Asian tausta lyhyesti

Sammon omistusosuus Nordeassa ylitti vuoden 2009 lopulla 20 prosenttia. Finanssivalvonta on vuodesta 2010 lähtien katsonut Sampo-konsernin rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi ja Nordean Sammon osakkuusyhtiöksi. Tämä on tarkoittanut sitä, että Sampo-konserni on noudattanut vakavaraisuuslaskelmissaan sekä vakuutusyhtiöitä koskevia Solvenssi II -säännöksiä että vakuutus ja finanssiryhmittymiä koskevaa konglomeraattisäännöstöä (FICO).

Vuonna 2018 Nordean yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön pääkonttorin Ruotsista Suomeen. Muuton seurauksena Sammon Nordea-omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset ovat nousseet merkittävästi. Tämä on johtunut siitä, että osana Euroopan Keskuspankin Nordean pääomavaateesta tekemää päätöstä riskipainotettuja eriä (REA) siirrettiin ei-sitovista Pilari I -vaateista sitoviin Pilari II -vaateisiin, jotka ovat sitovia myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien vakavaraisuusvaatimusta laskettaessa. Sampo-konsernin tosiallinen riskiasema ei ole muuttunut, mutta sen osuus Nordean pääomavaatimuksesta kasvoi Nordean Pilari I -pääomavaatimuksen kasvaessa. Vuoden 2018 lopusta Sammon pääomavaade on noussut noin 800 miljoonalla eurolla kesäkuun 2019 loppuun mennessä. Järjestelmäriskipuskurin voimaantulo 1.7.2019 lähtien on kasvattanut Nordean pääomavaadetta entisestään.

Vastatakseen kiristyneiden vakavaraisuusvaatimusten vaikutuksiin Sammon hallitus ehdotti keväällä 2019 yhtiökokoukselle valtuutusta jakaa ylimääräinen osinko käteisenä ja/tai rahoitusinstrumenttien muodossa. Yhtiökokous hyväksyi ehdotuksen ja kesällä hallitus kertoi suunnittelevansa ylimääräisen osingon jakamista Nordea-osakkeiden muodossa tavoitteenaan laskea Sammon omistusosuus alle 20 prosentin. Rajan alitus johtaisi tilanteeseen, jossa Sampo-konsernia ei katsottaisi enää rahoitus- ja vakuutusryhmittymäksi eikä Nordeaa osakkuusyhtiöksi konsernin vakavaraisuuslaskelmissa. Muutos oli ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle.

Hallitus päätti ylimääräisen osingon jakamisesta 7.8.2019, minkä seurauksena Sammon omistusosuus Nordeassa laski 19,87 prosenttiin. Samana päivänä Sampo jätti Finanssivalvonnalle hakemuksen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän lakkaamiseksi. Finanssivalvonta hyväksyi hakemuksen 21.10.2019. Näin ollen Sampo-konsernin vakavaraisuus lasketaan jatkossa ainoastaan Solvenssi II -sääntöjen mukaisesti ja Nordeaa käsitellään osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena. Muutos parantaa Sammon vakavaraisuutta merkittävästi.

Kuinka paljon Sammon vakavaraisuus paranee?

Sammon Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2019 lopussa 137 prosenttia. Mikäli Nordeaa olisi käsitelty osakkuusyhtiön sijaan tavallisena osakesijoituksena, pro forma Solvenssi II -vakavaraisuussuhde olisi ollut 170 prosenttia 30.6.2019. Muutos vapautti pääomaa noin miljardi euroa. Syyskuun 2019 lopun vakavaraisuusluvut julkaistaan normaalisti tammi-syyskuun osavuosikatsauksessa 6.11.2019.

Millä tasolla Sampo haluaa vakavaraisuutensa vähintään olevan?

Sampo ryhtyi asianmukaisiin toimiin, kun vakavaraisuussuhde oli yllä mainituista syistä laskemassa alle 140 prosenttiin. Sammolla ei kuitenkaan ole varsinaista minimitavoitetta vakavaraisuudelle vaan tavoitteenamme on ylläpitää tasoa, joka takaa normaalin toiminnan lisäksi liikkumavaraa osallistua markkinoilla mahdollisesti avautuviin tilaisuuksiin. 

Miten Nordean käsittely tavallisena osakesijoituksena eroaa aiemmasta käytännöstä Solvenssi II -laskelmissa?

Vakavaraisuussuhde saadaan Sampo-konsernin omien varojen ja pääomavaatimuksen osamääränä. Jatkossa Sammon omiin varoihin ei enää lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisista Nordean omista varoista, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden markkina-arvo. Vastaavasti jatkossa Sammon pääomavaatimukseen puolestaan ei myöskään lueta Sammon omistusosuutta vastaavaa määrää pankkisääntelyn mukaisesta Nordean pääomavaatimuksesta, vaan Sammon omistamien Nordean osakkeiden pääomavaatimus määräytyy niille vakuutusyhtiöitä koskevassa sääntelyssä määritellyn osakeriskin mukaisesti, kuten muillekin Sammon osakesijoituksille.

Miten Nordean kurssikehitys vaikuttaa jatkossa Sammon vakavaraisuuteen?

Koska Nordeaa käsitellään jatkossa tavallisena osakesijoituksena, osakkeen kurssinousu parantaa ja kurssilasku vastaavasti heikentää Sammon vakavaraisuutta. Kymmenen prosentin nousu Nordean osakkeessa osingonjakopäivän tasosta (5,661 euroa) parantaisi Sammon vakavaraisuutta karkeasti 3–4 prosenttiyksikköä.

Miten muutos vaikuttaa Nordean käsittelyyn Sammon tuloslaskelmassa?

Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuu ennallaan eli Sammon osuus (19,87 %) Nordean nettotuloksesta konsolidoidaan jatkossakin tuloslaskelmaan.

Miksi Nordeaa kohdellaan edelleen osakkuusyhtiönä Sammon tuloslaskelmassa?

Solvenssi II -, konglomeraatti- ja IFRS-säännökset ovat toisistaan riippumattomia, erillisiä sääntelykehikkoja, ja osakkuusyhtiö määritellään niissä kussakin omalla tavallaan. Muutos yhdessä sääntelykehikossa ei näin ollen välttämättä aiheuta vastaavaa muutosta toisessa.

Minkälainen vaikutus ylimääräisen osingon jakamisella on Sammon tulokseen?

Sampo kirjaa konsernin tammi–syyskuun 2019 tulokseen yhteensä 155 miljoonan euron kertaluonteisen tappion. Tappiosta 143 miljoonaa muodostuu osinkona jaettujen osakkeiden (5,661 euroa) arvostuserosta suhteessa taseen kirja-arvoon (8,238 euroa) ja 12 miljoonaa muiden laajan tuloslaskelman erien kierrättämisestä tuloslaskelman läpi. Tappio ei ole kassavirtavaikutteinen.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj