Tammi-kesäkuun 2021 tulos - Q&A

Sammon vahva vire jatkui vuoden 2021 toisella neljänneksellä, minkä ansiosta ensimmäisen vuosipuoliskon tulos oli operatiivisesti konsernin historian paras.

Sampo-konsernin tulos ennen veroja kohosi 1 343 miljoonaan euroon (569) tammi-kesäkuussa 2021. Tulos sisältää Nordea-osakemyyntiin liittyvän 93 miljoonan euron suuruisen positiivisen erän, jota käsitellään satunnaisena eränä. Osakekohtainen tulos oli 1,80 euroa (0,81).

Konsernin ydinliiketoimintojen eli vahinkovakuutustoimintojen underwriting-tulos kasvoi 34 prosenttia 658 miljoonaan euroon (489). Hastings-yrityskauppa huomioiden, mutta ilman koronaviruspandemian vaikutuksia Ifissä ja Topdanmarkissa kasvu oli 12 prosenttia. Konsernin yhdistetty kulusuhde parani 80,7 prosenttiin (82,6).

Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan tuloksen myötä Sampo-konserni on vuosille 2021-2023 asetettuja tavoitteita selkeästi edellä.

Puolivuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. 

Sampo-konsernin taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

Mitä tekijät olivat vahvan tuloksen takana?

Kehitys oli vahvaa kaikilla alueilla niin ensimmäisellä vuosipuoliskolla kuin toisella neljänneksellä. Vahinkovakuutustoimintomme If, Topdanmark ja Hastings raportoivat vahvat tulokset. Ifin underwriting-tulos oli 443 miljoonaa euroa (393), Topdanmarkin 114 miljoonaa euroa (96) ja Hastingsin 101 miljoonaa euroa ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Loistavien underwriting-tulosten ohella myös konsernin sijoitustuotot kehittyivät vahvasti saaden tukea myönteisestä markkinakehityksestä.

Mandatum hyötyi hyvästä markkinavireestä, minkä lisäksi nettorahavirta sijoitustuotteisiin oli erittäin vahvaa. Sijoitussidonnaisten tuotteiden ja muiden hallinnoitavien asiakasvarojen yhteissumma nousikin ensimmäistä kertaa yli kymmeneen miljardiin.

Sammon suurin sijoitus, Nordea, jatkoi vahvaa kehitystään, minkä ansiosta tulososuutemme kasvoi, vaikka omistusosuutemme on pienentynyt.

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten koronaviruspandemia vaikutti Sammon liiketoimintoihin toisella neljänneksellä?

Koronaviruksella oli arviolta 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus Ifin yhdistettyyn kulusuhteeseen toisella neljänneksellä. Moottoriajoneuvojen vahinkofrekvenssi oli toisella neljänneksellä korkeampi kuin vuosi sitten, mutta edelleen alle pandemiaa edeltäneen tason. Vahinkofrekvenssin odotetaan normalisoituvan vaiheittain, kun rokotukset etenevät ja rajoituksia poistetaan. Koronaviruksen vaikutukset maksutuloon olivat vähäiset.

Isossa-Britanniassa moottoriajoneuvovahinkojen frekvenssi on pysynyt matalana koko koronapandemian aikana moottoriajoneuvojen käytön vähentymisen seurauksena. Tämä on tukenut Hastingsin riskisuhdetta, mutta samalla markkinaympäristö on ollut haastavampi hintojen laskusta johtuen. Toisella neljänneksellä moottoriajoneuvojen vahinkofrekvenssi alkoi nousta rajoitusten höllennyttyä.

Koronaviruspandemialla ei ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Mandatumiin toisella neljänneksellä.

Ifin maksutulon kasvu kiihtyi toisella neljänneksellä 7,2 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 2,6 prosentista. Mitkä tekijät selittivät kasvua?

Kasvu oli vahvaa kaikilla liiketoiminta-alueilla toisella neljänneksellä. Vahvinta kasvu oli Yritysasiakkaissa (10,2 %) ja Baltiassa (11,3 %).

Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa, maksutulon kasvu parani 5,8 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,9 prosentista kehityksen ollessa vahvaa erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Henkilöasiakasliiketoiminta hyötyi uusien autojen myynnin vahvasta kasvusta Pohjoismaissa, jossa If sai 26 prosentin markkinaosuuden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tämä tarkoittaa sitä, että joka neljäs uusi auto oli Ifin vakuuttama. Lisäksi Ifin asiakasuskollisuus pysyi vahvalla tasolla 90 prosentissa ja suositteluhalukkuutta mittaava NPS-luku parani 61:een vuodenvaihteen 60:sta.

Kuva sijoittajaesityksestä

Ifin yhdistetty kulusuhde (80,7 %) oli hieman korkeampi toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna (80,5 %). Mistä se johtui?

Toisella neljänneksellä koronaviruspandemialla oli 3 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus yhdistettyyn kulusuhteeseen, kun vertailukaudella vaikutus oli 4 prosenttiyksikköä. Näin ollen koronaviruksen vaikutuksista oikaistuna yhdistetty kulusuhde parani 0,8 prosenttiyksiköllä.

Matalampien koronaviruksen vaikutusten lisäksi yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikutti toimintakulusuhteen nousu IT-kuluista ja korkeammasta aktiviteetistä johtuen.

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten Hastingsin ja Ifin osaamisen ja tietotaidon vaihtoon liittyvä ohjelma etenee?

Ohjelma etenee hyvin. Ensimmäisellä neljänneksellä tunnistimme yhteensä 30 miljoonan euron arvosta tietotaidon vaihtoon liittyviä hyötyjä ennen veroja. Nämä sisältävät esimerkiksi uusien autojen ja sähköautojen hinnoitteluun liittyvää automaatiota ja telematiikkaa, petosanalytiikkaa sekä IT-hankintoja ja palveluja. Arvioimme näiden hyötyjen näkyvän tuloksessa vuoden 2023 ensimmäiseen vuosipuoliskon loppuun mennessä.

Lisäksi arvioimme pääoman allokointiin, kuten esimerkiksi jälleenvakuutuksen optimointiin ja mahdolliseen sisäiseen rahoitukseen liittyvien toimien mahdollistavan 15 miljoonan euron lisähyödyt.

Yhteensä nämä hyödyt vastaavat noin 30 prosenttia Hastingsin keskimääräisestä tuloksesta ennen veroja vuosina 2018-2020.

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde vahvistui 209 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen lopun 189 prosentista. Mitkä asiat selittivät nousua?

Toukokuussa toteutetulla Nordea-osakkeiden myynnillä oli suurin positiivinen vaikutus, 17 prosenttiyksikköä. Operatiiviset erät nostivat suhdelukua 4 prosenttiyksiköllä. Myös markkinamuutoksilla oli positiivinen vaikutus, mutta se kumoutui symmetristen korjausten muutoksella.

Kuva sijoittajaesityksestä

Sampo tiedotti 25.7.2021 ostavansa takaisin vuosina 2023 ja 2025 erääntyviä bondejaan yhteensä 182,5 miljoonalla eurolla. Kyseisten bondien ulkona oleva määrä oli yhteensä 894 miljoonaa euroa. Oliko takaisinostojen tulos pettymys?

Oli odotettavissa, että on varsin haastavaa saada korkosijoittaja myymään sijoituksensa näinä erittäin matalien korkojen aikoina. Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että saimme hieman laskettua velkatasoamme.

Mitkä ovat Sammon seuraavat askeleet velkaisuusasteensa suhteen?

Velkaisuusasteen laskemiseksi on vaihtoehtoja. Yksi Sammon 360 miljoonan euron suuruinen seniorilaina erääntyy syyskuussa 2021 ja Ifillä on hybridilainoja, joiden ensimmäinen lunastuspäivä on joulukuussa 2021. Myös muita vaihtoehtoja voidaan harkita.

Euroopan keskuspankki tiedotti 23.7.2021, ettei se jatka pankkien osingonjakorajoituksia. Aikooko Sampo jakaa Nordealta mahdollisesti saamansa osingot edelleen omille osakkeenomistajilleen?

Sammon osinkopolitiikka on sidottu nettotulokseen, ei sisäisiin osinkoihin. Helmikuun pääomamarkkinapäivässä tiedotetut linjaukset mahdollisen ylimääräisen pääoman käyttöön liittyen eivät kuitenkaan katso pääoman alkuperää. Mahdollista ylimääräistä pääomaa voidaan käyttää täydentäviin yritysostoihin tai palauttaa osakkeenomistajille.