Photo: woman walking in the city

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen

Sampo-konsernilla on nollatoleranssi korruptiota ja lahjontaa kohtaan, ja se odottaa työntekijöidensä, asiakkaidensa, alihankkijoidensa ja sijoituskohteena olevien yhtiöiden noudattavan samoja periaatteita.

Sampo-konsernille voi aiheutua maineriskejä, juridisia riskejä, liiketoimintariskejä sekä mahdollisia kustannuksia, jos se epäonnistuu torjumaan talousrikollisuutta, korruptiota ja lahjontaa näiden eri muodoissa. Konserni voi altistua korruptiolle ja lahjonnalle erityisesti asiakastukitoimintojen (esim. myynti, korvauskäsittely), sijoitusten sekä alihankkijoiden ja liikekumppaneiden (esim. hankinta, korvauskäsittely, IT) kautta. Asiakastukitoiminnoissa korruptioriski voi liittyä esimerkiksi maksutapahtumiin ja henkilötietojen käsittelyyn, kun taas sijoitustoiminta voi olla haavoittuvaa esimerkiksi altistuessaan toimialoille ja markkinoille, joilla on kohonnut korruptioriski. Alihankkijat ja liikekumppanit voivat puolestaan kohdata riskejä, jotka liittyvät riippuvuuteen kolmansien osapuolten kumppanuuksista ja monimutkaisista hankintaketjuista.

Korruptioon ja lahjontaan liittyviä riskejä torjutaan Sampokonsernissa useilla sisäisillä valvontajärjestelmillä. Näitä ovat esimerkiksi sitoumukset kansainvälisiin aloitteisiin sekä konsernin omat periaatteet ja politiikat. Konserni on muun muassa YK:n Global Compact -periaatteiden allekirjoittajana sitoutunut korruption vastaiseen toimintaan, ja Sampokonsernin toimintaperiaatteet puolestaan määrittävät koko organisaatiota koskevat keskeiset periaatteet korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi. Konsernilla on lisäksi täydentäviä politiikkoja ja ohjeita yksityiskohtaisempiin tarpeisiin. Näitä vuosittain päivittäviä ohjeistuksia ovat esimerkiksi lahjoja, tapahtumiin osallistumista ja vieraanvaraisuutta koskevat ohjeet, ja niissä kerrotaan myös työntekijöitä koskevista odotuksista sekä rooleista ja vastuista. Korruptio- ja lahjontaepäilyt tai -tapaukset havaitaan lisäksi erilaisten raportointi- ja valvontamekanismien kautta, joita ovat esimerkiksi ilmoituskanavat (kuten whistleblowingkanavat), asiakkaiden ja suorien sijoitusten seulonta sekä alihankkijoiden valintaan ja riskien arviointiin liittyvät prosessit.

Sampo-konserni tarjoaa koulutusta liiketoimintatapaan liittyvistä asioista hallitakseen korruptioriskiä sekä varmistaakseen, että työntekijöillä, alihankkijoilla ja muilla liikekumppaneilla on näistä riittävät tiedot. Esimerkiksi kaikille Sampo-konsernin työntekijöille tarjotaan vähintään joka toinen vuosi koulutusta (esim. verkkokoulutus) korruption ja lahjonnan ehkäisemisestä. Aiheeseen liittyvät olennaiset politiikat ovat saatavilla intranet-sivuilla kaikille konsernin työntekijöille ja konserniyhtiöiden verkkosivuilla muille sidosryhmille.

Jokaisen Sampo-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajalla on päävastuu siitä, että korruption ja lahjonnan torjuntaan kohdistetaan riittävät resurssit. Kukin konserniyhtiö järjestää toimintansa ja ryhtyy muihin tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin noudattaakseen paikallisia sääntöjä sekä YK:n ja/tai Euroopan unionin (EU) asettamia pakoteohjelmia.

Korruption ja lahjonnan vastaisesta toiminnasta sekä mahdollisista tapauksista raportointi on järjestetty Sampo-konsernissa siten, että asiaan liittyvien yhtiöiden johto sekä hallitukset saavat kaiken oleellisen tiedon käyttöönsä ilman aiheetonta viivästystä. Kaikki whistleblowing-kanavien kautta vastaanotetut asianmukaiset ilmoitukset raportoidaan konsernin emoyhtiö Sammolle osana säännöllistä compliance-raportointia. Sammon riskienhallintaorganisaatio valvoo olennaisten tapausten raportointia Sammon tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. 

Päivitetty