Käytössäsi on vanha selainversio

Huomioithan, että sivusto ei välttämättä toimi oikein vanhentuneella selaimella. Suosittelemme selaimen päivittämistä tai toisen selaimen käyttämistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen tarjoamiseksi. Jatkamalla sivuston selailua hyväksyt evästeiden käytön. Halutessasi voit muuttaa selaimesi asetuksia. Lisätietoja tietosuojailmoituksessamme.

Hyväksyn

IR-blogi

Miksi sijoittaa Sampoon?
IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista.

3.8.2022

Tammi-kesäkuun 2022 tulos - Q&A

Sampo-konsernin alkuvuoden vahva kehitys jatkui toisella neljänneksellä, ja sitä tuki erinomainen underwriting-kehitys.

Konsernin tulos ennen veroja oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1 066 miljoonaa euroa (1 343) ja toisella neljänneksellä 499 miljoonaa euroa (710). Osakekohtainen tulos oli 1,61 euroa (1,80) tammi-kesäkuussa ja 0,75 euroa (0,99) euroa toisella neljänneksellä.

Sampo konsernin ydinliiketoiminnan eli vahinkovakuutuksen underwriting-tulos oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 679 miljoonaa euroa (658) ja toisella neljänneksellä 389 miljoonaa euroa (341). Konsernin yhdistetty kulusuhde oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 81,1 prosenttia (80,7) ja toisella neljänneksellä 78,9 prosenttia (80,2).

Ensimmäisen vuosipuoliskon vahvan tuloskehityksen myötä Sampo on selvästi edellä vuosille 2021-2023 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

Avainluvut, Milj. e. 1-6/
2022
1-6/
2021
Muutos,
%
4-6/
2022
4-6/
2021
Muutos,
%
Tulos ennen veroja 1 066 1 343 -21 499 710 -30
If 662 566 17 379 309 23
Topdanmark 60 208 -71 23 71 -68
Hastings 25 85 -70 23 38 -41
Mandatum 116 141 -18 35 65 -46
Omistusyhteisö 203 343 -41 40 227 -83
Tilikauden tulos 897 1 112 -19 414 586 -29
Underwriting-tulos 679 658 3 389 341 14
      Muutos     Muutos
Tulos/osake, euroa 1,61 1,80 -0,19 0,75 0,99 -0,24
Tulos/osake ilman satunnaisia eriä,
euroa *)
1,42 1,64 -0,22 0,61 0,82 -0,21
Tulos/osake markkina-arvoin,
euroa
-0,69 2,66 -3,35 -0,57 1,27 -1,63
Oman pääoman tuotto
(ml. laajan tuloksen erät), %
-6,7 25,2 -31,9 - - -

*) Nordeaan liittyvä 103 miljoonan euron suuruinen kirjanpitovaikutus tammi - kesäkuulta 2022 on luokiteltu Sampo-konsernin
osinkopolitiikan mukaisesti satunnaiseksi eräksi. Vertailulukuihin sisältyi satunnaisia eriä 93 miljoonaa euroa.

Puolivuosikatsauksen tiedot eivät ole tilintarkastettuja. 

Q2_tavoitteet.JPG
Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021–2023 esiteltiin pääomamarkkinapäivässä 24.2.2021.

 

Sampo-konsernin underwriting-tulos kasvoi toisella neljänneksellä 14 prosenttia. Mitkä tekijät selittivät vahvaa kasvua?

Underwriting-tuloksen kasvua siivitti Pohjoismaiden vahinkovakuutustoimintojen vahvan kehityksen jatkuminen.

Ifin underwriting-tulos vahvistui toisella neljänneksellä 26 prosenttia vuodentakaisesta, ja sitä tukivat maksutulon voimakas kasvu ja vankkana jatkunut operatiivinen kehitys toimintaympäristön säilyessä kilpailtuna, mutta kurinalaisena. Lisäksi If hyötyi korkeammista diskonttokoroista. Myös Topdanmark raportoi tasaisen vahvan underwriting-tuloksen.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutusmarkkina sen sijaan on pysynyt haastavana hintakilpailun ollessa kireää ja korvauskuluinflaation kiihtyessä edelleen. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Hastings raportoi verrattain vankan underwriting-tuloksen kurinalaisen hinnoittelupolitiikkansa ja ketterän liiketoimintamallinsa ansiosta.

Ifin bruttomaksutulon kasvu kiintein valuuttakurssein kiihtyi toisella neljänneksellä 8,4 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 6,9 prosentista. Mitkä olivat suurimmat kasvuajurit?

Ifin maksutulo kasvoi kaikilla markkinoilla ja liiketoiminta-alueilla, ja sitä tukivat sopimusten uusimisen ja asiakaspysyvyyden säilyminen vahvalla tasolla sekä hinnantarkistukset. Kasvu oli vahvinta Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueella, jolla maksutulo kasvoi peräti 33,2 prosenttia toisella vuosineljänneksellä. Pohjoismainen markkinatilanne on tällä hetkellä kiinnostava eräiden kilpailijoiden vetäytymisen seurauksena, ja tämän ansiosta olemme päässeet viime vuosina nostamaan hintojamme houkuttelevalle tasolle.

Suurasiakkaat-liiketoiminta-alueen lisäksi myös Baltian toimintojen kasvu oli erityisen vahvaa, 23,7 prosenttia toisella neljänneksellä. Kasvu oli vahvaa kaikissa kolmessa Baltian-maassa jatkuneiden hinnankorotusten, korkean asiakaspysyvyyden ja kasvavan asiakaskunnan tukemina.

Ifin suurimmalla liiketoiminta-alueella, Henkilöasiakkaissa maksutulo kasvoi toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia hinnankorotusten, asiakasmäärän kasvun ja korkean asiakaspysyvyyden tukemina. Kasvua kuitenkin heikensi uusien autojen myynnin heikon kehityksen jatkuminen Pohjoismaissa ja erityisesti Ifin suurimmalla markkinalla Ruotsissa. Ilman moottoriajoneuvosegmentin kehitystä Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen maksutulon kasvu oli toisella neljänneksellä 5,3 prosenttia.

If.jpg

Kuva sijoittajaesityksestä

Miten korvauskuluinflaatio kehittyi Sammon ydinmarkkinoilla?

Pohjoismaissa korvauskuluinflaatio kiihtyi odotetusti ensimmäisen neljänneksen 3-4 prosentista hieman yli 4 prosenttiin. Tähän on kuitenkin onnistuneesti vastattu hinnankorotuksin. Seuraamme jatkossakin vahinkokulujen kehitystä tarkasti ja reagoimme tarvittaessa hinnantarkistuksin.

Ison-Britannian moottoriajoneuvovakuutuksissa markkinahintojen kehitys ei ole pysynyt korvauskuluinflaation tahdissa, joka on kiihtynyt jo 10-12 prosenttiin. Hastings on pysynyt hinnoittelussaan kurinalaisena ja puolustanut kannattavuuttaan korottamalla hintojaan edellä yleistä markkinakehitystä, mikä on vaikuttanut negatiivisesti moottoriajoneuvovakuutusten myyntikehitykseen.

Miten Sampo on hyötynyt korkeammista koroista?

Sijoitusten puolella Sampo on ollut hyvissä asemissa korkosalkkujensa lyhyen duraation ansiosta. Tämä on mahdollistanut nopean rotaation korkeampikorkoisiin sijoituksiin. Esimerkiksi toisella neljänneksellä If sijoitti 2 miljardia euroa korkealaatuisiin, pidemmän duraation velkainstrumentteihin, mikä tuo vuositasolla 24 miljoonan euron tulosvaikutukseen ennen veroja (verrattuna efektiiviseen tuottoon ensimmäisellä neljänneksellä). Ifin velkainstrumenttien efektiivinen korkotuotto (running yield) nousikin toisella neljänneksellä 2,1 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 1,6 prosentista. Taseen velkapuolella Ifin diskonttokorkojen nousulla oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 120 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus.

Mandatumin osalta korkojen nousu puolestaan parantaa run-off-tilassa olevan laskuperusteisen vakuutusportfolion tuottavuutta. Mandatum Lifen korkosalkun efektiivinen korkotuotto nousi 3,0 prosenttiin toisella neljänneksellä, mikä on korkein taso sitten vuoden 2017. Samalla korkotuotto lähestyy jo keskimääräistä laskuperustekorkoa, joka on 3,2 prosenttia.

Korot.jpg

Kuva sijoittajaesityksestä

Sampo-konsernin Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli kesäkuun 2022 lopussa poikkeuksellisen korkea, 245 prosenttia tai 233 prosenttia osinkokertymä mukaan lukien. Mikä selittää vakavaraisuussuhteen nousua?

Kolme keskeisintä tekijää 41 prosenttiyksikön nousussa ensimmäisen neljänneksen lopun tasosta (204) olivat vahva underwriting-tulos, Nordeasta irtautuminen ja suotuisat markkinavaikutukset, kuten korkojen nousu. Nordeasta irtautumisella oli 29 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus, kun taas 1 miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelmalla oli 19 prosentin negatiivinen vaikutus. Konsernin operatiivinen kehitys nosti vakavaraisuussuhdetta 7 prosenttiyksikköä. Markkinavaikutukset nostivat suhdetta 16 prosenttiyksikköä, josta korkojen nousulla ja symmetrisen mukautustekijän laskulla oli kummallakin 7 prosenttiyksikön positiivinen vaikutus.  

Sampo-konsernin velkaisuusaste nousi 29,2 prosenttiin ensimmäisen neljänneksen lopun 24,8 prosentista. Mikä selittää nousua?

Velkaisuusastetta nostivat toukokuussa maksettu osinko, toteutetut omien osakkeiden ostot sekä laajan tuloslaskelman muiden erien kautta vaikuttanut sijoitusten markkina-arvojen lasku. Kun otetaan huomioon käynnissä olevan 1 miljardin euron omien osakkeiden osto-ohjelma sekä suunniteltu velan vähentäminen tulevaisuudessa 800 miljoonalla eurolla, velkaisuusaste oli 26,8 prosenttia.

Sampo irtautui Nordeasta huhtikuussa 2022. Milloin se aikoo irtautua muista finanssisijoituksista?

Odotamme irtautuvamme muista sijoituksista seuraavien 2-3 vuoden aikana sijoituskohteiden tullessa luonnolliseen irtautumisvaiheeseen. Vähemmistöomistajan ominaisuudessa emme kuitenkaan kontrolloi irtautumisaikataulua, joka riippuu paljon myös vallitsevasta markkinatilanteesta.

Sampo on ostanut omia osakkeitaan kolmen eri osto-ohjelman alla vuoden 2021 lokakuusta lähtien. Miten Sammon osakkeenomistajat hyötyvät ostoista?

Monet Sammon osakkeenomistajat toivovat, että ylimääräistä pääomaa palautetaan osinkojen sijaan takaisinostoilla. Sampo on kuitenkin päättänyt käyttää tähän tarkoitukseen sekä osinkoja että takaisinostoja. Takaisinostot tarjoavat joustavuutta, sillä ne antavat osakkeenomistajalle mahdollisuuden valita, ottavatko he käteistä myymällä osakkeitaan vai kasvattavatko mieluummin omistusosuuttaan pitämällä osakkeensa.

Sampo palautti ensimmäisen osto-ohjelman aloituksen (lokakuu 2021) ja heinäkuun 2022 lopun välillä osakkeenomistajilleen yhteensä 1,2 miljardia euroa ylimääräistä pääomaa takaisinostojen kautta. Osakkeita hankittiin tällä ajanjaksolla yhteensä 27,1 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa 4,9 prosenttia takaisinostojen aloitusta edeltävästä osakekannasta. Tämä parantaa Sammon osakekohtaista tulosta 5,1 prosenttiyksikköä.

Käynnissä olevan 1 miljardin euron (heinäkuun 2022 lopussa jäljellä 793 miljoonaa euroa) osto-ohjelma päättyy viimeistään 8.2.2023. Kuten 9.6.2022 tiedotimme, Sammon johto aikoo ehdottaa hallitukselle, että vuoden 2022 taloudellisen tuloksen julkaisun yhteydessä helmikuussa 2023 ehdotetaan toista pääoman palautusta, joka toteutettaisiin joko omien osakkeiden osto-ohjelman tai lisäosingon muodossa tai näiden yhdistelmänä. 

Sammon sijoittajapäivä 2022

Sampo järjestää sijoittajapäivän torstaina 8.9.2022 Lontoossa. Tapahtumassa syvennytään Sampo-konsernin taloudellisten tavoitteiden perustuviin keskeisimpiin operatiivisiin aloitteisiin. Esitysten ohella sijoittajilla ja analyytikoilla on mahdollisuus esittää johdolle kysymyksiä.

Esitykset alkavat klo 15.00 Suomen aikaa. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.sampo.com. Tilaisuutta voi seurata suorana webcast-lähetyksenä samassa osoitteessa.

Lisätietoja tapahtumasta sähköpostitse Sammon sijoittajasuhdetiimiltä: ir@sampo.fi

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhdepäällikkö, Sampo Oyj