Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

17.12.2019

Q&A

Tässä blogissa vastaamme sijoittajilta eri kanavien kautta saamiimme kysymyksiin. Kiitos hyvistä kysymyksistä!

Millä tavalla Sampo aikoo luoda omistaja-arvoa 10 seuraavan vuoden aikana?

Sampo luo omistaja-arvoa kannattavilla liiketoiminnoillaan. Erityisesti vahinkovakuutusliiketoiminnassa digitalisaation eteneminen ja skaalaetujen hyödyntäminen tarjoavat hyvät mahdollisuudet jatkuvalle tasaiselle parantamiselle. Sammon mahdollisuudet osallistua omistaja-arvoa luoviin yritysjärjestelyihin ovat edelleen hyvät.

Mitkä ovat Sammon keskeisimmät kasvuajurit lähivuosina?

Vakuutusliiketoiminta on luonteeltaan varsin defensiivistä ja vakaata, eikä siltä ole syytä odottaa nopeita kasvuloikkia. Vahinkovakuutuspuolella maksutulon voi pitkällä aikavälillä odottaa kasvavan suurin piirtein samassa tahdissa bruttokansantuotteen kanssa. Viime aikoina Ifin kasvu on tosin ollut poikkeuksellisen vahvaa, mihin on osaltaan vaikuttanut suotuisa kilpailuympäristö Pohjoismaissa. Alhaisen korkotason vuoksi hyviä sijoitustuottoja on vaikea saavuttaa, mikä on pakottanut kaikki vakuutusyhtiöt keskittymään vakuutustekniseen kannattavuuteen. Tämä on vähentänyt aggressiivista hintakilpailua, mikä on näkynyt positiivisesti Ifin maksutulon ja asiakasmäärien kasvussa.

Henkivakuutuspuolella maksutulon kasvun voi odottaa olevan bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Tulevien vuosien kasvuajureita ovat erityisesti henkilökohtaisen säästämisen ja taloudellisen turvaverkon merkityksen korostuminen, kun epäsuotuisa demografinen kehitys luo paineita julkiselle sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmälle.

Lyhyellä aikavälillä suurin yksittäinen tulosvaikutus on Nordean uuden liiketoimintasuunnitelman onnistumisella ja tavoitteiden saavuttamisella.

Mikä on Sammon strategia Nordeassa? Onko tarkoituksena irtautua sijoituksesta jollain aikavälillä?

Suhtaudumme myönteisesti Nordean lokakuussakuussa julkistamaan liiketoimintasuunnitelmaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Nordea, kuten Sammon kaikki muutkin omistukset, on kaupan, jos hinta on oikea.

Voisiko Sampo irtautua Nordeasta jakamalla koko omistuksensa osinkoina osakkeenomistajilleen?

Teoriassa kyllä, mutta sillä olisi merkittävä negatiivinen vaikutus konsernin vakavaraisuuteen. Lisäksi siitä aiheutuisi mittavat kertaluonteiset veroseuraamukset osingonsaajille.

Minkälaisia yritysjärjestelymahdollisuuksia Sampo näkee päämarkkinoillaan?

Tarkkailemme potentiaalisia, omistaja-arvoa luovia yritysjärjestelymahdollisuuksia jatkuvasti ja koska Sampo on suuri toimija, erilaisia mahdollisuuksia esitellään meille säännöllisesti. Mitään konkreettista tähän on kuitenkin vaikea sanoa, sillä tilanteet voivat tulla vastaan nopeasti ja yllättäen ja niitä on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti.

Yleisellä tasolla voi todeta, että suuremman luokan yritysjärjestelyt ovat Pohjoismaissa sekä vakuutus- että pankkipuolella kiven alla. Vakuutuspuolella isot toimijat ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvässä iskussa ja samalla osakkeiden arvostustasot ovat monin paikoin korkealla, mikä laskee yritysjärjestelyjen todennäköisyyttä. Sekä vakuutus- että pankkitoimialalla kilpailusääntely voi myös tulla vastaan isommissa yritysjärjestelyissä. Sen sijaan pienempiä yritysjärjestelyjä, joissa pienemmät toimijat yhdistyvät keskenään tai isompi toimija tekee niin sanottuja täsmähankintoja, on tapahtunut ja niitä voi hyvin tapahtua edelleen molemmilla toimialoilla.

Minkälainen arvonnousupotentiaali Sampo Oyj:n suorilla finanssisijoituksilla on?

Emoyhtiö Sampo Oyj:stä tehdyt suorat sijoitukset (Saxo Bank, Nets, Nordax, Asiakastieto, Intrum ja Bank Norwegian) ovat nimensä mukaisesti sijoituksia, joista tullaan irtautumaan jossain vaiheessa. Yhtiöitä yhdistää se, että ne toimivat finanssi- ja fintech-sektorilla, jonka Sampo tuntee hyvin. Alalla tapahtuu myös runsaasti yritysjärjestelyjä, joihin Sampo voi tuoda oman panoksensa, jos niillä on mahdollista luoda omistaja-arvoa. Sampo esimerkiksi osallistui omistusosuutensa mukaisesti Saxo Bankin toteuttamaan BinckBank-yritysostoon.

Se, minkälaista arvonnousua sijoituksilta voidaan odottaa tai mikä on irtautumisaika, on aina tapauskohtaista. Sammon sijoituksista Saxo Bank, Nets ja Nordax ovat pääomasijoituksia, joissa sijoitushorisontti on tavallisesti pidempi kuin sijoituksilla, jotka ovat pörssinoteerattuja.

Miksi Sampo on sijoittanut kulutusluottoihin erikoistuneisiin Nordaxiin ja Bank Norwegianiin? Ovatko sijoitukset ristiriidassa Sammon vastuullisuusnäkökohtien kanssa?

Olemme sijoittaneet Nordaxiin ja Bank Norwegianiin, koska pidämme niitä mielenkiintoisina toimijoina muuttuvalla finanssitoimialalla ja näemme niissä arvonluontipotentiaalia.

Sijoitukset eivät olet ristiriidassa vastuullisuusnäkökohtiemme kanssa. Tiedostamme sen, että yhtiöt toimivat sektorilla, johon liittyy runsaasti lieveilmiöitä ja negatiivisia asenteita. Sekä Nordax että Bank Norwegian toimivat kuitenkin kaikkien lakien ja sääntöjen mukaan. Yhtiöillä on selkeät vaatimukset ja ehdot, joiden perusteella lainaa voidaan asiakkaille myöntää.

Mihin yhtiöihin Sampo vertaa itseään ja liiketoimintojaan?

Sammon ensisijaisia verrokkeja ovat muut pohjoismaiset suuret vahinkovakuuttajat. Näitä ovat muun muassa Tryg, Gjensidige, LF, OP ja LähiTapiola. Suuren Nordea-omistuksen seurauksena erilaisissa tuottovertailuissa käytetään usein vertailuindeksejä, jotka sisältävät sekä vakuutus- että pankkisektorin yhtiöitä.

Miksi Sampo vielä elokuussa puhui niin voimakkaasti osingon kasvattamisesta sen sijaan, että olisi ottanut varovaisemman linjan?

Kaksi keskeistä asiaa tapahtui elokuun Q2-tulosjulkistuksen jälkeen. Nordea julkisti uuden osinkopolitiikkansa, jolla on merkittävä vaikutus Sammon saamiin sisäisiin osinkoihin tulevina vuosina. Lisäksi korot laskivat voimakkaasti EKP:n syyskuun kokouksen jälkeen ja markkinoilla niiden odotetaan pysyvän matalana odotettuakin pidempään, mikä vaikeuttaa Sammon sijoitustoimintaa. Jos nämä asiat olisivat olleet tiedossa jo elokuussa, olisi viestintä ollut varmasti toisenlaista. Osingon korottaminen keväällä 2020 olisi vahvan taseemme ansiosta mahdollista, mutta ei osakkeenomistajien ja yhtiön edun mukaista, sillä edellä mainitut asiat vaikuttavat osingonmaksukykyyn pidemmällä aikavälillä.

Aikooko Sampo uudistaa osinkopolitiikkaansa ja jos aikoo, niin miten?

Sammon hallitus tarkastelee yhtiön osinkopolitiikkaa helmikuussa 2020. Sitä ennen asiaa ei voi kommentoida.

Voiko If vielä tehostaa toimintaansa vai onko tuloskasvu vain vakuutusmaksutulon kasvun varassa?

If on onnistunut laskemaan toimintakulusuhdettaan (liikekulujen ja korvausten käsittelykulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin) vähintään 0,1 prosenttiyksikköä jo useana vuonna peräkkäin. Vuonna 2018 se oli 21,9 prosenttia, kun esimerkiksi vuonna 2011 se oli 23,5 prosenttia. Samanlaisen tasaisen parantamisen voi odottaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tätä tukevat erityisesti toiminnan ja prosessien tehostuminen digitalisaation ja skaalaetujen kautta.

Ifin fokus on kannattavuudessa, eikä se tavoittele kasvua kannattavuuden kustannuksella. Kasvun on aina oltava kannattavaa ja viime aikoina Ifin maksutulo onkin kasvanut erittäin voimakkaasti. Tammi-syyskuussa 2019 Ifin maksutulo kasvoi paikallisissa valuutoissa 5,0 prosenttia edellisvuodesta.

Missä vaiheessa kasvun rajat tulevat vastaan Sammon nykyisillä markkinoilla?

Kuten yllä mainittu, Sammon fokus liiketoiminnoissaan on kannattavuudessa ja kasvun on oltava kannattavaa. Markkinaosuuksilla tarkasteltuna orgaaniselle kasvulle ei ole rajoitteita näköpiirissä. Sen sijaan yritysjärjestelyjen kautta tapahtuvat suuret kasvuloikat ovat epätodennäköisempiä kilpailulainsäädännöstä johtuen.

Miksi If ei laajentaisi toimintaansa esimerkiksi Keski-Eurooppaan?

Seuraamme säännöllisesti muilla markkinoilla ja vakuutustoimialalla yleisesti tapahtuvia muutoksia, jotka mahdollistaisivat toiminnan laajentamisen uusille markkinoille. Laajentaminen uudelle markkinalle sisältää kuitenkin aina runsaasti riskejä ja otamme vain sellaisia riskejä, jotka ovat hallittavissa ja omistaja-arvon luomisen näkökulmasta perusteltuja. Ei siis ole syytä laajentaa vain laajentamisen ilosta. Lisäksi haluamme olla jokaisella markkinalla merkittävä toimija, jotta voisimme hyödyntää skaalaetuja. Tämä tarkoittaisi sitä, että mahdollinen laajentaminen uusille markkinoille tapahtuisi todennäköisemmin yritysjärjestelyn kautta, mikä taas sisältää omat riskinsä.

Mitä lisäarvoa Ifin marraskuun lopulla tiedottama Viking-yrityskauppa tuo?

Viking-yrityskauppa on Ifin mittakaavassa varsin pieni (kaupan yritysarvo on 114 miljoonaa euroa), mutta se luo lisäarvoa monellakin tapaa. Yritysoston ansiosta If voi tarjota niin vakuutusasiakkailleen kuin yhteistyökumppaneilleen kuten autonvalmistajille kokonaisvaltaista palvelua, joka sisältää sekä vakuutuksen että tiepalvelun. Kokonaisvaltaisempi palvelu mahdollistaa paremman asiakaskontaktin vahinkotilanteissa, mikä tehostaa ja nopeuttaa toimintaa sekä Ifin että asiakkaan näkökulmasta. Vahinkotilanteessa tieto menee samalla kertaa sekä tiepalvelulle että Ifille, mikä jouhevoittaa esimerkiksi sijaisauton järjestämistä, sopivan korjaamon suosittelemista ja korvauskäsittelyn aloittamista.

Mikä on Sammon näkemys konsolidaatiokehityksestä pohjoismaisella finanssisektorilla?

Yleisesti ottaen on todennäköistä, että erityisesti pienet ja keskisuuret toimijat konsolidoituvat, näihin kun kohdistuu muun muassa sääntelypainetta. Sen sijaan suurten toimijoiden keskinäiset konsolidaatiot ovat epätodennäköisempiä jo ihan kilpailulainsäädännön vuoksi.

Mikä on Sammon näkemys korkojen tulevasta kehityksestä? Miten Sampo on asemoitunut korkojen muutoksiin?

Emme tiedä, mihin suuntaan korot ovat menossa kuten emme myöskään osaa ennustaa ensi kesän säätä. Olemme edelleen asemoituneet siten, että korkosijoitustemme duraatio on lyhyt. Näin ollen korkojen nousulla olisi pieni hetkellinen negatiivinen vaikutus korkosijoituksiimme ja korkeammista korkoista olisi mahdollista hyötyä nopeammin. Korkojen nousu olisi siis erittäin positiivista Sammolle.

Eikö ole ristiriitaista, että Sammon tytäryhtiöt If ja Topdanmark kilpailevat keskenään Tanskassa?

If ja Topdanmark ovat kumpikin itsenäisiä yhtiöitä ja kilpailevat keskenään kuten asiaan kuuluu. Yhtiöt kuitenkin tavoittelevat jonkin verran erilaisia asiakkaita, mikä vähentää päällekkäistä kilpailua. Topdanmark on vahva henkilöasiakas- ja maatalouspuolella, kun taas If on keskittynyt Tanskassa enemmän yritysasiakaspuolelle.

Kuinka paljon Sampo osallistuu IR-tapahtumiin ja tapaa ulkomaisia sijoittajia?

Noin 65 prosenttia Sammon osakkeista on ulkomaisessa omistuksessa, minkä vuoksi tapaamisia on runsaasti. Sammon johdolla ja IR:llä on vuosittain noin 250-300 tapaamista ulkomaisten sijoittajien ja analyytikoiden kanssa. Tähän päälle tulevat vielä lukuisat tapaamiset kotimaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa. Kotimaisia yksityissijoittajia pyrimme palvelemaan parhaimpamme mukaan erilaisten tilaisuuksien ja yhä enenevissä määrin sosiaalisen median kanavien kautta.

Miten Sampo käyttää omistajan ääntä yhtiöissä, joissa se on vähemmistöomistaja?

Sampo on aktiivinen omistaja ja käyttää äänivaltaansa hallitustyöskentelyn kautta. Esimerkiksi Topdanmarkin yhtiökokouksessa valituista kuudesta jäsenestä kolme on Sammon edustajia, puheenjohtaja mukaan lukien. Sammon 1.1.2020 aloittava konsernijohtaja Torbjörn Magnusson on Nordean hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi Sammolla on edustaja useissa yhtiöissä, joihin olemme sijoittaneet emoyhtiö Sampo Oyj:stä.

Käykö Sampo sijoituksillaan lyhyttä kauppaa tai ottaako se näkemystä shorttaamalla?

Ei.

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija, Sampo Oyj