Tammi-maaliskuun 2023 tulos – Q&A

Mirko Hurmerinta

Sampo sai hyvän alun vuoteen 2023 kaikkien liiketoimintojen tuloskehityksen säilyessä vankkana.

Tulos ennen veroja oli 359 miljoonaa euroa kasvaen 30 prosenttia vuositasolla IFRS 9:n mukaisesti (277), mutta laskien raportoidusta luvusta (ajanjaksojen vertailukelpoisuudesta tarkemmin alla). Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (1,42).

Konsernin underwriting-tulos nousi 292 miljoonaan euroon (242) ja yhdistetty kulusuhde parani 84,0 prosenttiin (86,2).

Avainluvut, Milj. e 1-3/2023 1-3/2022 Muutos, %
Tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot) 359 692 -48
If 337 495 -32
Topdanmark 63 15 325
Hastings 10 21 -55
Omistusyhteisö -45 164 -
Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta 271 773 -65
Underwriting-tulos 292 242 21
      Muutos
Osakekohtainen tulos (EUR) 0,53 1,42 -0,90
Osakekohtainen operatiivinen tulos (EUR) 0,51 N/A -
Oman pääoman tuotto (RoE), % 8,6 7,3 1,3
Tulos ennen veroja (IFRS 9-oikaistu), milj.e* 359 277 30 %

Vuoden 2022 vertailuluvut on uudelleenlaskettu IFRS 17 -standardin mukaisesti, mutta ei IFRS 9 -standardin mukaisesti. Tästä 
johtuen kaikki ajanjakson luvut, erityisesti sijoitustoiminnan nettotuotot, eivät ole täysin vertailukelpoisia. Osakkeenomistajien osuus nettotuloksesta, osakekohtainen tulos ja oman pääoman tuotto -luvut sisältävät henkivakuutustoiminnan tuloksen. Mandatum on luokiteltu lopetetuksi toiminnoksi 31.3.2023 alkaen.
*) IFRS 9:n mukainen, markkina-arvojen muutokset huomioiva konsernin tulos ennen veroja (vahinkovakuutustoiminnot) -vertailuluku julkaistu vertailtavuuden parantamiseksi.

Luvut eivät ole tilintarkastettuja.

Sampo-konsernin keskeiset taloudelliset tavoitteet vuosille 2021-2023

  Tavoite 1-3/2023
Konserni Underwriting-tuloksen kasvu keskimäärin 4-6 (mid-single-digit) prosenttia vuositasolla 21 %
Konsernin yhdistetty kulusuhde: alle 86 % 84,0 %
Vakavaraisuussuhde: 170-190 % 213 % (208 % ml. osinkokertymä)
Velkaisuusaste: alle 30 % 23,7 % (27,2 % sisältäen ilmoitetut pääomanpalautukset)
If Yhdistetty kulusuhde: alle 85 % 82,4 %
Hastings Operatiivinen kulusuhde: alle 88 % 93,3 %

 

Tämä oli ensimmäinen vuosineljännes, joka raportoitiin IFRS 17 - ja IFRS 9 -kirjanpitostandardien mukaisesti. Miten tämä vaikutti vertailukelpoisuuteen Q1/2023 ja Q1/2022 välillä?

Vertailukauden Q1/2022 luvut on uudelleenlaskettu ”IFRS 17: Vakuutussopimukset” -standardin mukaisesti, mutta ei ”IFRS 9: Rahoitusinstrumentit” -standardin mukaisesti. Tämän vuoksi kaikki eri ajanjaksojen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Underwriting-toimintaan liittyvät tuloslaskelman luvut, eli luvut vakuutusmaksutuotoista aina underwriting-tulokseen ovat täysin vertailukelpoisia. Sen sijaan nettorahoitustuloksen alla olevat sijoitustoiminnan nettotuottoihin liittyvät luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. IFRS 9 -standardissa sijoitustoiminnan nettotuotot sisältävät muutokset sijoitusten markkina-arvoissa, kun taas vanhassa standardissa vain toteutuneet voitot ja tappiot kirjattiin tuloslaskelmaan.

Vertailtavuuden parantamiseksi olemme julkaisseet IFRS 9:n mukaisen, markkina-arvojen muutokset huomioivan, konsernin tuloksen ennen veroja -vertailuluvun. IFRS 9:n mukaan oikaistu tulos ennen veroja oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 277 miljoonaa euroa ja raportoitu luku 692 miljoonaa euroa.

Konsernin underwriting-tulos kasvoi 21 prosenttia vuodentakaisesta ylittäen selvästi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetun 4-6 prosentin (mid-single digit) keskimääräisen vuosikasvun. Mitkä tekijät olivat vahvan kasvun takana?

Underwriting-tuloksen kasvua tuki vankka konserninlaajuinen maksutulon kasvu yhdessä vahvan kannattavuuskehityksen kanssa.

Bruttomaksutulo ja muut tuotot vakuutussopimuksista kasvoi 5 prosenttia vuodentakaisesta epäsuotuisista valuuttakurssimuutoksista huolimatta. Pohjoismaissa kasvu jatkui hyvänä kiintein valuuttakurssein laskettuna hinnankorotusten ja edelleen korkeana säilyneen asiakaspysyvyyden tukiessa kehitystä. Iso-Britannia erottui edukseen ensimmäisellä neljänneksellä maksutulon kasvun ollessa erittäin vahva, 39 prosenttia kiintein valuuttakurssein mitattuna.

Underwriting-kannattavuutta tuki positiivinen kehitys Pohjoismaissa, kun taas Isossa-Britanniassa sääolosuhteisiin liittyvät vahingot sekä edelleen korkeana pysynyt korvausinflaatio rasittivat sitä.

Ifin bruttomaksutulo kasvoi 6,1 prosenttia kiintein valuuttakurssein. Mitkä tekijät siivittivät kasvua?

Ifin kehitys oli positiivista kaikilla liiketoiminta-alueilla selittyen pääasiassa hinnantarkistuksilla.

Kasvu oli erityisen vahvaa Suurasiakkaat- ja Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueilla ja sitä tukivat hinnantarkistukset sekä onnistuneet sopimusten uusimiset. Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa, kasvu oli vankkaa henkilövakuutuksissa sekä omaisuusvakuutuksissa, mutta uusien autojen heikko myynti erityisesti Ruotsissa osaltaan vaimensi kasvulukuja.

Ifin yhdistetty kulusuhde parani 82,4 prosenttiin vertailukauden 83,9 prosentista. Mitkä tekijät olivat parantuneen kannattavuuden taustalla?

Yhdistetyn kulusuhteen paranemista 1,5 prosenttiyksiköllä tukivat odotettua pienemmät suurvahingot ja diskonttausvaikutus, kun taas pienemmällä aiempien vuosien korvausvastuun purulla ja vakaviin sääilmiöihin liittyvillä vahingoilla oli negatiivinen vaikutus.

Oikaistu riskisuhde parani 1,3 prosenttiyksikköä, kun laskelmasta eliminoidaan suurvahinkojen ja vakaviin sääilmiöihin liittyvien vahinkojen vaikutus, aiempien vuosien kehitys, riskioikaisut ja muut vakuutustekniset vaikutukset. Oikaistu riskisuhde ilman diskonttauksen vaikutusta parani 0,3 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta.

Hastings raportoi erittäin kovat kasvuluvut maksutulon kasvaessa kiintein valuuttakurssein 39 prosenttia. Mitkä olivat keskeiset kasvuajurit?

Hastingsin kasvua tukivat korkeammat vakuutusten keskihinnat sekä voimassa olevien vakuutussopimusten kasvu tietyissä vakuutustuotteissa.

Moottoriajoneuvovakuutusten lukumäärä pysyi jotakuinkin ennallaan, heijastellen haastavaa markkinaympäristöä, mutta kotivakuutuksissa vahva kasvutrendi jatkui ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Mikä selittää suurta heilahdusta Omistusyhteisö-segmentin tuloksessa ennen veroja vuodentakaiseen?

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja oli -45 miljoonaa euroa, mikä selittyi pääasiassa Nexi- ja Enento-omistuksiin kohdistuneella -40 miljoonan euron markkina-arvojen muutoksilla.

Vertailukauden tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa euroa sisältäen 157 miljoonaa euroa osinkoa Nordealta ja 28 miljoonan euron myyntivoiton Nordean osakkeista.

Sampo suunnittelee myyvänsä omistuksensa Saxo Bankissa ja Enentossa sekä muita pienempiä omistuksia (esim. Terrafame ja Kalevan takuuosuudet) Mandatumille jakautumisen yhteydessä. Mikä tämän järjestelyn taustalla on?

Nämä sijoitukset kuuluvat läheisemmin Mandatumin toimintaan ja sopivat paremmin sen sijoitusportfolioon kuin Sammon vahinkovakuutusliiketoimintaan nojaavaan strategiaan. Lisäksi Mandatumilla on läheistä yhteistyötä Saxo Bankin kanssa Mandatumin esimerkiksi tarjotessa asiakkailleen mahdollisuutta käyttää Saxo Bankin kaupankäyntialustaa.

Mikä on Sammon tilanne ylimääräisen pääoman suhteen tällä hetkellä?

Sampo ilmoitti helmikuussa vuoden 2022 tulosjulkistuksen yhteydessä suunnitelluista, yhteensä 800 miljoonan euron ylimääräisen pääoman palautuksista jakautuen tasan lisäosingon ja omien osakkeiden takaisinostojen välillä. Parhaillaan käynnissä oleva takaisinosto-ohjelma kestää lähelle ehdotetun jakautumisen täytäntöönpanopäivää (1.10.2023). Sampo antaa päivityksen ylimääräisestä pääomasta jakautumisen toteuduttua.  

Varsinainen yhtiökokous päättää valtuutuksesta päättää maksuttomasta osakeannista eli niin kutsutusta osakkeen splittauksesta. Koska splittaus tapahtuisi?

Hallitus voisi valtuutuksen perusteella päättää splitin ajankohdasta ja täytäntöönpanosta harkintansa sekä senhetkisten markkinaolosuhteiden mukaan. Mahdolliselle osakesplitille tai jakosuhteelle ei ole vahvistettua suunnitelmaa. Osaketta ei odoteta splitattavan ennen ehdotettua jakautumista.

On tärkeää pitää mielessä, että osakesplitti on vain osakkeen likviditeettiä mahdollisesti parantava tekninen toimenpide. Sillä ei olisi vaikutusta Sammon liiketoimintaan tai arvoon.

Photo: Mirko Hurmerinta, Sampo
Mirko HurmerintaSijoittajasuhdepäällikkö, Sampo Oyj